MAO:192/10

Tuusulan kunta - rakennusurakka
- tarjoajan soveltuvuus
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
- tuotemerkki

Dnro 438/08/JH
Antopäivä 4.5.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tuusulan kunta on pyytänyt 7.7.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Klaavonkallion päiväkodin rakennusurakasta ja alistetuista LVISA-urakoista. Hankinnasta on julkaistu 9.7.2008 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Tuusulan kunnanhallitus on valinnut päätöksellään 22.9.2008 § 493 muun ohella rakennusteknillisten töiden urakoitsijaksi Tarik Oy:n.

Tuusulan kunnanhallitus on hylännyt päätöksellään 10.11.2008 § 630 hakijan hankintamenettelyä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 3.300.000 euroa.

Hankintayksikkö on 4.11.2008 tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.

HAKEMUS

Rakennuskartio Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tuusulan kunnanhallituksen päätöksen 22.9.2008 § 493 rakennusteknillisten töiden osalta sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 392.657 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.800 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia erillisurakoina rakennusurakasta ja alistetuista LVISA-urakoista. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyyntö on ollut hankinnan sisältöä kuvaavan osuuden osalta virheellinen, koska hankintayksikkö on käyttänyt teknisten eritelmien määrittelyssä tarkkoja tuote- ja kauppanimiä lähes jokaisen tuotteen kohdalla. Menettely ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti vaan se on suosinut niitä tarjoajia, jotka ovat muutoinkin pääsääntöisesti käyttäneet tarjouspyynnössä edellytettyjen valmistajien tuotteita. Näin ollen kaikilla tarjoajilla ei ole ollut mahdollisuutta antaa hinnaltaan halvinta tarjousta.

Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä suoriutua hankinnasta, kun otetaan huomioon muun muassa voittaneen tarjoajan liikevaihto, resurssit ja kokemus. Hankintayksikön olisi tullut sulkea kyseinen tarjoaja tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se ei ole sisältänyt tarjouspyynnössä vaadittuja tilaajavastuulain edellyttämiä selvityksiä. Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa RALA-todistuksen, josta ei ole käynyt ilmi kaupparekisteritietoja eikä selvitystä sovellettavasta työehtosopimuksesta. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti ilmoitettu, ettei kyseinen todistus korvaa vaadittuja selvityksiä.

Hankintayksikkö on tosiasiallisesti ottanut tarjousten vertailussa huomioon aikaisemman myönteisen kokemuksensa voittaneesta tarjoajasta, vaikka hankintayksiköllä ei ole ollut vastaavaa aikaisempaa kokemusta kaikista tarjoajista.

Hankintayksikön menettely on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Virheettömässä menettelyssä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, koska sillä on ollut taloudelliset ja tekniset edellytykset hankinnan toteuttamiseen ja sen tarjous on ollut hinnaltaan halvin tarjouspyynnön mukainen tarjous.

VASTINE

Tuusulan kunta on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Hankintayksikkö on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kohtuullistaa hakijan vaatimaa hyvitysmaksua, mikäli se katsoo hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.100 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnön teknisissä eritelmissä käytetyt tuotenimikkeet ovat ilmaisseet haluttua laatua ja tasoa eikä niillä ole haluttu sitoa tarjouksia tiettyihin toimittajiin vaan menettelyllä on haluttu varmistaa tarjousten vertailukelpoisuus. Hankintayksikkö ei ole kieltänyt tarjoajaa tuomasta rakennusaikana erikseen päätettäväksi vaihtoehtoista tuotetta, jolloin tarjoajan on tullut esittää tuotteen vastaavuus ja toimivuus vaadittuun laatuun nähden. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään varannut tarjoajille mahdollisuuden esittää tarjouspyyntöasiakirjoja koskevia kysymyksiä eikä hakija ole käyttänyt tätä annettua mahdollisuutta.

Voittaneella tarjoajalla on ollut tekniset ja taloudelliset edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle RALA-todistuksen, minkä mukaan sen talouden tila on ollut hyväksyttävä ja sen tekninen osaaminen ja resurssit ovat olleet riittävät. Kyseinen todistus on korvannut tarjouspyynnössä vaaditut viranomaisasiakirjat. Lisäksi hankintayksikkö on varmistanut voittaneen tarjoajan työnantajarekistereiden voimassaolon yritys- ja yhteisötietorekisteristä. Hankintayksikkö on myös aikaisemman kokemuksensa perusteella ollut vakuuttunut voittaneen tarjoajan soveltuvuudesta.

Rakennusurakoissa on vallitsevana käytäntönä, että urakkaneuvottelut käydään mahdolliseksi toimittajaksi tarjousten vertailussa valitun yrityksen kanssa ennen virallisen valintapäätöksen tekemistä. Tällöin varmistetaan, että tarjous vastaa tarjouspyyntöä. Mikäli urakkaneuvotteluissa ilmenee epäselvyyksiä, valitaan seuraavaksi tullut tarjoaja urakkaneuvotteluihin, kunnes valintapäätös on mahdollista tehdä. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta sen tarjouksesta puuttuneen kaupparekisteriotteen sekä selvityksen työehtosopimuksesta urakkaneuvottelujen yhteydessä.

Hakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska sen tarjous on ollut voittaneen tarjoajan tarjousta huomattavasti kalliimpi.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään lausunut muun ohella, että urakkaneuvottelumuistiosta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on tarjousaikana saanut hankintayksiköltä tarkennettuja ohjeita urakkalaskentaan. Lisäksi voittanut tarjoaja on saanut muuttaa urakkakohdetta muun muassa niin, että se on saanut luvan toteuttaa väestönsuojan elementtivaihtoehtona vastoin tarjouspyynnössä vaadittua. Hankintayksikkö ei ole esittänyt vastaavia tietoja eikä varannut muutosmahdollisuuksia muille tarjoajille.

LISÄVASTINE

Tuusulan kunta on lisävastineessaan lausunut muun ohella, että tarjouspyynnön liitteenä on ollut määräluettelo rakennusteknisten töiden urakkalaskentaa varten ja voittanut tarjoaja on tehnyt tarjouksensa sen mukaisesti. Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksen laskemisvaiheessa saanut lupaa toteuttaa väestönsuojaa elementtivaihtoehtona. Kyseisestä mahdollisuudesta on keskusteltu urakkaneuvotteluissa, mutta mitään päätöksiä sen suhteen ei ole tehty.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on lisävastaselityksessään lausunut muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjouksen lopullinen hinta on tosiasiallisesti päätetty vasta, kun väestönsuojaa koskevaan muutokseen on saatu lupa.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 23.10.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt Rakennuskartio Oy:n vaatimuksen hankinnan väliaikaisesta keskeyttämisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Rakennusurakan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 3,3 miljoonaa euroa. Hankinnan arvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 15 §:n 3 kohdassa rakennusurakoille säädetyn kansallisen kynnysarvon mutta ei lain 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettyä EU-kynnysarvoa. Näin ollen hankintaan tulevat hankintalain 21 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti sovellettaviksi lain I, III ja IV osan säännökset sekä lain II osasta sanotussa lainkohdassa mainitut säännökset.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Hakija on markkinaoikeudessa esittänyt, ettei voittaneella tarjoajalla ole ollut teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä suoriutua hankinnasta, joten hankintayksikön olisi tullut sulkea kyseinen tarjoaja tarjouskilpailusta.

Hankintalain 71 §:n 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään asettanut hankintalain 56 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei ole ollut hankintalain 56 §:n 2 momentissa asetettua velvollisuutta sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta hakijan viittaamilla voittaneen tarjoajan taloudelliseen tilanteeseen, henkilöstöön taikka kokemukseen liittyvillä perusteilla. Hankintayksikkö on sille kuuluvan harkintavallan puitteissa voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan mukaan tarjouskilpailuun.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt markkinaoikeudessa, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se ei ole sisältänyt tarjouspyynnössä vaadittua kaupparekisteriotetta eikä selvitystä työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Urakkaohjelman kohdan 14. mukaan tarjoajan on tullut toimittaa tilaajavastuulain mukaisesti tarjouksensa liitteenä seuraavat asiakirjat:

”- YTJ-printtaus, josta selviää rekistereiden merkintäpäivämäärät
– kaupparekisteriote
– verojäämätodistus tai verovelkatodistus
– todistus eläkevakuutusmaksuvelvoitteiden täyttämisestä
– selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista”

Edelleen urakkaohjelmassa on asiakirjaselvitysten osalta lausuttu seuraavaa:

”Huom! RALA-todistus ei pelkästään täytä tällä hetkellä kaikkia em. vaadittuja selvityksiä!”

Urakkaohjelman kohdassa 17. on käsitelty tarjouksen laatimista. Siinä on muun ohella mainittu, että tarjouksen tulee olla tarjouspyynnön mukainen ja siihen on liitettävä pyydetyt erittelyt. Lisäksi kyseisessä urakkaohjelman kohdassa on ilmoitettu, että tarjous voidaan hylätä, mikäli se poikkeaa tarjouspyynnössä esitetyistä vaatimuksista ja ehdoista.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut jättää 29.8.2008. Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä urakkaohjelman kohdassa 14. edellytetyistä asiakirjoista ainoastaan RALA-pätevyystodistuksen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että voittaneen tarjoajan toimittama RALA-pätevyystodistus on korvannut tarjouspyynnössä vaaditut viranomaisasiakirjat. Lisäksi hankintayksikkö on ilmoittanut varmistaneensa voittaneen tarjoajan työnantajarekistereiden voimassaolon yritys- ja yhteisötietorekisteristä ja se on myös aikaisemman kokemuksensa perusteella varmistunut voittaneen tarjoajan soveltuvuudesta. Näin ollen hankintayksikkö on katsonut, että se on voinut pyytää sekä puuttuvan kaupparekisteriotteen että todistuksen sovellettavasta työehtosopimuksesta voittaneelta tarjoajalta 5.9.2008 pidettyjen urakkaneuvottelujen yhteydessä.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja ei ole tarjouksensa yhteydessä toimittanut kaikkia tarjouspyynnössä edellytettyjä rahoituksellista ja taloudellista tilannettaan koskevia selvityksiä. Kyseiset selvitykset eivät kuitenkaan ole liittyneet tarjottavan urakan sisältöön eivätkä hankinnan valintaperusteena olleeseen tarjouksen hintaan, joten niillä ei ole tässä tapauksessa ollut vaikutusta tarjousten vertailussa. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä mainitussa hankintalain 56 §:n 4 momentissa säädetty, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijaan nähden hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti epätasapuolisesti tai syrjivästi antaessaan toisen tarjoajan täydentää tarjoustaan rahoituksellista ja taloudellista tilannettaan koskevien asiakirjojen osalta.

Tarjouspyyntö

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnön laatimisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä 7 luvussa säädetään.

Hankintalain 44 §:n 3 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavissa teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita. Teknisessä eritelmässä ei myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Hakija on esittänyt, että rakennusurakkaa koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen ja hakijaa syrjivä, koska hankintayksikkö on käyttänyt teknisten eritelmien määrittelyssä tarkkoja tuote- ja kauppanimiä lähes jokaisen tuotteen kohdalla. Hakijan mukaan hankintayksikön menettely on suosinut niitä tarjoajia, jotka ovat muutoinkin pääsääntöisesti käyttäneet tarjouspyynnössä edellytettyjen valmistajien tuotteita. Näin ollen kaikilla tarjoajilla ei ole ollut mahdollisuutta antaa hinnaltaan halvinta tarjousta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön teknisissä eritelmissä käytetyt tuotenimikkeet ovat ilmaisseet haluttua laatua ja tasoa eikä niillä ole haluttu sitoa tarjousta tiettyihin toimittajiin. Hankintayksikkö ei ole kieltänyt tarjoajaa tuomasta rakennusaikana erikseen päätettäväksi vaihtoehtoista tuotetta, jolloin tarjoajan on tullut esittää tuotteen vastaavuus ja toimivuus vaadittuun laatuun nähden.

Markkinaoikeus toteaa hankintayksikön markkinaoikeudelle lausumaan viitaten, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankinnan kohdetta ja sen teknisiä ominaisuuksia ei olisi ollut mahdollista kuvata tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän tarkasti viittaamatta käytettyihin tuotenimiin tai ilmoittamalla, että tuotteiden tulee olla kyseisiä tuotenimiä vastaavia.

Edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön laatimisen osalta.

Hankintamenettelyn virheiden laatu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tarpeen lausua muista hakemuksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa 4.11.2008. Hankintalain 76 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi nyt tulla kysymykseen enää vain hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksu voidaan määrätä siis vain molempien edellytysten täyttyessä.

Hankintayksikkö on menetellyt edellä mainitulla tavalla virheellisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Virheen laatu huomioon ottaen asiassa ei ole näin jälkikäteen mahdollista arvioida, millaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi saanut virheettömässä menettelyssä ja millaiseksi tarjouskilpailun lopputulos olisi tällöin muodostunut. Asiassa ei voida riittävällä varmuudella todeta, että toiseksi halvimman tarjouksen jättäneellä hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan omana vahinkonaan. Tämän vuoksi Hankintayksikkö on velvoittava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikön vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Rakennuskartio Oy:n hakemuksen ja Tuusulan kunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Tuusulan kunnan korvaamaan Rakennuskartio Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Sami Rautiainen.