MAO:202/10

Lappeenrannan kaupunki – rekrytointiohjelmisto
- vertailuperusteiden hyväksyttävyys

Dnro 29/09/JH
Antopäivä 14.5.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Etelä-Karjalan hankintapalvelut on pyytänyt 16.10.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Lappeenrannan kaupungin käyttöön tulevasta rekrytointiohjelmistosta. Hankinnasta on 16.10.2008 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Lappeenrannan kaupungin henkilöstöjohtaja on päätöksellään 31.12.2008 § 155 valinnut rekrytointijärjestelmän toimittajaksi Uranus konsultointi Oy:n.

Lappeenrannan kaupunginhallitus on päätöksellään 2.3.2009 § 126 hylännyt hakijan tekemän oikaisuvaatimuksen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella 33.020 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei hankintasopimusta tehdä ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Skillnet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Lappeenrannan kaupungin henkilöstöjohtajan hankintapäätöksen 31.12.2008 § 155, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyään sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 37.925 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.375 eurolla korkoineen.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten mukaisesti, eikä päätökseen ole liitetty tarjousvertailua. Hakija on päätöksen saatuaan pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan hakijalle tarjousvertailun. Hankintayksikkö on 7.1.2009 lähettänyt hakijalle postitse hintayhteenvedon sisältävän asiakirjan ”Rekrytointiohjelman kilpailutus ja hinnat” sekä 9.1.2009 sähköpostitse Excel-taulukon ”Rekrytointiohjelman kilpailutus”. Hankintayksikkö on ilmoittanut hakijalle, että hankintapäätös on perustunut kyseiseen taulukkoon. Hankintayksikkö ei ole perustellut sanallisesti tarjousten vertailussa antamiaan pisteitä eikä tarjouksissa olleita eroja. Hankintapäätöksestä ei ilmene, miten ilmoitettuja vertailuperusteita on sovellettu tai millä perusteella pisteitä on annettu kullekin tarjoajalle.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt tarjousten vertailussa tarjouspyynnössä ilmoittamiaan vertailuperusteita. Hakijalle toimitetussa Excel-taulukossa on vertailtu ja pisteytetty tarjoajien referenssit, vaikka referenssejä voidaan käyttää asianomaisessa muodossaan vain arvioitaessa ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta. Hankintayksikkö ei ole lainkaan vertaillut tarjouksia tarjouspyynnössä esitetyn vertailuperusteen ”toiminnalliset ominaisuudet (perusvaatimusten lisäksi tarjotut ominaisuudet)” osalta. Myöskään hintaa ei ole pisteytetty suhteessa muihin vertailuperusteisiin eikä tarjousten kokonaispistemääriä ole esitetty.

Hankintayksikkö on suorittanut myös tarjousten pisteyttämisen virheellisesti. Virheettömässä menettelyssä hakijan olisi tullut saada muita tarjoajia enemmän pisteitä pisteyttämättä jääneestä vertailuperusteesta ”toiminnalliset ominaisuudet (perusvaatimusten lisäksi tarjotut ominaisuudet)” sekä vertailuperusteista ”resurssit ja osaaminen” ja ”raportointi”. Hakijan olisi tullut saada vertailuperusteesta ”tuotteen elinkaari” yhtä paljon pisteitä kuin muiden tarjoajien. Näin ollen virheettömässä hankintamenettelyssä hakijan tarjous olisi tullut valituksi kokonaistaloudellisesti edullisimpana.

VASTINE

Lappeenrannan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Hankintayksikkö on hakenut rekrytointijärjestelmäkseen yksinkertaista ja selkeää tietoteknistä ohjelmaa. Tarjouksen valinta on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti kolmivaiheisesti. Hankintayksikkö on ensin arvioinut tarjoajien soveltuvuuden ja sen jälkeen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden. Kaikki hankintayksikön saamat tarjoukset ovat päässeet viimeiseen vaiheeseen eli tarjousten vertailuun.

