MAO:42/10

Suomen Journalistiliitto–Finlands Journalistförbund ry - Sanoma News Oy
- elinkeinoharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntely
- kohtuuton sopimusehto

Dnro 267/09/M7
Antopäivä 20.1.2010

ASIA

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntely

ASIAN TAUSTA

Asiassa on kysymys Sanoma News Oy:n laatimasta kuudesta vakiosopimuksesta, jotka on otsikoitu ”Avustusehdot freelance-toimittajat”, ”Avustusehdot freelance-yritykset”, ”Avustusehdot freelance-valokuvaajat”, ”Avustusehdot freelance-valokuvayritykset”, ”Avustusehdot freelance-kuvittajat” ja ”Avustusehdot freelance-grafiikkayritykset”, ja jotka koskevat mainituissa sopimuksissa tarkoitettuja avustajia.

Palkkioita tai maksuja koskevan sopimusten ehdon mukaan palkkio tai korvaus suoritetaan 14 päivän sisällä sopimuksessa tarkoitetun aineiston, eli kirjoitusten ja niihin liittyvien valokuvien ja piirroskuvien, tai muiden valokuvien julkaistavaksi hyväksymisestä tai kuvituksen hyväksymispäätöksestä taikka tietyin edellytyksin 21 päivän sisällä julkaistavaksi hyväksymisestä.

Lehden oikeuksia koskevan sopimusten ehdon mukaan Sanoma News Oy ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt saavat sopimuksessa tarkoitettuun edellä mainittuun aineistoon ensijulkaisuoikeuden ja yksinoikeudella kaikki nykyiset ja tulevat taloudelliset oikeudet mukaan lukien muun muassa muuntelu-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeuden.

Avustajan tai avustajayhtiön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan sopimusten ehdon mukaan mahdollisista oikeuksia ym. koskevista kolmannen vaatimista korvauksista ja tähän liittyvistä oikeudenkäyntikuluista sekä muista kustannuksista vastaa avustaja tai avustajayhtiö.

HAKEMUS

Vaatimukset

Suomen Journalistiliitto–Finlands Journalistförbund ry (jäljempänä myös Journalistiliitto) on vaatinut, että markkinaoikeus 2.000.000 euron sakon uhalla kieltää Sanoma News Oy:tä

1. käyttämästä avustajasopimuksissaan ehtoa, jonka mukaan freelancerin oikeus rahalliseen vastasuoritukseen Sanoma News Oy:ltä on kytketty aineiston julkaistavaksi hyväksymisestä tehtävään päätökseen tai jonka mukaan freelancerin oikeus rahalliseen vastasuoritukseen Sanoma News Oy:ltä jätetään erillisen myöhemmän sopimuksen varaan

2. käyttämästä avustajasopimuksissaan ehtoa, jonka mukaan Sanoma News Oy:lle ja sen kanssa samaan konserniin kuuluville yhtiöille siirtyvät kaikki nykyiset ja tulevat taloudelliset oikeudet mukaan lukien muuntelu-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeus

3. käyttämästä avustajasopimuksissaan ehtoa, jonka mukaan mahdollisista oikeuksista ym. koskevista kolmannen osapuolen vaatimista korvauksista ja tähän liittyvistä oikeudenkäyntikuluista sekä muista kustannuksista vastaa avustaja tai avustajayhtiö.

Perusteet

Sanoma News Oy:n ja freelanceyrittäjien välisessä sopimussuhteessa vallitsee olennainen epätasapaino. Sanoma News Oy on sopimussuhteessa vahvemman osapuolen asemassa suhteessa yksittäisiin freelanceyrittäjiin, joiden toimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti yhden henkilön työpanoksen turvin, liikevaihto on pieni ja taloudelliset resurssit sekä tähän liittyvä riskinkantokyky ovat heikkoja. Suomen markkinoiden ja vaihtoehtoisten myyntikanavien rajallisuus huomioon ottaen freelanceyrittäjä ei voi vapaasti valita työskentelevänsä Sanoma News Oy:n kilpailijoille.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain tarkoituksena on suojata erilaisia pienyrittäjiä, mihin ryhmään Sanoma News Oy:n käyttämät freelanceyrittäjät kuuluvat. Lain sanamuoto tai sen esityöt eivät tunne minkäänlaista rajausta suojan kohteena olevan elinkeinonharjoittajan liiketoiminta-alan suhteen.

Freelanceyrittäjät, joiden avustajasopimuksia riita koskee, eivät ole työsuhteessa toimivia Sanoma News Oy:n työntekijöitä. Sanoma News Oy:n käyttämien työsopimusten sisältö ei vaikuta elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain soveltamiseen millään tapaa.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu laki ei koske vain ja ainoastaan niin sanottuja tyyppikohtuuttomia ehtoja. Lain sanamuoto, joka on tulkinnan lähtökohta, ei tue näkemystä siitä, että laki koskisi vain tyyppikohtuuttomia ehtoja. Lain esitöiden mukaan kohtuuttomuuden käsite vastaa sisällöltään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n kohtuuttomuuden käsitettä ja kohtuuttomuutta arvioitaessa on muun muassa sopimuksen koko sisältö otettava huomioon. Edelleen on esitöiden mukaan kohtuuttomuutta arvioitava siltä kannalta, millaisena ehtoa on pidettävä toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta yleensä. Lain antama harkintavalta on siten laaja.

Vaatimuskohta 1

Sanoma News Oy:n vaatimuskohdassa 1 tarkoitetun sopimusehdon noudattaminen johtaa kaikissa avustajasopimuksissa siihen kohtuuttomaan tilanteeseen, ettei freelancer välttämättä saa minkäänlaista vastasuoritusta omalle sopimussuoritukselleen. Sopimusehto on laadittu siten, että se jättää täysin avoimeksi freelancerin oikeuden saada vastike omasta, sinänsä täysin moitteettomasta, sopimussuorituksesta. Julkaistavaksi hyväksymisen ja julkaisupäätöksen kytkemiselle freelancerin oikeuteen saada vastike omasta suorituksesta ei ole esitettävissä mitään asiallista ja hyväksyttävää perustetta.

Sopimusehto, joka jättää rahallisen pääsuoritusvelvoitteen toteuttamisen pitkän ajan päähän tai viime kädessä avoimeksi, on kohtuuton sellaisenaan.

Sopimusehto kuuluu joka tapauksessa niin sanottuihin tyyppikohtuuttomiin sopimusehtoihin. Oman pääsuoritusvelvoitteen toteuttamisen avoimeksi jättävä tai pitkän ajan päähän siirtävä sopimusehto on millä tahansa alalla, jossa suoritusvelvoitteet perustuvat toisen sopijapuolen henkilökohtaiseen työpanokseen ja ajankäyttöön, yleisesti ja tyypillisesti kohtuuton.

Avustajasopimuksiin sisällytetty aineiston ”julkaistavaksi hyväksymisen” edellytys loukkaa myös alan kauppatavan mukaista maksuehtoa, jonka mukaan freelancerilla on oikeus saada myyntihinta sen jälkeen, kun toimeksiantaja on saanut ja hyväksynyt valmiin aineiston.

Jos ja kun sopimusehto on muotoiltu siten, että se ylipäänsä mahdollistaa tulkinnan, jonka mukaan toinen sopijapuoli voi jäädä vaille korvausta, tai tulkinnan, jonka mukaan korvaus maksetaan vasta pitkän ajan kuluttua, on ehto myös epäselvä. Yksin epäselvyys muodostaa elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain tarkoittaman kohtuuttomuuden. Tällaisen ehdon voidaan käsittää olevan yllättävä ja ankara, mikä sekin voi johtaa ehdon kohtuuttomuuteen.

Siitä, että vastaava ehto on ollut Sanoma News Oy:n esittämällä tavalla osana aiempaa vakiosopimusta, ei voida tehdä mitään oikeudellisia johtopäätöksiä sen kohtuuttomuuden suhteen.

Se seikka, ettei Sanoma News Oy ehkä vielä ole vedonnut johonkin yksittäiseen sopimusehtoon, vaikka se olisi niin voinut tehdä, ei poista ehdon sisällöllistä kohtuuttomuutta.

Vaatimuskohta 2

Oikeuksien luovutusta koskevassa vaatimuskohdassa 2 tarkoitettu sopimusehto käsittää useita sopimussuhteen keskeiseen sisältöön vaikuttavia osia: ehto määrittää kaupan kohdetta, joskin hyvin puutteellisesti, se määrittää saatujen oikeuksien kestoa suhteessa tulevaisuuteen ja tulevaan lainsäädäntöön ja se määrittää ja identifioi sopimusosapuolet, eli kenelle eri oikeuksia siirretään tekijältä.

Sopimusehto on sen yksittäisten osien osalta tarkasteltuna kohtuuton. Lisäksi ehto on epäselvä ja tulkinnanvarainen, mikä on itsenäinen kohtuuttomuusperuste. Ottaen huomioon oikeuksien luovutusta koskevan sopimusehdon itsenäiset osat, sopimusehto on kohtuuton myös sitä kokonaisuutena arvioiden. Sillä, miten kohtuuttomuus vaatimuskohdassa 2 tarkoitetun sopimusehdon osalta luokitellaan, ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Kysymys on joka tapauksessa niin sanotusta tyyppikohtuuttomuuden alaan kuuluvasta kohtuuttomuudesta.

Vaatimuskohdassa 2 tarkoitetun ehdon mukaan kustantajan hyväksi tehty oikeuksien luovutus käsittää oikeuden niin sanotun kokonaisluovutuksen taloudellisten oikeuksien osalta. Alkuperäiselle oikeudenhaltijalle ei siten jää mitään taloudellisia oikeuksia luomistyönsä tulokseen. Tämän lisäksi ehdon mukaan kustantajalle siirtyvät myös niin sanottu muuntelu/muuttamisoikeus sekä niin sanottu edelleenluovutusoikeus.

