Dnro 262/08/M1

DNA Finland Oy > Elisa Oyj, Saunalahti Group Oyj
- väliaikainen kielto

Dnro 262/08/M1
Antopäivä 11.6.2008

HAKEMUS

Vaatimus

DNA Finland Oy (DNA) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä (Elisa) ja Saunalahti Group Oyj:tä (Saunalahti) väliaikaisesti kumpaakin erikseen 150.000 euron sakon uhalla
1. käyttämästä 3G-verkkoon liittyvien tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa ilmaisuja
– ”tutkitusti Suomen paras 3G-verkko”
– ”Suomen paras 3G-verkko”
– ”Suomen kattavin 3G-verkko”
– ”kuuluvuudeltaan ja peitoltaan Suomen paras verkko”
– ”verkkomme peitto ja laatu ovat toimialan parhaat” tai
– muuta rinnastettavaa markkinointia
2. käyttämästä vertailevaa markkinointia, jossa vedotaan European Communications Engineering Oy:n tammi–helmikuussa 2008 tekemään tutkimukseen.

Perusteet

Elisa on mainostanut helmikuusta 2008 lähtien hyvin laajoin markkinointitoimenpitein omaa 3G-verkkoaan hakemuksessa kiellettäväksi vaadittuja lauseita käyttäen. Mainonnasta on saanut sellaisen kuvan, että kuluttajan kannalta Elisan 3G-verkko olisi muiden 3G-verkko-operaattoreiden verkkoa ylivoimaisesti parempi. Mainonnasta on jäänyt käsitys, että väitetty paremmuus perustuisi luotettavaan ulkopuoliseen tutkimukseen, jonka mukaan kuluttajalle merkityksellisten seikkojen perusteella Elisan 3G-verkko olisi kilpailijoiden eli DNA:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n 3G-verkkoja parempi. Elisan 3G-verkkoa käyttävä Saunalahti on toiminut mainonnassaan vastaavalla tavalla kuin Elisa.

Vertailevassa mainonnassa vaatimus esitettyjen väitteiden totuudellisuudesta ja asianmukaisuudesta korostuu. Mainonnassa käytetty, European Communications Engineering Oy:n suorittama tutkimus ”Selvitystyö 11.02.08” ei täytä vertailevalla markkinoinnille lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä asetettuja kriteerejä. Mainonnassa viitattu tutkimus on laadittu tarkoitushakuisesti eikä se ole objektiivinen.

Markkinatilanne 3G-verkkoa käyttävien kuluttajien suhteen on tällä hetkellä erittäin voimakkaassa kasvuvaiheessa, mikä lisää Elisan 3G-verkon markkinoinnin moitittavuutta kilpailijoiden näkökulmasta. Sopimatonta menettelyä hyväksikäyttämällä pyritään saamaan iskostettua kuluttajille perusteettomasti kuva oman verkon paremmuudesta. Elisa ja Saunalahti ovat pyrkineet sopimattomalla menettelyllään maksimoimaan rajusti kasvavista markkinoista saatavan hyödyn.

Tutkimuksen tekijän yhteistyöstä Elisan kanssa

Tutkimuksen suorittaja European Communications Engineering Oy ei ole ulkopuolinen tai Elisasta riippumaton taho sillä tavoin kuin mainonnassa ja itse tutkimuksessa asia pyritään tuomaan esille. Yhtiö on ollut vuosia Elisan kanssa tiiviissä yhteistyösuhteessa ja se on osallistunut aktiivisesti Elisan 3G-verkon suunnitteluun ja kehittämiseen kuten muun muassa verkko-optimointiin. Jo tämä antaa lähtökohtaisesti syyn kyseenalaistaa tutkimuksen puolueettomuutta ja tutkimuksen tekijän riippumatonta asemaa. Ottaen huomioon Elisan ja European Communications Engineering Oy:n pitkäaikaisen yhteistyösuhteen sekä Elisan roolin tutkimuksen tilaajana on ilmeistä, että tutkimuksen liiallinen räätälöinti tilaajan tarpeisiin on vaikuttanut tutkimuksen objektiivisuuteen negatiivisesti.

