MAO:257/10

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä – työterveyspalvelut
- sidossuhde
- hakemuksen tutkiminen
- kilpailuttamisvelvollisuus

Dnro 394/09/JH
Antopäivä 8.6.2010

SELOSTUS ASIASTA

TyöSyke Oy on 1.1.2008 toimintansa aloittanut Hämeenlinnan kaupungin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän perustama työterveyshuollon palveluita tuottava osakeyhtiö.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymähallitus on päätöksellään 19.8.2009 § 139 päättänyt muun ohella hankkia 30 kappaletta Työsyke Oy:n osakkeita ja hyväksynyt TyöSyke Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen sekä päättänyt irtisanoa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Attendo MedOne Oy:n välisen sopimuksen työterveyshuollon järjestämisestä päättymään 31.12.2009.

TyöSyke Oy:n osakassopimuksen mukaan yhtiön omistajat sitoutuvat hankkimaan työterveyshuollon palvelut yhtiöltä kolmen vuoden ajan alkaen 1.1.2010 ellei hankintalainsäädännöstä muuta johdu. Osakassopimuksen mukaan yhtiön omistajat sitoutuvat olemaan osakkaana yhtiössä vähintään kolme vuotta 1.1.2010 lukien.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ilmoituksen mukaan kuntayhtymän oman työterveyshuollon kulut vuosina 2006–2008 ovat olleet noin 380.000 euroa.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on markkinaoikeuteen 4.9.2009 saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut, ettei se pane edellä mainittua päätöstään työterveyshuollon järjestämisestä täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

HAKEMUS

Attendo MedOne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymähallituksen päätöksen 19.8.2009 § 139, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen.

TyöSyke Oy ei ole Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän sidosyksikkö, jolta tapahtuvaan palveluiden hankintaan ei ole hankintalain 10 §:n mukaan sovellettava mainitun lain säännöksiä. Sidosyksikön edellytykset eivät asiassa täyty. Työterveyspalveluiden hankinnat olisi tullut kilpailuttaa hankintalain mukaisesti.

TyöSyke Oy:n yhtiöjärjestyksessä ei ole erikseen todettu Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän oikeudesta osallistua päätöksentekoon muutoin kuin osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla.

TyöSyke Oy:n hallituksen jäsenet nimittää pääosin Hämeenlinnan kaupunki. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä nimeää yhden hallituksen seitsemästä jäsenestä. Hallitus ei myöskään tosiasiallisesti päätä esimerkiksi sopimussuhteiden sisällöstä tai palvelun hinnoittelusta. TyöSyke Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yksin yhtiötä. Toimitusjohtajalla on siten osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan erittäin laaja operatiivinen määräysvalta, jota osakkeenomistajien määräysvalta ei rajoita.

TyöSyke Oy:n osakassopimuksen mukaan yhtiön omistajat perustavat yhtiöön neuvottelukunnan, jolla on oikeus vaikuttaa yhtiön tärkeisiin päätöksiin ja strategisiin tavoitteisiin. Tätä vaikutusmahdollisuutta ei ole määritelty osakassopimuksessa tarkemmin. Osakeyhtiölaista ei myöskään ole johdettavissa neuvottelukunnalle sellaista määräysvaltaa, jonka perusteella se voisi osallistua tosiasiallisesti yhtiön päätöksentekoon. Osakeyhtiölain mukaan toimivalta on yhtiön hallituksella. Neuvottelukunnan olemassaolo ei siten lähtökohtaisesti ole riittävä näyttö sellaisesta valvonnasta, jota hankintalaissa edellytetään. Neuvottelukunta on perustettu keinotekoisesti suorahankinnat mahdollistavan valvontavallan osoittamiseksi.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä nimeää yhden jäsenen neuvottelukunnan seitsemästä jäsenestä. Osakassopimuksen mukaan neuvottelukunnan kutsuu tarvittaessa kokoon neuvottelukunnan puheenjohtaja, joka on Hämeenlinnan kaupungin nimeämä edustaja. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymällä ei siten ole oikeutta kutsua neuvottelukuntaa kokoon.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ei näin ollen käytä sellaista valvonta- tai määräysvaltaa TyöSyke Oy:ssä, että yhtiötä voisi pitää edellä mainittujen seikkojen valossa sen sidosyksikkönä.

TyöSyke Oy tarjoaa palveluita sekä yrityksille että julkisille yhteisöille. TyöSyke Oy tarjoaa siten palveluja avoimesti kaikille työterveydenhuollon palvelua tarvitseville työnantajille. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan sillä, että omistajayhteisöjen ulkopuolelle tarjottavat palvelut perustuvat lakisääteiseen järjestämisvastuuseen, ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, harjoitetaanko pääosaa toiminasta määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa. TyöSyke Oy:n liikevaihdosta selvästi alle 80 prosenttia koostuu omistajayhteisöihin kohdistuvasta myynnistä. Ulkopuolisen myynnin osuus on siten merkittävä. TyöSyke ei näin ollen harjoita pääosaa toiminnastaan sen omistavien hankintayksiköiden kanssa.