Alan kauppatapana noudatettavan säännöstön mukaan tekijänoikeuksien luovutus on käsittänyt ostajalle siirtyvän käyttöoikeuden teokseen tai muuhun suojan kohteeseen. Kysymys on siten ollut laajuudeltaan rajoitetusta tekijänoikeuden luovutuksesta, ei ”kaikkien oikeuksien” luovuttamisesta. Alan kauppatapana noudatettavan säännöstön mukaan, mikäli luovutettavien oikeuksien laajuus poikkeaa laajuudeltaan käyttöehtojen antamasta käyttöoikeudesta, tulee tämä ottaa huomioon vastikkeen määrässä.

Sopimusehdon kohtuuttomuuden arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen seikkaan, että tasapuolisten sopimusosapuolten käymissä sopimusneuvotteluissa voidaan hyvinkin päätyä siihen, että alkuperäinen oikeudenhaltija haluaa, saadessaan riittäväksi katsomansa kompensaation, luovuttaa kaikki taloudelliset yksinoikeutensa sopimuskumppanilleen. Tällöin kysymys on aidosta neuvottelutilanteesta ja siitä, että osapuolet voivat omista asemistaan käsin vapaasti neuvotella sopimuksen ehdoista ja harkita, haluavatko sitoutua sopimukseen vai eivät. Nyt käsiteltävässä tapauksessa kysymys ei ole tasavertaisten sopijapuolten käymistä aidoista sopimusneuvotteluista, vaan vahvemman osapuolen asettamista yksipuolisista sopimusehdoista, joita heikommalle sopijapuolelle tarjotaan vakioehtoina.

Ehdon kohtuuttomuutta lisää se seikka, että jo sinällään kohtuuton kaikkien ajateltavissa olevien oikeuksien ajallisesti määrittelemätön luovutus ulottuu oikeusvaikutuksiltaan paljon laajemmalle kuin varsinaisen sopimuksen tehneisiin osapuoliin, joita siis ovat freelancer ja Sanoma News Oy. Suomen oikeusjärjestyksessä ”konserni” ei ole erillinen oikeushenkilö ja oikeussubjekti. Konserni ei puuttuvan asianosaiskelpoisuuden vuoksi voi esimerkiksi kantaa taikka vastata yksityisoikeudellisessa riita-asiassa. Konserni ei myöskään voi omistaa irtainta, kiinteää tai immateriaalista omaisuutta, kuten tekijänoikeuksia. Sanoma News Oy:n käyttämä sopimusehto on kohtuuton paitsi toisen sopijapuolen identifikaatioon liittyvien vakavien puutteiden vuoksi myös Suomen oikeuden peruskäsitteiden valossa tarkasteltuna.

Oikeuksien luovutusta koskeva sopimusehto voi merkitä myös muutosta tekijöiden niin sanottuihin Kopiosto-oikeuksiin. Ehto voi johtaa tekijöiden nyt niin sanotulla Kopiosto-valtakirjoilla luovuttamien sopimuslisenssioikeuksien siirtymiseen tekijältä Sanoma News Oy:lle. Mikäli sopimus johtaa tällaiseen oikeusseuraukseen, on kysymys aivan olennaisesta, käänteentekevästä muutoksesta vallitsevaan oikeustilaan myös tältä osin. Ehto on kohtuuton myös tässä valossa tarkasteltuna.

Alan yleisten eettisten sääntöjen eli Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Ottaen huomioon sopimuksella luovutettavien oikeuksien laajuus ja toisaalta oikeuden saajaa – konsernia tai siihen kuuluvia yhtiöitä – koskeva epämääräisyys, tätä velvoitetta on mahdotonta toteuttaa. Hyväksymällä ehdot, freelancer ei pysty tältä osin tyydyttävästi täyttämään alan eettisen säännöstön velvoitteita. Myös tällä on merkitystä, kun arvioidaan sopimusehdon kohtuullisuutta freelancerin kannalta.

Edelleen sopimusehto sisältää sen, että freelancer paitsi luopuu kaikista mahdollisista tämänhetkisistä taloudellisista oikeuksistaan myös ”tulevista” oikeuksistaan. Tällä tavoin avoin ja määrittelemätön tuntemattomaan tulevaisuuteen kohdistuva oikeuksien luovutusta koskeva ehto on kohtuuton. Se, että vahvemman sopijapuolen laatimalla sopimuksella luovutetaan myös ”kaikki tulevat taloudelliset oikeudet”, ei voi olla asianmukaista heikomman sopijapuolen asemassa olevalle.

Ehto on kohtuuton heikomman sopijapuolen kannalta myös sen epäselvän ja yksilöimättömän sanamuodon perusteella. Ehtojen mukaan luovutuksen kohteena ovat ”oikeudet” ilman, että sopimuksessa millään tavalla yksilöidään, mitä mahdollisia oikeuksia käsitteellä tarkoitetaan.

Vaatimuskohta 3

Avustajasopimuksiin on kirjattu ehtokokonaisuus, joka käsittelee avustajan ja avustajayhtiön oikeuksia ja velvollisuuksia. Sopimusehtoon on liitetty vahingonkorvausvastuuta käsittelevä kohta, jonka mukaan ”Mahdollisista oikeuksia ym. koskevista kolmannen vaatimista korvauksista ja tähän liittyvistä oikeudenkäyntikuluista sekä muista kustannuksista vastaa avustaja”. Vaatimuskohdassa 3 tarkoitetun sopimusehdon kohtuuttomuus liittyy ristiriitaan pakottavan lainsäädännön kanssa. Sillä, miten kohtuuttomuus sopimusehdon osalta luokitellaan, ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Kysymys on joka tapauksessa niin sanotun tyyppikohtuuttomuuden alaan kuuluvasta kohtuuttomuudesta. Ehto on kohtuuton myös sen epämääräisyyden tai yllättävyyden ja ankaruuden perusteella.

Avustajasopimuksen vahingonkorvausvastuuta koskevan ehdon mukaan vastuun kaikesta mahdollisesta ulkopuoliselle aiheutetusta vahingosta kantaa yksin freelanceyrittäjä. Tältä osin vahingonkorvausvastuu on avustajasopimuksella kanavoitu vahingonkorvauslain säännöksiä ankarammaksi freelancerin kannalta. Sanoma News Oy ei pätevästi voisi ottaa vastaavaa kanavointisäännöstä käyttämänsä työsopimuslomakkeen ehdoksi ja käyttää sitä siis suhteessa työntekijöihinsä. Sanoma News Oy:öön ensisijaisesti kohdistuvan vastuun vyöryttäminen työntekijän kannettavaksi on hyvin rajallista. Isännänvastuuta koskevat säännökset antavat saman suojan myös työntekijään rinnastettavalle itsenäiselle yrittäjälle. Avustajasopimuksissa ei kuitenkaan millään tapaa oteta huomioon isännänvastuun ulottuvuutta myös työntekijöihin rinnastettaviin itsenäisiin yrittäjiin, joita varmuudella myös Sanoma News Oy:n freelanceyrittäjien joukossa on.

Avustajasopimuksissa ei millään tapaa oteta huomioon sananvapauslakia, joka sisältää omat säännöksensä vahingonkorvauksesta. Yksin se, että Sanoma News Oy on oikeudenkäynnissä laajasti selvittänyt sekä immateriaalioikeuksien käyttöön liittyvää vahingonkorvausvastuuta että toisaalta myös sananvapauslain mukaisen vahingon korvaamista, osoittaa, että kysymys on ehdosta, joka ei ole tavallisen freelanceyrittäjän kannalta selkeästi määritelty. Sopimusehdon ongelmallisuutta korostaa, että se pyritään saattamaan sopimussuhteen osaksi vakioehtosopimukseen sisällytettynä lyhyenä mainintana.

Avustajasopimuksen sanamuodon perusteella tavalliselle freelancerille ei synny käsitystä siitä, mitä erilaisia vahingonkorvaustilanteita sopimusehto voi tulla koskemaan. Sopimusehdossa ei tehdä mitään eroa sen suhteen, onko ehdoissa tarkoitettu vahinko taloudellinen vahinko, henkilövahinko vai esinevahinko.

Siitä, että vastaava ehto on ollut Sanoma News Oy:n esittämällä tavalla osana aiempaa vakiosopimusta, ei voida tehdä mitään oikeudellisia johtopäätöksiä sen kohtuuttomuuden suhteen.

VASTAUS

Vaatimukset

Sanoma News Oy on vaatinut, että hakemus hylätään ja että markkinaoikeuden 12.6.2009 määräämä 200.000 euron sakon uhalla tehostettu väliaikainen kielto kumotaan.

Sanoma News Oy on lisäksi hakemuksen hyväksymisen varalta paljoksunut vaaditun uhkasakon rahamäärää 100.000 euroa ylittäviltä osin.

Perusteet

Hakemuksessa tarkoitetuilla sopimusmuutoksilla pyritään muun muassa yhdenmukaistamaan aineistoon liittyvistä oikeuksista sopimista, täsmentämään ja kirjaamaan aikaisempia sopimuskäytäntöjä sekä ajantasaistamaan sopimusehdot vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Nämä muutokset johtavat eräiden avustajasopimusten kohdalla siihen, että Sanoma News Oy saa joiltakin osin nykyistä laajemmat oikeudet avustajan tuottamaan aineistoon. Laajemmat oikeudet ovat kuitenkin tarpeen uusien digitaalisten jakelukanavien hyödyntämiseksi.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain soveltamisalaan kuuluvat vain sellaisiin sopimuksiin sisältyvät sopimusehdot, joissa toisena osapuolena olevat elinkeinonharjoittajat ovat sopimusehdon käyttäjään verrattuina voimavaroiltaan tai muuten heikommassa asemassa ja tämän takia erityisen suojan tarpeessa. Lain tarkoituksena ei ole puuttua sopimusvapauteen enempää kuin on välttämätöntä tämän erityisen suojan tarpeen täyttämiseksi. Hakemuksessa tarkoitetuissa Sanoma News Oy:n ja sen käyttämien avustajien välisissä sopimussuhteissa ei ilmene laissa tarkoitettua erityistä suojan tarvetta.

