MAO:236/10

Suomen Muusikkojen Liitto ry > FremantleMedia Finland Oy
- elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntely
- markkinaoikeuden toimivalta

Dnro 579/09/M7
Antopäivä 28.5.2010

HAKEMUS

Vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto ry (jäljempänä myös Muusikkojen Liitto) on vaatinut, että markkinaoikeus

1. kieltää 300.000 euron sakon uhalla FremantleMedia Finland Oy:tä (jäljempänä myös Fremantle) käyttämästä sopimuksissaan

1.1 ehtoa, jonka mukaan: ”Hakija sitoutuu noudattamaan sääntöjä. Tuottajalla on oikeus muuttaa sääntöjä ja hakijan on noudatettava uusia sääntöjä välittömästi niistä tiedon saatuaan.”, tai tähän rinnastettavissa olevaa ehtoa

1.2 ehtoa, jonka mukaan: ”Tuotantoyhtiöllä on oman harkintansa mukaan oikeus muuttaa kilpailun sääntöjä tai keskeyttää kilpailu.”, tai tähän rinnastettavissa olevaa ehtoa

1.3 ehtoa, jonka mukaan: ”Jokaisen pudotusleirille valituksi tulleen kilpailijan osallistumisen ehtona on, että he allekirjoittavat tuotantoyhtiön hyväksymän levytyssopimuksen levy-yhtiön kanssa. Livekonsertteihin päässeet kilpailijat ovat myös velvollisia allekirjoittamaan ja hyväksymään loppukilpailun kilpailijasopimuksen. Mikäli kilpailija kieltäytyy allekirjoittamasta näitä sopimuksia ennen loppukilpailua, on tuotantoyhtiöllä oikeus pudottaa kilpailija pois kilpailusta.”, tai tähän rinnastettavissa olevaa ehtoa

1.4 ehtoa, jonka mukaan: ”Hakija luovuttaa tuottajalle ilman korvausta omistusoikeudella kaikki luovutettavissa olevat immateriaalioikeudet, kuten tekijän- ja lähioikeudet sekä muut mahdolliset oikeudet hakijan panokseen X Factor – Xtra Factor ohjelmiin. Panoksella tarkoitetaan hakijan esiintymistä kokonaisuudessaan tai sen osaa sekä hakijan nimeä, ääntä ja äänen jälkiäänitystä, elämänkerrallisia tietoja, valokuvia ja haastatteluja. Tämä tarkoittaa, että hakija on luovuttanut tuottajalle kaikki oikeudet käyttää ja hyödyntää hakijan panosta sekä myöntää kolmannelle osapuolelle lupa käyttää ja hyödyntää panosta millä tahansa välineellä ja missä tahansa mediassa ja muodossa (esim. televisio, radio, filmi, valokuva, videokasetti, äänite, CD/CD-ROM-levy, DVD-levy, internet, kirja, lehti, oheistuote ja markkinointiaineisto). Tuottajan ajallisesti ja alueellisesti rajoittamaton oikeus kattaa täten mm. esitysoikeudet, muunteluoikeuden, kappaleiden valmistamis- ja levittämisoikeuden, oikeuksien edelleen luovutusoikeuden sekä oikeuden sisällyttää panosta sisältävät tv-ohjelmat minkä tahansa televisiotoiminnan harjoittajan ohjelmistoon.”, tai tähän rinnastettavissa olevaa ehtoa

2. määrää kiellon väliaikaisena tämän oikeudenkäynnin keston ajaksi.

Perusteet

Fremantle on vaatinut tuottamiinsa X Factor ja Xtra Factor -nimillä markkinoituihin ohjelmiin osallistuvia henkilöitä ja henkilöryhmiä allekirjoittamaan sopimuskokonaisuuden, joka sisältää näiden kannalta kohtuuttomia sopimusehtoja.

Kieltovaatimuksen kohteena olevia sopimusehtoja on käytetty Fremantlen liiketoiminnassa osana sen tuottamia X Factor ja Xtra Factor -tv-sarjoja, joissa on kyse kaikille yli 16-vuotiaille, yksittäisille henkilöille tai ryhmille, avoimesta laulukilpailusta.

Fremantlen käyttämä sopimuskokonaisuus muodostuu osallistumisen ehdot ja kilpailun yleiset säännöt sisältävistä asiakirjoista, joissa määritellään sopimuksen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Kysymyksessä olevaan sopimuskokonaisuuteen liittyy ainakin levytyssopimuksen tekeminen. Mitä ilmeisimmin siihen on sisällytetty ehtoja, jotka koskevat henkilön esiintymistoimintaa. Molemmat osa-alueet ovat musiikkialan elinkeinotoiminnassa hyvin keskeisiä.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukainen vireillepano-oikeus on sekä järjestöillä että riidanalaisten sopimusten kohteena olevilla ammatinharjoittajilla.