VASTINE

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.

TyöSyke Oy on Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hankintalain 10 §:n mukainen sidosyksikkö, jolta tehtävään hankintaan ei sovelleta hankintalain säännöksiä.

Ratkaisevaa sidosyksikkösuhteen synnyn kannalta on se, onko hankintayksiköllä aina mahdollisuus ajaa kyseisessä yrityksessä omia julkisen edunmukaisia tavoitteitaan täydessä laajuudessa.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymällä on oikeus nimittää TyöSyke Oy:n hallituksen jäsen. Tämä mahdollistaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle TyöSyke Oy:ssä käsiteltävien asioiden seuraamisen, valvonnan järjestämisen sekä päätöksentekoon osallistumisen ja vaikuttamisen.

Neuvottelukunnan perustamisen tarkoituksena on ollut tehdä neuvottelukunnasta aktiivinen toimija, joka pystyy tosiasiallisesti vaikuttamaan kaikkiin TyöSyke Oy:n tärkeisiin päätöksiin ja strategisiin tavoitteisiin.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ei tarvitse yksin valvoa TyöSyke Oy:n toimintaa samalla tavalla kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, vaan valvontavallan osoittamiseksi riittää, että valvontaa voidaan harjoittaa yhteistyössä muiden julkisyhteisöjen kanssa.

Hankintayksikön jäsenyys TyöSyke Oy:n hallituksessa ja neuvottelukunnan perustaminen varmistavat näin ollen sen, että Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä voi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen edellyttämällä tavalla valvoa TyöSyke Oy:n toimintaa samalla tavalla kuin hankintayksikkö valvoo omia toimipaikkojaan.

TyöSyke Oy:n palveluiden tarjonta ulkopuolisille tahoille perustuu kansallisen lainsäädännön mukaiseen palvelun järjestämisvelvollisuuteen. TyöSyke Oy ei näin ollen voi valita haluaako se tuottaa palvelun vai ei. TyöSyke Oy ei toimi millään tavalla markkinoilla eikä osallistu muuten työterveyshuollon tarjouskilpailuihin. TyöSyke Oy tuottaa työterveyshuollon palveluita vain omistajilleen ja niille toimijoille, joille sen on pakko järjestää palvelut kansanterveyslain perusteella. TyöSyke Oy ei siten toimi vapailla markkinoilla hankintadirektiivin tarkoittamalla tavalla.

Hakijan käsitys, jonka mukaan TyöSyke Oy:n liikevaihdosta selvästi alle 80 prosenttia koostuu omistajayhteisöihin myynnistä, on virheellinen. Toiminnan kohdistumista ja liikevaihtoa ei voida työterveyshuollon palveluiden kohdalla laskea hakijan edellyttämällä tavalla. Liikevaihdon muodostumisen arvioinnissa on otettva huomioon kansallisen lainsäädännön säännökset ja tapauksen muut olosuhteet.

LAUSUNTO

TyöSyke Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä käyttää yhdessä muiden omistajien kanssa tosiasiallista määräys- ja valvontavaltaa sekä TyöSyke Oy:n hallituksessa että neuvottelukunnassa. Asiassa ei ole ollut kysymys hankinnasta vaan hankintayksiköiden lakisääteisten palveluiden järjestämisestä niiden yhteisesti omistaman TyöSyke Oy:n kautta. TyöSyke Oy:n toiminta kohdistuu omistajiinsa ja yhtiö toimii ainoastaan omistajiensa toiminta-alueella. TyöSyke Oy ei toimi yksityisillä markkinoilla eikä osallistu yritysten järjestämiin tarjouskilpailuihin. TyöSyke Oy:tä voidaan näin ollen pitää hankintalain 10 §:ssä tarkoitettuna Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän sidosyksikkönä.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään, että hankintayksikkö on järjestänyt työterveyspalvelut ostamalle ne TyöSyke Oy:ltä. Hankintayksikkö ei ole siirtänyt eikä voinutkaan siirtää työterveyspalvelujen järjestämisvastuuta TyöSyke Oy:lle. TyöSyke Oy:n velvollisuus tuottaa työterveyshuollon palveluja alueen työnantajille perustuu kuntayhtymän ja yhtiön väliseen sopimukseen, ei lainsäädäntöön. Kansanterveyslain järjestämisvastuuta koskevia säännöksiä ei sovelleta yhtiöön sen tuottaessa kunnan järjestämisvastuuseen liittyviä palveluja.

TyöSyke Oy:n osakassopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu yhtiön oikeutta tarjota tuottamiaan palveluita mille tahansa yksityiselle työantajalle. TyöSyke Oy kilpailee näin ollen tältä osin samoilla markkinoilla hakijan kanssa.

LISÄVASTINE JA LISÄVASTASELITYS

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on antanut lisävastineen.

Hakija on antanut lisävastaselityksen.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on antanut lisäkirjelmän.

LISÄKIRJELMÄT

Hakija on antanut markkinaoikeuden siltä pyytämän lausuman ja hankintayksikkö on antanut siltä pyydetyn lisäselvityksen ja lausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Markkinaoikeudella on asiaa ratkaistessaan ollut käsillä samaa menettelyä koskevan markkinaoikeuden asian 295/09/JH asiakirjat.

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 10 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Koska markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on hankintalain 76 §:n (348/2007) mukaan se, että hankinnassa on menetelty mainitussa pykälässä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, on asiassa ensisijaisesti ratkaistava, kuuluuko asia markkinaoikeuden toimivaltaan hankintalain 10 §:n perusteella.

Hankintalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 61) on hankintalain 10 §:n osalta viitattu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja todettu, että arvioitaessa hankintayksikön ja sidosyksikön välistä suhdetta, ratkaiseva merkitys on yhteisöjen tuomioistuimen käytännön mukaisesti annettava yksiköiden oikeudelliselle erillisyydelle sekä päätöksenteon itsenäisyydelle. Jos hankinnat tehdään muodollisesti erilliseltä yksiköltä, sidossuhdetta on arvioitava hankintayksikön määräys- ja valvontavallan laajuuden sekä sidosyksikön toiminnan kohdistumisen kannalta. Edellytysten täyttyminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Hankintalain esitöistä (s. 61–63) ilmenee, että hankintalain 10 §:n sääntely perustuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen sidosyksikköhankintoja koskevaan oikeuskäytäntöön.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut 18.11.1999 antamassaan tuomiossa asia C-107/98 (Teckal) hankintadirektiiviä sovellettavan silloin, kun hankintaviranomainen kuten alueellinen tai paikallinen viranomainen aikoo tehdä siitä muodollisesti erillisen ja päätöksenteon kannalta itsenäisen yksikön kanssa rahallista vastiketta vastaan kirjallisen sopimuksen riippumatta siitä, onko tämä yksikkö itse hankintaviranomainen. Toisin on tuomion mukaan (kohta 50) ainoastaan niissä tapauksissa, joissa alueellinen tai paikallinen viranomainen valvoo kyseistä oikeushenkilöä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joissa tämä oikeushenkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toistanut ja soveltanut näin määrittelemiään oikeusohjeita myös myöhemmissä ratkaisuissaan (esim. asiassa C-26/03, Stadt Halle ja RPL Lochau, tuomio 11.1.2005, kohdat 48–49, asiassa C-458/03, Parking Brixen, tuomio 13.10.2005, kohdat 56–72, asiassa C-29/04, komissio v. Itävalta, tuomio 10.11.2005, kohdat 43–49, asiassa C-410/04, ANAV, tuomio 6.4.2006, kohdat 24–33, asiassa C-340/04, Carbotermo ja Consorzio Alisei, tuomio 11.5.2006, kohdat 32–72, ja asiassa C-295/05, Asemfo, tuomio 19.4.2007, kohdat 46–65).

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja TyöSyke Oy:n välistä suhdetta on hankintalain 10 §:n ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella arvioitava yhtäältä hankintayksikön määräys- ja valvontavallan laajuuden ja toisaalta TyöSyke Oy:n toiminnan kohdistumisen kannalta. Koska kysymys on yhteisön yleisistä oikeussäännöistä tehtävästä poikkeuksesta, yhteisöjen tuomioistuin on korostanut, että mainittuja edellytyksiä on tulkittava suppeasti ja että sen, joka niihin haluaa vedota, on näytettävä toteen, että sellaiset poikkeukselliset olosuhteet, joiden johdosta poikkeus mainituista säännöistä on perusteltu, ovat todella olemassa.

Asiassa on tutkittava ensinnäkin sitä, onko toisaalta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymällä ollut TyöSyke Oy:öön sellainen määräys- ja valvontavalta, joka on vastannut valtaa sen omiin yksikköihinsä. Markkinaoikeus toteaa asianosaisten viittaamista asiakirjoista ilmenevän tähän liittyen seuraavaa.

TyöSyke Oy on kaupparekisteriin merkitty osakeyhtiö, jonka osakkeet on osakassopimuksen mukaan merkitty siten, että osakkeista 158 omistaa Hämeenlinnan kaupunki, 100 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 30 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja 12 Hattulan kunta.

Markkinaoikeuden samaa hankintamenettelyä koskevassa asiassa Drno 295/09/JH esitetyn TyöSyke Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalipalvelut, lääketieteellinen tutkimustyö ja koulutus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja kumpikin yksin. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus voi päättää myös muiden edustamisoikeuksien antamisesta. TyöSyke Oy:tä koskevan osakassopimuksen mukaan yhtiön hallintoa hoitavat hallitus ja toimitusjohtaja.

TyöSyke Oy:n osakassopimuksen mukaan yhtiön hallintoa hoitavat hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön hallitukseen kuuluu osakassopimuksen mukaan seitsemän jäsentä, joista Hämeenlinnan kaupunki nimeää neljä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä kaksi ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä yhden jäsenen. Hallituksen puheenjohtajana toimii osakassopimuksen mukaan Hämeenlinnan kaupungin nimeämä edustaja.

Osakassopimukseen on lisäksi otettu määräys, jonka mukaan omistajat perustavat yhtiöön neuvottelukunnan, jolla on oikeus vaikuttaa yhtiön tärkeisiin päätöksiin ja strategisiin tavoitteisiin. Neuvottelukunta koostuu omistajien nimittämistä edustajista. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin edustaja ja neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii yhtiön toimitusjohtaja. Neuvottelukunnan puheenjohtajalle toimitetaan tiedoksi yhtiön hallituksen kokouskutsu ja esityslista ennen hallituksen kokousta.

Asiassa 295/09/JH esitetyn selvityksen mukaan Hämeenlinnan kaupunki on aikaisemmin omistanut 71,34 prosenttia lakkautetusta Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymästä. Yhtenä omistajana TyöSyke Oy:ssä olevasta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän peruspääomasta Hämeenlinnan kaupunki puolestaan omistaa kuntaliitoksen myötä 50,7 prosenttia.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on päätöksellään 23.3.2009 § 5 päättänyt konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen strategisesta valvonnasta. Päätöksestä ilmenee, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet, joiden tavoitteena on varmistaa kaupungin omistajapolitiikan ja tavoitteiden toteutus sekä taloudellinen ja tuloksellinen toiminta ja palvelujen käyttö. Kaupunginhallituksen mainitusta päätöksestä lisäksi ilmenee, että kaupunginhallitus antaa ohjeet yhteisön hallituksessa toimiville kaupungin edustajille merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista linjaratkaisuista. Edustajien on seurattava toimialan kehitystä sekä arvioitava yhteisön onnistumista toiminta-ajatuksen, strategioiden ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Päätöksen mukaan yhteisöissä toimivien kaupungin edustajien tulee myös saattaa merkittävät ja periaatteelliset ratkaisut kaupunginhallituksen tietoon ja että näiden tulee pyytää tarvittavia yksityiskohtaisia toimintaohjeita riittävän ajoissa. Tytäryhteisöjen toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seurataan asiassa esitetyn selvityksen mukaan kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Mainitusta kaupunginhallituksen päätöksestä ilmenee edelleen, että kaupunginhallitus nimeää määräajaksi konserniyhtiöille ja -yhteisöille toimintaa seuraavan henkilön ja yhtiökokousedustajan. Päätöksen liitteestä ilmenee, että kaupunginhallitus on nimennyt TyöSyke Oy:lle yhtiökokousedustajaksi henkilöstöjohtajansa. TyöSyke Oy:n hallituksen puheenjohtaja, joka valitaan kaupungin nimeämistä edustajista, käy vuosittaiset kehityskeskustelut yhtiön toimitusjohtajan kanssa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut esimerkiksi asiassa C-340/04 (Carbotermo ja Consorzio Alisei) 11.5.2006 antamassaan tuomiossa (kohta 37) sen seikan, että hankintaviranomainen omistaa joko yksin tai yhdessä muiden viranomaisten kanssa kokonaan sen yhtiön osakepääoman, jonka kanssa hankintasopimus tehdään, voivan olla osoitus siitä, että kyseisellä hankintaviranomaisella on tähän yhtiöön vastaava määräysvalta kuin omiin yksiköihinsä. Tuomioistuin ei ole kuitenkaan pitänyt osakekannan sataprosenttistakaan omistusta sellaisenaan ratkaisevana seikkana sidossuhteen kannalta riittävää määräys- ja valvontavaltaa arvioitaessa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on pohtinut niin sanotun in house-
hankinnan kannalta riittävän määräys- ja valvontavallan olemassaoloa muun ohella asiassa C-458/03 (Parking Brixen) 13.10.2005 antamassaan tuomiossa. Tässä harkinnassa on tuomion mukaan (kohta 65) otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset lainsäännökset sekä olosuhteet. Niitä koskevasta tarkastelusta on seurattava, että sidosyksiköksi väitetty yritys on sellaisessa määräysvallassa, jossa hankintaviranomainen voi vaikuttaa mainitun yksikön päätöksiin. Kyseessä on tuomion mukaan oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sekä strategisiin tavoitteisiin että tärkeisiin päätöksiin.

Edellä mainitussa tapauksessa hankintaviranomaisena toiminut Brixenin kunta oli muuttanut erään erityisen liikeyrityksen, jonka voidaan katsoa vastaavan Suomessa lähinnä kunnallista liikelaitosta, osakeyhtiöksi ja tehnyt viimeksi mainitun kanssa muun ohella pysäköintialueen hallinnointipalvelua koskevan käyttöoikeussopimuksen. Siinä, missä erityisen liikeyrityksen kohdalla kysymys oli ollut erityisestä kunnallisesta yhteisöstä, jonka osalta kunnanvaltuusto oli määrännyt yleiset suuntaviivat, myöntänyt määrärahat, tarkastanut toiminnan tuloksen ja harjoittanut strategista valvontaa samalla, kun yritykselle oli taattu tarpeellinen itsenäisyys, osakeyhtiö oli sitä vastoin toimintaperiaatteiltaan pikemminkin liiketaloudellinen, minkä vuoksi kunnan määräysvalta jäi epävarmalle pohjalle. Tuomioistuin kiinnitti osakeyhtiön luonteen lisäksi huomiota yhtiön toimialan laajentamiseen siten, että yhtiö oli alkanut toimia uusilla tärkeillä aloilla, yhtiön alueellisen toiminta-alan laajentumiseen kaikkialle Italiaan ja ulkomaille, yhtiön lyhyellä tähtäimellä tapahtuvaan osakepääoman pakolliseen avaamiseen muiden omistukselle sekä yhtiön hallitukselle annetuille huomattaville toimivaltuuksille ilman, että kunta käytännöllisesti katsoen mitenkään valvoi hallinnointia. Vaikka Brixenin kunnalla oli oikeus nimittää enemmistö osakeyhtiön hallituksen jäsenistä, kunnan määräysvalta rajoittui pääosin siihen toimintavapauteen, joka yhtiöoikeudessa tunnustettiin osakkaiden enemmistölle. Tuomioistuin päätyi katsomaan, että osakeyhtiö nautti mainittujen seikkojen valossa sellaisesta itsenäisestä toimivallasta, ettei kunnalla voinut olla yhtiöön vastaavaa määräysvaltaa kuin omiin yksikköihinsä.

Myös asiassa C-340/04 (Carbotermo ja Consorzio Alisei) 11.5.2006 antamassaan tuomiossa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka hankintayksikkönä toimineen kunnan määräysvalta oli rajoittunut pääasiassa osakkaiden enemmistölle yhtiöoikeudessa myönnettyyn toimintavapauteen. Kysymyksessä olleiden yhtiöiden hallintoneuvostoille oli mainitussa tapauksessa annettu yhtiöjärjestyksissä kaikkein laajimmat valtuudet johtaa yhtiön tavanomaista ja poikkeuksellista toimintaa, eikä kunnalle ollut näissä yhtiöjärjestyksissä varattu minkäänlaista määräysvaltaa tai erityistä äänivaltaa hallintoneuvostoille myönnetyn toimintavapauden rajoittamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä käyttää sinänsä suhteessa TyöSyke Oy:öön lähtökohtaisesti ja muodollisesti vain sitä valtaa, jonka kansallinen osakeyhtiölaki takaa niille osakkeiden omistajana. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle ei ole TyöSyke Oy:n yhtiöjärjestyksessä varattu mitään osakeyhtiölakiin nähden ylimääräistä määräys- tai valvontavaltaa yhtiön hallinnon toimintavapauden rajoittamiseksi. Myöskään TyöSyke Oy:n hallitukselle ei ole toisaalta yhtiöjärjestyksessä määrätty mitään epätavallisia tehtäviä eikä poikkeuksellista toimivaltaa, vaan hallituksen tehtävät on kirjattu yhtiöjärjestykseen osakeyhtiölain sisältöä vastaaviksi. Yhtiöjärjestys ei siten tässä tapauksessa sisällä määräyksiä, joista voitaisiin tehdä johtopäätöksiä enempää sidossuhteen olemassaolon puolesta kuin sitä vastaankaan.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, etteivät ne erityiset seikat, joihin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on edellä lausutun ohella kiinnittänyt huomiota Parking Brixen -tapauksessa, ole ainakaan sellaisenaan esillä nyt puheena olevassa TyöSyke Oy:n tapauksessa.

Huomioon onkin sen sijaan otettava markkinaoikeuden samaa asiassa Drno 295/09/JH esitetystä selvityksestä ilmenevät seikat, jotka osoittavat etenkin Hämeenlinnan kaupungin pyrkineen käyttämään aktiivisesti ja säännöllisesti valtaansa yhtiön osakkeiden pääomistajana sekä viitoittaneen muun ohella antamillaan konserniohjeilla tytäryhtiöilleen vahvistamissaan omistajapoliittisissa linjauksissa ja tavoitteissa kuten myös yhtiön johdon kanssa vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa TyöSyke Oy:n noudatettavaksi tarkoitettuja strategisia lähtökohtia ja yleisiä suuntaviivoja. Lisäksi on otettava huomioon yhtiön osakassopimuksen määräykset, joiden on katsottava olevan omiaan tukemaan sitä käsitystä, että yhtiö on sen omistajina olevien julkisyhteisöjen määräysvallassa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut asiassa C-573/07, (Sea Srl) 10.9.2009 antamassaan tuomiossa (kohta 63), että jos viranomainen tulee vähemmistöosakkaaksi julkisessa omistuksessa täysin olevaan osakeyhtiöön voidakseen antaa tietyn julkisen palvelun hoitamisen kyseisen yhtiön tehtäväksi, tämän yhtiön osakkaina olevien viranomaisten määräysvalta yhtiöön voidaan luokitella sitä määräysvaltaa vastaavaksi, joka niillä on omiin yksikköihinsä, kun näillä viranomaisilla on tämä määräysvalta yhdessä.

Markkinaoikeus katsoo kaikkea asiassa esitettyä kokonaisuutena arvioituaan, että Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymällä on yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa esitetyn selvityksen perusteella ollut tosiasiassa mahdollisuus vaikuttaa TyöSyke Oy:n kohdalla ratkaisevasti sekä yhtiön strategisiin tavoitteisiin että tärkeisiin päätöksiin. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on siten katsottava valvoneen TyöSyke Oy:tä samalla tavoin, kuin se valvoo omia toimipaikkojaan.

Asiassa on vielä arvioitava Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja TyöSyke Oy:n välistä suhdetta TyöSyke Oy:n toiminnan kohdistumisen kannalta.

Tässä asiassa esitetyn ja markkinaoikeuden samaa hankintamenettelyä koskevassa asiassa Dnro 295/09/JH esitetyn TyöSyke Oy:n markkinointiaineiston mukaan yhtiö markkinoi työterveyspalvelujaan sekä yrityksille että julkisille yhteisöille.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut asiassa C-340/04 (Carbotermo ja Consorzio Alisei) 11.5.2006 antamassaan tuomiossa, että nyt puheena olevalla sidossuhteen edellytyksellä pyritään erityisesti takaamaan hankintadirektiivien sovellettavuus silloin, kun yhden tai useamman julkisyhteisön määräysvallassa oleva yritys toimii markkinoilla ja voi siis kilpailla muiden yritysten kanssa. Yritykseltä ei nimittäin välttämättä vie toimintavapautta pelkästään se, että yrityksen omistavalla julkisyhteisöllä on määräysvalta sitä koskeviin päätöksiin, jos yritys voi edelleen harjoittaa merkittävää osaa taloudellisesta toiminnastaan muiden toimijoiden kanssa. Yrityksen palvelujen on lisäksi oltava tarkoitettuja pääasiassa tälle julkisyhteisölle. Tuomioistuin on näitä periaatteita soveltaen katsonut, että yritys harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavan julkisyhteisön kanssa vain silloin, kun yrityksen toiminta on pääasiassa omistettu tälle julkisyhteisölle ja kun kaikella muulla toiminnalla on vain toisarvoinen merkitys. Tämän seikan toteamiseksi on otettava huomioon kaikki käsiteltävän tapauksen olosuhteet, niin laadulliset kuin määrälliset.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut asiassa C-295/05 (Asemfo) 19.4.2007 antamassaan tuomiossa (kohta 63), että kysymyksessä olleen yhtiön toiminnasta pääosa toteutui niiden julkisyhteisöjen ja julkisten elinten kanssa, jotka sen omistivat, kun yhtiö oli harjoittanut keskimäärin yli 55 prosenttia toiminnastaan Espanjan eräiden itsehallintoalueiden kanssa ja lähes 35 prosenttia Espanjan valtion kanssa. Sidosyksikön toiminnasta 90 prosentin osuuden kohdistuminen omistaviin hankintayksiköihin on siten ollut sidossuhteen olemassaolon kannalta riittävää.

Markkinaoikeuden samaa hankintamenettelyä koskevassa asiassa Drno 295/09/JH esitetyn selvityksen mukaan TyöSyke Oy:n liikevaihdosta yli 20 prosenttia kohdistuu muihin kuin sen omistajatahoihin. Vuonna 2008 tämä osuus on Hämeenlinnan kaupungin esittämän selvityksen mukaan ollut hieman yli neljännes liikevaihdosta ja vuonna 2009 heinäkuun alkuun mennessä vajaa neljännes. Nyt käsillä olevassa asiassa hankintayksikön esittämän selvityksen mukaan helmikuun alussa vuonna 2010 muihin kuin sen omistajatahoihin kohdistunut osuus yhtiön liikevaihdosta on ollut lähes neljännes. Markkinaoikeus toteaa, että tämä määrä ylittää sen, mitä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on pitänyt sidosyksikkösuhteen olemassaolon kannalta riittävänä.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on katsonut, että mainitusta liikevaihdon osuudesta huolimatta hankintalain 10 §:n mukaisten edellytysten on katsottava asiassa täyttyvän, koska tarjotuissa palveluissa on tältä osin kysymys lakisääteisen tehtävän hoitamisesta eli työterveyspalveluiden järjestämisestä. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän on tältä osin vedonnut kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohtaan, jonka mukaan kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ- ja toimintapaikoissa työskenteleville työntekijöille työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolain 12 §:ssä tai muissa säädöksissä säädettyjä ja niiden nojalla määrättyjä työterveyshuoltopalveluja.

Työterveyshuoltolain 4 §:n mukaan työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan vastuulla. Vaikka kansanterveyslaissa on säädetty kunnan velvollisuudeksi tuottaa työterveyshuoltolain tai muun lain mukaisia työterveyshuoltopalveluja, ei tämä poista sitä seikkaa, että hakemuksen kohteena olevalta osalta TyöSyke Oy:n tarjoamissa palveluissa on järjestämisvelvollisena tahona on työterveyshuoltolain 4 §:n nojalla työnantaja.

Työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin mukaan työnantaja voi järjestää työterveyshuollon palvelut 1) hankkimalla tarvitsemansa palvelut kansanterveyslaissa tarkoitetulta terveyskeskukselta, 2) järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai 3) hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä.

TyöSyke Oy:n liiketoiminnassa on kysymys yksityisille markkinoille kohdistuvasta liiketoiminnasta, jossa yritykset kilpailevat keskenään tuottamalla työterveyshuollon palveluja työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällä alalla toimiessaan ja mainittuja palveluja muille kuin omistajatahoilleen tarjotessaan TyöSyke Oy:n on katsottava toimivan markkinoilla ja kilpailevan alan muiden yritysten kanssa.

Edellä todettu ja muihin kuin omistajatahoihin kohdistuvan liikevaihdon osuuden suuruus huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että yhtiön muille kuin sen omistaville julkisyhteisöille kohdistetulla liiketoiminnalla ei ole vain toisarvoinen merkitys. TyöSyke Oy:n ei ole katsottava harjoittavan pääosaa toimintaansa hankintalain 10 §:ssä tarkoitetuin tavoin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. TyöSyke Oy:tä ei näin ollen ole pidettävä tämän vuoksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hankintalain 10 §:n mukaisena sidosyksikkönä. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toteuttamiin työterveyshuollon palveluiden hankintoihin on siten tullut soveltaa hankintalain säännöksiä. Hakemus on siten tutkittava.

Hankintamenettely

Hankintalain 1 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun ohella avoimella tai rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta hankinnasta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusten lähettämisestä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on pitänyt TyöSyke Oy:tä hankintalain 10 §:n mukaisena sidosyksikkönään ja päättänyt hankkia siltä työterveyshuoltopalveluja sanotulla perusteella ilman kilpailuttamista. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että hankinnan kilpailuttamatta jättämiselle olisi ollut muu hankintalaissa säädetty peruste. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on myös perusteita katsoa, että kysymyksessä olevat hankinnat ovat ylittäneet hankintalain 15 §:ssä (348/2007) kysymyksessä oleville palveluille säädetyn kansallisen kynnysarvon määrän.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on menetellyt hankinnoissaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole järjestänyt TyöSyke Oy:ltä ostopalveluna hankkimistaan työterveyshuollon palveluista hankintalain mukaista tarjouskilpailua ja julkaissut hankinnasta hankintalain ja julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista hankintailmoitusta. Asiassa tulee sen vuoksi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä aikoo edelleen toteuttaa työterveyspalveluiden hankinnan julkisena hankintana ja mikäli kysymyksessä olevan hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 §:n mukaisen kansallisen kynnysarvon määrän sen tulee järjestää hankinnoista hankintalain mukainen tarjouskilpailu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut, joiden määrää on pidettävä kohtuullisena. Asian ratkaisu huomioon ottaen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja TyöSyke Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymähallituksen päätöksen 19.8.2009 § 139 siltä osin kuin se koskee sitoumusta hankkia työterveyshuollon palvelut TyöSyke Oy:ltä ja kieltää Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymää tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän korvaamaan Attendo MedOne Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää TyöSyke Oy:n ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala (eri mieltä) ja Antti Vuori-Karvia.

Asiassa on äänestetty.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Ritvala:

Olen samaa mieltä ratkaisun perusteluista ilmenevästä markkinaoikeuden enemmistön johtopäätöksestä, että asiassa hankintayksiköiden on katsottava valvovan TyöSyke Oy:n toimintaa samoin kuin ne valvovat omia toimipaikkojaan. Työsyke Oy:n harjoittaman toiminnan luonteen ja kohdistumisen merkityksestä asian ratkaisemisen kannalta lausun seuraavan.

Hankintalain esitöiden mukaan sidosyksikköhankintoja koskeva yhteisön oikeus on kehittymisvaiheessa. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla sovellettavan säännön, jonka mukaan on riittävää, että 80 prosenttia toiminnasta kohdistuu sidosyksikön omistajiin, ei ole katsottu ratkaisevan viranomaissektorilla toiminnan pääasiasiallista kohdistumista koskevaa kysymystä (HE 50/2006 vp s. 62–63).

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei ole edellä mainitussa asiassa Teckal antamansa tuomion jälkeen tarkasti määritellyt sitä, miten ratkaistaan kysymys osakeyhtiön toiminnan pääosan harjoittamisesta yhtiön omistavan viranomaisen kanssa. Tuomioistuin on todennut (tuomio 9.6.2009 asiassa C-480/06, komissio v. Saksan liittotasavalta, kohta 47), että viranomaisten välisellä yhteistyöllä ei saateta kyseenalaiseksi julkisia hankintoja koskevien yhteisön sääntöjen päätavoitetta eli palvelujen vapaata liikkuvuutta ja avaamista vääristymättömälle kilpailulle kaikissa jäsenvaltioissa, koska tämän yhteistyön toteuttamista säätelevät ainoastaan yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset ja koska asianomaisten yhdenvertaisen kohtelun periaate taataan siten, ettei yhdellekään yksityiselle yritykselle anneta etua sen kilpailijoihin nähden.

Tuomioistuin on edelleen (tuomio 10.9.2009 asiassa C-573/07, Sea Srl, kohta 80) katsonut, että asiassa Teckal annetun tuomion 50 kohdassa asetettu jälkimmäinen edellytys, jonka mukaan sopimuskumppaniksi valitun yhtiön on harjoitettava pääosaa toiminnastaan sen omistavien julkisyhteisöjen kanssa, mahdollistaa sen, että yhtiö harjoittaa toisarvoista toimintaa muiden toimijoiden kuin näiden julkisyhteisöjen kanssa. Tämä edellytys menettäisi merkityksensä, jos asiassa Teckal annetun tuomion 50 kohdassa asetettua ensimmäistä edellytystä tulkittaisiin siten, että siinä kielletään kaikki liitännäinen toiminta, mukaan lukien toiminta yksityisen sektorin kanssa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksen hankinnan kilpailuttamisvelvollisuudesta voivat muodostaa tilanteet, joissa viranomainen suorittaa yleisen edun mukaisia tehtäviään itse omilla voimavaroillaan ilman, että sen olisi turvauduttava sellaisten ulkoisten yksiköiden apuun, jotka eivät kuulu sen omiin yksiköihin, tai jos viranomainen suorittaa näitä tehtäviä yhdessä muiden viranomaisten kanssa (tuomio C-480/06, kohta 45 ja tuomio 13.11.2008 asiassa C-324/07, Coditel Brabant SA, kohdat 48 ja 49).

Kysymyksessä olevaan toimintaan liittyvien määrällisten ja laadullisten olosuhteiden osalta voidaan markkinaoikeudelle esitetyn selvityksen perusteella todeta, että yli viidennes TyöSyke Oy:n toiminnasta on kohdistunut yksityiselle sektorille. Toisaalta yhtiön toiminta on rajoittunut sen omistajina olevien julkisyhteisöjen alueelle ja palveluita tuotetaan pääasiallisesti suoraan näille julkisyhteisöille. Työsyke Oy:n omistajilla on lisäksi selvitetty olevan lakiin perustuva velvollisuus tuottaa kysymyksessä olevia työterveyshuoltopalveluja.

Asiassa esitettyyn Työsyke Oy:n osakassopimukseen kuuluu osakkeiden myymiseen liittyvä luovutusehto. Kyseisen luovutusehdon mukaan ulkopuolisille osakkeita saa myydä vain omistajien yksimielisellä päätöksellä. Luovutuksen saajien tulee lisäksi olla julkisia hankintayksikköjä ja niistä tulee osakassopimuksen sopijapuolia luovutussopimuksen tekemisestä lukien.

Hakemuksessa kumottavaksi vaadittavassa päätöksessä on katsottava sinänsä olevan kysymys hankintaan johtavasta menettelystä. Asiassa ilmenevän perusteella Työsyke Oy:n toiminnasta harjoitetaan kuitenkin pääosaa sen omistavien julkisyhteisöjen kanssa. Lisäksi on otettava huomioon se seikka, että Työsyke Oy:n toiminnan ei ole edes väitetty tulevaisuudessa laajentuvan omistajiensa maantieteellisen alueen ulkopuolelle tai toiselle toimialalle.

Arvioidessani esitettyä selvitystä kokonaisuutena ja erityisesti Työsyke Oy:n toiminnan harjoittamisen perustetta ja tarkoitusta, katson, että kysymyksessä olevaan hankintaan ei hankintalain 10 §:ssä tarkoitetun sidosyksikköaseman perusteella ole ollut sovellettava hankintalain säännöksiä.

Näin ollen jätän hakemuksen tutkimatta ja hylkään Attendo MedOne Oy:n esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Velvoitan AttendoMedOne Oy:n korvaamaan Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut.

Vakuudeksi Kimmo Mikkola