Tutkimuksen väitetystä riippumattomuudesta

European Communications Engineering Oy:n suorittamaan tutkimukseen on tietoisesti valittu vain sellaisia paikkakuntia, joissa kaikissa on toiminnassa Elisan 3G-verkko. Suomessa oli vuoden 2008 alussa yhteensä 415 kuntaa, joista Elisalla oli helmikuussa 2008 3G-verkon peittoa yhteensä 109 kuntataajamassa. On epäuskottavaa, että aidosti riippumattoman tahon tekemään tutkimukseen olisi valikoitunut yksinomaan kuntia, joissa Elisalla on 3G-verkko. Tutkimuksessa mukana olevia kuntia ei ole valittu edes kuntien koon mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Tutkimukseen valittua pienintä kuntaa, eli Siuntiota, suurempia kuntia, joissa Elisalla ei helmikuun 2008 tilanteen mukaan ole ollut kuntataajamaa kattavaa 3G-verkkoa on yhteensä 84. Tutkimus ei siten ole täyttänyt vertailevan markkinoinnin pohjaksi asetettavaa korostuneen objektiivisuuden kriteeriä. Mikäli tutkittavien kuntien joukkoon olisi valittu tai valikoitunut kuntia, joissa Elisalla ei olisi lainkaan 3G-verkkoa, olisi tulos ollut hyvin erilainen. Koska tutkimukseen valikoituja kuntien valintaprosessia ei ole avoimesti selvitetty ja koska kuntavalinta vaikuttaa täysin puolueelliselta, on tutkimuksen käyttäminen vertailevassa markkinoinnissa sopimatonta.

Toteutettu tutkimus ja sen tulokset eivät ole olleet yleisön saatavilla, vaan siitä on julkaistu vain lyhyt ”tiivistelmä” ja yhteenveto ”Selvitystyö 11.02.08”. Julkisuuteen saatetuista tiedoista ei ole ollut nähtävissä mitä liikenneväyliä tutkimuksen suorittaja on kunkin paikkakunnan osalta pitänyt pääkatuina tai muina pääväylinä tai mikä on ollut lopputulos tutkituksi ilmoitettujen seikkojen osalta eri paikkakuntien kohdalla. Tutkimuksessa on tehty johtopäätöksiä asioista, joiden on toisaalla ilmoitettu jäävän tutkittavien asioiden ulkopuolelle. Tutkimuksessa esitetään siten johtopäätös myös 3G-verkon kuuluvuuden laadusta, jota on myöhemmin käytetty mainoksissa. Toteamus kuuluvuuden laadusta on kuitenkin täysin ristiriidassa tutkimuksen tavoitteen kanssa, jonka osalta on todettu, että mittausyksiköillä ei muodostettu puhe- tai datayhteyksiä mittausten aikana ja että verkon toiminnan arviointi ei ollut selvityksen kohteena. Vaikka yhteyksiä ei muodostettu eikä verkon toimintaa edes pyritty selvittämään, on tutkimukseen kirjoitettu johtopäätös kuuluvuuden laadusta ja laajuudesta, jota näyttävästi käytetään mainonnassa. Lisäksi on perusteltua kyseenalaistaa tutkimuksen objektiivisuutta myös testipuhelinten sijoittelun osalta. Mittauksiin käytettyjen testipuhelinten sijoittelu vaikuttaa siihen, mikä tulos käytettävissä olevan kentän voimakkuudesta saadaan. Tutkimus on ollut harhaanjohtava myös siltä osin kuin on kerrottu niin sanottujen solujen määrästä ja siltä osin kuin lukuja on skaalattu. Tutkimuksessa on todettu, että alueellisen kattavuuden määritys perustuu mittauksiin liikenneväyliä käyttäen, mikä ei anna yksityiskohtaista kuvaa kuuluvuusalueen pinta-alasta. Tätä seikkaa ei ole kuitenkaan tuotu esille tutkimuksen johtopäätöksiä esiteltäessä eikä tutkimuksen perusteella tehdyssä vertailevassa markkinoinnissa.

Tutkimuksessa ja mainonnassa esitetyistä väitteistä

Tutkimuksessa on tehty johtopäätöksiä asioista, joiden on toisaalta ilmoitettu jäävän tutkittavien asioiden ulkopuolelle. Tutkituista seikoista tehdyt johtopäätökset ovat puolestaan virheellisiä. Tutkimuksessa ei ole tutkittu kuluttajien kannalta olennaisia seikkoja, mutta siitä huolimatta tutkimuksessa ilmoitetut johtopäätökset antavat vaikutelman siitä, että tutkimuksessa Elian 3G-verkolle annetut mainesanat koskisivat kuluttajalle tärkeää ominaisuutta.