Sääntöjensä 2 §:n mukaan Muusikkojen Liitto muun ohella avustaa jäsenyhdistystensä jäseniä tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvien oikeuksiensa valvomisessa ja näitä oikeuksia koskevien sopimusten tekemisessä. Muusikkojen Liitto toimii myös jäsenyhdistystensä jäsenten palkkaukseen liittyvien etujen ajamiseksi. Muusikkojen Liiton sääntömääräinen toiminta kohdistuu myös musiikin alalla toimiviin itsenäisiin ammatinharjoittajiin.

Fremantlen käyttämät sopimukset liittyvät siihen toimialaan, jonka piirissä Muusikkojen Liitto toimii. Tässä kieltovaatimuksessa on kyse tuotantoyhtiö Fremantlen sopimuksissaan käyttämistä ehdoista, joita käytetään myös Muusikkojen Liiton jäsenten kanssa toimittaessa.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu laki soveltuu kaiken tyyppisiin elinkeinotoiminnassa käytettyihin tai käytettäväksi aiottuihin varallisuusoikeudellisiin sopimuksiin. Riittää, että ehtoa on tarkoitus käyttää useammassa kuin yhdessä sopimuksessa. Pelkkä sopimuskokonaisuuden tarjoaminen itsenäiselle ammatinharjoittajalle perustaa markkinaoikeudelle toimivallan tutkia asia.

Fremantle tarjoaa hakemuksessa tarkoitettua sopimuskokonaisuutta sekä vailla aiempaa ammatillista taustaa oleville henkilöille että musiikkialalla ammattimaisesti jo toimiville eli elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetuille itsenäisille ammatinharjoittajille. Fremantle on itse ilmaissut tämän seikan esimerkiksi 31.1.2010 esitetyssä X Factor -ohjelman jakson juonnossa, jossa todetaan musiikkialan ammattilaisten mukana olosta seuraavalla tavalla: ”X Factor on saanut ison joukon jo musiikin parissa toimivia ihmisiä innostumaan ja ottamaan osaa kilpailuun.” Siteeratun juonto-osuuden jälkeen ohjelmassa esitellään lyhyesti muutamia mukana olevia ammattimuusikkoja. Yksin tämän perusteella on selvää, että Fremantlen sopimusten kohteena on musiikkialalla toimivia ammatinharjoittajia.

Asiaa on tarkasteltava Fremantlen ja itsenäisten ammatinharjoittajien välisessä oikeussuhteessa. Tässä oikeussuhteessa ovat sopijapuolina kaksi elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain piiriin kuuluvaa elinkeinonharjoittajaa. Toinen on osakeyhtiö, toinen lähinnä työntekijään rinnastettavissa oleva itsenäinen ammatinharjoittaja.

Elinkeinotoiminnan ja elinkeinonharjoittajan käsitteet ovat sekä Suomen että Euroopan unionin kilpailuoikeudessa erittäin laajat. Sekä Fremantlelle että kilpailuun osallistuville henkilöille on asiassa suurta taloudellista merkitystä. Erityisesti taloudelliset seikat liittyvät musiikkialalla jo toimiviin ammatinharjoittajiin. Taloudelliset seikat ja hyöty liittyvät myös harrastelijataustan omaaviin mutta musiikkialan ammattilaisiksi tähtääviin henkilöihin. Ohjelmatuotannolla on siten kiinteä taloudellinen liityntä kaikkien sopimussuhteen osapuolten kannalta tarkasteltuna.

Ammatinharjoittajana musiikkialalla toimiva henkilö ei harkitse tarjotun sopimuskokonaisuuden hyväksymistä ja osallistumista tai lähde mukaan tuotantoon yksityishenkilönä tai harrastelijana, vaan kyse on tulonhankintaan välittömästi liittyvästä toiminnasta omalla ammattialalla eli musiikissa. Musiikin esittämisellä eli oman luovan työpanoksen luovuttamisella ohjelmatuotantoon pyritään kerryttämään elinkeinotoiminnan ansioita. Osallistumisella on vakaa ansiotarkoitus. Vastaavasti kyse ei myöskään ole harrastuspohjaisesta toiminnasta.

Kyse on vastikkeellisesta toiminnasta, sillä Fremantlen ohjelmatuotantoon osallistumisen olennainen houkutin on määrältään merkittävä 40.000 euron levytyssopimus. Levytyssopimuksia ja sopimusoptioita tehdään useamman kuin yhden henkilön kanssa. Ohjelmatuotantoon osallistuja, olipa hän lähtökohdiltaan harrastelija tai ammattilainen, tavoittelee tätä merkittävää taloudellista etua. Myös kilpailun tuoma julkisuus tarjoaa osallistujille sellaista mainosaikaa ja -tilaa sanomalehdissä, televisiossa ja internetissä, jonka hankkiminen omin markkinointitoimin ja rahavaroin olisi varsin kallista. Ohjelmatuotantoon osallistumisella ei ole vain välillinen vaan suora kytkös merkittävää taloudellista arvoa sisältävään etuun.

