MAO:256/10

Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä – työterveyspalvelut
- sidossuhde
- hakemuksen tutkiminen
- kilpailuttamisvelvollisuus

Dnro 295/09/JH
Antopäivä 8.6.2010

SELOSTUS ASIASTA

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on päätöksellään 29.10.2007 § 19 päättänyt perustaa TyöSyke Oy -nimisen työterveyshuollon osakeyhtiön yhdessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymävaltuusto on päätöksellään 25.9.2007 omalta osaltaan hyväksynyt osakeyhtiön perustamisen. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta osakeyhtiön perustaminen ja siihen liittyminen on hyväksytty Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksellä 12.12.2007 § 21.

Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymähallitus on päätöksellään 11.12.2007 § 202 muun ohella päättänyt siirtää kuntayhtymän kaikki yrityksille, yrittäjille ja omaa työtä tekeville järjestetyt työterveyspalvelut TyöSyke Oy:lle sekä järjestää kuntayhtymän henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostopalveluna TyöSyke Oy:ltä.

Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on purkautunut uuden Hämeenlinnan kaupungin perustamisen myötä 1.1.2009 lähtien, jolloin kuntayhtymän tehtävät ovat siirtyneet kaupungin omaksi toiminnaksi.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto on edellä mainitulla päätöksellään 12.12.2007 § 21 hyväksynyt sairaanhoitopiirin hallituksen 24.10.2007 tekemän päätöksen muun ohella hyväksyä yhtiön perustamissopimuksen ja muut perustamisasiakirjat.

TyöSyke Oy:n perustamissopimus on allekirjoitettu 5.11.2007. Perustamissopimuksen mukaan yhtiön osakkeista 100 on merkitty Hämeenlinnan kaupungille, 100 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle ja 100 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän purkautumisen johdosta sen omistamat osakkeet ovat siirtyneet asiassa esitetyn selvityksen mukaan Hämeenlinnan kaupungin omistukseen.

TyöSyke Oy:n osakassopimus on allekirjoitettu 5.11.2007. Osakassopimuksen mukaan yhtiön omistajat sitoutuvat hankkimaan työterveyshuollon palvelut yhtiöltä viiden vuoden ajan ellei hankintalainsäädännöstä muuta johdu. Osakassopimuksen mukaan omistajat sitoutuvat olemaan osakkaana yhtiössä vähintään viisi vuotta osakassopimuksen allekirjoituksesta lukien.

Osakassopimusta on vuonna 2009 muutettu uudella osakassopimuksella siten, että TyöSyke Oy:n omistajat sitoutuvat hankkimaan työterveydenhuollon palvelut yhtiöltä kolmen vuoden ajan 1.1.2010 lukien ellei hankintalainsäädännöstä muuta johdu. Hämeenlinnan kaupunginhallitus on hyväksynyt uuden osakassopimuksen päätöksellään 31.8.2009 § 16. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt uuden osakassopimuksen päätöksellään 1.10.2009 § 169. Uutta osakassopimusta ei ole allekirjoitettu.

Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat ilmoittaneet, että ne eivät tee hankintasopimusta TyöSyke Oy:n kanssa sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.

HAKEMUS

Attendo MedOne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainittujen hankintayksiköiden päätökset työterveyspalveluiden hankkimisesta TyöSyke Oy:ltä, kieltää hankintayksikköjä noudattamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

TyöSyke Oy ei ole Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Hämeenlinnan kaupungin sidosyksikkö, jolta tapahtuvaan palveluiden hankintaan ei ole julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 10 §:n mukaan sovellettava mainitun lain säännöksiä. Sidosyksikön edellytykset eivät asiassa täyty, minkä vuoksi työterveyspalveluiden hankinnat olisi tullut kilpailuttaa hankintalain mukaisesti.

Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on omistanut TyöSyke Oy:n osakekannasta vain yhden kolmasosan. Yhtiön omistajayhteisöt eivät tosiasiallisesti tai muodollisesti valvo yhtiötä kuten omia yksikköjään. Yhtiön hallituksen jäsenten nimittämisestä vastaavat kukin osakkeenomistaja erikseen.

TyöSyke Oy tarjoaa palveluita sekä yrityksille että julkisille yhteisöille. Yhtiö toimii avoimilla markkinoilla ja huomattava osa sen myynnistä kohdistuu yksityisille asiakkaille. Hankintalain edellytykset sidosyksikölle eivät siten tämänkään vuoksi täyty.

HANKINTAYKSIKÖIDEN VASTINEET

Hämeenlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 800 eurolla korkoineen.

TyöSyke Oy on Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintalain 10 §:n mukainen sidosyksikkö, jolta tehtävään hankintaan ei sovelleta hankintalain säännöksiä. Hakemuksen kohteena oleva Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän 11.12.2007 tekemä päätös ei siten ole hankintapäätös, eikä sitä ole sellaisena käsiteltykään.

Hämeenlinnan kaupunki omistaa 2/3 TyöSyke Oy:n osakekannasta, joten sillä on jo osakeomistuksensa kautta mahdollisuus vaikuttaa TyöSyke Oy:n toimintaan. Hämeenlinnan kaupunki on aikaisemmin omistanut 71,34 prosenttia Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymästä ja kaupungilla on ollut 71 prosenttia kuntayhtymän valtuuston äänivallasta, joten kaupungilla on ollut merkittävä äänivalta myös mainitussa, sittemmin lakkautetussa kuntayhtymässä. Toisena omistajana TyöSyke Oy:ssä olevasta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän peruspääomasta Hämeenlinnan kaupunki omistaa kuntaliitoksen myötä 50,7 prosenttia.