European Communications Engineering Oy:n tutkimuksessa on siten mitattu ainoastaan signaalivoimakkuutta tilanteessa, jossa päätelaite ei edes yritä muodostaa yhteyttä 3G-verkkoon eli toisin sanoen mitattu niin sanottua pilot-signaalia. Yksinomaan pilot-signaalin voimakkuutta liikenneväylillä mittaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä eri 3G-vekkojen paremmuudesta tutkimuksesta nyt ilmenevällä tavalla. Huomattava osa 3G-verkon käyttäjistä on nimenomaan niin sanotun langattoman laajakaistapalvelun tilaajia, joille datasiirron toimivuus on ainoa merkityksellinen seikka 3G-verkon kohdalla.

Tutkimuksella ei ole mitattu 3G-verkon käyttäjän kannalta kaikkia olennaisia tekijöitä, joten yksittäisen 3G-verkon paremmuutta ei tutkimuksella ole pystytty selvittämään. 3G-verkkojen käyttöön ja paremmuuteen liittyy niin monia erilaisia olennaisia tekijöitä, joita ei pystytä riittävän yksiselitteisesti mittaamaan.

Suomen parhaan 3G-verkon kriteerien määrittely verkon käyttäjän näkökulmasta on siten täysin mahdotonta. Tämän vuoksi myös tietyn 3G-verkon nimittäminen Suomen parhaaksi nyt tehdyn tutkimuksen perusteella on sopimatonta ja harhaanjohtavaa.

Vaikka 3G-verkon toiminta – puhe- ja datayhteyksien muodostaminen – ja toiminnan laadun arviointi ei ole ollut selvityksen kohteena, on mainonnassa siitä huolimatta käytetty tutkimusta tavalla, joka antaa kuluttajalle harhaanjohtavan käsityksen siitä, että Elisan 3G-verkkko olisi toiminnaltaan paras. Elisan 3G-verkkoon liittyvä mainonta on tälläkin perusteella totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa sekä sopimatonta.

Tutkimuksesta julkisesti saatavilla olevasta aineistosta ilmenee, että mittaus on suoritettu ajamalla valittujen paikkakuntien keskustan pääkatuja sekä paikkakuntaa ympäröiviä pääteitä ja pääväyliä pitkin. Mittauksella ei ole edes pyritty selvittämään mitattua suuretta tai muuta merkityksellisiä seikkoja asuinalueilla tai toimisto- tai teollisuusalueilla, joilla huomattava osa 3G-verkon käytöstä kuluttajan näkökulmasta tapahtuu. Tutkimuksessa ei millään tavalla tuoda esiin sitä, miten eri operaattoreiden kenttävoimakkuutta mittaavat puhelimet oli sijoitettu autoissa tasapuolisen mittaustuloksen varmistamiseksi.

Datapalveluiden käyttöön ja käytettävyyteen 3G-verkossa vaikuttavat olennaisella tavalla muutkin tekijät kuin yksinomaan verkkosignaalin voimakkuus. Luonnollisesti verkkosignaali on toiminnan edellytys, mutta käyttäjän ja datayhteyden toimivuuden kannalta olennaista on myös verkon välityskyky sekä signaali-kohinasuhde. Tutkimuksessa, jossa Elisan 3G-verkkoa väitetään Suomen parhaaksi, ei ole otettu näitä seikkoja lainkaan huomioon.

VASTAUS

Vaatimus

Elisa Oyj ja Saunalahti Group Oyj ovat vaatineet, että väliaikaista kieltoa koskeva vaatimus hylätään.

Perusteet

Elisa on julkaissut European Communications Engineering Oy:n kuuluvuusselvityksen tiivistelmän omilla internetsivuillaan 13.2.2008 julkaistun lehdistötiedotteen yhteydessä, ja Elisa on toimittanut kuuluvuusselvityksen kokonaisuudessaan sitä pyytäneille lehdistön edustajille lehdistötiedotteen julkaisemisen jälkeen. Kuuluvuusselvityksen laatija on julkaissut selvityksen kokonaisuudessaan omilla internetsivuillaan 20.2.2008. Myös Elisa on julkaissut selvityksen kokonaisuudessaan omilla internetsivuillaan 21.2.2008.

Kuuluvuusselvityksen tekijä European Communications Engineering Oy on vuonna 1998 perustettu riippumaton suomalainen asiantuntijayritys, jonka toimialana on radioverkkojen, mukaan lukien matkapuhelin- ja 3G-verkkojen, suunnittelu-, koulutus- ja kehitystoiminta. Yhtiö ei ole kytköksissä Elisaan tai riippuvainen Elisasta. Kuuluvuusmittauksen tekijät European Communications Engineering Oy:stä tai kenttätutkimusvaiheessa toisena mittaustiiminä toimineesta Eltel Networks Oy:stä eivät ole missään liiketoiminta- tai muussa suhteessa Elisaan.

European Communications Engineering Oy on suorittanut tutkimuksen itsenäisesti, eikä Elisa ole tiennyt esimerkiksi sitä, milloin mittauksia on suoritettu milläkin paikkakunnilla. Sen valitsemalla mittaustavalla myös erilaisten parametri- ynnä muiden muutosten vaikutus lopputulokseen on hyvin pieni.

Hakemuksessa on väitetty kuuluvuusmittauksen luotettavuutta heikentävän se, että Elisa on käyttänyt European Communications Engineering Oy:n palveluja myös 3G-verkon suunnittelussa. Väite on perusteeton jo siitä syystä, että yhtiön radioverkkosuunnittelijoiden osuus Elisan 3G-verkon suunnittelusta on ollut pieni ja arviolta selvästi alle kymmenen prosenttia. European Communications Engineering Oy ei myöskään ole tehnyt kuuluvuusmittauksia yksin, vaan Eltel Networks Oy on vastannut lähes puolesta mittauksia niiden suuresta määrästä johtuen. European Communications Engineering Oy:n tai Eltel Networks Oy:n mittaajat eivät ole osallistunet Elisan 3G-verkon suunnitteluun eivätkä ole olleet työ- tai konsulttisuhteessa Elisaan.

European Communications Engineering Oy:n tutkimusraportissa on selostettu mittausten tekotapa ja mitatut alueet. Koska tutkimusmenetelmät ovat olleet avoimet, ei mittausten suorittajalla ole ollut suurta merkitystä. DNA:n European Communications Engineering Oy:n puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevat väitteet sekä väitteet siitä, että European Communications Engineering Oy olisi mitannut oman työnsä tuloksia ja että tämä olisi jotenkin heikentänyt tutkimuksen luotettavuutta, ovat vääriä ja täysin perusteettomia.

Kuuluvuusmittaus on tehty 3G-verkkojen vaikutusalueella erittäin laajalla alueella. Tutkimusalueen rajaus on tehty perustellusti ja tutkimusotos on ollut riittävän kattava kestävien johtopäätösten tekoon. Tätä vahvistaa myös se seikka, että mittausten lopputulokset olivat niin selvät. Mitattujen paikkakuntien valinta ei ole ollut puolueellista eikä suosinut Elisaa.

Kenttätutkimus kuuluvuusmittauksin kaikkien kolmen suomalaisen 3G-verkon kuuluvuudesta on toteutettu 14.1.–5.2.2008. Tutkimuksessa on selvitetty kuuluvuus 52 paikkakunnalla, jossa olivat mukana kaikki suurimmat kaupungit. Mitatuilla alueilla asuu noin 60 prosenttia Suomen väestöstä ja kysymyksessä oli laajin koskaan Suomessa julkaistu kuuluvuusmittaus. Mainitut paikkakunnat sisältävät 14 Suomen suurinta kaupunkia ja 29 Suomen 31 suurimmasta kunnasta. Mitattujen kuntien alueella asuu väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 3.128.541 henkilöä, joka on 59,3 – eli noin 60 – prosenttia Suomen asukasluvusta. Lisäksi mittauksia tehtiin ajoreiteistä johtuen tosiasiallisesti myös useiden suurten kaupunkien naapurikuntien alueilla, vaikka näitä ei ole mittausraportissa erikseen lueteltu, ja mittaus on siten kohdistunut useamman kuin 52 kunnan alueelle ja kattanut käytännössä yli 60 prosenttia Suomen asukasluvusta.

Kuuluvuusmittaus on ollut erittäin kattava. Nimenomaan Elisalla on 3G-peittoa myös mittauksesta pois jääneiden pienempien kaupunkien ja kuntien alueella. Tutkimukseen mukaan otetuista kunnista pienintä eli Siuntiota suurimmista kunnista löytyy useita sellaisia, joissa DNA:lla ei ole ollut lainkaan 3G-verkkoa toisin kuin Elisalla. Näin ollen tutkimusotoksen muuttaminen sitä laajentamalla olisi todennäköisesti vain parantanut Elisan tulosta. Lisäksi Suomesta olisi vaikeata, ellei mahdotonta, löytää sellaisia kuntia, joissa Elisalla ei olisi 3G-verkkoa, mutta sen kilpailijoilla olisi. Mittauksen kohteena oleva alue on tullut jotenkin rajata. Eräät kaupungit ja kunnat tulivat mukaan mittaukseen vain sen takia, että mittareitti kulki paikkakunnan läpi. Muutamia alueita jätettiin käytettävissä olevan ajan kannalta järkevien ajoreittien ulkopuolelle, mutta näiden alueiden kuntien pois jättämisellä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta tutkimuksen johtopäätöksiin. Mittauksen kohteena olevaa aluetta ei ole valittu Elisaa suosivasti, vaan pikemminkin päinvastoin. Mittauksesta on puuttunut lukuisia kuntia, joissa Elisalla on laaja ja hyvä 3G-peitto, sekä lukuisia sellaisia kuntia, joissa on olemassa ainoastaan Elisan 3G-verkko.

DNA:n esittämä väite siitä, että tutkimuksessa esitetyt väitteet ovat ristiriidassa tutkimuksen tavoitteen kanssa, koska mittausyksiköllä ei muodostettu puhe- tai datayhteyttä mittausten aikana ja koska verkon toiminnan arviointi ei ollut selvityksen kohteena, on perusteeton. Signaalitaso eli kentänvoimakkuus on käytännössä merkittävin 3G-palvelun kattavuuteen ja laatuun vaikuttava tekijä ja siten keskeinen parametri kuuluvuuden laadun kannalta. Tämä pätee erityisen hyvin Suomen 3G-verkoille, jotka ovat pitkälle optimoituja ja hyvin toimivia kuuluvuusalueillaan, mutta joiden suurin puute on maantieteellisesti suppeahko kuuluvuusalue.

DNA on lisäksi väittänyt, että mittaukseen käytettyjen testipuhelinten tasapuolisella sijoittelulla mittauksen suorittaneisiin autoihin on suuri merkitys siihen, millaisia tuloksia käytettävissä olevan kentän voimakkuudesta saadaan. Tutkimuksen objektiivisen arvioinnin ei voida kuitenkaan katso edellyttävän jokaisen tutkimusasetelmaan liittyvän yksityiskohdan tarkentamista. Tällaisten seikkojen, kuten testipuhelinten puolueettoman asettelun, voidaan katsoa kuuluvan tutkimuksentekijän asiantuntemuksen luotettavuuden piiriin. Elisa on kuitenkin varmistanut, että mittausten aikana kaikkien operaattorien puhelimet oli sijoitettu vierekkäin auton kojelaudalle, eikä puhelinten asettelulla näin ollen ole ollut vaikutusta operaattoreiden keskinäisiin tuloksiin.

Kenttätutkimuksen pääasialliset mittapaikat ovat olleet kuntien ja kaupunkien keskeisimmät liikenneväylät, joita käyttämällä tutkimuksessa on voitu kattavasti huomioida myös yksittäisten kuntien ja kaupunkien eri alueita, kuten tutkimusraportin sisältyvästä kenttätutkimuksen havainnekuvasta on pääteltävissä. Ajomittaukset keskeisimmillä liikenneväylillä on normaali menetelmä vertailla eri verkkoja kenttätutkimuksella. Mahdolliset yksittäiset erot yksittäisissä mittapisteissä keskiarvoistuvat laajassa mittauksessa pois.

Tutkimus osoittaa kiistatta, että Elisan 3G-palvelut voivat toimia ylivoimaisesti suuremmalla alueella kuin muiden operaattoreiden 3G-palvelut, mikä on todettu tutkimuksen yhteenvedossa seuraavasti: ”Yhteenvetona voidaan todeta Elisan olevan Suomessa toimivista 3G-operaattoreista paras sekä kuuluvuuden laajuudessa että laadussa. Tämä pätee sekä puhe- että datapalveluihin.”.

Tutkimuksessa käytetyt kynnysarvot on valinnut riippumaton asiantuntijayritys European Communications Engineering Oy ja ne on ilmoitettu tutkimusraportissa. Kynnysarvojen muuttaminen ei olisi ainakaan pienentänyt Elsian ja DNA:n välistä, Elisan eduksi olevaa eroa.

Tutkimuksessa on esitelty tutkimustuloksia siten, että korkeimman arvon saaneen operaattorin tulos on skaalattu 100 prosenttiin, millä on helpotettu eri operaattoreiden keskinäisten tulosten vertailua. Tulosten skaalaaminen absoluuttisten lukujen ilmoittamisen sijaan on yleinen tapa helpottaa tutkimustulosten keskinäistä vertailua ja tämä palvelee ensisijaisesti kuluttajien intressiä, tehden vertailun helpommaksi ja nopeammaksi. Tutkimuksessa on skaalaaminen tuotu selvästi esiin, eikä tutkimukseen perehtyvä normaalihuolellinen lukija voi tästä tarkoituksesta erehtyä.

European Communications Engineering Oy:n kuuluvuusselvityksen lopputulokset ovat täysin yksiselitteisiä. Tutkimuksen perusteella Elisan 3G-verkko oli niin selvästi muiden operaattoreiden vastaavia verkkoja parempi sekä kuuluvuuden laajuudessa että laadussa, että tulos on kiistaton.

Elisa on ainoana operaattorina ilmoittanut julkisuudessa 3G-tukiasemiensa määrän, joka oli vuodenvaihteessa 2.000 kappaletta. Määrä on sen jälkeen lisääntynyt useilla sadoilla tukiasemilla. Eniten tukiasemia ja tukiasemasoluja omaava verkko on myös peitoltaan kattavin, mikä on myös käynyt ilmi tutkimusraportista. Mittaustutkimuksessa tehty tarkempi analyysi on tuonut esille myös verkkojen väliset laadulliset erot. Esimerkiksi tärkeimmän 3G-palvelun eli nopean mobiilidatan osalta muiden operaattoreiden kattavuudet ovat vain noin 70 prosenttia Elisan kattavuuden ollessa skaalattuna 100 prosenttiin.

Mainonnassa ei ole annettu sellaista kuvaa, että Elisan 3G-verkko olisi jokaisella yksittäisellä mittausalueella toimivin. Päinvastoin on mainonnassa ja tutkimuksen julkaisussa tuotu oma-aloitteisesti esiin se, että ”myös aluetasolla tarkasteltaessa Elisa on vahva operaattori, vaikkakin joillakin paikkakunnilla DNA:lla tai Soneralla voi olla laajin kuuluvuusalue”.

Tutkimustulosten julkaisemisessa on noudatettu tasapuolisuuden ja objektiivisuuden periaatetta. Hyvän tavan mukaisuutta osoittaa se, ettei markkinoinnissa ole julkaistu yksittäisten kuntien ja kaupunkien tutkimustuloksia niidenkään kuntien ja kaupunkien osalta, joissa Elisan tulos on ollut selvästi paras. Markkinoinnissa ei ole poimittu tutkimuksesta yksittäisiä edullisia tietoja eikä käytetty näitä tutkimusyhteydestään irrotettuina. Tutkimustuloksia on käsitelty koko ajan johdonmukaisesti koko maata käsittelevänä kokonaisuutena.

Tutkimuksen tekijälle voidaan asettaa velvollisuus julkaista tukimusta koskevia tietoja ja tutkimustuloksia vain siinä määrin, kuin on tarpeen tutkimuksen objektiivisuuden ja puolueettomuuden toteamiseksi. Tässä tapauksessa vertailevan mainonnan objektiivisuuden toteamiseksi tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusasetelma on kerrottu niin kattavasti, että kuka tahansa voi kriittisesti arvioida tutkimuksen puolueettomuutta ja tieteellisyyttä. Tutkimusmenetelmä on kuvattu niin avoimesti, että tutkimus on helposti toisinnettavissa.

Elisan ja Saunalahden markkinoinnissaan käyttämät ilmaisut ovat totuudenmukaisia ja myös toteen näytettyjä. Ilmaisut eivät ole myöskään miltään osin harhaanjohtavia. Elisa ja Saunalahti ovat markkinoinnissaan viitanneet riippumattoman asiantuntijayrityksen puolueettomaan kuuluvuusselvitykseen. Elisa ja Saunalahti ovat markkinoinnissaan käyttäneet ainoastaan sellaisia 3G-verkkoa koskevia ilmaisuja, joita tutkimuksen tekijä on nimenomaan itse käyttänyt 3G-verkkojen kuuluvuuden laajuutta ja laatua käsittelevässä tutkimusraportissa ja erityisesti raportin tiivistelmässä. Markkinoinnissa ei ole tehty yleistyksiä tai sellaisia johtopäätöksiä, jotka eivät sisältyisi itse raporttiin.

DNA:n väliaikaista kielto koskevan vaatimuksen hyväksymiselle ei ole oikeudellisia edellytyksiä.

Asiassa ei ole olemassa vaaraa, että asian lopullisessa ratkaisussa mahdollisesti annettavan kiellon merkitys vähenee, mikäli väliaikaista kieltoa ei määrätä. Sen sijaan Elisalle ja Saunalahdelle aiheutuisi perusteettomasta kiellosta kohtuutonta haittaa.

Väliaikaisen kiellon tehosteeksi vaadittu uhkasakko on määrältään suhteettoman korkea ottaen huomioon markkinaoikeuden aikaisempi oikeuskäytäntö sekä yhtiöiden liikevaihto ja muut asian olosuhteet.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Markkinaoikeus voi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla kieltää elinkeinonharjoittajaa jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n vastaista menettelyä. Markkinaoikeus voi lain 7 §:n 1 momentin mukaan määrätä kiellon myös väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa ei ole säännelty tarkemmin siitä, mitkä ovat lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun väliaikaisen kiellon määräämisen edellytykset. Lain esitöissä on todettu, että vaikka laki ei tältä osin sisällä mitään erityisiä rajoituksia, tulee väliaikainen kielto kuitenkin antaa lähinnä vain silloin, kun on todennäköistä, että lain 1–3 §:n vastainen menettely tullaan vähintään samassa laajuudessa kieltämään myös lopullisessa ratkaisussa (HE 114/1978 vp).

Hakemuksen perusteella asiassa on ensisijaisesti arvioitavana onko siinä tarkoitettujen ilmaisujen käyttäminen ja European Communications Engineering Oy:n suorittamaan kuuluvuusselvitykseen vetoaminen ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin ja siinä viitatun kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:n vastaista.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaan vertailevaan mainontaan elinkeinotoiminnassa sovelletaan, mitä kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:ssä säädetään. Kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:n 2 momentin mukaan vertaileva mainonta on vertailun osalta sallittu edellyttäen muun ohella, että se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ja että siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vaatimus markkinoinnissa esitettävien väitteiden totuudellisuudesta ja asianmukaisuudesta korostuu kun on kysymys vertailua sisältävästä markkinoinnista.

Asianosaiset ovat esittäneet vastakkaisia näkemyksiä Elisan ja Saunalahden käyttämien ilmaisujen oikeudelliseen arviointiin vaikuttavista seikoista siltä osin kuin kysymys on Elisan ja Saunalahden viittaaman kuuluvuusselvityksen puolueettomuudesta, riippumattomuudesta ja asianmukaisuudesta muutoinkin, ja esittäneet näkemyksensä tueksi muun ohella asiakirjatodistelua. Asianosaiset ovat edelleen esittäneet vastakkaisia näkemyksiä kuuluvuusselvityksestä tehtyjen johtopäätösten oikeellisuudesta ja siten siitä, onko ilmaisujen käyttäminen ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin ja siinä viitatun kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:n vastaista.

Väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen ratkaisu perustuu väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaariseen tutkintaan. Väliaikaisen kiellon määräämisen edellytysten täyttymistä harkittaessa ei asian luonteesta johtuen yleensä kuulu tutkia enemmälti riitaista kysymystä siitä, onko hakemuksessa tarkoitettua menettelyä pidettävä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännösten vastaisena, vaan tämä kuuluu vasta pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Kysymys siitä, ovatko Elisa ja Saunalahti käyttäessään hakemuksessa tarkoitettuja kiellettäväksi vaadittuja ilmaisuja ja vedotessaan siinä tarkoitettuun kuuluvuusselvitykseen menetelleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännösten vastaisesti, on edellä lausuttu huomioon ottaen sillä tavoin riitainen ja tulkinnanvarainen, ettei väliaikaisen kiellon määräämiselle ole riittäviä perusteita.

Päätöslauselma

DNA Finland Oy:n väliaikaista kielto koskeva vaatimus hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy 11.8.2008.

Markkinaoikeustuomari

Anne Ekblom-Wörlund.