Myös harrastelijan lähtökohdista toimivien henkilöiden osallistumisen kohdalla ammatinharjoittaminen sekä tähän vääjäämättömästi liittyvä oikeudellinen asema voi realisoitua jo ohjelmatuotannon aikana. Tämä tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun henkilöiden kanssa solmitaan Fremantlen sopimuskokonaisuudessa viitatut levytyssopimukset ja levytyssopimusoptiot. Henkilö, joka sitoutuu levytyssopimukseen, ei tee sitä harrastelijan oikeudellisessa asemassa. Levytyssopimuksessa on kyse itsenäisen ammatinharjoittajan sekä levy-yhtiön välisestä elinkeinotoimintaa koskevasta sopimuksesta. Kyse ei ole vasta ohjelman jälkeen mahdollisesti alkavasta elinkeinon harjoittamisesta.

Erikseen on huomattava, että optiosopimukseen sitoutumalla allekirjoittaja menettää määräajaksi mahdollisuutensa tehdä levytyssopimuksia muiden levy-yhtiöiden kanssa. Myös tämä osoittaa riidanalaisilla sopimuksilla luodun oikeussuhteen kiinteän liitoksen henkilöiden elinkeinotoimintaan. Elinkeinotoimintaa rajoitetaan siten sekä ohjelmatuotannon aikana että sen jälkeen.

Siitä, että Fremantlen sopimusten kohderyhmässä on musiikkialan ammattilaisten ohella suuri joukko musiikin harrastelijoita, ei voida johtaa tulkintaa, jonka mukaan markkinaoikeudella ei olisi toimivaltaa tutkia asiaa.

VASTAUS

Vaatimukset

FremantleMedia Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää hakemuksen kokonaisuudessaan.

Perusteet

Taustatietoja

X Factor -ohjelmaformaatti

X Factor on kansainvälinen viihdeohjelmaformaatti, joka on luotu kilpailuksi, jonka kuluessa suuremmasta osallistujajoukosta karsitaan jatkoon pääsevät niin sanottuun finaaliin saakka. X Factor on alkanut MTV3-kanavalla 24.1.2010 ja se kestää 18 jakson ajan toukokuulle 2010.

Yli 2.000 eri-ikäistä ja kaikentyylistä henkilöä on pyrkinyt ohjelmaan avointen koelaulutilaisuuksien kautta marras- ja joulukuussa 2009, jolloin tuomaristo on valinnut jatkoon osallistujat. Koelaulujen jälkeen kukin tuomari on saanut koulutettavakseen tietyn määrän osallistujia tehtävänään valita heille laulut ja ”stailata” ja valmentaa heitä osallistumaan niin sanotuille pudotusleireille. Pudotusleireiltä jatkoon selvinneet osallistujat esiintyvät seitsemässä livekonsertissa.

Livekonserttivaiheeseen valittaville osallistujille tarjotaan mahdollisuus tehdä levytyssopimus Sony Music Entertainment Finland Oy:n kanssa. Sopimus astuu myöhemmin voimaan kilpailun voittajan osalta. Fremantle ja Sony Music Entertainment Finland Oy ovat keskenään neuvotelleet levytyssopimuksen rungosta. Levytyssopimuksen tärkeydestä ohjelman voittajalle johtuen Fremantle asettaa vastikkeetta osallistujien käyttöön riippumattoman lainopillisen avustajan sopimusneuvotteluissa Sony Music Entertainment Finland Oy:n kanssa. Tällä tavoin osallistujat voivat varmistua siitä, että levytyssopimus on heidän kannalta kohtuullinen ja alan standardien mukaisesti laadittu.

Levytyssopimuksen allekirjoittaminen on vapaaehtoista. Mikäli osallistuja ei hyväksy levytyssopimusta, hän jää ohjelmasta pois ja mahdollisuus osallistua livekonserttivaiheeseen tarjotaan toiselle osallistujalle.

Tv-katsojat äänestävät, ketkä osallistujat pääsevät finaaliin, ja valitsevat X Factorin voittajan. Voittaja saa palkinnoksi oikeuden solmia levytyssopimuksen Sony Music Entertainment Finland Oy:n kanssa. Voittajan lisäksi kaikki erityisesti ohjelman loppuvaiheisiin pääsevät osallistujat saavat ilmaista näkyvyyttä ja sellaista julkisuutta, joka muutoin vaatisi vuosien uurastuksen.

X Factor -sopimuskokonaisuus

Ohjelmaformaatin perussopimus (formaattisopimus) on solmittu Syco Ltd -nimisen formaatin omistajan ja FremantleMedia Ltd:n välillä. Formaattisopimus oikeuttaa FremantleMedia Ltd:n myöntämään formaatin hyödyntämistä koskevia lisenssejä. Fremantle ei ole formaattisopimuksen osapuoli.

FremantleMedia Ltd on solminut lisenssisopimuksen X Factor -formaatin hyödyntämisestä MTV Oy:n kanssa. Fremantle ei ole lisenssisopimuksen osapuoli.

MTV Oy on solminut tuotantosopimuksen X Factor -ohjelman tuottamisesta Fremantlen kanssa. Tuotantosopimuksen mukaan Fremantlen ja ohjelmaan osallistuvien kaikkien tahojen välisten sopimusten sekä tuottajan (Fremantlen) antamien ohjelman tekoa koskevien ohjeiden on oltava formaatin omistajan niin sanotun Legal and Contractual Bible (”Format Bible”) ja Style Guide (”Style Guide”) -otsikoitujen asiakirjojen mukaisia.