Tietojärjestelmät ovat hankintakohteena ongelmallisia, koska niihin liittyvät tarjoukset ja luonnollisesti järjestelmät sinänsä ovat erilaisia. Hankinnan luonteesta johtuen tietojärjestelmistä tehtyjä tarjouksia on käytännössä lähes mahdotonta saada täysin yhteismitallisiksi.

Tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyvät perusteet on merkitty tarjouspyyntöön tähdellä eikä niitä ole käytetty enää tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on käyttänyt tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa muun ohella referenssejä. Vaikka referenssit on pisteytetty, tällä ei ole ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta, koska kaikki tarjoajat ovat täyttäneet soveltuvuudelle asetetut edellytykset.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä tärkeysjärjestyksessä. ”Toiminnalliset ominaisuudet” -kohdan alakohta ”perusvaatimukset” on merkitty *-merkillä, joten sitä on käytetty tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin on ollut tarkoitus käyttää ainoastaan alakohtaa ”lisäominaisuudet”, joka on kuitenkin osoittautunut tarjousten sisällön johdosta sellaiseksi perusteeksi, jota ei ole voitu käytännössä arvioida. Syynä tähän on ollut se, että osassa tarjouksista sama ominaisuus oli ilmoitettu perusominaisuudeksi ja osassa tarjouksista lisäominaisuudeksi. Eri ohjelmistokokonaisuudet ja sitä kautta myös tarjoukset ovat rakentuneet eri tavoin. Näin ollen vertailuperuste ”toiminnalliset ominaisuudet (perusvaatimusten lisäksi tarjotut ominaisuudet)” on jätetty tarjousten vertailussa pisteyttämättä.

Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa apuna tarjousasiakirjojen perusteella laatimaansa Excel-taulukkoa. Asiakirjojen perusteella ohjelmistoissa ei ole ollut havaittavissa niin merkittäviä eroja, että hankintapäätös olisi voitu tehdä yksinomaan tällä perusteella. Tähän vaikutti myös se, että jätetyt tarjoukset ovat poikenneet esitystavaltaan ja laajuudeltaan merkittävästi toisistaan.

Koska hinnalla on ollut suurin painoarvo tarjousten vertailussa, hankintayksikkö on pyytänyt kolmea halvimman tarjouksen tehnyttä tarjoajaa esittelemään tarjoamansa rekrytointiohjelmiston käytännössä.

Esittelyssä halvimman tarjouksen tehneen tarjoajan tarjous on osoittautunut hankintayksikön tarpeisiin soveltumattomaksi. Ohjelmistoesittely on sen sijaan osoittanut, ettei voittaneen tarjoajan ja hakijan ohjelmistoissa ollut käyttäjän kannalta merkittäviä eroja. Molemmat ohjelmistot olivat selkeitä ja sisälsivät tarjouspyynnössä edellytetyt perusvaatimukset. Molempia voitiin pitää lähtökohtaisesti kaupungin tarpeisiin sopivina. Käyttäjän kannalta erot näkyivät lähinnä graafisessa ilmeessä ja ohjelmiston toiminnallisissa yksityiskohdissa.

Voittaneen tarjoajan tarjoama kokonaisuus oli käytössä useammassa kuntaorganisaatiossa. Esimerkiksi työtehtävän hakijalle internetin kautta avautuva näkymä esiteltiin tietyllä kaupungilla juuri silloin avoinna olleiden tehtävien avulla. Voittaneen tarjoajan järjestelmä oli myös osoittautunut kunta-alalle erittäin sopivaksi. Järjestelmästä oli saatu kunta-alalta erinomainen palaute.

Huomioon ottaen mainitut seikat sekä sen, että nimenomaan hinnalla on ollut kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa suurin painoarvo, hankintayksikkö on valinnut näistä kahdesta tarjouksesta halvemman.

Hankintapäätöksen perusteluissa ei ole käytetty termiä kokonaistaloudellinen edullisuus, mutta hankintapäätös on ollut asiallisesti oikea ja se on tehty tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintayksikkö on toimittanut hakijalle tämän pyynnöstä hintavertailun, Excel-taulukon ja muiden tarjoajien tarjoukset niiltä osin kuin ne eivät ole sisältäneet liikesalaisuuksia.

LAUSUNTO

Uranus konsultointi Oy on lausunnossaan muun ohella todennut, että sen tarjoama rekrytointijärjestelmä on vastannut perusominaisuuksiltaan paremmin hankintayksikön tarpeita kuin hakijan tarjoama järjestelmä. Järjestelmä on ollut joustavampi ja asiakkaan tarpeita paremmin huomioon ottava. Hakijan tarjoaman järjestelmän elinkaari ei ole ollut yhtä ajanmukainen kuin lausunnon antajan tarjoaman tuotteen.

Lausunnon antajalla on ollut laajempi osaaminen kaupunkien rekrytointiprosesseista ja niihin liittyvistä julkisen sektorin erityispiirteistä kuin hakijalla, jonka kokemus on ollut yksityiseltä puolelta. Valittu tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisempi kuin hakijan tarjous.

VASTASELITYS

Skillnet Oy on vastaselityksessään muun ohella todennut, että hankintayksikön antaman vastineen perusteella ei voida välttyä käsitykseltä, että hankintayksikkö on vastoin tarjouspyyntöään ja julkisia hankintoja koskevia oikeusohjeita tosiasiallisesti tehnyt hankintapäätöksensä muun ohella tarjoajien aiempien kaupunki- ja kunta-asiakkaita koskevien referenssien perusteella.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään ilmoittanut, että tarjottujen järjestelmien perusvaatimukset muodostavat myös tarjoajien soveltuvuuskriteerit. Koska tarjouspyynnössä on myös määritelty nämä perusvaatimukset, hankintayksiköllä olisi, riippumatta siitä, onko tietty ominaisuus ilmoitettu tarjouksessa perusominaisuudeksi vai lisäominaisuudeksi, ollut mahdollisuus ja sen olisi tullut arvioida ja pisteyttää tarjoajien tarjoamat lisäominaisuudet.

Voittaneen tarjoajan mukaan hankintayksikkö on järjestelmien esittelytilaisuudessa vakuuttunut voittaneen tarjoajan asiantuntemuksesta, joustavuudesta ja asiakaspalvelun tasosta. Kyseiset seikat eivät ole olleet tarjousten vertailuperusteita eivätkä sisälly vertailuperusteeseen ”toiminnalliset ominaisuudet”, joten niille ei ole tullut antaa mitään merkitystä hankintapäätöstä tehtäessä.

Edellä kerrotuin perustein hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen muilla kuin tarjouspyynnössä ilmoitetuilla vertailuperusteilla ja siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Lainkohdan esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikön tulisi noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita. Hankintayksikkö voisi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja taloudellisesti merkityksellisiä.

Hankintayksikön 16.10.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Lappeenrannan kaupungin käyttöön hankittavasta rekrytointiohjelmistosta, jolla ylläpidetään ja hallinnoidaan avoimeksi tulevien työ- ja palvelussuhteiden haku-, valinta- ja täyttöprosesseja.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten käsittely suoritetaan kolmivaiheisesti siten, että ensin arvioidaan tarjoajan soveltuvuus ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen suoritetaan vaatimusten mukaisten tarjousten vertailu. Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjoavalle yritykselle asetettavat vaatimukset” on ilmoitettu, että ”tarjouspyynnössä *-merkittyjä kohtia käytetään tarjoajan ja tarjouksen kelpoisuuden arvioinnissa, ei enää myöhemmin kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Tarjouksen sisältö/asetetut vaatimukset” mukaan tarjouksessa on ilmoitettava tai selvitettävä muun ohella seuraavat seikat:

”Ohjelmiston toiminnalliset ominaisuudet

*Perusvaatimukset

– Mahdollisuus julkaista tilaajan työpaikkoja koskevat hakuilmoitukset www-sivuilla ja organisaation sisäisessä intranetissä sekä työnhakijoiden sähköinen asiointimahdollisuus
– Käyttövarmuus ja tietojen oikea-aikaisuus
– Usean käyttäjän samanaikainen käyttömahdollisuus sekä tilaajan lisenssien/käyttöoikeuksien laajentamismahdollisuus (tarjousta pyydetään 15 samanaikaiselle käyttöoikeudella/lisenssillä, laajentamismahdollisuuden kustannus ilmoitettava erikseen)
– Tietojen ja luokitteluominaisuuksien helppokäyttöisyys ja loogisuus sekä mahdollisuus määritellä ja muuttaa luokitteluperusteita
o tietojen hakeminen, arviointi, karsinta, kommentointi, yhteenveto
– Tietojen tallentaminen ja arkistointi
– Tilastointi ja raportointimahdollisuus

Lisäominaisuudet

– Mikäli ohjelmisto sisältää muita kuin edellä kuvattuja/laajempia toiminnallisia ominaisuuksia edellytetään toimittajan kuvausta toiminnoista, sekä eriteltynä niiden kustannusvaikutusta, tarjouspyynnössä esitetyn hinnan määräytymisperusteen mukaisesti
– tarjouksessa tulee ilmoittaa onko rekrytointiohjelmisto liitettävissä Lappeenrannan kaupungin käyttämiin Aditron Fortime K- ja IntimePlus -järjestelmiin

Tuotteen elinkaari

Tarjouksessa tulee ilmoittaa tuotteen elinkaaren vaihe, esim. milloin ohjelmisto on otettu tuotantokäyttöön ja siihen tehtyjen päivitysten lukumäärä.

(- -)

Resurssit ja osaaminen

Tarjouksessa tulee kuvata palvelun tuottamiseen/ohjelmiston käyttöönottoon/ylläpitoon/tukeen käytettävät henkilöstöresurssit.

(- -)

Raportointi

Tarjouksessa tulee kuvata ohjelmiston sisältämät seuranta- ja raportointimahdollisuudet.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Valintaperuste” on todettu seuraava:

”Toimittaja valitaan tarjouspyynnön vaatimukset täyttävistä tarjoajista ja tarjouksista kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä:

– kokonaiskustannukset (48 kk, 15 käyttäjää)
– toimitusaika ja käyttöönottoprojektin kesto
– toiminnalliset ominaisuudet (perusvaatimusten lisäksi tarjotut ominaisuudet)
– resurssit ja osaaminen
– raportointi
– tuotteen elinkaari

Kriteerit on ilmoitettu tärkeysjärjestyksessä.”

”Kysymyksiä ja niihin vastaukset rekrytointiohjelmiston hankintaan liittyvään tarjouspyyntöön” -otsikoidusta asiakirjasta ilmenee, että tarjoajat ovat tiedustelleet hankintayksiköltä muun ohella, mitkä ovat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden painoarvot ja mikä on tarjousten pisteytyksessä käytettävä menetelmä tai muu menetelmä, jolla tarjoukset voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen. Hankintayksikkö on ilmoittanut vastauksenaan, että vertailuperusteet on ilmoitettu tärkeysjärjestyksessä ja että vertailun suorittaa tilaajan edustajista koottu asiantuntijatyöryhmä.

Hankintayksikkö on mainitussa asiakirjassa myös täsmentänyt vertailuperustetta ”tuotteen elinkaari” ilmoittamalla, että se ottaa tarjousten vertailussa huomioon sen, milloin ohjelmisto on valmistunut, millaista käyttöikää tarjoaja lupaa ohjelmistolleen ja kehitetäänkö ohjelmistoa vielä. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että päivitysten lukumäärä ei ole oleellinen, mutta oleellista on, että ohjelmisto kehittyy tarpeiden ja muutosten mukana. Lisäksi hankintayksikkö on ilmoittanut vertailuperusteen ”toimitusaika ja käyttöönottoprojektin kesto” osalta, että ohjelmiston tulisi olla käytettävissä tammikuussa 2009 ja käyttöönottoprojektin sekä henkilöstön koulutuksen tulisi tapahtua tammi–helmikuun 2009 aikana.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet eivät saa myöskään antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, mikä merkitys sen kohdassa ”Tarjouksen sisältö/asetetut vaatimukset” ilmoitetuilla seikoilla on kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden soveltamisessa.

Vertailuperusteen ”toiminnalliset ominaisuudet (perusvaatimusten lisäksi tarjotut ominaisuudet)” sisältöä ei ole tarjouspyynnössä yksilöity. Puheena olevan vertailuperusteen sisältöä ei voida päätellä myöskään kohdassa ”Tarjouksen sisältö/asetetut vaatimukset” ilmoitetusta. Vertailuperuste on jäänyt sanamuodoltaan niin avoimeksi ja epätäsmälliseksi, etteivät tarjoajat ole voineet sen perusteella tietää, mitkä lisäominaisuudet ja millä tavalla arvioituina tulevat vaikuttamaan vertailuun. Hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämän mukaan kyseisen vertailuperusteen osalta tarjousten vertailun tekeminen on myös käytännössä osoittautunut mahdottomaksi. Syynä on ollut se, että osassa tarjouksista sama ominaisuus on ilmoitettu perusominaisuudeksi ja osassa tarjouksista lisäominaisuudeksi.

Tarjouspyynnössä ei ole myöskään yksilöity vertailuperusteiden ”resurssit ja osaaminen”, ”raportointi” eikä ”tuotteen elinkaari” sisältöä. Mainittujen vertailuperusteiden sisältöä ei voida päätellä myöskään tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouksen sisältö/asetetut vaatimukset” ilmoitetusta. Tarjouspyynnöstä tai sen täsmennyksestä ei myöskään ilmene, miten vertailuperusteen ”tuotteen elinkaari” osalta ilmoitettuja seikkoja ohjelmiston valmistumisen ajankohta, ohjelmiston käyttöikä sekä ohjelmiston kehittäminen tullaan tarjousvertailussa arvioimaan.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat eivät ole tarjouksia laatiessaan voineet tarjouspyynnön perusteella tietää, millä tavalla hankintayksikkö tulee mainittuja vertailuperusteita soveltamaan ja millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyyntö on jäänyt vertailuperusteiden ”toiminnalliset ominaisuudet (perusvaatimusten lisäksi tarjotut ominaisuudet)”, ”resurssit ja osaaminen”, ”raportointi” ja ”tuotteen elinkaari” osalta siinä määrin epäselväksi ja yksilöimättömäksi, että se ei ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Lisäksi kysymyksessä olevat vertailuperusteet ovat jättäneet hankintayksikölle käytännössä lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Lappeenrannan kaupunki on menetellyt hankinnassa hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Hankintamenettelyn virheellisyys ja jäljempänä seuraamuksen osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Markkinaoikeus toteaa kuitenkin järjestyksen vuoksi, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siltä osin, kun se on suorittanut tarjousten vertailun tarjouspyynnöstä ilmenemättömällä tavalla kolmelle hinnaltaan halvimman tarjouksen jättäneelle tarjoajalle järjestämänsä ohjelmiston esittelytilaisuuden perusteella.

Seuraamus

Hankintasopimusta ei ole tehty. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Ottaen huomioon hankintamenettelyn virheistä edellä lausutun markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyn virheellisyyttä ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Lappeenrannan kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää uusi tarjouskilpailu, jossa otetaan huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä ja hankintayksikkö saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Lappeenrannan kaupungin henkilöstöjohtajan hankintapäätöksen 31.12.2008 § 155 ja kieltää Lappeenrannan kaupunkia tekemästä mainitun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta mainittua päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 3.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Lappeenrannan kaupungin korvaamaan Skillnet Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Lappeenrannan kaupungin oikeudenkäyntikulujensa korvaamista koskevan vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Ville Parkkari ja Nora Steiner-Forsberg.