Freelancerit eivät ole Journalistiliiton esittämällä tavalla rinnastettavissa työntekijöihin Sanoma News Oy:n ja freelancereiden välisissä sopimussuhteissa. Freelanceavustaja ei lähtökohtaisesti tee sopimussuoritustaan Sanoma News Oy:öön työsuhteessa olevana työntekijänä. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että Sanoma News Oy on ainakin vuodesta 1986 lukien sopinut uusien työntekijöidensä kanssa saavansa kaikki taloudelliset oikeudet työntekijöiden työssään luomiin teoksiin. Vuodesta 1998 lukien kaikkiin uusiin työsopimuksiin on sisältynyt sopimusehto, jonka mukaan ”työnantaja saa kaikki nykyiset ja tulevat immateriaali-, teollis- ym. oikeudet kaikkiin työn tuloksiin mukaan lukien mm. hyvän tavan mukainen muunteluoikeus ja edelleenluovutus”.

Freelancerien toiminta ei ole riippuvaista Sanoma News Oy:stä, vaan heillä on mahdollisuus tarjota palvelujaan myös Sanoma News Oy:n kilpailijoille ja muille media-alan yhtiöille, kuten he tyypillisesti tekevätkin. Freelancerien mahdolliset laite- ja muut investoinnit eivät ole taloudelliselta arvoltaan rinnastettavissa elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain esitöissä tarkoitettuihin koneurakoitsijan, bensiinikauppiaan taikka kuorma-autoilijan investointeihin. Freelancereiden mahdolliset laite- ynnä muut investoinnit eivät liity yksinomaan heidän sopimussuhteeseensa Sanoma News Oy:n kanssa, vaan esimerkiksi tekstinkäsittely-, valokuvaus-, videokuvaus-, kuvankäsittely- ja muita mahdollisia laitteita voidaan käyttää myös muissa sopimussuhteissa. Lisäksi Sanoma News Oy ei ole edes väitetysti määräävässä markkina-asemassa millään nyt käsiteltävän asian kannalta relevantilla markkinalla.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain perusteella kiellettävien sopimusehtojen tulee olla paitsi tyypillisesti tai yleisesti kohtuuttomia, myös kohtuuttomia suoraan sopimusehdosta ilmenevällä tavalla ja muista olosuhteista, esimerkiksi suoritettavasta vastikkeesta riippumatta. Toisin sanoen lain soveltamisalaan kuuluvan sopimusehdon tulee olla jo erikseen itse ehdosta pääteltävissä niin ilmeisen kohtuuttomaksi ja sopimustasapainon vastaiseksi, että se voidaan kieltää esimerkiksi siitä riippumatta, mikä vastike sopimuksen mukaisesta suorituksesta maksetaan.

Hakemuksessa tarkoitetut sopimusehdot eivät ole luonteeltaan yleisesti tai tyypillisesti kohtuuttomia media-alalla julkaisijan ostaessa sisällöntuottajalta aineistoa ja siihen liittyviä oikeuksia. Toisin kuin elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain esitöissä mainitut esimerkit ja muut mahdollisesti lain soveltamisalaan kuuluvat tyyppikohtuuttomat ehdot, hakemuksessa tarkoitetut sopimusehdot eivät anna kummallekaan osapuolelle yksipuolista mahdollisuutta muuttaa sopimustasapainoa sopimuksen voimassaoloaikana. Hakemuksenkin mukaan siinä tarkoitetut sopimusehdot voisivat teoriassa johtaa mahdolliseen kohtuuttomuuteen vain äärimmäisissä yksittäistapauksissa tarkasteltuna yhdessä kunkin yksittäisen avustajasopimuksen olosuhteiden valossa. Yksittäistapauksissa kunkin hakemuksessa tarkoitetun sopimusehdon väitettyyn kohtuuttomuuteen vaikuttavat esimerkiksi maksettava vastike ja muut kunkin sopimuksen yksilölliset olosuhteet, jotka eroavat käytännössä toisistaan, joten kysymyksessä ei ole elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitettu tyyppikohtuuttomuus.

Vaatimuskohta 1

Vaatimuskohdassa 1 tarkoitettu sopimusehto liittyy siihen, miten Sanoma News Oy:n avustajalle maksaman palkkion suoritushetki määräytyy. Sopimusehto ei ole erikseen tarkasteltuna yleisesti tai tyypillisesti kohtuuton, vaan se saattaa Journalistiliiton hakemuksenkin mukaan ainoastaan johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin eräissä Journalistiliiton spekulatiivisesti ja tarkoitushakuisesti kärjistämissä tilanteissa. Hakemuksessa tarkoitettua sopimusehtoa on Sanoma News Oy:n toimesta jo sovellettu useita vuosia avustajasopimuksissa siltä osin kuin palkkion suoritushetki on sidottu ”julkaistavaksi hyväksymiseen”.

Käytännössä kyseisten jo käytössä olleiden sopimusehtojen soveltamisessa ei ole esiintynyt ongelmia. Mikäli Sanoma News Oy on tilannut aineiston, palkkio on maksettu aina, kun aineisto on täyttänyt laatuvaatimukset. Toisin kuin Journalistiliitto hakemuksessaan väittää, Sanoma News Oy maksaa avustajan hyväksytystä suorituksesta aina palkkion, riippumatta siitä julkaistaanko aineisto vai ei. Mikäli aineistoa ei voi syystä tai toisesta julkaista, kantaa taloudellisen riskin aina Sanoma News Oy. On itsestään selvää, että Sanoma News Oy:llä täytyy olla mahdollisuus hylätä aineisto, mikäli se ei täytä niitä laatuvaatimuksia, jotka Sanoma News Oy on aineistolle ja sen julkaisemiselle asettanut, taikka mikäli aineisto olisi omiaan sisältämään rikos- tai vahingonkorvausoikeudellisesti kyseenalaista materiaalia.

Journalistiliiton itse viittaamissa ja hyväksyttäväksi kauppatavaksi väittämissä ehdoissa palkkion suoritus on alistettu tilaajan hyväksymiselle eikä esitetty täsmennys siten millään tavalla heikennä avustajan asemaa tässä suhteessa. Sillä onko aineisto ”hyväksytty” vaiko ”hyväksytty julkaistavaksi” ei liene muuta kuin semanttinen ero.

Toisin kuin Journalistiliitto on hakemuksessaan esittänyt, Sanoma News Oy:n avustajat eivät koskaan joudu odottelemaan kuukausitolkulla tai jopa vuosia palkkiotaan. Uusissa sopimuksissa maksuaikaa on lyhennetty aikaisemmasta.

Jo pitkään käytössä olleissa freelancevalokuvaajien, freelancevalokuvayritysten, freelancekuvittajien ja freelancegrafiikkayritysten sopimuksissa on käytetty lisäehtoa, jonka mukaan ”mikäli muuta ei ole sovittu, julkaisupäivää pidetään hyväksymispäivänä”. Tämä ehto on otettu sopimuksiin nimenomaan avustajien turvaksi sen tilanteen varalta, että tietyn aineiston osalta ei olisi sovittu erillisestä hyväksymismenettelystä tai päätöstä hyväksymisestä ei jostain syystä erikseen tehdä tai tiedoteta avustajalle. Tällä ehdolla on pyritty varmistamaan se, että Sanoma News Oy maksaa jokaiselle avustajalle hänen toimittamastaan aineistosta viimeistään julkaisemisen jälkeen, eikä palkkio jää suorittamatta johtuen siitä, että tiettyä hyväksymismenettelyä ei olisi käyty läpi. Journalistiliiton edustaja on Sanoma News Oy:n kanssa käymissään keskusteluissa todennut, että palkkion maksun sitominen julkaistavaksi hyväksymiseen vastaa alan kauppatapaa.

Vaatimuskohta 2

Vaatimuskohta 2 koskee sopimusehtoja, joissa määritellään ne aineistoon liittyvät oikeudet, jotka avustajasopimuksen perusteella avustajalta siirtyvät Sanoma News Oy:lle. Hakemuksen mukaan Sanoma News Oy saisi aikaisempien sopimusten mukaisiin oikeuksiin verrattuna lisäksi aineiston muuntelu-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeuden.

Journalistiliitto esittää hakemuksessaan sopimusehtojen olevan kohtuuttomia, koska oikeuksien alkuperäinen oikeudenhaltija eli avustaja-freelancer ei saa tästä lisäkorvausta. Jo yksin tämä hakemuksen perustelu osoittaa, että oikeuksien luovuttamista koskevat sopimusehdot eivät ole erikseen tarkasteltuina yleisesti ja tyypillisesti kohtuuttomia eli tyyppikohtuuttomia. Sopimusehtojen väitettykin kohtuuttomuus riippuu tapauskohtaisesta arvioinnista ja kunkin yksittäisen avustajasopimuksen ja jopa yksittäisen toimeksiannon sisällöstä sekä erityisesti toimeksiannosta maksettavasta korvauksesta.

Toisin kuin Journalistiliitto pyrkii hakemuksessaan esittämään, tekijälle kuuluvien oikeuksien kokonaisluovutukset – moraalisia oikeuksia koskevin rajoituksin – eivät ole millään tavoin poikkeuksellisia. Tekijänoikeuslain 27 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain lukuun ottamatta niin sanottuja moraalisia oikeuksia. Oikeuksien alkuperäisellä haltijalla on sopimusvapautensa nojalla oikeus luovuttaa taloudelliset oikeutensa myös kokonaisuudessaan ilman, että sitä pidettäisiin millään tavoin kohtuuttomana, saati sitten elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla tyyppikohtuuttomana.

Journalistiliiton esittämät väitteet avustajasopimusten vaikutuksista niin sanottuun Kopiosto-järjestelmään eivät millään tavoin liity käsillä olevaan asiaan.

Käytännössä oikeuksien kokonaisluovutukset ovat pääsääntö esimerkiksi työsuhteessa syntyvien tekijänoikeuksien osalta ja freelancereilta tilattujen aineistojen kohdalla. Sanoma News Oy saa jo nykyisten sopimusten mukaan kaikki taloudelliset oikeudet tilattuihin aineistoihin tiedonvälitystoiminnassaan, riippumatta sen toteutus- ja jakelutavasta, eikä uusissa sopimusehdoissa esitetty muutos siten ole kovinkaan merkittävä.