X Factor -kilpailun palkintona olevan levytyssopimuksen osapuolia ovat Sony Music Entertainment Finland Oy ja X Factorin loppuvaiheisiin osallistuvat henkilöt. Fremantle ei ole levytyssopimuksen osapuoli.

Osallistumisen ehdot ja kilpailun yleiset säännöt

Fremantle on hakenut osallistujia X Factoriin mainostamalla osallistumismahdollisuutta esimerkiksi internetissä. Kaikille halukkaille on toimitettu hakemuslomake joko ennakkoon tai se on jaettu koelaulutilaisuuksissa osallistumisen ehtoineen ja kilpailun yleisine sääntöineen. Osallistumisen ehdot ovat liitteineen olleet esillä myös internetissä. Kaikki X Factoriin ilmoittautuneet henkilöt ovat syksyllä 2009 allekirjoittaneet osallistumisen ehdot -asiakirjan.

Esittämällä osallistumisen ehdot ja kilpailun yleiset säännöt potentiaalisille osallistujille ja asettamalla osallistumisen ehdoksi asiakirjojen hyväksynnän, Fremantle on varmistunut siitä, että osallistuja ymmärtää, missä viitekehyksessä ohjelma tuotetaan. Olennaista on, että osallistuja ymmärtää, että vaikka X Factor on kilpailun muotoinen, se on kuitenkin tv-ohjelma. Ohjelma tuotetaan nimenomaan viihdyttämään katsojia ja saavuttamaan merkittäviä katsojalukuja. Osallistujan pitää myös ymmärtää, ettei hänellä ole subjektiivista lakiin tai sopimukseen perustuvaa oikeutta vaikuttaa ohjelman tekoon tai vaatia näkyvyyttä ohjelmassa, vaan ohjelman tekotavat ja sisällön määrittelee tuotantoyhtiö yksin. Osallistujan pitää myös ymmärtää, että hänen osallistumisensa ohjelmaan on puolin ja toisin vastikkeetonta. Hänen ei tarvitse maksaa mitään korvauksia hänelle tarjotusta mahdollisuudesta mutta vastaavasti hänelle ei myöskään makseta osallistumisesta korvauksia.

”Osallistumisen ehdot” ja ”X Factor 2010 Kilpailun yleiset säännöt” -asiakirjat perustuvat ohjelman sisältöä ja ohjelman myöhempää käyttöä koskevaan edellä kuvattuun sopimuskokonaisuuteen.

Hakemuksen tutkimatta jättäminen

Markkinaoikeudella ei ole asiassa toimivaltaa, koska esillä olevassa asiassa ei ole kysymys elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetusta elinkeinonharjoittajien välisestä sopimuksesta. Markkinaoikeuden toimivaltaa ei voida perustella sillä, että kysymys on musiikkialan sopimuksesta.

X Factor -ohjelmaan osallistuminen ei ole elinkeinon harjoittamista, joten Muusikkojen Liitolla ei myöskään ole oikeutta panna asiaa vireille. Vireillepano-oikeutta ei ole, vaikka kilpailuun osallistuisi henkilö, joka on harjoittanut elinkeinoa ammattimuusikkona, koska hän ei osallistu X Factoriin tässä ominaisuudessa.

Ohjelmaan osallistuvien tausta ja osapuolten tarkoitus

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa ei ole määritelty elinkeinonharjoittajan käsitettä. Esimerkiksi kuluttajansuojalaissa ja kilpailunrajoituksista annetussa laissa olevien määritelmien mukaan olennaisia rajanvetoperusteita ovat ammattimaisuus ja vastikkeellisuus, joita toiminnalta aina edellytetään, jotta se katsottaisiin elinkeinon harjoittamiseksi.

Fremantlen sopimuksen kohteena ei ole musiikkialalla toimivia ammatinharjoittajia. Fremantlen tuottamaan ohjelmaan pyrkiminen on ollut avointa kaikille yli 16-vuotiaille henkilöille näiden taustasta, koulutuksesta, ammatista tai mistään muusta seikasta riippumatta.

Ohjelmaan on karsintojen kautta valikoitunut henkilöitä, jotka tuottajan käyttämien tuomareiden käsityksen mukaan ovat hakijoiden joukosta parhaiten soveltuneet ohjelmaformaattiin eli ohjelman käsikirjoitukseen. Nämä henkilöt saattavat olla ammatinharjoittajia, mutta heidän ammattinimikkeellään tai sen puuttumisella ei ole ollut merkitystä valintaprosessissa. Ammattimuusikon osallistumisesta ohjelmaan ei seuraa, että muusikot olisivat sopimuksen kohteena.

Ammattimuusikon tai muun ammatinharjoittajan kuuluminen jonkun sopimuksen piiriin ei itsessään johda elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain soveltamiseen. Sopimuksen tarkoituksen kautta on pääteltävä, soveltuuko mainittu laki sopimussuhteeseen vai ei.

