MAO:245/10

Liikennevirasto – paalulaattaurakka
- tarjousten vertailu

Dnro 61/09/JH
Antopäivä 4.6.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Ratahallintokeskus on pyytänyt 21.10.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Suurisuon rataoikaisun paalulaattaurakasta. Hankinnasta on julkaistu 9.9.2008 rajoitettua menettelyä koskeva erityisalojen EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kahdeksan tarjousta.

Ratahallintokeskus on päätöksellään 28.1.2009 valinnut urakan suorittajaksi Megasiirto Oy:n (nykyisin Oy VR-Rata Ab).

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen mukaan 6.150.000 euroa.

Hankintasopimus Ratahallintokeskuksen ja valitun tarjoajan välillä on tehty 27.2.2009.

Ratahallintokeskus on yhdistynyt 1.1.2010 Liikennevirastoon.

HAKEMUS

Niska & Nyyssönen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Ratahallintokeskuksen päätöksen 28.1.2009 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 150.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.438,95 eurolla korkoineen.

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti ja hakijaa kohtaan syrjivästi vertailuperusteiden A1 (Työvaiheiden riskienhallinta) ja A2 (Alustava aikataulu, aikataulu- ja resurssihallinta) osalta.

Vertailuperusteen A1 osalta hakijan tarjouksen pisteytystä on hankintapäätöksessä perusteltu lausumalla, että urakoitsija on esittänyt riskialttiit työvaiheet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot yleisellä tasolla, että tarjotun urakan erityispiirteisiin on kiinnitetty liian vähän huomiota ja että työmenetelmistä on esitetty lyhyt kuvaus. Hankintayksikkö on tarjousten pisteytyksessä sivuuttanut täysin sen, että hakija suorittaa parhaillaan maanrakennusurakkaa kysymyksessä olevassa kohteessa, jolloin hakija tuntee hankkeen olosuhteet sekä riskialttiit työvaiheet jopa poikkeuksellisen hyvin. Hakija on myös suoriutunut meneillään olevasta urakasta moitteettomasti, mikä on ollut hankintayksikön tiedossa. Hakijan kokemus laajojen ja vaativien maanrakennusurakoiden toteuttajana on lisäksi ilmennyt hakijan tarjoukseen sisältyneestä referenssiluettelosta. Hakijan asettamista riskien hallitsemista koskevan vertailuperusteen suhteen muita tarjoajia heikompaan asemaan ei voida pitää hyväksyttävänä.

Hakija on lisäksi saanut organisaatiota koskevasta vertailuperusteesta B1 maksimipisteet muun ohella sillä perusteella, että hakijan henkilökunta on erittäin kokenutta. Hakijan henkilökunnan ammattitaito ja kokemus on siten tämän vertailuperusteen kohdalla todettu erinomaiseksi, minkä vuoksi työvaiheiden riskienhallinnan pisteytystä ei voida hakijan osalta pitää hyväksyttävänä. Voittanut tarjoaja on saanut sen tarjoukseen sisältyneen riskianalyysin perusteella vertailuperusteesta A1 täydet pisteet. Riskejä ei kuitenkaan voida hallita paperille tehdyllä riskianalyysillä vaan kokemuksella ja ammattitaidolla.

Vertailuperusteen A2 osalta hakijan tarjouksen pisteytystä on hankintapäätöksessä perusteltu lausumalla, että yleisaikataulussa ei ole huomioitu riittävästi urakan vaativuutta ja kiireellisyyttä, että resurssien huomiointi on yleisellä tasolla ja että materiaalien saatavuuden varmistamisesta ei ole esitystä. Voittaneen tarjoajan osalta hankintayksikkö on puolestaan katsonut, että sen yleisaikataulussa on huomioitu riittävästi urakan vaativuus, kiireellisyys ja aikataulussa pysyminen ja että resursseista on annettu selvitys.

Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessään perustellut, millä perusteilla se on päätynyt voittaneen tarjoajan osalta edellä esitettyihin johtopäätöksiin. Ottaen huomioon hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksista ilmenevät seikat hankintapäätöksessä mainittuja eroja ei ole tarjousten perusteella todettavissa. Hakijan aikataulutus on ollut voittaneen tarjoajan aikataulutusta parempi, koska hakijan aikataulutukseen on sisältynyt koepaalutus, joka taas voittaneen tarjoajan aikataulutuksesta on puuttunut.

Hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailussa edellä todetuin tavoin virheellisesti. Hankintayksikön virheet ovat johtaneet siihen, että tarjouskilpailussa halvimmat tarjoukset on sivuutettu, mikä on ollut hankintasäännösten vastaista.

VASTINE

Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.554 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyn virheistä ovat kaikilta osin perusteettomia. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla ja hankintasäännösten mukaisesti.

Vertailuperusteen A1 osalta hakija on väittänyt, että kyseistä vertailuperustetta pisteytettäessä olisi tullut ottaa huomioon hankintayksikön aikaisemmat kokemukset hakijan toiminnasta, hakijan organisaatioon liittyvät seikat sekä hakijayhtiön referensseistä ilmenevä hakijan kokemus. Hakijan väitteet ovat virheellisiä.

Tarjouksia on mainitun vertailuperusteen osalta arvioitu tarjouspyynnössä nimenomaan tältä osin ilmoitettujen seikkojen perusteella. Hakijan mainitsemat seikat eivät ole kuuluneet tarjouspyynnössä kyseisen vertailuperusteen alla ilmoitettuihin seikkoihin, joten niiden huomioon ottaminen olisi ollut sekä tarjouspyynnön että hankintasäännösten vastaista. Hakijan väite organisaatioon liittyvien seikkojen huomioon ottamisesta on perusteeton myös sen vuoksi, että kyseiset seikat ovat tulleet otettavaksi huomioon oman vertailuperusteensa alla. Mainittuja seikkoja ei siten ole tullut tai edes voinut ottaa huomioon vertailuperusteen A1 arvioinnin yhteydessä.

Voittaneen tarjoajan tarjous on tämän vertailuperusteen osalta ollut hankintapäätöksessä todetuin tavoin hakijan tarjousta perusteellisempi ja yksityiskohtaisempi. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on riskienhallinnan osalta otettu huomioon muun ohella työkohteen läheisyydessä olleet sähkölinjat, pohjavesi, suo sekä vieressä oleva ratalinja. Tässä tarjouksessa on myös kuvattu yksityiskohtaisesti erityissuunnittelua vaativat kohteet, ympäristöriskit sekä turvallisuusriskit. Hakijan tarjous on ollut kaikilta näiltä osin voittanutta tarjousta yleispiirteisempi ja suppeampi.

Tarjousten vertailu on myös vertailuperusteen A2 osalta suoritettu tarjouspyynnössä esitettyjen ja hankintapäätöksen perusteluista ilmenevien seikkojen mukaisesti. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa aikataulu on kuvattu vaiheittain ja aikataulukaaviossa paalulaatan osittelu on tehty metreittäin siihen liittyvä rakentamisen ajoitus perusteellisesti selvittäen. Hakijan tarjouksen kuvaus aikataulusta on ollut voittanutta tarjousta yleispiirteisempi ja suppeampi.

Resurssihallinnan osalta kyseisen vertailuperusteen alla on otettu huomioon muun ohella varamiehitys ja -kalusto. Voittaneessa tarjouksessa on kuvattu projektiorganisaatiota henkilöittäin yksityiskohtaisine tehtävineen ja nimettyine varamiehineen. Voittaneessa tarjouksessa on myös kuvattu, miten konekannassa on otettu huomioon pohjavesialueella toimiminen. Hakijan tarjouksessa on tältä osin kuvattu projektiorganisaatiota henkilöittäin yleispiirteisin tehtäväkuvauksin. Varamiehityksen osalta hakijan tarjouksessa on todettu vain, että varamiehet hankitaan hakijan henkilökunnasta tai ääritapauksissa konsulttipalveluna.

Hakijan väitteet tarjousten vertailun virheistä ovat edellä todetuin tavoin perusteettomia. Vertailu on kaikilta osin suoritettu asianmukaisesti ja tarjouksista ilmenneiden seikkojen perusteella. Hakijan väite halvimpien tarjousten syrjäyttämisestä ja tällaisen menettelyn hankintasäännösten vastaisuudesta on perusteeton, koska tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuun ovat siten tarjouspyynnössä todetuin tavoin vaikuttaneet sekä hinta että laatutekijät tarjouspyynnössä ilmoitettujen painoarvojen mukaisesti. Tarjouksen valinta on suoritettu näiden seikkojen perusteella tarjoajia tasapuolisesti kohdellen.

VASTASELITYS

Hakija on todennut vastaselityksessään muun ohella, että hankintayksikön väite hakijan riskikartoituksen yleispiirteisyydestä liittyen vertailuperusteeseen A1 on perusteeton. Voittaneen tarjoajan riskikartoitus on sinänsä ollut hakijan riskikartoitusta laajempi, mutta sisällöllisiä eroja riskikartoituksissa ei tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailussa huomioon otettavien seikkojen suhteen ole ollut. Molemmat tarjoajat ovat omissa riskikartoituksissaan kiinnittäneet huomiota samoihin riskitekijöihin ja ne ovat esittäneet niihin vastaavia toimenpide-ehdotuksia. Voittaneen tarjoajan laaja esittämistapa ei ole osoittanut hakijaa parempaa kykyä riskienhallintaan.

Myös hankintayksikön väite siitä, ettei hakijan referensseistä ilmenevää kokemusta ja hankintayksikön aikaisempaa kokemusta hakijasta ole voinut ottaa kysymyksessä olevan vertailuperusteen alla huomioon, on perusteeton. Mainittuja seikkoja ei sinänsä ole mainittu tarjouspyynnössä kyseisen vertailuperusteen alla huomioon otettavina seikkoina, mutta kyseisiä seikkoja ei kuitenkaan voida erottaa riskienhallinnasta, jossa kokemuksella ja organisaation vahvuudella on ratkaiseva merkitys. Mainitut seikat olisi tullut ottaa hakijan osalta pisteytykseen vaikuttavina seikkoina huomioon.

Myös hankintayksikön väite hakijan tarjouksen yleisluonteisuudesta turvallisuus- ja ympäristöriskien käsittelyn suhteen on perusteeton. Sitä seikkaa, että hakija on ilmoittanut mainittuja seikkoja käsiteltävän erikseen laadittavissa turvallisuus- ja ympäristösuunnitelmissa, ei voida pitää puutteena hakijan riskienhallinnassa.

Aikataulu- ja resurssihallintaa koskevan vertailuperusteen A2 osalta voittaneen tarjoajan ja hakijan tarjoukset ovat aikataulutuksen ilmoittamisen osalta vastanneet sisällöllisesti toisiaan. Voittaneen tarjoajan aikataulukuvaus ei ole poikennut hakijan aikataulutuksesta sisällöllisesti siten, että sen asettaminen etusijalle pisteytyksessä olisi ollut perusteltua. Voittaneen tarjoajan aikataulukaaviossa esitetyllä vaiheittaisuudella ei ole ollut käytännön merkitystä asian arvioinnin kannalta. Voittaneen tarjoajan aikataulutuksesta on sen sijaan puuttunut koepaalutus, joka on sisältynyt hakijan tarjouksen aikataulukuvaukseen.

Hakijan tarjous ei ole myöskään resurssihallinnan osalta ollut hankintayksikön esittämin tavoin voittanutta tarjousta heikompi. Kaikki hakijan tarjouksessa esitetyt henkilöt ovat olleet päteviä ilmoitettuihin tehtäviin ja tarjouksen toiminta- ja laatusuunnitelmassa on selvitetty yksityiskohtaisesti varamiesjärjestelyt, aliurakoitsijat, vuokrakoneet, materiaalintoimittajat ja heidän yhteistyönsä.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamat varamiesjärjestelyt ovat olleet epärealistisia, joten tarjousta ei voida pitää tältäkään osin hakijan tarjousta parempana. Pohjavesialueella toimiminen on taas voittaneessa tarjouksessa huomioitu lyhyellä viittauksella biohajoavan öljyn käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Ottaen huomioon voittaneen tarjoajan tarjouksen todellisen sisällön tältä osin, mainittua seikkaa ei ole voinut pitää pisteytyksen kannalta ratkaisevana tekijänä.

Tarjousten vertailu on siten suoritettu tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti ja hankintasäännösten vastaisesti. Koska hankintayksikkö ei ole hakijan pyynnöistä huolimatta toimittanut hakijalle voittaneen tarjoajan tarjousta ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeuteen, hakijaa ei voida velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Kysymyksessä on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) soveltamisalaan kuuluvan yksikön hankinta, joka koskee lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettujen verkkojen rakentamista. Hankinnan ennakoitu arvo ylittää mainitun lain soveltamisen edellytyksenä olevan kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan siten erityisalojen hankintalakia.

Hankintamenettely

Erityisalojen hankintalain 54 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden soveltamisessa. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus kuitenkin edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan vertailuperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten vertailuperusteita on sovellettu. Tarjousten vertailussa ei toisaalta saa ottaa huomioon muita kuin tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuja seikkoja.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnön liitteenä olleessa ”Tarjouksen laadintaohje ja arviointi” -nimisessä asiakirjassa. Kyseisestä asiakirjasta ilmenee, että tarjouksen valintaan ovat vaikuttaneet hinta 70 prosentin painoarvolla ja laadulliset vertailuperusteet 30 prosentin painoarvolla. Tarjouksen laadullisiksi vertailuperusteiksi mainitussa asiakirjassa on ilmoitettu seuraavat seikat:

A. Toiminta- ja laatusuunnitelma
A1. Työvaiheiden riskienhallinta 0–10 pistettä
A2. Alustava aikataulu, aikataulu- ja
resurssihallinta 0–5 pistettä
A3. Työnaikainen laadunvalvonta 0–5 pistettä

B. Organisaatio 0–10 pistettä

Edelleen ”Tarjouksen laadintaohje ja arviointi” -nimisessä asiakirjassa on selvitetty, mitä kunkin laadullisen vertailuperusteen alla on ollut tarkoitus ottaa huomioon ja mitä seikkoja hankintayksikkö on kunkin vertailuperusteen alla arvostanut. Laadullisten vertailuperusteiden pisteytyksen on tarjouspyynnön mukaan arvioinut hankintayksikön muodostama työryhmä. Tarjousten laadullisten vertailuperusteiden pisteytyksen ja painotuksen jälkeen tarjousten hintakuoret on tarjouspyynnön mukaan avattu ja tarjouksille on annettu hintapisteet. Suurimman painotettujen pisteiden kokonaispistemäärän saanut tarjous on tarjouspyynnön mukaan valittu tarjouskilpailun voittajaksi.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut perustelumuistio, johon ovat sisältyneet muun ohella tarjoajakohtaisesti laaditut laatupisteiden arviointien perustelut. Laatupisteiden arviointien perusteluissa on kunkin tarjoajan osalta selvitetty tarjoajan saamat pisteet kustakin vertailuperusteesta sekä ne seikat, joihin annetut pisteet ovat perustuneet. Tämän lisäksi perustelumuistioon on sisältynyt tarjousten vertailutaulukko, josta ovat ilmenneet kunkin tarjoajan saamat pisteet kustakin vertailuperusteesta, tarjoajan saamat painotetut pisteet sekä tarjoajien saamat kokonaispisteet. Taulukosta ilmenee virheellisesti vertailluiksi väitettyjen vertailuperusteiden osalta, että hakija on saanut vertailuperusteesta A1 kuusi ja puoli pistettä ja vertailuperusteesta A2 neljä pistettä. Voittanut tarjoaja on puolestaan saanut vertailuperusteesta A1 kymmenen pistettä ja vertailuperusteesta A2 viisi pistettä.

Vertailuperusteen A1 (Työvaiheiden riskienhallinta) osalta tarjouspyynnössä on pisteytyksessä huomioon otettavien seikkojen osalta todettu seuraava:

”Tässä kohdassa arvioidaan, kuinka hyvin urakoitsija on ymmärtänyt tilaajan esille tuomat riskialttiit työvaiheet, mitä riskejä urakoitsija on havainnut joko perussuunnitelmassa tai omassa suunnitelmassaan, kuinka urakoitsija hallitsee oleellisimmat riskialttiit työvaiheet ja niiden hallinta, sekä mitkä ovat riskien ennaltaehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet. Erityisesti arvioidaan kuinka urakoitsija osoittaa paalutustyön onnistumisen vaarantamatta työalustan vakavuutta ja kuinka urakoitsija varmistaa valualustan kuivatuksen siten, että valu voidaan tehdä kuivatyönä.”

Hankintapäätöksessä kyseisen vertailuperusteen pisteytystä on hakijan osalta perusteltu seuraavasti:

”Urakoitsija on esittänyt riskialttiit työvaiheet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot yleisellä tasolla. Tarjotun urakan erityispiirteisiin on kiinnitetty huomiota liian vähän. Työmenetelmistä on lyhyt kuvaus.”

Voittaneen tarjoajan osalta vastaavan vertailuperusteen pisteytystä on perusteltu hankintapäätöksessä seuraavasti:

”Urakoitsija on esittänyt yksityiskohtaisesti riskialttiit työvaiheet riskianalyysissään ja niiden ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Työmenetelmät on esitetty selkeällä tavalla.”

Hakijan tarjouksen lukuun 5 on sisältynyt riskikartoitusta koskeva osuus, jossa on käsitelty nyt kysymyksessä olevaan vertailuperusteeseen liittyviä tekijöitä. Mainitussa tarjouksen luvussa on esitetty muun ohella urakkakohteen vaativuuden arviointi, riskien määrittämisessä huomioon otettavat seikat sekä riskitaulukko urakassa havaituista riskeistä ja niiden ratkaisu- ja varautumisvaihtoehdoista. Tarjouksen mainitussa luvussa on myös lyhyesti käsitelty riskialttiita ja erityissuunnittelua vaativia töitä ja aliurakoita. Kyseinen riskejä koskeva hakijan tarjouksen osuus on ollut suhteellisen suppea ja yleispiirteinen. Ympäristö- ja turvallisuusriskien osalta tarjouksessa on todettu, että mainittuja riskejä käsitellään tarkemmin urakkaan laadittavissa ympäristö- ja turvallisuussuunnitelmissa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa kyseiseen vertailuperusteeseen liittyviä tekijöitä on käsitelty riskikartoitusta koskevassa luvussa 5 sekä mainittuun lukuun liitetyssä erillisessä riskianalyysissä. Kyseisessä voittaneen tarjoajan tarjouksessa on käsitelty hakijan tarjousta vastaavat mainittuun vertailuperusteeseen liittyvät seikat sekä muutoinkin mainitun vertailuperusteen alla tarjouspyynnössä mainitut kysymykset. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tältä osin hakijan tarjousta laajempi ja yksityiskohtaisempi. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on myös yksilöity hankkeeseen liittyviä riskejä ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja hakijan tarjousta yksityiskohtaisemmalla tasolla. Voittanut tarjous on siten sisältänyt tältä osin myös sellaisia seikkoja, joita hakijan tarjous ei ole sisältänyt.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että mainitut tarjoukset ovat sisältäneet ne seikat, jotka on hankintapäätöksessä ilmoitettu pisteytyksen perusteiksi. Voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmällisempi esittämistapa on hankintayksikön suorittamin tavoin ollut arvioitavissa tarjousten väliseksi laatueroksi. Ottaen huomioon voittaneen tarjoajan ja hakijan tarjousten sisällön markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksen suorittamallaan tavalla.

Siltä osin kuin hakija on vertailuperusteen A1 osalta viitannut siihen, että mainitun vertailuperusteen alla olisi tullut ottaa huomioon hakijan referensseistä ilmenevä kokemus, sen organisaatioon liittyvät seikat sekä hakijan toimiminen hankintayksikön toisessa urakassa, markkinaoikeus toteaa, ettei mainittuja seikkoja ole tullut ottaa huomioon kysymyksessä olevan vertailuperusteen arvioinnissa jo sen vuoksi, että niissä ei ole ollut kysymys tarjouspyynnössä tämän vertailuperusteen osalta mainituista seikoista. Organisaatioon ja henkilökunnan kokemukseen liittyvät seikat ovat tulleet otettavaksi huomioon organisaatiota koskevan vertailuperusteen B yhteydessä. Hankintayksikkö ei siten tässäkään suhteessa ole menetellyt kysymyksessä olevan vertailuperusteen pisteytyksessä hakijan väittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Vertailuperusteen A2 (Alustava aikataulu, aikataulu- ja resurssihallinta) osalta tarjouspyynnössä on vertailussa huomioon otettavien seikkojen osalta todettu seuraava:

”Alustavan aikataulun osalta arvioidaan kuinka urakoitsija on huomioinut urakan vaativuuden aikataulun suunnittelussa. Aikataulu- ja resurssihallinnan osalta arvioidaan kuinka urakoitsija varmistaa aikataulussa pysymisen, kuinka hallitaan aikataulumuutokset ja miten urakoitsija varautuu riittäviin resursseihin huomioiden varamiehitys ja -kalusto sekä kuinka varmistetaan materiaalihankintojen saatavuus.”

Hankintapäätöksessä pisteytyksen perusteluiksi on hakijan osalta ilmoitettu seuraava:

”Yleisaikataulussa ei ole huomioitu riittävästi urakan vaativuutta ja kiireellisyyttä. Paalujen lyönti tapahtuu kahdella paalutuskoneella. Resurssien huomiointi on yleisellä tasolla. Materiaalien saatavuuden varmistamisesta ei ole esitystä.”

Voittaneen tarjoajan osalta perusteluiksi on ilmoitettu seuraava:

”Yleisaikataulussa on huomioitu urakan vaativuus, kiireellinen aikataulu ja aikataulussa pysyminen. Resursseista on annettu selvitys. Paalujen lyönti tapahtuu kahdella paalutuskoneella.”

Hakijan tarjous on sisältänyt alustavan yleisaikataulun sekä lyhyen selvityksen aikataulun suunnittelussa noudatettavasta prosessista sekä aikataulun laadinnassa huomioon otettavista seikoista. Hakijan tarjoukseen on myös sisältynyt lyhyt selvitys varamiesjärjestelyistä sekä materiaalihankinnoista.

Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt vastaavat tiedot urakan yleisaikataulusta, aikataulun laadintaprosessista sekä aikataulun laadinnassa huomioon otettavista seikoista. Voittanut tarjous on myös sisältänyt henkilöittäin nimetyt selvitykset varamiesjärjestelyistä, jota on vielä täsmennetty varamiesjärjestelyjen taustalla olevia periaatteita kuvaamalla ja lisähenkilöiden tarpeen saatavuuden turvaamisen kuvauksella. Tarjous on myös sisältänyt selvitystä materiaalien saatavuuden turvaamisesta. Voittanut tarjous on mainittujen seikkojen suhteen ollut jossain määrin täsmällisempi kuin hakijan tarjous.

Voittaneen tarjoajan ja hakijan tarjouksissa on ollut vertailuperusteen A2 osalta joitain laatueroiksi arvioitavissa olevia seikkoja, jotka hankintayksikkö on voinut ottaa vertailussa voittaneen tarjoajan eduksi huomioon. Tarjousten vähäinen pisteytysero huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö tältäkään osin ole ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian ratkaisu huomioon ottaen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Asian arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, milloin hakija on hankkinut ja saanut voittaneen tarjoajan tarjouksen käyttöönsä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Niska & Nyyssönen Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut 4.554 eurolla korkoineen. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Sami Myöhänen.