Alalla ei ole olemassa vakiintunutta käytäntöä avustajien ja kustantajien välisistä sopimusehdoista. Julkaisu- ja media-alalla käytetään jo nyt yleisesti VTA-SJL Freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehdoista poikkeavia ehtoja, joilla oikeuksista sovitaan laajemmin. Käytännössä Sanoma News Oy on siten jo aikaisemmin saanut kaikki oikeudet tilaustöihin sekä uutisgrafiikkaan. Toisaalta kaikkien oikeuksien saaminen on lähes kaiken aineiston osalta edellyttänyt erikseen sopimista, mikä on vaikeuttanut oikeuksien hallinnoimista ja siten aineiston käyttämistä nykyisessä mediaympäristössä. Lisäksi erikseen sopiminen aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia ja esimerkiksi uutisjuttujen osalta erikseen sopimiseen ei ole käytännössä aikaa. Lisäksi tämä on vaikeuttanut Sanoma News Oy:n kilpailuasemaa, sillä useat mediayhtiöt ja siten Sanoma News Oy:n kilpailijat käyttävät jo nyt avustajasopimuksia, joilla ne saavat itselleen kaikki oikeudet, jotka ovat välttämättömiä modernissa mediaympäristössä toimittaessa. Samoin eräät muut Sanoma-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat jo käyttäneet avustajasopimuksissaan sopimusehtoja, joiden perusteella ne ovat saaneet kaikki oikeudet avustajien toimittamaan aineistoon.

Uusissa sopimuksissa ei ole muutettu sopimuskohtaa, jonka mukaan avustajilla on oikeus käyttää aineistoa omissa näyttelyissään ja kokoomateoksissa, jotka eivät suoranaisesti kilpaile Sanoma News Oy:n toiminnan kanssa. Sanoma News Oy on myös käytännössä ollut joustava antaessaan lupia myös osittain kilpailevalle pienimuotoiselle toiminnalle.

Toisin kuin nykyisin käytössä olevissa sopimuksissa, uusissa freelancevalokuvaajia ja freelancevalokuvayrityksiä koskevissa sopimuksissa Sanoma News Oy saa oikeudet vain hyväksyttyihin kuviin. Aikaisemmissa sopimuksissa Sanoma News Oy sai ensijulkaisu- ja yksinoikeuden myös kaikkiin muihin ”kuvauksen aikana otettuihin hyväksyttyihin kuviin rinnastettaviin kuviin”.

Vakiintuneesti jo nykyisissä avustajasopimuksissa on sovellettu ehtoa, jonka mukaan ”kustantajalla tarkoitetaan Sanoma News Oy:tä ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvia yhtiöitä”. Jo pitkään käytössä olleissa sopimusehdoissa ei ole edes pyritty luomaan ”konsernille” mitään oikeuksia. Ehdossa tarkoitetut Sanoma News Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt käyvät ilmi esimerkiksi Sanoma-konsernin vuosikertomuksesta.

Journalistin ohjeiden ja uusien sopimusehtojen välillä ei ole mitään Journalistiliiton väittämää ristiriitaa.

Vaatimuskohta 3

Vaatimuskohta 3 koskee sopimusehtojen kohtaa, jossa on määritelty avustajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Jo aikaisemmin käytössä olleet Sanoma News Oy:n ja avustajien väliset avustajasopimukset ovat sisältäneet vastaavan ehdon, joten kysymys ei ole mistään uudesta ehdosta. Uusissa sopimusehdoissa vastuulauseketta on yhdenmukaistettu.

Avustajasopimusten sisältämä korvausvastuuta koskeva lauseke – kuten jo nykyisin käytössä olevissa sopimuksissa oleva vastaava lauseke – on osa laajempaa sopimusehtokokonaisuutta, jossa on ensin kerrottu avustajalle selkeästi, mistä hän vastaa. Avustaja vastaa luonnollisesti siitä, että hänellä on valtuudet siirtää oikeudet edelleen. Lisäksi avustaja vastaa siitä, että hän on hankkinut haastateltavalta tai kuvattavalta kaikki tarvittavat luvat ja suostumukset. Ehdoissa avustajalle on selkeästi kerrottu hänen velvoitteestaan myös informoida haastateltavaa tai kuvattavaa siitä, että aineiston voidaan käyttää Sanoma-konsernin laajuisesti sekä luovuttaa edelleen. Ehdoissa on avustajalle annettu velvoite myös informoida Sanoma News Oy:tä haastateltavan tai kuvattavan mahdollisesti asettamista rajoituksista tässä suhteessa ennen aineiston luovuttamista. Kysymyksessä oleva vahingonkorvausvastuuta koskeva lauseke koskee siten avustajalle asetettuja täysin luonnollisia ja kohtuullisia velvoitteita. Jos freelancerin laiminlyönnistä johtuen haastatellulla tai valokuvattavalla on tilaajaa kohtaan vaatimuksia, on täysin kohtuullista, että freelancer vastaa näistä korvauksista suhteessa tilaajaan.

Kyseinen sopimusehto koskee julkaisijan ja avustajan välistä kustannusten jakoa, mutta se ei vaikuta millään tavoin julkaisijan ja vahingonkärsijän väliseen suhteeseen, jota on säädelty muun muassa sananvapauslaissa ja vahingonkorvauslaissa. Sopimusehto ei ole ristiriidassa sananvapaus- tai vahingonkorvauslain säännösten kanssa, eikä myöskään miltään osin kohtuuton. Korvausvastuun lopullisesta jakaantumisesta julkaisijan ja avustajan välillä voidaan vapaasti sopia. Ei ole myöskään olemassa mitään perusteita sille, että sopimusvapaus rajoittuisi vain immateriaalioikeuksien loukkaamiseen.

Valtaosa Sanoma News Oy:n avustajista ovat myös vahingonkorvauslain näkökulmasta itsenäisiä elinkeinonharjoittajia, joiden osalta vastuun jakaantumisesta voidaan vapaasti sopia. Joka tapauksessa tämä arviointi on aina tehtävä avustaja- ja tapauskohtaisesti, eikä Journalistiliiton hakemuksessa tarkoitettu sopimusehto siten ole yleisesti tai tyypillisesti erikseen tarkasteltuna kohtuuton. Lisäksi on huomattava, että elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu laki soveltuu vain elinkeinonharjoittajien välisiin sopimuksiin, joten teoriassa mahdollisten työntekijöihin rinnastettavien avustajien ja Sanoma News Oy:n väliset sopimukset eivät edes kuulu lain soveltamisalaan. Avustaja ei voi olla yhtä aikaa sekä itsenäinen elinkeinonharjoittaja, johon elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu laki soveltuu, ja työntekijä, johon laki ei sovellu.

Uhkasakon asettamisesta

Mahdollisen kiellon tehostaminen sakon uhalla ei ole tarpeen, sillä Sanoma News Oy noudattaa joka tapauksessa markkinaoikeuden mahdollisesti määräämää kieltoa. Aikaisemmassa elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain soveltamiskäytännössä ei ole pidetty tarpeellisena määrätä kiellon noudattamisen uhaksi uhkasakkoa.

Vaadittu uhkasakon määrä on erittäin korkea ottaen huomioon markkinaoikeuden esimerkiksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain tai kuluttajansuojalain nojalla määräämät uhkasakkotasot. Korkeimmat markkinaoikeuden määräämät uhkasakot lienevät luokkaa 100.000–150.000 euroa. Ratkaisussa KKO 2005:81 vastaajana olleelle Elisa Matkapuhelinpalvelut Oy:lle asetettiin 100.000 euron uhkasakko sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain perusteella. Sanoma News Oy:n liikevaihto oli vuonna 2008 noin 475 miljoonaa euroa.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Journalistiliitto

1. Avustusehdot Freelance-toimittajat
2. Avustusehdot Freelance-valokuvaajat
3. Avustusehdot Freelance-yritykset
4. Avustusehdot Freelance-valokuvayritykset
5. Avustusehdot Freelance-kuvittajat
6. Avustusehdot Freelance-grafiikkayritykset
7. voimassaolevat Avustusehdot Freelance-toimittajat (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 1)
8. voimassaolevat Avustusehdot Freelance-yritykset (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 2)
9. voimassaolevat Avustusehdot Freelance-valokuvaajat (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 3)
10. voimassaolevat Avustusehdot Freelance-valokuvayritykset (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 4)
11. voimassaolevat Avustusehdot Freelance-kuvittajat (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 5)
12. voimassaolevat Avustusehdot Freelance-grafiikkayritykset sekä Liite avustusehtoihin (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 6)
13. VKL-SJL Freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehdot 20.5.2005 (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 7)
14. Journalistin ohjeet
15. Sanoma News Oy:n soveltama työsopimuspohja (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 8)
16. sähköpostikirjeenvaihto Journalistiliiton ja Sanoma News Oy:n välillä 14.9.2006 ja 15.9.2006
17. Sanoma News Oy:n tilinpäätös 2008
18. Lehtikuva Oy:n tilinpäätös 2008
19. Taloussanomat Oy:n tilinpäätös 2007
20. Sanomapaino Oy:n tilinpäätös 2007
21. ote Sanoma-konsernin internetsivuilta
22. freelancereiden työmarkkinatutkimus 2009 koskien freelanceyrittäjien ansioita vuonna 2008 (ote)
23. Journalistiliiton työmarkkinatutkimus 2008 koskien lehdistössä työskentelevien työntekijöiden palkkoja (ote)
24. konsultti AS:n tutkimus Helsingin Sanomien, Iltasanomien, Lehtikuvan ja Sanoma News Oy:n toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta (ote)
25. Sanoma News Oy:n kirje 19.5.2009 (myös Sanoma News Oy:n kirjallinen todiste 14)
26. ote toimitusjohtaja MP:n blogista 13.5.2009

Sanoma News Oy

1. Voimassaolevat Avustusehdot Freelance-toimittajat (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 7)
2. Voimassaolevat Avustusehdot Freelance-yritykset (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 8)
3. Voimassaolevat Avustusehdot Freelance-valokuvaajat (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 9)
4. Voimassaolevat Avustusehdot Freelance-valokuvayritykset (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 10)
5. Voimassaolevat Avustusehdot Freelance-kuvittajat (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 11)
6. Voimassaolevat Avustusehdot Freelance-grafiikkayritykset sekä Liite avustusehtoihin (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 12)
7. VTA-SJL Freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehdot 20.5.2005 (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 13)
8. Sanoma News Oy:n soveltama työsopimuspohja (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 15)
9. Free-sopimuksen ABC
10. ote Journalistiliiton internetsivuilta ”Kuinka lehdistön freelancer hinnoittelee työnsä 2009?”
11. tiedote Journalistiliiton internetsivuilta 31.8.2009
12. tiedote Journalistiliiton internetsivuilta 28.4.2006
13. tiedote Journalistiliiton internetsivuilta 22.9.2005
14. Sanoma News Oy:n kirje 19.5.2009 (myös Journalistiliiton kirjallinen todiste 25)

Henkilötodistelu

Journalistiliitto

1. Journalistiliiton työehtoasiamies, OTK PS
2. vapaa toimittaja, YTM HJ

Sanoma News Oy

1. Helsingin Sanomien päätoimittaja RM
2. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö KP
3. Viestinnän Keskusliitto ry:n työehtopäällikkö, VT JMM

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Ratkaisun lähtökohdat

Asiassa on kysymys elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetusta kohtuuttoman sopimusehdon käyttämisen kieltämisestä. Lain 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa ei saa käyttää ehtoa, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton ottaen huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Journalistiliiton hakemuksessa tarkoitetut sopimusehdot sisältyvät Sanoma News Oy:n laatimiin vakiosopimuksiin (jäljempänä avustajasopimukset tai sopimukset), joita Sanoma News Oy on tarjoutunut tekemään freelance-toimittajien, freelance-valokuvaajien, freelance-kuvittajien ja sopimuksissa tarkoitettujen freelance-yritysten (jäljempänä freelance-avustajat) kanssa. Journalistiliitto on katsonut, että Sanoma News Oy:n avustajasopimuksiin sisällyttämät palkkioita tai maksuja, lehden oikeuksia sekä avustajan tai avustajayhtiön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat sopimusehdot ovat kohtuuttomia sopimuksissa toisena osapuolena olevien freelance-avustajien kannalta.

Kysymyksessä olevissa freelance-toimittajia ja freelance-yrityksiä koskevissa avustajasopimuksissa sovitaan avustajan tai avustajayhtiön ja Sanoma News Oy:n (sopimusten mukaan Lehti) välillä avustusehdoista avustajan tai avustajayhtiön kirjoittaessa Lehteen. Freelance-valokuvaajia, freelance-valokuvayrityksiä, freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevissa avustajasopimuksissa sovitaan puolestaan avustajan tai avustajayhtiön Lehdelle myymistä valokuvista tai kuvituskuvista. Sopimusten mukaan niiden avustamista koskevat ehdot koskevat kaikkia sopimusosapuolten välillä sovittavaa avustustoimintaa, ellei toisin ole erikseen sovittu. Sopimusten mukaan niiden liitteinä olevia VTA-SJL Freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehtoja (20.5.2005) noudatetaan, mikäli avustusehdoissa tai muutoin ei ole muuta sovittu.

Asiassa sovellettavan lain kohtuuttomuuskäsitteen sisältö

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 39/1993 vp) mukaan on sopimusehdon kohtuuttomuutta arvioitava siltä kannalta, millaisena ehtoa on pidettävä toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta yleensä. Kohtuuttomuutta ei näin ollen esitöiden mukaan arvioida samalla tavalla kuin yksittäisissä sopimussuhteissa, jolloin otetaan huomioon kyseisen tapauksen erityisolot ja yksilölliset piirteet. Lain 1 §:n 1 momentin säännöksessä on esitöissä todettu edellytettävän, että sopimusehto on luonteeltaan, tyypillisesti kyseisellä alalla ja sopimuksessa tarkoitetuissa tilanteissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton. Esitöissä on edelleen todettu, että kohtuuttomuuden käsite on lain 1 §:n 1 momentissa sisällöltään sama kuin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 36 §:ssä.

Edellä lausuttuun nähden on selvä, että elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukaisessa kohtuuttomuusharkinnassa on pääsääntöisesti kysymys sopimusehtojen tyyppikohtuuttomuudesta. Tästä johtuen oikeustoimilain 36 §:ssä säännellystä kohtuuttomuusharkinnasta poiketen tässä asiassa tehtävässä kohtuuttomuusharkinnassa ei tule kiinnittää huomiota yksittäistapauksen olosuhteisiin liittyviin seikkoihin.

Kysymys freelance-avustajien heikommasta asemasta johtuvasta suojan tarpeesta

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan on edellä todetulla tavalla sopimusehdon kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon toisen osapuolen sopijapuoleensa verrattuna heikommasta asemasta johtuva suojan tarve. Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen yleisperusteluista käy ilmi, että tällä on haluttu korostaa sitä, että ehdotetut säännökset on tarkoitettu sovellettaviksi ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa sopimuksen osapuolet eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa ja toinen osapuoli on tämän takia erityisen suojan tarpeessa. Erikseen on vielä todettu, että keskenään tasavertaisessa asemassa olevien yritysten väliset sopimukset jäisivät kokonaan ehdotettujen säännösten soveltamisalan ulkopuolelle.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että 1 §:n 1 momentin tarkoituksena on rajata ehdotetun lain soveltamisala koskemaan vain sellaisia sopimuksia, joissa toisena osapuolena olevat elinkeinonharjoittajat yleensä ovat sopimusehdon käyttäjään verrattuina voimavaroiltaan tai muuten heikommassa asemassa ja tämän takia erityisen suojan tarpeessa. Edelleen on todettu, että varsinkin pienyrittäjät voivat olla sopijakumppaniinsa nähden sellaisessa asemassa, että heidän voidaan katsoa tarvitsevan erityistä suojaa kohtuuttomia sopimusehtoja vastaan. Esitöiden mukaan säännöksessä tarkoitettu epätasa-arvoinen asema voi vallita esimerkiksi silloin, kun elinkeinonharjoittajan toiminnan laatu ja laajuus tai olosuhteet muutoin ovat sellaiset, että hänet voidaan rinnastaa kuluttajaan tai työntekijään. Myös sopimusosapuolten epätasapaino sopimusoikeuden erityisasiantuntemuksen suhteen voi luoda epätasa-arvoisen aseman.

Asiassa on tältä osin kysymys siitä, mikä Sanoma News Oy:n sopimusosapuolena olevien freelance-avustajien asema voidaan tyypillisesti katsoa olevan. Myöskään tältä osin ei siten tule kiinnittää huomiota yksittäistapauksen olosuhteisiin liittyviin seikkoihin.

Asiassa on riidatonta, että Sanoma News Oy on taloudellisilta voimavaroiltaan vahvemmassa asemassa kuin yksittäiset freelance-avustajat. Sanoma News Oy:n ei ole väitettykään olevan kilpailunrajoituksista annetussa laissa tarkoitetulla tavalla määräävässä asemassa, mutta riidatonta on, että Sanoma News Oy on merkittävä toimija media-alalla. Freelance-avustajien toiminta ei sinänsä ole riippuvaista Sanoma News Oy:stä vaan heillä on mahdollisuus tarjota palvelujaan myös Sanoma News Oy:n kilpailijoille ja muille media-alan yrityksille. Siitä missä määrin freelance-avustajalla on käytännössä mahdollisuus valita sopimuskumppaninsa asianosaiset ovat esittäneet erilaisia käsityksiä. Asiassa todistajana kuullun Journalistiliiton työehtoasiamies PS:n kertomasta on pääteltävissä, että freelanceyrittäjät harjoittavat toimintaansa pääsääntöisesti yksityisenä elinkeinonharjoittajana niin sanotulla freelanceverokortilla ja harvemmin yhtiömuodossa. Freelanceyrittäjän vuosittaisen keskiansion on kerrottu olevan 20.000 euroa. Markkinaoikeus katsoo, että freelance-avustajien toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen heitä voidaan pääsääntöisesti tekemänsä työsuorituksen osalta rinnastaa työntekijään.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain 1 §:n 1 momentin sanamuodosta käy ilmi, että siinä edellytetty sopijapuolten puutteellinen tasavertaisuus ja siitä johtuva erityisen suojan tarve liittyy säännöksen nojalla tehtävään sopimusehdon kohtuuttomuusarviointiin. Kysymys freelance-avustajien heikommasta asemasta johtuvasta suojan tarpeesta tulee siten edellä todetuista lähtökohdista arvioitavaksi siinä yhteydessä kun arvioidaan yksittäisen sopimusehdon väitettyä kohtuuttomuutta.

Palkkioita tai maksuja koskevan ehdon arviointi (vaatimuskohta 1)

Avustajasopimusten palkkioita tai maksuja koskevassa ehdossa määritellään ennen muuta freelance-avustajalle tuleva rahallinen korvaus sopimuksissa tarkoitetun aineiston luovuttamisesta Sanoma News Oy:lle.

Freelance-toimittajia koskevan sopimuksen palkkioita koskevan ehdon 2 riidanalainen kohta kuuluu:
”Palkkio suoritetaan 14 päivän sisällä Aineiston julkaistavaksi hyväksymisestä Avustajan pankkitilille __________, tai 21 päivän sisällä julkaistavaksi hyväksymisestä, mikäli Avustaja ei laskuta tai maksuliikenteen hallinnoimisesta johtuvista syistä palkkion maksaminen 14 päivän sisällä ei ole käytännössä mahdollista.”

Muissa hakemuksen kohteena olevissa sopimuksissa on vastaavanlainen ehto. Freelance-yrityksiä koskevan sopimuksen palkkiota koskevassa ehdossa 2 puhutaan Avustajan sijaan Avustajayhtiöstä. Freelance-valokuvayrityksiä ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevissa sopimuksissa ei puhuta palkkioista vaan maksuista ja korvauksesta. Freelance-valokuvaajia ja freelance-valokuvayrityksiä koskevan sopimuksen palkkioita tai maksuja koskeva ehto 1 vastaa muutoin edellä kerrottua, sillä erotuksella, että palkkio tai korvaus suoritetaan laskun tai muuten sovitun mukaan 14 päivän sisällä valokuvien julkaistavaksi hyväksymisestä. Freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevan sopimuksen palkkioita tai maksuja koskevan ehdon 1 mukaan palkkio suoritetaan 14 päivän sisällä kuvituksen hyväksymispäätöksestä. Freelance-valokuvaajia, freelance-valokuvayrityksiä, freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevissa sopimuksissa on lisäksi seuraava maininta: ”Mikäli muuta ei ole sovittu, julkaisupäivää pidetään hyväksymispäivänä.”

Asiassa on selvitetty, että Sanoma News Oy:n voimassa olevissa avustusehdoissa palkkion suorittaminen on niin ikään sidottu aineiston julkaistavaksi hyväksymiseen. VTA-SJL Freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehtojen myyntihintaa ja sen suorittamista koskevan ehdon mukaan laskutus tapahtuu tiedostusvälineen saatua ja hyväksyttyä toimeksiannon edellyttämän valmiin aineiston.

Asianosaiset ovat samaa mieltä siitä, että Sanoma News Oy:llä tulee olla oikeus olla hyväksymättä sille toimitettua aineistoa esimerkiksi tilanteessa, jossa aineisto ei täytä asetettuja laatuvaatimuksia. Freelance-toimittajia koskevassa sopimuksessa onkin erikseen todettu, että Lehti julkaisee kulloinkin erikseen hyväksymänsä kirjoitukset puheena olevien ehtojen mukaisesti. Lisäksi on todettu, etteivät ehdot merkitse Lehden sitoutumista hyväksymään ja julkaisemaan kirjoituksia.

Asiassa todistajana kuultu Helsingin Sanomien toimituspäällikkö KP on selvittänyt palkkion maksamiseen liittyviä käytäntöjä ja kertonut, että päätös julkaistavaksi hyväksymisestä tehdään riippumatta siitä, julkaistaanko aineisto loppujen lopuksi. Puheena olevalla ehdolla ei ole tarkoitettu lykätä palkkion maksamista sillä perustella, ettei aineistoa ole vielä julkaistu. KP:n mukaan eräissä sopimuksissa oleva maininta siitä, että julkaisupäivää pidetään hyväksymispäivänä, mikäli muuta ei ole sovittu, tarkoittaa, että myös siinä tilanteessa, että nimenomaista päätöstä julkaistavaksi hyväksymisestä ei tehtäisi, palkkio kuitenkin maksettaisiin viimeistään, kun aineisto on julkaistu.

Markkinaoikeus katsoo, että avustajasopimusten palkkioita tai maksuja koskevan ehdon riidanalaisen kohdan tarkoitus on jo sen sanamuodon mukaisesti määritellä sovitun palkkion tai korvauksen suorittamisajankohta. Puheena oleva ehto sääntelee, että freelance-avustajalle maksetaan palkkio tai korvaus 14 päivän tai tietyissä tilanteissa viimeistään 21 päivän kuluessa siitä, kun aineisto on hyväksytty julkaistavaksi. Ehdossa käytetty sanamuoto ”julkaistavaksi hyväksymisestä” ei tarkoita, että palkkion tai korvauksen suorittamisen ajankohta olisi kytketty aineiston julkaisemiseen.

Ehto on sanamuodoltaan yksiselitteinen eikä se jätä varaa Journalistiliiton esittämälle tulkinnalle, että se jättää täysin avoimeksi freelance-avustajan oikeuden saada vastike omasta, sinänsä täysin moitteettomasta, sopimussuorituksestaan.

Eräissä edellä mainituissa sopimuksissa oleva maininta siitä, että julkaisupäivää pidetään hyväksymispäivänä, mikäli muuta ei ole sovittu, määrittelee mistä ajankohdasta palkkion tai korvauksen suorittamisajankohta viime kädessä määräytyy. Maininta on sanamuodoltaan yksiselitteinen eikä se jätä varaa Journalistiliiton esittämälle tulkinnalle, että freelance-avustajan oikeus rahalliseen vastasuoritukseen Sanoma News Oy:ltä jätetään erillisen myöhemmän sopimuksen varaan.

Puheena oleva ehto ei siten ole miltään osin Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuton elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelance-avustajiin nähden.

Lehden oikeuksia koskevan ehdon arviointi (vaatimuskohta 2)

Riidanalaisessa lehden oikeuksia koskevassa ehdossa on kysymys siitä, missä laajuudessa freelance-avustaja luovuttaa oikeutensa avustajasopimuksissa tarkoitettuun aineistoon, eli kirjoituksiin ja niihin liittyviin valokuviin ja piirroskuviin taikka muihin valokuviin tai kuvituskuviin.

Freelance-toimittajia ja freelance-yrityksiä koskevien sopimusten lehden oikeuksia koskeva ehto 3 kuuluu:
”Palkkiota vastaan Lehti ja Kustantaja saavat Aineistoon ensijulkaisuoikeuden ja yksinoikeudella kaikki nykyiset ja tulevat taloudelliset oikeudet mukaan lukien mm. Aineiston muuntelu-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeus. Kustantajalla tarkoitetaan Sanoma News Oy:tä ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvia yhtiöitä.”

Muissa hakemuksen kohteena olevissa sopimuksissa on vastaavanlainen ehto. Freelance-valokuvaajia ja freelance-valokuvayrityksiä koskevissa sopimuksissa lehden oikeuksia koskeva ehto 2 vastaa muutoin edellä kerrottua sillä erotuksella, että ehdossa ei puhuta Aineistosta vaan hyväksytyistä valokuvista. Freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevissa sopimuksissa puolestaan lehden oikeuksia koskeva ehto 2 koskee kaikkiin kuvituksiin liittyviä kuvia.

Lisäksi lehden oikeuksia koskevassa ehdossa on seuraava kohta: ”Vahvistan, että olen tutustunut näihin ehtoihin ja liitteenä oleviin VTA:n ja SJL:n välisiin freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehtoihin (20.5.2005). Ymmärrän, että tällä sopimuksella Lehdelle ja Kustantajalle luovuttamani oikeudet Aineistoon kattavat myös sellaiset tulevat Aineiston käyttömuodot ja -tekniikat sekä aineiston jakelukanavat ja tallennusalustat (kuten esimerkiksi lehdet, kirjat, erilliset tietokannat, digitaaliset tallenteet, on-line ja mobiiliyhteydet ym. nykyiset ja tulevat käyttömuodot ja -tekniikat, jakelukanavat ja tallennusalustat), joita ei vielä sopimuksen allekirjoitushetkellä voida yksilöidä ja jotka syntyvät esimerkiksi kansainvälisen tai kansallisen tekijänoikeussopimuksen tai -lainsäädännön tai oikeuskäytännön muuttumisen tai teknologian kehittymisen seurauksena.”

VTA-SJL Freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehtojen ostajan oikeuksia toimeksiannon kohteena olevaan aineistoon koskevan ehdon mukaan osapuolet sopivat aineiston käyttöoikeuksien laajuudesta toimeksiannosta sovittaessa. Jos toisin ei sovita, ostajalla on aineiston ensijulkaisuoikeus ja vapaa käyttöoikeus ehdoissa tarkemmin mainitulla tavalla.

Asiassa on selvitetty, että Sanoma News Oy:n voimassa olevien freelance-toimittajia ja freelance-yrityksiä koskevien avustusehtojen mukaan kaikki oikeudet siirtyvät luovutuksensaajalle vain, mikäli siitä on tilattaessa sovittu ja kirjoitus on laskutettu tilattuna kirjoituksena. Freelance-valokuvaajia, freelance-valokuvayrityksiä, freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevien voimassa olevien avustusehtojen mukaan luovutuksensaaja saa kaikki oikeudet tilattuun kuvaan tai kuvitukseen. Lisäksi voimassa olevissa avustusehdoissa on sovittu erikseen luovutuksensaajan oikeuksista. Luovutuksensaaja on määritelty samalla tavalla kuin riidanalaisissa avustajasopimuksissa, eli Sanoma News Oy ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt.

Asiassa on niin ikään selvitetty, että Sanoma News Oy:n työsopimusten vakioehdon mukaan Sanoma News Oy saa ”kaikki nykyiset ja tulevat immateriaali-, teollis- ym. oikeudet kaikkiin työn tuloksiin mukaan lukien mm. hyvän tavan mukainen muunteluoikeus ja edelleenluovutus”. Sanoma News Oy:n kertoman mukaan tämä ehto on sisältynyt kaikkiin uusiin työsopimuksiin vuodesta 1998 lukien. Sanoma News Oy:n mukaan Sanoma-konserniin kuuluvissa yhtiöissä, kuten Sanoma Entertainment Oy:ssä, on käytetty avustajasopimuksissa ehtoja, joiden perusteella yhtiöt ovat saaneet kaikki oikeudet mukaan lukien mahdollisesti tulevat oikeudet, avustajien toimittamaan aineistoon. Sanoma News Oy on lisäksi viitannut siihen, että sen kilpailijat soveltavat avustajasopimuksissaan ehtoa, jonka mukaan kaikki taloudelliset oikeudet siirtyvät tilaajalle.

Luovutuksensaajan määritteleminen ehdossa

Hakemuksen kohteena olevissa avustajasopimuksissa on edellä todetulla tavalla määritelty luovutuksensaajaksi Sanoma News Oy ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt. Puheena oleva ehto on yksiselitteinen eikä sitä voi pitää epäselvänä tai tulkinnanvaraisena sen vuoksi, ettei kaikkia siinä mainittuun konserniin kuuluvia yhtiöitä ole erikseen lueteltu. Myöskään siitä, että sopimussuhteen aikana saattaa tapahtua muutoksia sen suhteen mitkä yhtiöt kuuluvat konserniin, ei aiheudu sellaista epäselvyyttä tai tulkinnanvaraisuutta, että puheena oleva ehto tältä osin olisi Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuton elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelance-avustajiin nähden.

Ehdossa tarkoitetut ”taloudelliset oikeudet”

Hakemuksen kohteena olevat avustajasopimukset koskevat sanamuotonsa mukaisesti luovutettavan aineiston taloudellisia oikeuksia.

Asiassa todistajana kuultu Helsingin Sanomien päätoimittaja RM on kertonut taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetun tekijänoikeuksia. RM on tältä osin viitannut Journalistiliiton todistajan kuulemisen yhteydessä esittämään Sanoma News Oy:ssä laadittuun sisäiseen muistioon, jossa on todettu tekijän taloudellisiin oikeuksiin kuuluvan oikeus valmistaa teoksesta kappaleita sekä saattaa teos yleisön saataville. Asiassa todistajana kuultu Helsingin Sanomien toimituspäällikkö KP on kertonut, että taloudellisilla oikeuksilla on tarkoitettu aineistoon liittyviä oikeuksia eli tekijänoikeuksia. KP on todennut, ettei hänen mieleensä ole tullut, että puheena olevat taloudelliset oikeudet käsittäisivät valokuvasta ilmenevän tavaramerkin käyttöoikeuden tai oikeuden hyödyntää sarjakuvan hahmoa laajemmin.

Puheena olevat avustajasopimukset koskevat sanamuotonsa mukaan edellä jo kerrotulla tavalla kirjoituksia ja niihin liittyviä valokuvia ja piirroskuvia taikka muita valokuvia tai kuvituskuvia. Sopimuksissa on siten kysymys sellaisesta aineistosta, joka voi olla tekijänoikeuslain nojalla tekijänoikeudella suojattua.

Tekijän oikeudet on vakiintuneesti jaettu taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin, joista viimeksi mainituista tekijä ei voi pätevästi luopua avustajasopimuksissa tarkoitetun kokonaisluovutuksen yhteydessäkään. Tekijänoikeudella suojattuihin teoksiin voi sinänsä liittyä luovuttajan muitakin yksinoikeuksia, kuten pääsääntöisesti rekisteröintiä edellyttäviä teollisoikeuksia. Kun otetaan huomioon, että avustajasopimuksissa sovitaan siitä, millä ehdoilla niissä tarkoitettu edellä kuvattu aineisto julkaistaan, markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevassa ehdossa on kysymys nimenomaan taloudellisista tekijänoikeuksista sopimuksissa tarkoitettuun journalistiseen aineistoon.

Tältä osin puheena olevaa ehtoa ei siten voi pitää siten epäselvänä tai tulkinnanvaraisena, että se olisi Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuton elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelance-avustajiin nähden.

Ehdossa tarkoitetut kaikki nykyiset ja tulevat oikeudet

Riidanalaisen ehdon mukaan luovutuksen kohteena ovat avustajasopimuksissa määritellyn aineiston kaikki taloudelliset oikeudet. Ehdossa on sanottua tarkennettu esimerkein ja siten todettu kaikkien oikeuksien käsittävän muun muassa muuntelu-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeuden. Viimeistään ehtoon liitetyn vahvistan-lausekkeen perusteella on selvää, että puheena olevien avustajasopimusten ehto käsittää paitsi kaikkien nykyisten myös kaikkien tulevien taloudellisten tekijänoikeuksien luovuttamisen.

Tarkasteltavana olevissa avustajasopimusten ehdossa on siten kysymys tekijänoikeuden kokonaisluovutuksesta, avustajasopimusten Muut ehdot -kohdassa mainituin avustajan omia näyttelyitä tai siinä mainittuja kokoomateoksia koskevin poikkeuksin. Avustaja-sopimuksissa tarkoitettu kokonaisluovutus pitää sisällään sen, että tekijä luovutuksen johdosta menettää kaikki – edellä mainituin poikkeuksin – taloudelliset yksinoikeutensa teokseen nähden.

Tekijänoikeuslain lähtökohta on, että sopimusosapuolet voivat tyhjentävästi määritellä keskinäiset oikeutensa ja velvoitteensa sopimuksin. Tekijänoikeuslain 27 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus voidaan, lain 3 §:n säännöksistä johtuvin niin sanottuja moraalisia oikeuksia koskevin rajoituksin luovuttaa kokonaan tai osittain. Tekijänoikeuslaissa omaksuttu lähtökohta on siten se, että riidanalaisessa ehdossa tarkoitettu tekijänoikeuden niin sanottu kokonaisluovutus on sallittua. Tekijänoikeuslain 28 §:n mukaan, ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle. Näin ollen avustajasopimuksissa tarkoitettuja tekijänoikeuksia kirjoituksiin ja niihin liittyviin valokuviin ja piirroskuviin kuten avustajasopimuksissa niin ikään tarkoitettuihin muihin valokuviin ja kuvituskuviin voidaan tekijänoikeuslain mukaan vapaasti luovuttaa. Tekijänoikeuslaki ei muodosta estettä sille, että tekijänoikeuksien luovutus käsittää teoksen muuttamis- ja edelleenluovutusoikeuden.

Tekijänoikeuslaissa ei ole erikseen säädetty niin sanottujen tulevien tekijänoikeuksien luovuttamisesta. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan muodosta estettä sille, että tekijänoikeuksien luovutus käsittää teoksen, jota ei vielä ole olemassa tai oikeudet, jotka mahdollisesti lisätään tulevaisuudessa lainsäädäntöön. Oikeuskirjallisuudessa onkin todettu, että lähtökohtaisesti myös tulevien oikeuksien luovutus kuuluu osapuolten sopimusvapauden piiriin (Harenko – Niiranen – Tarkela, Tekijänoikeus, 2006, s. 289).

Puheena oleva ehto ei siten ole ristiriidassa tekijänoikeuslain tahdonvaltaisten säännösten kanssa. Sopimusehtojen kohtuuttomuutta elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain perusteella arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon myös muita seikkoja. Kuten edellä jo on todettu, tulee kysymys freelance-avustajien heikommasta asemasta johtuvasta suojan tarpeesta arvioitavaksi yksittäisen sopimusehdon väitettyä kohtuuttomuutta arvioitaessa. Kohtuuttomana voidaan siten pitää sopimusehtoa, joka aiheuttaa toisen heikommassa asemassa olevan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille.

Avustajasopimuksissa sopijapuolena olevalla freelance-avustajalla voidaan perusteluissa edellä todettujen seikkojen perusteella lähtökohtaisesti katsoa olevan elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla heikommasta asemasta johtuva suojan tarve. Tästä ei kuitenkaan suoraan seuraa, että kaikkien nykyisten ja tulevien taloudellisten oikeuksien luovuttamista käsittävää sopimusehtoa olisi pidettävä mainitussa laissa tarkoitetulla tavalla freelance-avustajiin nähden kohtuuttomana.

Tekijänoikeuksien kokonaisluovutukselle on tyypillistä, että se on ajallisesti ja käyttöalaltaan rajoittamaton luovutus. On selvää, että puheena oleva ehto merkitsee sitä, että tekijä menettää luovutuksen johdosta kaikki taloudelliset oikeutensa luovutettuun aineistoon, kun taas luovutuksen saaja saa oikeuden hallinnoida ja määrätä yksin aineiston taloudellisten oikeuksien käytöstä. Avustajasopimuksiin kuuluu edellä todetulla tavalla keskeisenä osana aineiston luovuttamisesta sovittu palkkio tai korvaus. Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain esitöiden mukaan suorituksesta maksettavan hinnan määrää koskeva sitoumus ei voi olla laissa tarkoitetulla tavalla tyypiltään kohtuuton. Sopimusehtojen kohtuuttoman luonteen arviointi tämän lain nojalla ei näin ollen saa koskea palkkion tai korvauksen riittävyyttä.

Edellä todetun epätasapainon aiheutumisen kannalta on syytä erityisesti kiinnittää huomiota tulevien taloudellisten tekijänoikeuksien luovuttamiseen.

Siltä osin kuin on kysymys teosten hyödyntämismahdollisuuksien lisääntymisestä uusien teknisten välineiden johdosta, on oikeuskirjallisuudessa katsottu, että niiden voidaan katsoa kuuluvan luovutuksensaajalle, jos puheena olevat mahdollisuudet ovat sopimusta tehtäessä olleet tai niiden on katsottava olleen luovuttajan tiedossa ja hän on siitä huolimatta tehnyt sopimuksen koko tekijänoikeutensa luovuttamisesta. Siltä osin kuin on kysymys tekijänoikeussuojan uusista, lailla säädetyistä oikeuksista, on pidetty luontevana, että ne koituvat alkuperäisen oikeudenhaltijan hyväksi (Haarmann, Tekijänoikeus ja lähioikeudet, 2005, s. 297–298).

Kysymys uusista oikeuksista sopimussuhteessa on ollut esillä tekijänoikeuslakia uudistettaessa lailla 1654/1995, jolloin tekijäoikeuden suoja-aikaa pidennettiin. Tuon lain esitöissä (HE 8/1995 vp) on todettu voitavan olettaa, että sopimukset on tehty voimassa olevan lain mukaisten oikeuksien pohjalta. Jos osapuolet ovat ottaneet sopimukseen ehdon sen varalta, että suoja-aika pitenee tai suojan lakattua syntyy uudelleen, on sopimusta tulkiten pääteltävä, onko sopimus pätevä. Edelleen on korostettu, että osapuolten tarkoitus sopimusta tehtäessä on ratkaiseva, ja viitattu sopimuskäytännön vaihteluihin eri aloilla.