Fremantlen ja X Factoriin osallistuvien henkilöiden välisen sopimuksen tarkoituksena ei ole säännellä kahden elinkeinonharjoittajan välistä suhdetta. Fremantle ei ole kohdistanut ohjelmaan osallistumista koskevaa tarjoustaan ammattimuusikoille eikä tarjonnut sopimusta kenellekään elinkeinonharjoittajalle, jotta tämä osallistuisi ohjelmaan elinkeinonharjoittajana. Fremantlen osallistujille laatimat ohjeet, säännöt ja sopimukset eivät ole tarkoitetut Fremantlen ja sellaisten tahojen väliseksi, jotka haluavat osallistua ohjelmaan ammattimaisesti ja vastiketta vastaan.

Fremantle ei ole pyytänyt ketään tiettyä henkilöä osallistumaan ohjelmaan. Kukaan osallistujista ei puolestaan ole Fremantlelle ilmaissut osallistuvansa ohjelmaan elinkeinonharjoittajan ominaisuudessa. Fremantle ei myöskään ole tehnyt kenenkään kanssa sopimusta siitä, että kyseinen henkilö osallistuisi ohjelmaan ammattimaisesti ja vastiketta vastaan. Ohjelman livekonsertti-vaiheeseen päässeiden joukossa ei ole ammatinharjoittajamuusikoita.

Muusikkojen Liiton tulkinta osallistujista elinkeinonharjoittajina on elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain suojatarkoituksen ulkopuolella, mikä käy ilmi lain esitöistä. Lailla on tarkoitus suojella niin sanotussa heikommassa asemassa olevaa elinkeinotoiminnan harjoittajaa vain ja ainoastaan tässä ominaisuudessa. Ammattimuusikon osalta voidaan mainita esimerkkinä solistin suhde ravintolaketjuun. Lain soveltumiselta edellytetään selvästi, että kyse on juuri elinkeinotoiminnan harjoittamiseen liittyvästä sopimusehdosta. Suojattava intressi on elinkeinonharjoittajan toimeentulo ja elinkeinon harjoittamisen vapaus.

X Factor -ohjelmaan hakevat henkilöt eivät osallistu kilpailuun elinkeinonharjoittajina, eikä heidän osallistumisensa ohjelmaan täytä elinkeinon harjoittamiselle asetettavia edellä mainittuja kriteerejä. Heidän suhteensa Fremantleen ei rinnastu sen paremmin pienyrittäjän kuin työntekijänkään asemaan. Osallistujalla ei ole vastaavaa suojantarvetta kuin tällaisissa jo määritelmällisesti vastikkeellisuuteen perustuvissa sopimussuhteissa, eikä suhteessa esiinny elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitettua suojeltavaa intressiä.

Kilpailijat osallistuvat ohjelman tekoon yksityishenkilöinä harrastuspohjaisesti ja vastikkeetta, eikä osallistumista ole mahdollista harjoittaa ammattimaisena elinkeinona.

Osallistujien oikeudellinen asema ohjelmassa ei muutu ammatinharjoittamiseksi siinä vaiheessa, kun he allekirjoittavat levytyssopimuksen. Osallistujan suhde Fremantleen pysyy samanlaisena läpi ohjelman teon. Fremantle ei ole levytyssopimuksen osapuoli eikä vaikuta eikä voi vaikuttaa sen sisältöön. Levytyssopimus vaikuttaa Fremantlen ja osallistujan väliseen suhteeseen vain siinä tapauksessa, että osallistuja ei pääse yhteisymmärrykseen levy-yhtiön kanssa levytyssopimuksen sisällöstä. Tällainen henkilö ei tietenkään voi jatkaa X Factorissa, koska hän ei suostu ottamaan palkintoa vastaan.

X Factor -ohjelmaformaatti on suunnattu aiemmin tuntemattomille kyvyille. Ohjelma tarjoaa näille harrastelijoille ja potentiaalisille uusille kyvyille kanavan, jonka kautta he saavat ilmaista näkyvyyttä. Ohjelman loppuvaiheisiin pääsevät osallistujat saavat korvauksetta esiintyä ammattimaisesti tuotetuissa livekonserteissa satojentuhansien tv-katsojien yleisölle.

Osallistujan asemaa ja hänen julkisuuden muodossa saamansa hyötyä kokonaisuutena tarkastellen on selvää, ettei elinkeinotoiminnan harjoittamisen määritelmää voida ulottaa kattamaan vastikkeetonta ja vapaaehtoisesti valittua tilaisuutta päästä esiintymään tv-ohjelmassa.

Osallistumisen vastikkeettomuus

Fremantlen ja ohjelmaan osallistujan suhde on molemmin puolin vastikkeetonta. Fremantlen rooli on puhtaasti ohjelman tuottamista käsikirjoituksen eli formaatin perusteella. Fremantle ei vaadi osallistujilta maksua näkyvyydestä eikä Fremantle myöskään suorita mitään vastiketta osallistujille, ei edes kilpailun voittajalle. Formaatti pelkästään velvoittaa Fremantlea löytämään levy-yhtiön, joka suostuu tekemään levytyssopimuksen voittajan kanssa. Fremantlella ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia levytyssopimuksen sisällön suhteen. Fremantle ei myöskään miltään osin osallistu levytykseen, ei rahoittajana eikä muussakaan ominaisuudessa, vaan Fremantlen tuotantotyö päättyy X Factorin finaalin jälkeiseen niin sanottuun Winner’s Special -lähetykseen.

X Factorissa houkuttimena oleva levytyssopimus levy-yhtiön kanssa ei tee ohjelmaan osallistumista vastikkeelliseksi toiminnaksi, kuten päävoittokaan ei tee tietokilpailua vastikkeelliseksi toiminnaksi.

Yli 2.000 henkilöä on pyrkinyt X Factor -ohjelmaan, 80 henkilöä on valittu osallistujaksi ja yhdelle henkilölle tai ryhmälle levy-yhtiö lupaa levytyssopimuksen. Levytyssopimuksen saamisen todennäköisyys on 1/2000 siinä vaiheessa, kun hakija hyväksyy osallistumisen ehdot ja kilpailun yleiset säännöt. X Factoriin osallistuvalla itsellään on käytännössä hyvin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa kilpailun lopputulokseen ja siihen, saako hän levytyssopimuksen. Karsiutuminen ohjelmasta perustuu ohjelman alkuvaiheessa tuomareiden ja myöhemmässä vaiheessa tv-yleisön täysin ennalta arvaamattomaan mielipiteeseen.

Elinkeinotoiminnan vastikkeellisuusedellytys täyttyy vain, mikäli toiminnan harjoittaja on oikeutettu vastikkeeseen suorittamastaan palvelusta tai luovuttamastaan tavarasta. Vastikkeellisuusedellytys ei sen sijaan täyty tilanteessa, jossa tiettyyn toimintaan osallistuvalla henkilöllä on 1/2000 todennäköisyys saada rahanarvoinen etu eli levytyssopimus ja jossa edun saaminen lisäksi on edellä kerrotulla tavalla pitkälti sattumaan perustuva.

Pelkkä kilpailijan subjektiivinen pyrkimys saada levytyssopimus ei tee toiminnasta elinkeinonharjoittamista, vaikka ohjelma voikin 1/2000 todennäköisyydellä johtaa mahdollisuuteen luoda uraa muusikkona kilpailun jälkeen.

Osallistuminen ei takaa minkäänlaista näkyvyyttä kenellekään. Yli 2.000 hakijasta suurin osa ei koskaan saa mitään näkyvyyttä, koska he eivät pääse mukaan ohjelmaan tekoon.

Muusikkojen Liitto on vedonnut siihen, että muusikko voi pyrkiä kerryttämään elinkeinotoimintansa ansioita osallistumalla X Factoriin ja että tämä olisi osoitus osallistumisen vastikkeellisuudesta. Muusikkojen Liiton tulkinta johtaisi elinkeinotoiminnan määritelmän sellaiseen laajentamiseen, joka on aivan ilmeisesti elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain suojatarkoituksen ulkopuolella.

Myös Muusikkojen Liiton väite musiikkialan elinkeinotoimintaa harjoittavien henkilöiden osallistumisesta X Factorin tuotantoon oman luovan työpanoksen luovuttamisella on täysin virheellinen. Ketään ammattimuusikkoa ei valita ohjelmaan luovuttamaan työpanostaan eli valmista musiikkipakettia. Ohjelmaan valitaan henkilöitä, joita tuomarit pystyvät muokkaamaan, stailaamaan, ohjaamaan ja tuotteistamaan. Ohjelman perusidea muistuttaa tarinaa rumasta ankanpoikasesta. Tarkoituksena on identifioida ankanpoikanen ja ohjelman kuluessa muuttaa hänet joutseneksi. Kysymyksessä ei ole puhtaasti musiikillisiin taitoihin perustuva kilpailu, jossa jokainen osallistuu omalla luovalla panoksellaan omista lähtökohdistaan. X Factorissa kenellekään osallistujalle ei anneta mahdollisuutta luovuttaa omaa uniikkia työpanostaan, vaan osallistuja joutuu noudattamaan ohjelman käsikirjoitusta ja toimimaan tuomareiden ja ohjaajan ohjeiden mukaisesti kaikessa, laulujen valinnasta pukeutumiseen. Koko konseptin tarkoituksena on, että X Factorista saadaan tuotettua mahdollisimman kiinnostavaa tv-viihdettä.

VALMISTELUISTUNTO JA PÄÄKÄSITTELY

Markkinaoikeus on erikseen valmistellut markkinaoikeuden toimivaltaa ja hakijan vireillepano-oikeutta koskevaa kysymystä 22.4.2010 pidetyssä valmisteluistunnossa ja 27.4.2010 toimittanut asiassa tältä osin erillisen pääkäsittelyn.

TODISTELU

Henkilötodistelu

Suomen Muusikkojen Liitto ry

1. muusikko MP
2. Suomen Muusikkojen Liitto ry:n lakimies LL

FremantleMedia Finland Oy

1. FremantleMedia Finland Oy:n toimitusjohtaja MM

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Markkinaoikeuslain 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetussa laissa. Tuon lain 2 §:n 3 kohdan mukaan markkinaoikeus käsittelee asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa ei saa käyttää ehtoa, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton ottaen huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Pykälän 2 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta 1 momentin vastaisen ehdon käyttämistä tai uudistamasta sellaisen tai siihen rinnastettavan ehdon käyttämistä. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan 1 §:ssä tarkoitetun kiellon määrää markkinaoikeus.

Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 39/1993 vp) yleisperusteluissa on muun ohella lausuttu, että vaikka elinkeinonharjoittajien oikeussuojan tarve yleisesti ottaen poikkeaakin kuluttajien suojan tarpeesta, elinkeinonharjoittajien piirissä on ammatinharjoittajia, maatalousyrittäjiä ja muita pienyrittäjiä, joiden suojan tarve tuotannollisten hyödykkeiden vaihdannassa monesti lähenee kuluttajien suojan tarvetta kulutushyödykkeiden vaihdannassa. Myös muut kuin kuluttajiin tai työntekijöihin rinnastettavissa olevat elinkeinonharjoittajat voivat olla sopijapuoleensa nähden siinä määrin heikommassa asemassa, että heidän voidaan katsoa tarvitsevan erityistä suojaa kohtuuttomia sopimusehtoja vastaan. Monilla aloilla elinkeinonharjoittajilla on vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia valita sopimuskumppaninsa. Tällaisessa asemassa ovat esimerkiksi monet maatalousyrittäjät, koneurakoitsijat, bensiinikauppiaat ja vähittäiskauppiaat. Joissakin tapauksissa sopimusehdon käyttäjä voi olla kilpailunrajoituksista annetussa laissa tarkoitetulla tavalla määräävässä markkina-asemassa, jolloin aseman väärinkäyttöön voidaan puuttua mainitun lain nojalla.

Edellä mainitussa hallituksen esityksessä on lain 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella lausuttu, että pykälän 1 momentin tarkoituksena on rajata ehdotetun lain soveltamisala koskemaan vain sellaisia sopimuksia, joissa toisena osapuolena olevat elinkeinonharjoittajat yleensä ovat sopimusehdon käyttäjään verrattuina voimavaroiltaan tai muuten heikommassa asemassa ja tämän takia erityisen suojan tarpeessa. Sopimusehtojen käyttäjä voi esimerkiksi olla suuri teollisuusyritys ja toinen osapuoli joitakin sen tuotteissa käytettäviä osia valmistava pieni paja. Joissakin tapauksissa toisen osapuolen koko toiminta saattaa olla riippuvainen sopimusehtojen käyttäjästä. Esimerkiksi jälleenmyyjä on erikoistunut jonkin yrityksen tuotteiden myyntiin ja huoltoon tai alihankkija on mukauttanut koko tuotantonsa toimeksiantajansa tarpeiden mukaiseksi. Monissa tapauksissa elinkeinonharjoittajan toiminnan laatu ja laajuus tai olosuhteet muutoin ovat sellaiset, että hänet voidaan rinnastaa kuluttajaan tai työntekijään. Säännös on tarkoitettu sovellettavaksi kaiken tyyppisiin elinkeinotoiminnassa käytettyihin tai käytettäväksi aiottuihin varallisuusoikeudellisiin sopimuksiin.

Lisäksi edellä mainitussa hallituksen esityksessä on lain 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella todettu, että elinkeinonharjoittajan käsite on lakiehdotuksessa samansisältöinen kuin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa ja että käsitettä on siten tulkittava laajasti.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 114/1978 vp) on lain 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella, että elinkeinotoiminnan harjoittajina voivat olla sekä luonnolliset henkilöt liikkeen- tai ammatinharjoittajina että oikeushenkilöt. Elinkeino-toiminnalla tarkoitetaan ammattimaisesti harjoitettua, taloudelliseen toimintaan tähtäävää toimintaa. Tällöin ei edellytetä, että toimintaa harjoitetaan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi itselle tai toiselle. Toiminnalta ei välttämättä edellytetä pitkää kestoaikaa. Tilapäisesti tai satunnaisesti suoritettu taloudellinen toimintakin voi olla elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoimintaan liittyy yleensä ansiotarkoitus. Tavallisesti tämä ilmenee siinä, että tavaroita tai palveluksia myydään vastiketta vastaan.

Muusikkojen Liiton kieltovaatimusten kohteena ovat Fremantlen ja X Factor -ohjelmaan ilmoittautuneiden henkilöiden välisissä sopimuksissa käytetyt sopimusehdot. Asiassa on nyt ensisijaisesti kysymys siitä, ovatko nämä sopimukset Fremantlen elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla toisten elinkeinonharjoittajien kanssa tekemiä sopimuksia eli ovatko kilpailuun osallistuvat Fremantlen sopimusosapuolet puheena olevassa sopimussuhteessa elinkeinonharjoittajia.

Fremantlen Suomessa tuottaman X Factor -ohjelman luonteesta yleensä asiassa on selvitetty, että kyseessä on kansainvälinen viihdeohjelmaformaatti, joka on luotu kilpailuksi. Ohjelmassa seurataan sitä, kuinka kilpailuun ilmoittautuneet henkilöt pyrkivät ensin koelaulujen ja sen jälkeen tuomarien valmennuksessa ja ohjeistamina niin kutsuttujen pudotusleirien ja livekonserttien kautta finaaliin, jossa tv-katsojat valitsevat kilpailun voittajan. X Factor -ohjelmaan pyrkiminen on ollut avointa kaikille yli 16-vuotiaille henkilöille, ja siihen on ilmoittautunut yli 2.000 henkilöä, jotka ovat allekirjoittaneet kieltovaatimuksissa tarkoitetut sopimusehdot sisältäviä asiakirjoja. Fremantlen toimitusjohtaja MM on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että ohjelman ideana on löytää suuresta joukosta edellä mainitun muokkausprosessin seurauksena erityinen kyky. MM:n mukaan ohjelmaan osallistumistarjousta ei ole kohdistettu ammattimuusikoihin eikä kukaan karsintoihin osallistuneista ole ilmoittanut osallistuvansa ohjelmaan ammatinharjoittajana.

Edellä mainittuja kilpailijoita koskevista taloudellisista seikoista asiassa on selvitetty, että kilpailun voittaja saa palkinnoksi oikeuden solmia 40.000 euron arvoisen levytyssopimuksen Sony Music Entertainment Finland Oy:n kanssa. Todistelutarkoituksessa kuullun MM:n mukaan Fremantle ei maksa mitään vastiketta kilpailuun osallistuville eikä siihen osallistuminen myöskään takaa minkäänlaista näkyvyyttä osallistujalle. Yli 2.000 osallistujasta on näkynyt tv-ohjelmassa alle 200 henkilöä ja näistäkin suurin osa vain muutamien sekuntien ajan.

Muusikkojen Liiton lakimies LL on todistajana kuultuna kertonut Suomessa olevan hyvin poikkeuksellista, että pop/rock-musiikin alalla levytyssopimuksessa olisi sovittu niin kutsutun rojaltiennakon maksamisesta eli siitä, että tietty osa artistille mahdollisesti tulevasta myyntitulosta annettaisiin tälle heti niin, että artisti saa pitää vähintään tämän osuuden riippumatta levyn myynnistä. LL:n mukaan vain menestyneillä artisteilla on mahdollisuus neuvotella levy-yhtiön kanssa tällaisen ennakon maksamisesta. Tyypillinen tilanne sen sijaan on se, että artisti on niin kutsutussa ota tai jätä -tilanteessa saadakseen levy-yhtiön vakioluonteisen sopimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että levytyssopimus ei välttämättä tuota artistille lainkaan tuloa.

Markkinaoikeus toteaa, että X Factor -kilpailun voittajan ja Sony Music Entertainment Finland Oy:n välillä solmittava levytyssopimus, jonka arvoksi on etukäteen määritelty 40.000 euroa, ei LL:n kertoma huomioon ottaen ehdoiltaan vastaa puheena olevalla musiikkialalla tyypillisesti solmittavia levytyssopimuksia. Kilpailun voittajalle levytyssopimuksen myötä siirtyvän rahan saantiin ei juuri liity riskiä. Lisäksi levytyssopimuksen voi solmia X Factor -kilpailuun ilmoittautuneista yli 2.000 henkilöstä vain kilpailun voittaja, jonka valintaan vaikuttavat aluksi tuomarien muokkaustoimet ja mielipide ja viime kädessä tv-yleisön mielipide. Kilpailun voittaja määräytyy siten suurelta osin sattumanvaraisin perustein, joihin kilpailija ei musiikillisella tai muullakaan kyvykkyydellään voi sanottavasti vaikuttaa. Kun vielä otetaan huomioon, ettei Fremantle ole levytyssopimuksen osapuoli eikä rahoita sitä, levytyssopimusta saati mahdollisuutta siihen ei voida katsoa X Factor -ohjelman osallistujalle suoritettavaksi vastikkeeksi elinkeinon harjoittamisesta. Levytys-sopimuksessa on sen sijaan kysymys X Factor -kilpailun voittajalle annettavasta palkinnosta.

Fremantlen ja kilpailuun osallistuvien välisen sopimussuhteen arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, harjoittavatko osallistujat mahdollisesti muutoin elinkeinoa. Merkitystä ei ole myöskään sillä, hyödyttääkö kilpailun kautta mahdollisesti saatu julkisuus osallistujan tällaista elinkeinotoimintaa, tai silläkään, missä tarkoituksessa kilpailija kokee osallistuvansa X Factor -ohjelmaan.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei X Factor -ohjelmaan osallistumisessa ole kysymys elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetusta elinkeinotoiminnasta. Hakemuksessa tarkoitetut sopimukset eivät siten ole elinkeinonharjoittajien välisistä sopimusehdoista annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia. Hakemus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy 27.7.2010.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit
Maarit Lindroos-Kokkonen, Sami Myöhänen ja Ville Parkkari.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen