MAO:251/10

Huittisten kaupunki - Lauttakylän lukion B-rakennuksen peruskorjauksen rakennustekniset työt
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Dnro 284/09/JH
Antopäivä 4.6.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Huittisten kaupunki on pyytänyt 20.4.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Lauttakylän lukion B-rakennuksen peruskorjauksen rakennusteknisistä töistä. Hankinnasta on julkaistu 17.4.2009 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Tarjouksia on saatu kolme.

Huittisten kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 19.5.2009 § 103 sulkenut MVR-Yhtymä Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että siitä ovat puuttuneet pyydetyt lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat, ja hyväksynyt Rakennustyöt Ville Kauppi Oy:n tarjouksen edellyttäen, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Lauttakylän lukion peruskorjauksen talousarviomuutoksen. Huittisten kaupunginvaltuusto on päätöksellään 8.6.2009 § 49 hyväksynyt teknisen lautakunnan esityksen lisämäärärahasta Lauttakylän lukion B-rakennuksen peruskorjaukseen.

Huittisten kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 11.8.2009 § 151 hylännyt MVR-Yhtymä Oy:n oikaisuvaatimuksen.

Voittaneen tarjouksen perusteella hankkeen rakennusteknisten töiden arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 800.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 3.7.2009.

HAKEMUS

MVR-Yhtymä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Huittisten kaupungin teknisen lautakunnan päätöksen 19.5.2009 § 103 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 61.828 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.962,50 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole yksilöity, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee tarjousvertailussa vertailuperusteen ”henkilöstö” osalta arvioimaan.

Hankintayksikkö on virheellisesti hylännyt hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksesta ovat puuttuneet tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyt lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat. Vertailuperusteena ollut ”Tarjoushinta” on voinut merkitä ainoastaan yhtä hintaa eli kokonaishintaa. Tarjouslomakkeessa on kysytty kokonaishintaa, minkä mukaisesti hakija on antanut tarjouksensa kokonaishintaisena.

Yksikköhintojen osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole määritelty, mitä ne koskevat tai miten niitä tullaan arvioimaan. Koska kyseessä on ollut kokonaisurakka ja tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksessaan kokonaishinta, yksikköhintojen puuttumisella ei ole ollut merkitystä tarjousten vertailussa eikä niiden puuttuminen ole voinut vaarantaa tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua vertailussa.

Myös voittanut tarjoaja ja Rakennusliike Hällfors Oy ovat ilmoittaneet yksikköhinnat puutteellisesti. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut lisä- ja muutostöiden osalta ainoastaan kirvesmiehen tuntihinnan, mutta ei materiaali-, työnjohto- ja yleiskustannuksia. Rakennusliike Hällfors Oy on puolestaan ilmoittanut lisä-, muutos- ja aputöiden hinnan, mutta ei ole ilmoittanut, kattaako hinta työkustannuksien lisäksi materiaali-, työnjohto- ja yleiskustannukset. Lisäksi Rakennusliike Hällfors Oy on jättänyt tarjouslomakkeen kohdan ”muut yksikkökustannukset” täyttämättä. Hankintayksikön olisi siten tullut hylätä myös edellä mainittujen tarjoajien tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska siinä on pyydetty kokonaisurakasta kokonaishintaa ja sen jälkeen yksikköhintoja, mikä on ollut ristiriitaista. Tarjouspyynnön epäselvyyteen liittyvän poikkeaman hakijan tarjouksessa ei olisi tullut johtaa tarjouksen hylkäämiseen.

Hankintapäätöksessä ei ole perusteltu, miten hankintayksikkö on päätynyt valitsemaan voittaneen tarjoajan tarjouksen. Hankintapäätöksessä ei ole myöskään mainittu tarjoajien eri vertailuperusteiden osalta saamia pisteitä tai mihin tarjoajien väliset piste-erot perustuvat.

Virheettömässä hankintamenettelyssä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Huittisten kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ollut maininta, että mikäli tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmenee epäselvyyksiä, niistä tulee ilmoittaa rakennuttajalle. Hakija ei ole kuitenkaan ollut yhteydessä hankintayksikköön tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyyden vuoksi.

Tarjouslomakkeessa on pyydetty tiedot tarjoajan käytössä olevasta henkilöstöstä ja heidän kokemuksestaan sekä käytettävistä aliurakoitsijoista. Saadut tarjoukset ovat olleet sanotuilta osin vertailukelpoisia.

Tarjouslomakkeessa tarjoajia on pyydetty antamaan tarjous peruskorjauksen rakennusteknisistä töistä urakka-asiakirjojen mukaisesti sekä ilmoittamaan yksikköhinnat lisä-, muutos- ja aputöistä. Kysymyksessä olevan hankinnan kanssa samaa kokoluokkaa olevissa peruskorjauskohteissa urakkasuorituksen lisäksi joudutaan lähes poikkeuksetta teettämään lisä- ja muutostöitä, joiden arviointia varten tarjouspyyntöasiakirjoissa on pyydetty tarjoajilta yksikköhintoja. Yksikköhinnat on tarkoitettu käytettäväksi vertailuperusteena tilanteessa, jossa urakkahintojen ero tarjoajien välillä on pieni. Lisäksi etukäteen tiedossa olevilla tunti/yksikköhinnoilla on suuri merkitys rakennuttajan oikeusturvan kannalta lisä- ja muutostyötilanteissa. Peruskorjaushankkeissa kaiken kattavan kokonaishinnan ilmoittaminen ei ole myöskään alan käytännön mukaista. Hakijan tarjous on siten ollut tarjouspyynnön vastainen.

Hankintapäätöksen perusteluista on ilmennyt, että hakijan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja että urakoitsijaksi on valittu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Lisäksi hankintapäätöksessä on todettu, että tarjoajat saavat pisteytystiedot julkisuuslainsäädännön mukaisesti.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että tarjouspyynnössä ei ole mainittu, että yksikköhintoja tullaan käyttämään vertailuperusteena tilanteessa, jossa urakkahintojen ero tarjoajien välillä on pieni.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 22.6.2009 antamallaan päätöksellä hylännyt MVR-Yhtymä Oy:n vaatimuksen hankinnan täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Säännöksen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus kuitenkin edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen sekä olla objektiivisia ja syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia ”Lauttakylän lukion B-rakennuksen peruskorjauksen rakennusteknisistä töistä hankintoineen oheisten urakka-asiakirjojen mukaisesti täysin valmiiksi”.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen tekemisestä ja hintojen ilmoittamisesta seuraavaa: ”Tarjous tulee jättää oheisen tarjouslomakkeen muodossa liitteenä oleviin urakka-asiakirjoihin perustuen. Tarjousta voi täydentää erillisillä liitteillä. Pyydetyistä yksikköhinnoista (alv 0 %) tarjous tulee antaa kaikkine kuluineen.”

Tarjouspyynnön urakka-asiakirjoihin kuuluneen urakkaohjelman kohdassa ”2.2 Maksuperuste” on ilmoitettu, että kysymyksessä oleva rakennustyöurakka suoritetaan kokonaishintaurakkana. Urakkaohjelman kohdassa ”10.1 Urakkahinnan muodostuminen” on puolestaan ilmoitettu, että tarjoushinnassa on eroteltava arvonlisäveroton hinta ja arvonlisävero ja että urakkasopimukseen merkitään urakan kokonaishinta arvonlisävero eritellen.

Tarjouspyyntöön liitetyssä tarjouslomakkeessa on pyydetty ilmoittamaan hinnat, joilla tarjoaja tarjoutuu ”suorittamaan Lauttakylän lukion B-rakennuksen peruskorjauksen rakennustekniset työt urakka-asiakirjojen mukaisesti hankintoineen täysin valmiiksi”. Tarjouslomakkeella on tullut ilmoittaa rakennustöiden osalta hinta ilman arvonlisäveroa, arvonlisäveron osuus ja arvonlisäverollinen hinta sekä lisä- ja muutostöiden, aputöiden sekä muut yksikköhinnat arvonlisäverottomina.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on tarjouspyynnössä tarkemmin ilmoitetuin painoarvoin asetettu tarjoushinta, referenssit ja henkilöstö.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvassa urakkaohjelmassa on edellä selostetun mukaisesti ilmoitettu, että kysymyksessä oleva rakennustyöurakka on kokonaishintaurakka ja että tarjoushinnassa on eroteltava arvonlisäveroton hinta ja arvonlisävero. Tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella on pyydetty ilmoittamaan rakennustöiden hinta arvonlisäverottomana ja arvonlisäveron osuus eriteltynä. Markkinaoikeus katsoo asiakirjoista ilmenevän perusteella, että tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjoushinnalla on tarkoitettu rakennusteknisistä töistä tarjottua kokonaishintaa. Lisä- ja muutostöiden, aputöiden sekä muissa yksikköhinnoissa on ollut kysymys varsinaiseen urakka-asiakirjojen mukaiseen kokonaishintaiseen rakennustyöurakkaan kuulumattomista, ennalta määrittelemättömistä töistä, joita rakennusurakoitsijalla mahdollisesti jouduttaisiin rakennustyöurakan lisäksi teettämään. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että lisä- ja muutostöiden, aputöiden tai muut yksikköhinnat otettaisiin huomioon tarjousten hintavertailussa. Näin ollen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi ilmoitetun tarjoushinnan osalta on tullut vertailla urakasta tarjottuja kokonaishintoja, kuten hankintayksikkö on tarjousvertailuasiakirjasta ilmenevän mukaan tehnytkin.

Hakijan tarjouksesta puuttuneilla lisä- ja muutostöiden, aputöiden tai muilla yksikköhinnoilla ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole ollut vaikutusta hakijan antaman tarjouksen vertailukelpoisuuteen tarjousvertailussa. Hakijan tarjousta ei näin ollen olisi tullut kysymyksessä olevien yksikköhintojen puuttumisen vuoksi pitää sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisena, että se olisi tullut tällä perusteella heti sulkea tarjouskilpailusta. Asiaa ei tältä osin anna aihetta arvioida toisin myöskään se hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämä, että etukäteen tiedossa olevilla tunti- tai yksikköhinnoilla on suuri merkitys rakennuttajan oikeusturvan kannalta lisä- ja muutostyötilanteissa.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että Huittisten kaupunki on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sulkenut hakijan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että siitä ovat puuttuneet pyydetyt lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintasopimus on jo tehty, joten ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa (348/2007) tarkoitetun hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi hyväksynyt hakijan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet tarjoushinta 50 prosentin painoarvolla, referenssit 30 prosentin painoarvolla ja henkilöstö 20 prosentin painoarvolla.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Hakijan tarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut 745.400 euroa, kun tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut 787.800 euroa. Kolmas tarjous on ollut 894.000 euron hinnallaan selvästi kallein.

Referenssien osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu huomioitavan erityisesti toteutetut koulujen peruskorjauskohteet viimeisen viiden vuoden ajalta.

Tarjouksissa esitetyistä referensseistä on käynyt ilmi tietoja paitsi tarjoajien aikaisempien asiakkaiden nimistä ja näiden lukumäärästä myös täsmennyksiä näille asiakkaille tehtyjen urakoiden sisällöstä. Hakijalla on tarjouksensa perusteella ollut laaja-alaisin kokemus erilaisista koulujen peruskorjauskohteista.

Hankkeessa käytettävissä olevan henkilöstön osalta tarjouslomakkeella on pyydetty ilmoittamaan tiedot tarjoajan vastaavasta työnjohtajasta, työntekijöistä ja aliurakoitsijoista sekä näiden kokemuksesta. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ole ilmennyt, miten näitä eri osatekijöitä tullaan tarjousvertailussa täsmällisesti ottaen soveltamaan tai painottamaan.

Hakija on tarjouslomakkeessa nimennyt kaksi henkilöä vastaaviksi työnjohtajiksi ilmoittamatta heistä nimien lisäksi muita tietoja ja lisäksi ilmoittanut työntekijöiden osalta, että sillä on 40 eri ammattikuntien työntekijää, sekä merkinnyt lomakkeeseen aliurakoitsijoiden kohdalle viivan. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut työntekijöidensä olevan kokeneita erittelemättä kokemusta tarkemmin, vastaavan työnjohtajan nimen, työntekijöidensä lukumääräksi noin 40 sekä käyttämänsä aliurakoitsijat. Kolmas tarjoaja on ilmoittanut vastaavan työnjohtajan ja työntekijöiden osalta kokemuksen vuosina sekä käyttämänsä aliurakoitsijat.

Tarjouksissa henkilöstöstä ilmoitetut tiedot ovat edellä selostetusti poikenneet toisistaan. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, ettei hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksista voida tältä osin kuitenkaan katsoa ilmenevän merkittäviä eroja.

Hakijan tarjous on edellä selostetun perusteella ollut hinnaltaan halvin ja hakijalla on myös ollut referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta muita laajempi kokemus. Tämän huomioon ottaen ja, kun hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) säännöstä tässä asiassa sovellettaessa ei ole annettava merkitystä sille hankintayksiköstä johtuneelle seikalle, että tarjouspyyntöä ei ole henkilöstöä koskevan vertailuperusteen osalta laadittu parhaalla mahdollisella tavalla, markkinaoikeus katsoo, että asiassa voidaan riittävällä varmuudella todeta hakijalla olleen todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Asiassa on näin ollen määrättävä hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 76 §:n 2 momentin (348/2007) mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 30.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Huittisten kaupungin suorittamaan MVR-Yhtymä Oy:lle hyvitysmaksuna 30.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Huittisten kaupungin korvaamaan MVR-Yhtymä Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Oikeudenkäynti-kuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n (348/2007) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet
Maarit Lindroos-Kokkonen, Pasi Yli-Ikkelä ja Antti Vuori-Karvia (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Vuori-Karvia:

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnöllä 20.4.2008 on pyydetty tarjouksia ”Lauttakylän lukion B-rakennuksen peruskorjauksen rakennusteknisistä töistä hankintoineen oheisten urakka-asiakirjojen mukaisesti täysin valmiiksi.” Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteiksi on tarjouspyynnössä asetettu tarjoushinta 50 prosentin painoarvolla, referenssit 30 prosentin painoarvolla ja henkilöstö 20 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut jättää tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen muodossa urakka-asiakirjoihin perustuen. Tarjousta on voinut täydentää erillisillä liitteillä. Pyydetyistä yksikköhinnoista (alv 0 %) tarjous on tullut antaa kaikkine kuluineen.

Tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella rakennustöiden osalta hinta ilman arvonlisäveroa, arvonlisäveron osuus sekä arvonlisäverollinen hinta yhteensä. Yksikköhintojen osalta lomakkeella on tullut ilmoittaa arvonlisäverottomina hinnat lisä- ja muutostöille, aputöille sekä muut yksikköhinnat.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouslomakkeessa lisä- ja muutostöiden osalta kirvesmiehen tuntihinnan sekä aputöiden osalta apumiehen tuntihinnan. Lomakkeen kohdassa ”muut yksikköhinnat” voittanut tarjoaja on ilmoittanut työnjohtoa koskevan tuntihinnan. Kolmas tarjoaja on ilmoittanut lisä- ja muutostöiden sekä aputöiden tuntihinnan.

Katson, että tarjouspyyntöasiakirjoista on riittävän selvästi ilmennyt alalla ammattimaisesti toimivalle elinkeinonharjoittajalle, että yksikköhinnat ovat koskeneet työn hintaa ja että työn hinta on tullut ilmoittaa sisältäen kaikki työkustannukset.

Hankintayksikön asiassa esittämän mukaan se olisi käyttänyt yksikköhintoja tarjousten vertailussa, mikäli varsinaiset urakkahinnat olisivat olleet hyvin lähellä toisiaan. Sanotun kaltaista vertailumahdollisuutta ei ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettu. Edelleen hankintayksikkö on esittänyt, että se on oman oikeusturvansa kannalta, ennakoiden laajassa peruskorjaushankkeessaan lähes varmasti teetettäviä lisätöitä, pyytänyt ennakolta tarjoajia ilmoittamaan tarjouksissaan lisä- tai muuta tarjouspyynnössä tarkoitettua työtä myöhemmin teetettäessä sitovia yksikköhintoja. Katson, että hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy pyytää yksikköhintoja ja pyydetyillä yksikköhinnoilla on ollut hankintayksikön kannalta olennainen merkitys hankintamenettelyssä.

Hakija ei ole tarjouslomakkeessa eikä muuallakaan tarjouksessaan ilmoittanut tarjouspyynnössä ja tarjouslomakkeessa kysyttyjä yksikköhintoja.

Edellä lausutun perusteella katson, ottaen huomioon, että vertailuperusteena olleeseen tarjoushintaan liittyen hankintayksikkö on pyytänyt paitsi urakkahintaa myös edellä mainittuja hankintayksikön ja hankintamenettelyn kannalta merkitykseltään olennaisia ja tarjousten sisältöön vaikuttavia yksikköhintoja, että hakijan tarjous ei sanotulta osin ole ollut tarjouspyyntöasiakirjojen edellytysten mukainen.

Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on hylännyt hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua muista hakemuksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä. Edellä lausutuilla perusteilla hylkään hakemuksen.

Vakuudeksi Maarit Lindroos-Kokkonen