TyöSyke Oy:tä koskevan osakassopimuksen mukaan yhtiön hallintoa hoitavat hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, joista Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (nykyisin Hämeenlinnan kaupunki) nimeää kaksi, Hämeenlinnan kaupunki kolme ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä kaksi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin nimeämä edustaja. Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä valvovat siten TyöSyke Oy:n toimintaa hallituksen jäsenten kautta, ja yhtiö on kaupungin tosiasiallisessa ja välittömässä määräysvallassa.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on lisäksi päätöksellään 23.3.2009 § 5 päättänyt konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen strategisesta valvonnasta. Päätöksestä ilmenee, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet, joiden tavoitteena on varmistaa kaupungin omistajapolitiikan ja tavoitteiden toteutus sekä taloudellinen ja tuloksellinen toiminta ja palvelujen käyttö. Kaupunginhallituksen mainitusta päätöksestä lisäksi ilmenee, että kaupunginhallitus antaa ohjeet yhteisön hallituksessa toimiville kaupungin edustajille merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista linjaratkaisuista. Kaupungin edustajien on seurattava toimialan kehitystä sekä arvioitava yhteisön onnistumista toiminta-ajatuksen, strategioiden ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Yhteisöissä toimivien kaupungin edustajien tulee myös saattaa merkittävät ja periaatteelliset ratkaisut kaupunginhallituksen tietoon. Tytäryhteisöjen toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seurataan kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Kaupunginhallitus nimeää määräajaksi konserniyhtiöille ja -yhteisöille toimintaa seuraavan henkilön ja yhtiökokousedustajan. Kaupunginhallitus on nimennyt TyöSyke Oy:n yhtiökokousedustajaksi henkilöstöjohtajansa.

TyöSyke Oy:n hallituksen puheenjohtaja, joka valitaan kaupungin nimeämistä edustajista, käy vuosittaiset kehityskeskustelut yhtiön toimitusjohtajan kanssa.

Käytännössä kaupunginhallituksen määräämä virkamies valmistelee yhdessä yhtiön toimitusjohtajan kanssa kaupunginhallituksen linjausten ja ohjeiden antamista varten merkittävät yhtiötä koskevat asiat. Hämeenlinnan kaupunki käyttää siten määräys- ja valvontavaltaansa TyöSyke Oy:tä kohtaan myös tätä kautta.

Kaupunki valvoo TyöSyke Oy:n toimintaa samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan. TyöSyke Oy on Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tosiasiallisessa ja välittömässä määräysvallassa siten kuin hankintalain 10 §:ssä edellytetään. Hämeenlinnan kaupungilla on edellä todetun perusteella mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti ja tosiasiallisesti sekä yhtiön strategisiin tavoitteisiin että sen tärkeisiin päätöksiin. Näin ollen hankintalain 10 §:n mukaiset määräysvaltaa koskevat edellytykset asiassa täyttyvät.

TyöSyke Oy:tä on pidettävä hankintalain mukaisena sidosyksikkönä myös sen toiminnan kohdistumisen näkökulmasta. Yhtiön pääasiallinen toiminta kohdistuu sen omistajien työterveyshuollon palvelujen tuottamiseen. Muu kuin suoraan omistajia palveleva toiminta on kaupungin järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja työterveyshuoltolain 12 §:ssä tarkoitettua mukaista toimintaa. Kysymys on lakiin perustuvan palveluvelvoitteen täyttämisestä. Kaupungin järjestämisvelvollisuuteen perustuvat palvelut on katsottava kaupungille tuotetuksi palveluksi, vaikka palvelut kohdistuisivatkin ja niiden maksajina olisivat muut kuin omistajatahoja edustavat työnantajat. Joka tapauksessa tämä osuus TyöSyke Oy:n liikevaihdosta on pieni. TyöSyke Oy:n toiminnan ei siten voida katsoa kohdistuvan yksityisille markkinoille, koska siltä osin kuin palvelut eivät suoraan kohdistu omistajatahoihin, ne tuotetaan kaupungin lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi eli työterveyshuoltopalveluiden järjestämiseksi.

Hämeenlinnan kaupunki on toimittanut markkinaoikeudelle myös lisäselvityksen, jossa se on ilmoittanut, että työterveyspalveluiden kustannukset vuonna 2008 ovat olleet 694.000 euroa ja vuoden 2009 määrärahavaraus on 1.254.000 euroa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 400 eurolla.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on yhtynyt Hämeenlinnan kaupungin vastineeseen. Hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankintasäännösten vastaisesti. Kysymyksessä on ollut hankintalain mukainen sidosyksikköhankinta, johon ei sovelleta hankintalain säännöksiä.

Kuntayhtymä on lisäksi ilmoittanut markkinaoikeudelle, että hakemuksen kohteena olevan toiminnan järjestämisestä aiheutuvat kulut ovat sen osalta noin 600.000 euroa vuodessa.

LAUSUNTO

TyöSyke Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

HAKIJAN VASTASELITYS

TyöSyke Oy:tä ei ole pidettävä hankintalain 10 §:n mukaisena sidosyksikkönä Hämeenlinnan kaupungin eikä etenkään vähemmistöosakkaana olevan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suhteen.

Osake-enemmistön omistaminen ei sellaisenaan muodosta sidosyksikköaseman edellyttämää määräys- ja valvontavaltaa sidosyksikköön nähden. TyöSyke Oy:n yhtiöjärjestyksessä ei ole erikseen todettu Hämeenlinnan kaupungin tai Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudesta osallistua yhtiön päätöksentekoon muutoin kuin osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla, joten sidosyksikköaseman edellyttämän määräys- ja valvontavallan edellytykset eivät täyty. Yhtiön toimitusjohtajalla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus edustaa yhtiötä yksin ja sillä on siten laaja operatiivinen määräysvalta, jota osakkeenomistajien määräysvalta ei rajoita. Hämeenlinnan kaupungin enemmistöosakkuus ei siten ole asiassa ratkaiseva.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta määräys- ja valvontavaltaa koskevan edellytyksen ei voida katsoa täyttyvän. Kuntayhtymällä on esitetyn selvityksen mukaan oikeus nimittää vain kaksi hallituksen seitsemästä jäsenestä. Hallitus ei tosiasiallisesti osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan, eikä se päätä esimerkiksi sopimussuhteiden sisällöstä tai hinnoittelusta. Toimitusjohtajalla on tässä suhteessa edellä todetuin tavoin merkittävä asema.

Yhtiöjärjestys tai osakassopimus ei rajoita yhtiön hallituksen tai toimitusjohtajan toimivaltaa.

Sidosyksikköaseman edellytykset eivät täyty myöskään TyöSyke Oy:n toiminnan kohdistumisen kannalta. TyöSyke Oy tarjoaa palveluja avoimesti kaikille työterveyshuollon palveluja tarvitseville työntajille. TyöSyke Oy:n toiminnasta yli 20 prosenttia kohdistuu muihin kuin omistajatahoihin. Tämä määrä ylittää sallittuna pidetyn 10 prosentin rajan. Yhtiön on katsottava toimivan markkinoilla hankintalain 10 §:n edellytysten vastaisesti. Sidosyksikkösuhteen arvioinnin kannalta ei merkitystä ole sillä, että omistajayhteisöjen ulkopuolelle tarjottavat palvelut perustuvat niiden lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen.

LISÄKIRJELMÄT

Hakija on antanut markkinaoikeuden siltä pyytämän lausuman ja hankintayksiköt ovat antaneet niiltä pyydetyt lisäselvitykset ja lausumat.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 10 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Koska markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on hankintalain 76 §:n (348/2007) mukaan se, että hankinnassa on menetelty mainitussa pykälässä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, on asiassa ensisijaisesti ratkaistava, kuuluuko asia markkinaoikeuden toimivaltaan hankintalain 10 §:n perusteella.

Hankintalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 50/2006 vp s. 61) on hankintalain 10 §:n osalta viitattu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja todettu, että arvioitaessa hankintayksikön ja sidosyksikön välistä suhdetta, ratkaiseva merkitys on yhteisöjen tuomioistuimen käytännön mukaisesti annettava yksiköiden oikeudelliselle erillisyydelle sekä päätöksenteon itsenäisyydelle. Jos hankinnat tehdään muodollisesti erilliseltä yksiköltä, sidossuhdetta on arvioitava hankintayksikön määräys- ja valvontavallan laajuuden sekä sidosyksikön toiminnan kohdistumisen kannalta. Edellytysten täyttyminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Hankintalain esitöistä (s. 61–63) ilmenee, että hankintalain 10 §:n sääntely perustuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen sidosyksikköhankintoja koskevaan oikeuskäytäntöön.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut 18.11.1999 antamassaan tuomiossa (asia C-107/98, Teckal) hankintadirektiiviä sovellettavan silloin, kun hankintaviranomainen kuten alueellinen tai paikallinen viranomainen aikoo tehdä siitä muodollisesti erillisen ja päätöksenteon kannalta itsenäisen yksikön kanssa rahallista vastiketta vastaan kirjallisen sopimuksen riippumatta siitä, onko tämä yksikkö itse hankintaviranomainen. Toisin on tuomion mukaan (kohta 50) ainoastaan niissä tapauksissa, joissa alueellinen tai paikallinen viranomainen valvoo kyseistä oikeushenkilöä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joissa tämä oikeushenkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toistanut ja soveltanut näin määrittelemiään oikeusohjeita myös myöhemmissä ratkaisuissaan (esim. asiassa C-26/03, Stadt Halle ja RPL Lochau, tuomio 11.1.2005, kohdat 48–49, asiassa C-458/03, Parking Brixen, tuomio 13.10.2005, kohdat 56–72, asiassa C-29/04, komissio v. Itävalta, tuomio 10.11.2005, kohdat 43–49, asiassa C-410/04, ANAV, tuomio 6.4.2006, kohdat 24–33, asiassa C-340/04, Carbotermo ja Consorzio Alisei, tuomio 11.5.2006, kohdat 32–72, ja asiassa C-295/05, Asemfo, tuomio 19.4.2007, kohdat 46–65).

Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä TyöSyke Oy:n välistä suhdetta on hankintalain 10 §:n ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella arvioitava yhtäältä Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän määräys- ja valvontavallan laajuuden ja toisaalta TyöSyke Oy:n toiminnan kohdistumisen kannalta. Koska kysymys on yhteisön yleisistä oikeussäännöistä tehtävästä poikkeuksesta, yhteisöjen tuomioistuin on korostanut, että mainittuja edellytyksiä on tulkittava suppeasti ja että sen, joka niihin haluaa vedota, on näytettävä toteen, että sellaiset poikkeukselliset olosuhteet, joiden johdosta poikkeus mainituista säännöistä on perusteltu, ovat todella olemassa.

Asiassa on tutkittava ensinnäkin sitä, onko toisaalta Hämeenlinnan kaupungilla ja toisaalta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä ollut TyöSyke Oy:öön sellainen määräys- ja valvontavalta, joka on vastannut mainittujen hankintayksiköiden valtaa omiin yksikköihinsä. Markkinaoikeus toteaa asianosaisten viittaamista asiakirjoista ilmenevän tähän liittyen seuraavaa.

TyöSyke Oy on kaupparekisteriin merkitty osakeyhtiö, jonka osakkeet on 5.11.2007 päivätyn osakassopimuksen mukaan merkitty siten, että osakkeista 100 omistaa Hämeenlinnan kaupunki, 100 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja 100 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän purkautumisen johdosta mainitun kuntayhtymän osakkeet siirtyvät asiassa esitetyn selvityksen mukaan Hämeenlinnan kaupungille. Hämeenlinnan kaupungin omistusosuus TyöSyke Oy:n osakekannasta on siten ollut tämän jälkeen 2/3. Loput 1/3 osakekannasta on omistanut Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan osakassopimusta on sittemmin muutettu siten, että TyöSyke Oy:n osakkeista 158 omistaa Hämeenlinnan kaupunki, 100 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 30 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja 12 Hattulan kunta.

TyöSyke Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalipalvelut, lääketieteellinen tutkimustyö ja koulutus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja kumpikin yksin. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus voi päättää myös muiden edustamisoikeuksien antamisesta.

TyöSyke Oy:n osakassopimuksen mukaan yhtiön hallintoa hoitavat hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön hallitukseen kuuluu osakassopimuksen mukaan seitsemän jäsentä, joista Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (nykyisin Hämeenlinnan kaupunki) nimeää kaksi, Hämeenlinnan kaupunki kolme ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä kaksi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii osakassopimuksen mukaan Hämeenlinnan kaupungin nimeämä edustaja.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan osakassopimusta on sittemmin muutettu siten, että TyöSyke Oy:n hallituksen jäsenistä Hämeenlinnan kaupunki nimeää neljä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä kaksi ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä yhden jäsenen.

Uuteen osakassopimukseen on lisäksi otettu määräys, jonka mukaan omistajat perustavat yhtiöön neuvottelukunnan, jolla on oikeus vaikuttaa yhtiön tärkeisiin päätöksiin ja strategisiin tavoitteisiin. Neuvottelukunta koostuu omistajien nimittämistä edustajista. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin edustaja ja neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii yhtiön toimitusjohtaja. Neuvottelukunnan puheenjohtajalle toimitetaan tiedoksi yhtiön hallituksen kokouskutsu ja esityslista ennen hallituksen kokousta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Hämeenlinnan kaupunki on aikaisemmin omistanut 71,34 prosenttia lakkautetusta Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymästä. Yhtenä omistajana TyöSyke Oy:ssä olevasta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän peruspääomasta Hämeenlinnan kaupunki puolestaan omistaa kuntaliitoksen myötä 50,7 prosenttia.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on päätöksellään 23.3.2009 § 5 päättänyt konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen strategisesta valvonnasta. Päätöksestä ilmenee, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet, joiden tavoitteena on varmistaa kaupungin omistajapolitiikan ja tavoitteiden toteutus sekä taloudellinen ja tuloksellinen toiminta ja palvelujen käyttö. Kaupunginhallituksen mainitusta päätöksestä lisäksi ilmenee, että kaupunginhallitus antaa ohjeet yhteisön hallituksessa toimiville kaupungin edustajille merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista linjaratkaisuista. Edustajien on seurattava toimialan kehitystä sekä arvioitava yhteisön onnistumista toiminta-ajatuksen, strategioiden ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Päätöksen mukaan yhteisöissä toimivien kaupungin edustajien tulee myös saattaa merkittävät ja periaatteelliset ratkaisut kaupunginhallituksen tietoon ja että näiden tulee pyytää tarvittavia yksityiskohtaisia toimintaohjeita riittävän ajoissa. Tytäryhteisöjen toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seurataan asiassa esitetyn selvityksen mukaan kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Mainitusta kaupunginhallituksen päätöksestä ilmenee edelleen, että kaupunginhallitus nimeää määräajaksi konserniyhtiöille ja -yhteisöille toimintaa seuraavan henkilön ja yhtiökokousedustajan. Päätöksen liitteestä ilmenee, että kaupunginhallitus on nimennyt TyöSyke Oy:lle yhtiökokousedustajaksi henkilöstöjohtajansa. TyöSyke Oy:n hallituksen puheenjohtaja, joka valitaan kaupungin nimeämistä edustajista, käy vuosittaiset kehityskeskustelut yhtiön toimitusjohtajan kanssa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut esimerkiksi asiassa C-340/04 (Carbotermo ja Consorzio Alisei) 11.5.2006 antamassaan tuomiossa (kohta 37) sen seikan, että hankintaviranomainen omistaa joko yksin tai yhdessä muiden viranomaisten kanssa kokonaan sen yhtiön osakepääoman, jonka kanssa hankintasopimus tehdään, voivan olla osoitus siitä, että kyseisellä hankintaviranomaisella on tähän yhtiöön vastaava määräysvalta kuin omiin yksiköihinsä. Tuomioistuin ei ole kuitenkaan pitänyt osakekannan sataprosenttistakaan omistusta sellaisenaan ratkaisevana seikkana sidossuhteen kannalta riittävää määräys- ja valvontavaltaa arvioitaessa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on pohtinut niin sanotun in house -hankinnan kannalta riittävän määräys- ja valvontavallan olemassaoloa muun ohella asiassa C-458/03 (Parking Brixen) 13.10.2005 antamassaan tuomiossa. Tässä harkinnassa on tuomion mukaan (kohta 65) otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset lainsäännökset sekä olosuhteet. Niitä koskevasta tarkastelusta on seurattava, että sidosyksiköksi väitetty yritys on sellaisessa määräysvallassa, jossa hankintaviranomainen voi vaikuttaa mainitun yksikön päätöksiin. Kyseessä on tuomion mukaan oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sekä strategisiin tavoitteisiin että tärkeisiin päätöksiin.

Edellä mainitussa tapauksessa hankintaviranomaisena toiminut Brixenin kunta oli muuttanut erään erityisen liikeyrityksen, jonka voidaan katsoa vastaavan Suomessa lähinnä kunnallista liikelaitosta, osakeyhtiöksi ja tehnyt viimeksi mainitun kanssa muun ohella pysäköintialueen hallinnointipalvelua koskevan käyttöoikeussopimuksen. Siinä, missä erityisen liikeyrityksen kohdalla kysymys oli ollut erityisestä kunnallisesta yhteisöstä, jonka osalta kunnanvaltuusto oli määrännyt yleiset suuntaviivat, myöntänyt määrärahat, tarkastanut toiminnan tuloksen ja harjoittanut strategista valvontaa samalla, kun yritykselle oli taattu tarpeellinen itsenäisyys, osakeyhtiö oli sitä vastoin toimintaperiaatteiltaan pikemminkin liiketaloudellinen, minkä vuoksi kunnan määräysvalta jäi epävarmalle pohjalle. Tuomioistuin kiinnitti osakeyhtiön luonteen lisäksi huomiota yhtiön toimialan laajentamiseen siten, että yhtiö oli alkanut toimia uusilla tärkeillä aloilla, yhtiön alueellisen toiminta-alan laajentumiseen kaikkialle Italiaan ja ulkomaille, yhtiön lyhyellä tähtäimellä tapahtuvaan osakepääoman pakolliseen avaamiseen muiden omistukselle sekä yhtiön hallitukselle annetuille huomattaville toimivaltuuksille ilman, että kunta käytännöllisesti katsoen mitenkään valvoi hallinnointia. Vaikka Brixenin kunnalla oli oikeus nimittää enemmistö osakeyhtiön hallituksen jäsenistä, kunnan määräysvalta rajoittui pääosin siihen toimintavapauteen, joka yhtiöoikeudessa tunnustettiin osakkaiden enemmistölle. Tuomioistuin päätyi katsomaan, että osakeyhtiö nautti mainittujen seikkojen valossa sellaisesta itsenäisestä toimivallasta, ettei kunnalla voinut olla yhtiöön vastaavaa määräysvaltaa kuin omiin yksikköihinsä.

Myös asiassa C-340/04 (Carbotermo ja Consorzio Alisei) 11.5.2006 antamassaan tuomiossa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka hankintayksikkönä toimineen kunnan määräysvalta oli rajoittunut pääasiassa osakkaiden enemmistölle yhtiöoikeudessa myönnettyyn toimintavapauteen. Kysymyksessä olleiden yhtiöiden hallintoneuvostoille oli mainitussa tapauksessa annettu yhtiöjärjestyksissä kaikkein laajimmat valtuudet johtaa yhtiön tavanomaista ja poikkeuksellista toimintaa, eikä kunnalle ollut näissä yhtiöjärjestyksissä varattu minkäänlaista määräysvaltaa tai erityistä äänivaltaa hallintoneuvostoille myönnetyn toimintavapauden rajoittamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä käyttävät suhteessa TyöSyke Oy:öön muodollisesti vain sitä valtaa, jonka osakeyhtiölaki takaa niille osakkeiden omistajana. Hämeenlinnan kaupungille tai Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille ei ole TyöSyke Oy:n yhtiöjärjestyksessä varattu mitään osakeyhtiölakiin nähden ylimääräistä määräys- tai valvontavaltaa yhtiön hallinnon toimintavapauden rajoittamiseksi. Myöskään TyöSyke Oy:n hallitukselle ei ole toisaalta yhtiöjärjestyksessä määrätty mitään epätavallisia tehtäviä eikä poikkeuksellista toimivaltaa, vaan hallituksen tehtävät on kirjattu yhtiöjärjestykseen osakeyhtiölain sisältöä vastaaviksi. Yhtiöjärjestys ei siten tässä tapauksessa sisällä määräyksiä, joista voitaisiin tehdä johtopäätöksiä enempää sidossuhteen olemassaolon puolesta kuin sitä vastaankaan.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, etteivät ne erityiset seikat, joihin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on edellä lausutun ohella kiinnittänyt huomiota Parking Brixen -tapauksessa, ole ainakaan sellaisenaan esillä nyt puheena olevassa TyöSyke Oy:n tapauksessa.

Huomioon onkin sen sijaan otettava ne asiakirjoista ilmenevät seikat, jotka osoittavat etenkin Hämeenlinnan kaupungin pyrkineen käyttämään aktiivisesti ja säännöllisesti valtaansa yhtiön osakkeiden pääomistajana sekä viitoittaneen muun ohella antamillaan konserniohjeilla tytäryhtiöilleen vahvistamissaan omistajapoliittisissa linjauksissa ja tavoitteissa kuten myös yhtiön johdon kanssa vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa TyöSyke Oy:n noudatettavaksi tarkoitettuja strategisia lähtökohtia ja yleisiä suuntaviivoja. Lisäksi on otettava huomioon yhtiön osakassopimuksen määräykset, joiden on katsottava olevan omiaan tukemaan sitä käsitystä, että yhtiö on sen omistajina olevien julkisyhteisöjen määräysvallassa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut asiassa C-573/07 (Sea Srl) 10.9.2009 antamassaan tuomiossa (kohta 63), että jos viranomainen tulee vähemmistöosakkaaksi julkisessa omistuksessa täysin olevaan osakeyhtiöön voidakseen antaa tietyn julkisen palvelun hoitamisen kyseisen yhtiön tehtäväksi, tämän yhtiön osakkaina olevien viranomaisten määräysvalta yhtiöön voidaan luokitella sitä määräysvaltaa vastaavaksi, joka niillä on omiin yksikköihinsä, kun näillä viranomaisilla on tämä määräysvalta yhdessä.

Markkinaoikeus katsoo kaikkea asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan, että Hämeenlinnan kaupungilla yksin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä yhdessä yhtiön omistavien julkisyhteisöjen kanssa on esitetyn selvityksen perusteella ollut tosiasiassa mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sekä TyöSyke Oy:n strategisiin tavoitteisiin että tärkeisiin päätöksiin. Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on siten katsottava valvoneen TyöSyke Oy:tä samalla tavoin, kuin se valvoo omia toimipaikkojaan.

Edellä lausutun vuoksi asiassa on vielä arvioitava Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä TyöSyke Oy:n välistä suhdetta TyöSyke Oy:n toiminnan kohdistumisen kannalta.

Asiassa selvityksenä esitetyn TyöSyke Oy:n markkinointiaineiston mukaan TyöSyke Oy markkinoi työterveyshuoltopalvelujaan sekä yrityksille että julkisille yhteisöille.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut asiassa C-340/04 (Carbotermo ja Consorzio Alisei) 11.5.2006 antamassaan tuomiossa, että nyt puheena olevalla sidossuhteen edellytyksellä pyritään erityisesti takaamaan hankintadirektiivien sovellettavuus silloin, kun yhden tai useamman julkisyhteisön määräysvallassa oleva yritys toimii markkinoilla ja voi siis kilpailla muiden yritysten kanssa. Yritykseltä ei nimittäin välttämättä vie toimintavapautta pelkästään se, että yrityksen omistavalla julkisyhteisöllä on määräysvalta sitä koskeviin päätöksiin, jos yritys voi edelleen harjoittaa merkittävää osaa taloudellisesta toiminnastaan muiden toimijoiden kanssa. Yrityksen palvelujen on lisäksi oltava tarkoitettuja pääasiassa tälle julkisyhteisölle. Tuomioistuin on näitä periaatteita soveltaen katsonut, että yritys harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavan julkisyhteisön kanssa vain silloin, kun yrityksen toiminta on pääasiassa omistettu tälle julkisyhteisölle ja kun kaikella muulla toiminnalla on vain toisarvoinen merkitys. Tämän seikan toteamiseksi on otettava huomioon kaikki käsiteltävän tapauksen olosuhteet, niin laadulliset kuin määrälliset.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut asiassa C-295/05 (Asemfo) 19.4.2007 antamassaan tuomiossa (kohta 63), että kysymyksessä olleen yhtiön toiminnasta pääosa toteutui niiden julkisyhteisöjen ja julkisten elinten kanssa, jotka sen omistivat, kun yhtiö oli harjoittanut keskimäärin yli 55 prosenttia toiminnastaan Espanjan eräiden itsehallintoalueiden kanssa ja lähes 35 prosenttia Espanjan valtion kanssa. Sidosyksikön toiminnasta 90 prosentin osuuden kohdistuminen omistaviin hankintayksiköihin on siten ollut sidossuhteen olemassaolon kannalta riittävää.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan TyöSyke Oy:n liikevaihdosta yli 20 prosenttia on kohdistunut muihin kuin sen omistajatahoihin. Vuonna 2008 tämä osuus on Hämeenlinnan kaupungin esittämän selvityksen mukaan ollut hieman yli neljännes liikevaihdosta ja vuonna 2009 heinäkuun alkuun mennessä vajaa neljännes. Helmikuun alussa vuonna 2010 muihin kuin sen omistajatahoihin kohdistunut osuus yhtiön liikevaihdosta on ollut lähes neljännes.

Markkinaoikeus toteaa, että tämä määrä ylittää selvästi sen, mitä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on pitänyt sidosyksikkösuhteen olemassaolon kannalta riittävänä.

Hämeenlinnan kaupunki on katsonut, että mainitusta liikevaihdon osuudesta huolimatta hankintalain 10 §:n mukaisten edellytysten on katsottava asiassa täyttyvän, koska tarjotuissa palveluissa on tältä osin kysymys kaupungin lakisääteisen tehtävän hoitamisesta eli työterveyspalveluiden järjestämisestä. Hämeenlinnan kaupunki on tältä osin vedonnut kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohtaan, jonka mukaan kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ- ja toimintapaikoissa työskenteleville työntekijöille työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolain 12 §:ssä tai muissa säädöksissä säädettyjä ja niiden nojalla määrättyjä työterveyshuoltopalveluja.

Työterveyshuoltolain 4 §:n mukaan työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan vastuulla. Vaikka kansanterveyslaissa on säädetty kunnan velvollisuudeksi edellä todetuin tavoin tuottaa työterveyshuoltolain tai muun lain mukaisia työterveyshuoltopalveluja, ei tämä poista sitä seikkaa, että hakemuksen kohteena olevalta osalta TyöSyke Oy:n tarjoamissa palveluissa on järjestämisvelvollisena tahona on työterveyshuoltolain 4 §:n nojalla työnantaja.

Työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin mukaan työnantaja voi järjestää työterveyshuollon palvelut 1) hankkimalla tarvitsemansa palvelut kansanterveyslaissa tarkoitetulta terveyskeskukselta, 2) järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai 3) hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä.

TyöSyke Oy:n liiketoiminnassa on kysymys yksityisille markkinoille kohdistuvasta liiketoiminnasta, jossa yritykset kilpailevat keskenään tuottamalla työterveyshuollon palveluja työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällä alalla toimiessaan ja mainittuja palveluja muille kuin omistajatahoilleen tarjotessaan TyöSyke Oy:n on katsottava toimivan markkinoilla ja kilpailevan alan muiden yritysten kanssa.

Edellä todettu ja muihin kuin omistajatahoihin kohdistuvan liikevaihdon osuuden suuruus huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että yhtiön muille kuin sen omistaville julkisyhteisöille kohdistetulla liiketoiminnalla ei ole vain toisarvoinen merkitys. TyöSyke Oy:n ei ole katsottava harjoittavan pääosaa toimintaansa hankintalain 10 §:ssä tarkoitetuin tavoin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näin ollen TyöSyke Oy:tä ei ole pidettävä tämän vuoksi Hämeenlinnan kaupungin tai Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintalain 10 §:n mukaisena sidosyksikkönä. Sekä Hämeenlinnan kaupungin että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toteuttamiin työterveyshuollon palveluiden hankintoihin on siten tullut soveltaa hankintalain säännöksiä. Hakemus on siten tutkittava.

Hankintamenettely

Hankintalain 1 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun ohella avoimella tai rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta hankinnasta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusten lähettämisestä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat molemmat pitäneet TyöSyke Oy:tä hankintalain 10 §:n mukaisena sidosyksikkönään ja päättäneet hankkia siltä työterveyshuoltopalveluja sanotulla perusteella ilman kilpailuttamista. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että mainittujen hankintojen kilpailuttamatta jättämiselle olisi ollut muu hankintalaissa säädetty peruste. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on myös perusteita katsoa, että kysymyksessä olevat hankinnat ovat ylittäneet hankintalain 15 §:ssä (348/2007) kysymyksessä oleville palveluille säädetyn kansallisen kynnysarvon määrän.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat menetelleet hankinnoissaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun ne eivät ole järjestäneet TyöSyke Oy:ltä ostopalveluna hankkimistaan työterveyshuollon palveluista hankintalain mukaista tarjouskilpailua ja julkaisseet mainituista hankinnoista hankintalain ja julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista hankintailmoitusta. Asiassa tulee sen vuoksi harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintapäätöksiä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätökset voidaan siten kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Hämeenlinnan kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä aikovat edelleenkin toteuttaa kysymyksessä olevat työterveyshuollon palvelujensa hankinnat julkisina hankintoina ja mikäli hankintojen arvo ylittää hankintalain 15 §:ssä säädetyn kansallisen kynnysarvon määrän, niiden tulee järjestää hankinnoista hankintalain mukainen tarjouskilpailu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksiköt on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Asian ratkaisu huomioon ottaen hankintayksiköiden oikeudenkäyntikuluvaatimukset on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymähallituksen päätöksen 11.12.2007 § 202 ja Hämeenlinnan kaupungin päätöksen 31.8.2009 § 16 niiltä osin kuin ne koskevat sitoumusta hankkia työterveyshuollon palvelut TyöSyke Oy:ltä. Markkinaoikeus kieltää Hämeenlinnan kaupunkia tekemästä sanottujen päätösten perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus kumoaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätökset 12.12.2007 § 21 ja 1.10.2009 § 169 niiltä osin kuin ne koskevat sitoumusta hankkia työterveyshuollon palvelut TyöSyke Oy:ltä. Markkinaoikeus kieltää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemästä sanottujen päätösten perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteisvastuullisesti korvaamaan Attendo MedOne Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala (eri mieltä) ja Antti Vuori-Karvia.

Asiassa on äänestetty.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Ritvala:

Olen samaa mieltä ratkaisun perusteluista ilmenevästä markkinaoikeuden enemmistön johtopäätöksestä, että asiassa hankintayksiköiden on katsottava valvovan TyöSyke Oy:n toimintaa samoin kuin ne valvovat omia toimipaikkojaan. Työsyke Oy:n harjoittaman toiminnan luonteen ja kohdistumisen merkityksestä asian ratkaisemisen kannalta lausun seuraavan.

Hankintalain esitöiden mukaan sidosyksikköhankintoja koskeva yhteisön oikeus on kehittymisvaiheessa. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla sovellettavan säännön, jonka mukaan on riittävää, että 80 prosenttia toiminnasta kohdistuu sidosyksikön omistajiin, ei ole katsottu ratkaisevan viranomaissektorilla toiminnan pääasiasiallista kohdistumista koskevaa kysymystä (HE 50/2006 vp s. 62–63).

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei ole edellä mainitussa asiassa Teckal antamansa tuomion jälkeen tarkasti määritellyt sitä, miten ratkaistaan kysymys osakeyhtiön toiminnan pääosan harjoittamisesta yhtiön omistavan viranomaisen kanssa. Tuomioistuin on todennut (tuomio 9.6.2009 asiassa C-480/06, komissio v. Saksan liittotasavalta, kohta 47), että viranomaisten välisellä yhteistyöllä ei saateta kyseenalaiseksi julkisia hankintoja koskevien yhteisön sääntöjen päätavoitetta eli palvelujen vapaata liikkuvuutta ja avaamista vääristymättömälle kilpailulle kaikissa jäsenvaltioissa, koska tämän yhteistyön toteuttamista säätelevät ainoastaan yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset ja koska asianomaisten yhdenvertaisen kohtelun periaate taataan siten, ettei yhdellekään yksityiselle yritykselle anneta etua sen kilpailijoihin nähden.

Tuomioistuin on edelleen (tuomio 10.9.2009 asiassa C-573/07, Sea Srl, kohta 80) katsonut, että asiassa Teckal annetun tuomion 50 kohdassa asetettu jälkimmäinen edellytys, jonka mukaan sopimuskumppaniksi valitun yhtiön on harjoitettava pääosaa toiminnastaan sen omistavien julkisyhteisöjen kanssa, mahdollistaa sen, että yhtiö harjoittaa toisarvoista toimintaa muiden toimijoiden kuin näiden julkisyhteisöjen kanssa. Tämä edellytys menettäisi merkityksensä, jos asiassa Teckal annetun tuomion 50 kohdassa asetettua ensimmäistä edellytystä tulkittaisiin siten, että siinä kielletään kaikki liitännäinen toiminta, mukaan lukien toiminta yksityisen sektorin kanssa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksen hankinnan kilpailuttamisvelvollisuudesta voivat muodostaa tilanteet, joissa viranomainen suorittaa yleisen edun mukaisia tehtäviään itse omilla voimavaroillaan ilman, että sen olisi turvauduttava sellaisten ulkoisten yksiköiden apuun, jotka eivät kuulu sen omiin yksiköihin, tai jos viranomainen suorittaa näitä tehtäviä yhdessä muiden viranomaisten kanssa (tuomio C-480/06, kohta 45 ja tuomio 13.11.2008 asiassa C-324/07, Coditel Brabant SA, kohdat 48 ja 49).

Kysymyksessä olevaan toimintaan liittyvien määrällisten ja laadullisten olosuhteiden osalta voidaan markkinaoikeudelle esitetyn selvityksen perusteella todeta, että yli viidennes TyöSyke Oy:n toiminnasta on kohdistunut yksityiselle sektorille. Toisaalta yhtiön toiminta on rajoittunut sen omistajina olevien julkisyhteisöjen alueelle ja palveluita tuotetaan pääasiallisesti suoraan näille julkisyhteisöille. Työsyke Oy:n omistajilla on lisäksi selvitetty olevan lakiin perustuva velvollisuus tuottaa kysymyksessä olevia työterveyshuoltopalveluja.

Asiassa esitettyyn Työsyke Oy:n osakassopimukseen kuuluu osakkeiden myymiseen liittyvä luovutusehto. Kyseisen luovutusehdon mukaan ulkopuolisille osakkeita saa myydä vain omistajien yksimielisellä päätöksellä. Luovutuksen saajien tulee lisäksi olla julkisia hankintayksikköjä ja niistä tulee osakassopimuksen sopijapuolia luovutussopimuksen tekemisestä lukien.

Hakemuksessa kumottaviksi vaadittavissa päätöksissä on katsottava sinänsä olevan kysymys hankintaan johtavasta menettelystä. Asiassa ilmenevän perusteella Työsyke Oy:n toiminnasta harjoitetaan kuitenkin pääosaa sen omistavien julkisyhteisöjen kanssa. Lisäksi on otettava huomioon se seikka, että Työsyke Oy:n toiminnan ei ole edes väitetty tulevaisuudessa laajentuvan omistajiensa maantieteellisen alueen ulkopuolelle tai toiselle toimialalle.

Arvioidessani esitettyä selvitystä kokonaisuutena ja erityisesti Työsyke Oy:n toiminnan harjoittamisen perustetta ja tarkoitusta, katson, että kysymyksessä olevaan hankintaan ei hankintalain 10 §:ssä tarkoitetun sidosyksikköaseman perusteella ole ollut sovellettava hankintalain säännöksiä.

Näin ollen jätän hakemuksen tutkimatta ja hylkään Attendo MedOne Oy:n esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Velvoitan AttendoMedOne Oy:n korvaamaan Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut.

Vakuudeksi Kimmo Mikkola