Edellä lausutusta käy ilmi, että tekijänoikeuden kokonaisluovutus saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen ja siten antaa aihetta arvioida sopimuksen kohtuuttomuutta tekijänoikeuslain 29 §:n sovittelusäännöksen nojalla. Näin on etenkin tilanteessa, jossa sopimuksen tekemisen jälkeen on ilmennyt uusia teoksen hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi lainsäädännöllisen tai teknisen kehityksen johdosta. Sopimuksen tai sen ehdon mahdollinen kohtuuttomuus tulee tuolloin ratkaistavaksi yksittäisen sopimuksen tulkinnalla ottaen huomioon tekijänoikeudellisten sopimusten vakiintunut tekijän näkökulmaa korostava suppean tulkinnan periaate, kunkin toimialan vakiintuneet käytännöt, tekijälle mahdollisesti tuleva lisävastike sekä ylipäänsä sopimuksen tekotilanteeseen liittyvät ja sopimuksen tekemiseen jälkeen ilmenneet seikat.

Kuten edellä on todettu, on elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukaisessa kohtuuttomuusharkinnassa pääsääntöisesti kysymys sopimusehtojen tyyppikohtuuttomuudesta. Tästä siis seuraa, että nyt tehtävässä kohtuuttomuusharkinnassa ei tule kiinnittää huomiota yksittäistapauksen olosuhteisiin liittyviin seikkoihin. Merkityksellistä on sen sijaan se, onko sopimusehtoa pidettävä luonteeltaan, tyypillisesti kyseisellä alalla ja sopimuksessa tarkoitetuissa tilanteissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuttomana.

Edellä todetulla tavalla on asiassa selvitetty, että alalla käytettyihin avustajasopimuksiin on sisällytetty riidanalaiseen ehtoon rinnastettavia ehtoja, jotka ovat kattaneet myös tulevien tekijänoikeuksien luovuttamisen. Selvittämättä on kuitenkin jäänyt, että sanotun sisältöinen ehto olisi muodostunut alalla vallitsevaksi kauppatavaksi.

Asiassa todistajina kuultujen Helsingin Sanomien päätoimittaja RM:n ja toimituspäällikkö KP:n kertoman perusteella on selvitetty, että Helsingin Sanomille tekee töitä noin 600 säännöllistä freelanceria, mutta vuosittain korvauksia maksetaan kaikkiaan noin 2.000 avustajalle. Edelleen on todistajien kertomuksilla selvitetty, että avustajasopimuksissa tarkoitettu aineisto, jonka julkaisemisesta niissä on kysymys, on monimuotoista. Avustajasopimuksissa tarkoitetut kirjoitukset voivat laajuudeltaan vaihdella muutaman rivin uutisluonteisesta selostuksesta useampisivuiseen artikkeliin ja niiden aihepiirit ovat moninaiset. Monimuotoisuutta kuvaa osaltaan se, että sarjakuvien on kerrottu kuuluvan avustajasopimuksissa tarkoitettuun aineistoon, joskin KP:n mukaan niiden luovutuksesta on sovittu erikseen.

Edellä lausutusta on pääteltävissä, että avustajasopimuksissa tarkoitettu aineisto, siltä osin kuin se ei ole luonnehdittavissa sellaiseksi uutis- tai ajankohtaisaineistoksi, joka mahdollisesti ei nauti tekijänoikeussuojaa, käsittää tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja kirjallisia teoksia ja valokuva- tai muita kuva-alan teoksia, joilla voi olla taiteellistakin arvoa. On ilmeistä, että freelance-avustajien mahdollisuus hyödyntää laajemmin puheena olevaa aineistoa vaihtelee merkittävästi. Ilmeistä on niin ikään, että aineiston kaupallinen arvo vaihtelee. Siten myös luovutusten kohteena olevan aineiston taloudellinen merkitys tekijöille vaihtelee tekijän luoman teoksen luonteesta ja laadusta riippuen. Lisäksi on otettava huomioon, että puheena oleva sopimusehto ei estä tekijää käyttämästä teoksen aihetta tai teoksen taustalla olevia ideoita ja ajatuksia.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että vaikka yksittäistapauksessa tehtävän harkinnan perusteella osoittautuisi, että ehdossa tarkoitettujen nykyisten ja tulevien oikeuksien luovutus olisi tekijän kannalta kohtuutonta, näin ei voida katsoa olevan tyypillisesti kyseisellä alalla ja sopimuksissa tarkoitetuissa tilanteissa.

Edellä todetulla tavalla kaikkien taloudellisten oikeuksien luovuttamista koskevaa ehtoa on tarkennettu siten, että kaikkien oikeuksien on todettu käsittävän myös muuntelu- ja muuttamisoikeuden. Ehdossa ei ole yksilöity, mitä aineiston muunteluoikeus pitää sisällään verrattuna siinä mainittuun muuttamisoikeuteen, eikä tätä ole asiassa enemmälti selvitetty. Kuten edellä on todettu, käsittää kaikkien oikeuksien siirtyminen vain tekijänoikeuslain 2 §:ssä tarkoitetut taloudelliset oikeudet, moraalisten oikeuksien säilyessä tekijälle. Luovutuksensaajan oikeutta muuttaa tai muunnella aineistoa rajoittaa siis joka tapauksessa tekijän moraaliset oikeudet teokseen tekijänoikeuslain 3 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Markkinaoikeus katsoo sanottu huomioon ottaen, että vaikka ehdossa ei ole yksilöity, mitä aineiston muunteluoikeus pitää sisällään verrattuna siinä mainittuun muuttamisoikeuteen, ehtoa ei tästäkään syystä voi pitää elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana.

Asiassa ei ole selvitetty, että avustajasopimuksilla olisi sellaisia tämän asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä vaikutuksia tekijöille teosten käytöstä tekijänoikeusjärjestöjen välityksellä maksettaviin niin sanottuihin Kopiosto-korvauksiin.

Puheena oleva ehto ei siten ole yksittäisten osien osalta tai sitä kokonaisuutena arvioiden miltään osin Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuton elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelance-avustajiin nähden.

Freelance-avustajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan ehdon arviointi (vaatimuskohta 3)

Freelance-toimittajia koskevan sopimuksen avustajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan ehdon 4 viimeinen virke kuuluu:
”Mahdollisista oikeuksia ym. koskevista kolmannen vaatimista korvauksista ja tähän liittyvistä oikeudenkäyntikuluista sekä muista kustannuksista vastaa Avustaja.”

Puheena olevassa ehdossa todetaan edellä sanotun lisäksi seuraavaa: ”Avustaja vastaa siitä, että hänellä on valtuudet myöntää avustusehtojen mukaiset oikeudet Lehdelle ja Kustantajalle, ja että hän on hankkinut kaikki haastattelun tai kuvien tämän sopimuksen mukaiseen käyttöön tarvittavat luvat ja suostumukset. Avustajan tulee informoida etukäteen haastateltavaa tai valokuvattavaa siitä, että aineistoa voidaan avustusehtojen mukaisesti käyttää Sanoma-konsernin laajuisesti sekä myös luovuttaa edelleen. Mikäli haastateltava tai valokuvattava haluaa rajoittaa haastattelun tai kuvien käyttöä avustusehtojen mukaisesta käytöstä, tulee Avustajan informoida tästä Lehteä ennen Aineiston luovuttamista.”

Freelance-yrityksiä koskevan sopimuksen osalta vastaavanlaisessa ehdossa 4 puhutaan Avustajan sijaan Avustajayhtiöstä. Muissa hakemuksen kohteena olevissa sopimuksissa on vastaavanlaiset ehdot 3.

Asiassa on selvitetty, että Sanoma News Oy:n voimassa olevien freelance-toimittajia, freelance-yrityksiä, freelance-valokuvaajia, freelance-valokuvayrityksiä, freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevien avustusehtojen mukaan avustaja vastaa ”mahdollisista oikeuksia ym. koskevista kolmannen vaatimista korvauksista ja tähän liittyvistä oikeudenkäyntikuluista sekä muista kustannuksista”. Lisäksi avustusehdoissa on todettu, että avustaja vastaa siitä, että hänellä on valtuudet myöntää avustusehtojen mukaiset oikeudet luovutuksensaajalle tai että hänellä on kaikki kuvien tiedossa olevaan käyttöön ja luovutukseen liittyvät asianmukaiset luvat ja suostumukset.

Freelance-avustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan riidanalaisen ehdon viimeinen virke on osa ehtoa, jossa määritellään freelance-avustajan vastuu siitä, että hänellä on oikeus luovuttaa avustajasopimuksessa tarkoitetut oikeudet luovutuksensaajalle. Puheena olevaa riidanalaista ehtoa on siten tarkasteltava siinä asiayhteydessä, jossa sitä on käytetty. Riidanalainen ehto on sellaisenaan sisältynyt myös Sanoma News Oy:n voimassa oleviin sopimuksiin. Ehtokohtaa on kuitenkin nyt täsmennetty sen suhteen, miten freelance-avustajan tulisi informoida paitsi haastateltavaa tai valokuvattavaa aineiston käyttämisestä myös luovutuksensaajaa haastateltavan tai valokuvattavan mahdollisesti asettamista rajoituksista.

Ehdossa on kysymys freelance-avustajan vastuusta sopimussuhteessa siitä vahingosta, joka mahdollisesti syntyy sen seurauksena, että hän on oikeudettomasti luovuttanut avustajasopimuksissa tarkoitetun aineiston luovutuksensaajalle. Ehtoa ei voi pitää siten epäselvänä tai tulkinnanvaraisena saati lainvastaisena, että se olisi Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuton elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelance-avustajiin nähden.

Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Haastateltavalle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Puheena oleva ehto ei muodosta freelance-avustajalle estettä menetellä sanotulla tavalla.

Puheena oleva ehto ei siten ole Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuton elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelance-avustajiin nähden.

Johtopäätös sopimusehtojen kohtuuttomuudesta

Yhteenvetona edellä lausutusta markkinaoikeus toteaa, että Sanoma News Oy:n freelance-toimittajia, freelance-yrityksiä, freelance-valokuvaajia, freelance-valokuvayrityksiä, freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevien avustajasopimusten palkkioita tai maksuja, lehden oikeuksia sekä freelance-avustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat sopimusehdot eivät ole Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuttomia elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelance-avustajiin nähden.

Hakemus on näin ollen hylättävä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeuden 12.6.2009 asiassa määräämä väliaikainen kielto raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy 22.3.2010.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Jaakko Ritvala.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen