Dnro 221/690/2001
Antopäivä 18.8.2003
Kilpailunrajoitusasia
Tekijänoikeusyhdistys
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Tiettyjä kaupallisia radioita koskeva syrjivä esityskorvaus
Seuraamusmaksu
Gramexilla on määräävä markkina-asema esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuksien kollektiivisessa hallinnoinnissa Suomessa. Vuonna 1993 oli välitystuomiolla vahvistettu paikallisradioita koskeva esitystariffi, joka perustui mainostulojakajaan 7 eikä tariffiin sisältynyt minimikorvausta. Gramex oli perinyt vuonna 2000 Radio Novalta 5.000.000 markan minimikorvauksen sekä soveltanut Radio Novaan erilaista mainostulojen jakajaa 5,9 kuin muuhun kaupalliseen radiotoimialaan. Gramex oli myös tehnyt Kiss FM:lle, Groove FM:lle, Star FM:lle ja Classic FM:lle toisistaan ja muusta toimialasta poikkeavat sopimustarjoukset.
Markkinaoikeus totesi, ettei Radio Novan tai edellä mainittujen erikoisradioiden ollut osoitettu olevan Gramexin kannalta erilaisia asiakkaita kuin ne kaupalliset radiot, joita varten vuoden 1993 välitystuomio oli annettu. Kaupalliset radiot hyödynsivät Gramexin hallinnoimia oikeuksia samantyyppisesti. Kaupalliset radiot toimivat samoilla valtakunnallisen radiomainosajan myynnin markkinoilla Suomessa.
Markkinaoikeus katsoi, että Gramexin menettely oli kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohtien vastaista. Gramex ei ollut osoittanut kustannusperusteita tai muita kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviä syitä esityskorvausten eriyttämiselle. Gramex ei ollut myöskään osoittanut, että niin sanottua kulutusvaikutusta voitaisiin pitää kilpailuoikeudellisesti objektiivisena perusteena tariffin eriyttämiselle.
Markkinaoikeus määräsi Gramexille 250.000 euron seuraamusmaksun. Markkinaoikeus kielsi Gramexia perimästä Radio Novalta 5.000.000 markan minimikorvausta sekä soveltamasta Radio Novaan erilaista mainostulojen jakajaa (5,9) kuin muuhun kaupalliseen radiotoimialaan. Markkinaoikeus kielsi Gramexia myös soveltamasta Kiss FM:ään, Groove FM:ään, Star FM:ään ja Classic FM:ään niitä toisistaan ja muusta toimialasta poikkeavia sopimusehtoja, joista kilpailuviraston esityksessä oli kysymys. Kieltoja oli noudatettava 150.000 euron sakon uhalla.
Kilpailunrajoituslaki 7 § 2 ja 4 kohdat, 8 §, 16 §
1. KILPAILUVIRASTON ESITYS KILPAILUNEUVOSTOLLE
1.1 Kilpailuviraston vaatimukset
Kilpailuvirasto on vaatinut, että kilpailuneuvosto
1. toteaisi Gramexin olevan kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentin tarkoittamassa määräävässä markkina-asemassa hallinnoimiensa säveltaiteen tekijänoikeuksien osalta Suomessa;
2. toteaisi, että Gramex on syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohdan vastaiseen hintasyrjintään ja läpinäkymättömään hinnoitteluun periessään vuonna 2000 Radio Novalta 5.000.000 markan minimikorvauksen sekä soveltaessaan Radio Novaan erilaista mainostulon jakajaa (5,9) ilman kustannusperusteita tai muuta kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävää syytä;
3. toteaisi, että Gramex on syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohdan vastaiseen hintasyrjintään ja läpinäkymättömään hinnoitteluun tehdessään Radio Novalle, Kiss FM:lle, Groove FM:lle, Star FM:lle ja Classic FM:lle toisistaan ja muusta toimialasta poikkeavat sopimustarjoukset ilman kustannusperusteita tai muuta kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävää syytä;
4. määräisi kilpailunrajoituslain 16 §:n nojalla Gramexin lopettamaan kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohdan vastaiset kohdissa 2 ja 3 kuvaillut menettelynsä sekä asettaisi kiellon noudattamisen tehosteeksi kilpailunrajoituslain 17 §:n mukaisen uhkasakon;
5. määräisi Gramexille kilpailunrajoituksista annetun lain 8 §:n perusteella seuraamusmaksun määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Seuraamusmaksun suuruudeksi kilpailuvirasto on esittänyt 3.000.000 markkaa.
1.2 Kilpailuviraston vaatimusten perustelut
1.2.1 Relevantit markkinat ja määräävä markkina-asema
Gramex on määräävässä markkina-asemassa, koska sillä on tosiasiallinen monopoli hallinnoimiensa säveltaiteen tekijänoikeuksien osalta Suomessa (kilpailuneuvoston päätös dno 3/359/95 5.10.1995).
Gramexin hinnoittelusta, jota tämä esitys koskee ei ole olemassa välimiesoikeuden päätöstä. Gramexin hinnoittelu poikkeaa aiemmin vuonna 1993 välimiesoikeuden päätöksellä vahvistetusta hinnoittelusta. Tekijänoikeuslain lisensointivelvoitteella ja riitojenratkaisumekanismilla ei ole vaikutusta Gramexin määräävän aseman ja sen väärinkäytön arviointiin.
1.2.2 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Paikallisradioiden korvaustariffi perustuu välitystuomioon 29.1.1993. Välitystuomion mukaan paikallisradiot suorittavat Gramexille esityskorvausta kultakin kalenterivuodelta määräprosentin vuosittaisista mainostuloista. Määräprosentti lasketaan siten, että radion lähetyksissä käytetty Gramex-suojaa nauttivan musiikin prosentuaalinen osuus radion koko lähetysajasta jaetaan luvulla 7.
Gramex on soveltanut Radio Novan esityskorvausten määräytymiseen 5.000.000 markan minimitariffia, erilaista mainostulomääritelmää ja mainostulonjakajaa (5,9). Nova on selvitystensä mukaan vuonna 2000 maksanut 1.000.000 - 1.400.000 markkaa (tarkka luku on liikesalaisuus) enemmän esityskorvauksia kuin jos siihen olisi sovellettu samoja ehtoja kuin paikallisradioihin (ei minimitariffia, mainostulojen jakaja 7).
Gramex on esittänyt Groove FM:lle ja Kiss FM:lle jakajaksi lukua 5,9. Star FM:n jakajaksi Gramex on esittänyt vuonna 2000 jakajaa 6,5, jonka jälkeen jakaja olisi 5,9. Classic FM:lle Gramex on esittänyt 1.1.2001 lähtien uutta jakajaa 5,9. Tarjoukset ovat poikenneet muiden kaupallisten radioiden esityskorvaussopimuksesta myös mainostulojen määritelmän ja 5.000 markan minimitariffin osalta.
Kilpailu samoilla markkinoilla
Gramexin mukaan Nova toimii eri markkinoilla kuin paikallisradiot, koska Nova on toteutuneen liiketoiminnan laajuuden, markkinaosuuden ja vuotuisen liikevaihdon osalta paikallisradioista poikkeavassa asemassa. Gramexin mukaan erikoisradiot ovat valtakunnallisia, koska niiden tosiasiallisen kuuluvuusalueen asukasmäärä on yli 1.400.000 henkilöä.
Toimenpidepyynnön tehneiden Oy Suomen Uutisradio Ab:n, Classic Radio Oy:n, Helsingin Radioviestintä Oy:n ja Oy Metromedia Finland Ab:n (entinen Oy P4 Finland Ab) (radiot) mukaan Gramexin käyttämä 1,4 miljoonan potentiaalisen kuulijan raja perustuu Gramexin ja Yleisradion väliseen ratkaisuun, jolla turvattiin Ylen suurimman alueellisen yksikön, pääkaupunkiseudun Ylen aikaisen poikkeava tariffi suhteessa kaupallisiin radioihin. Radioiden mukaan paikallisradiot kilpailevat valtakunnallisilla mainosmarkkinoilla, kun otetaan huomioon paikallisradioiden lukumäärä, valtakunnallisen mainonnan merkittävä osuus paikallisradioiden mainostuloista, radioiden ketjuuntuminen, odotettavissa oleva valtakunnallisen mainonnan määrän kasvu ja paikallisradioiden merkittävä alueellinen asema. Mediatoimisto Dagmarin tutkimuksen mukaan paikalliset ja valtakunnalliset radioasemat ovat samalla viivalla, kun lähdetään kokoamaan kampanjan tavoitteita parhaiten vastaavaa kokonaisuutta. Paikallisradiot sopivat Mediatoimisto Dagmarin mukaan vaihtoehdoksi sekä valtakunnallisiin että alueellisiin kampanjoihin.
Turun kauppakorkeakoulun liikenne- ja viestintäministeriölle tekemän kaupallisten radioiden taloustilaston mukaan vuonna 2000 kaupallisten radioiden myyntirakenne koostui valtakunnallisesta mainosajan myynnistä (57 %), paikallisesta mainosajan myynnistä (35,6 %), ohjelma-ajan myynnistä (0,5 %) ja muusta myynnistä (6,8 %). Vuoteen 1999 verrattuna paikallisen mainosajan myynnin osuus kokonaistuloista väheni edelleen, kun taas valtakunnallisen mainonnan osuus kasvoi. Ohjelma-ajan ja muun myynnin osuudet pienenivät myös. Muutokset valtakunnallisen mainosajan myynnin kasvussa johtunevat osittain viime vuosina tapahtuneesta kaupallisten radioiden ketjuuntumisesta, jolloin valtakunnallisen mainosajan myynti on kasvanut.
Kilpailuvirasto on katsonut, että kaupalliset radioasemat toimivat samoilla radiomainosajan myynnin valtakunnallisilla markkinoilla. Tästä syystä erisuurien esityskorvauksien periminen kaupallisilta radioasemilta ilman objektiivista syytä johtaa niiden välisen kilpailun vääristymiseen radiomainosajan myynnin valtakunnallisilla markkinoilla.
Kuuntelijamarkkinat ovat kaupallisten radioiden osalta toissijaiset suhteessa radiomainosajan myynnin markkinoihin. Kilpailu radiokuuntelijoista ei muodosta perinteisiä tuotemarkkinoita siksi, että kuuntelijoille ei suoraan myydä mitään tuotetta. Kaupallisille radioasemille kuuntelijamäärien kasvattaminen on ensisijaisesti keino kilpailla mainosmarkoista. Tästä syystä kilpailuvirasto ei ole perustanut esitystään kilpailun vääristymiselle kuuntelijamarkkinoilla vaan vääristymiselle ensisijaisena pitämillään radiomainosajan myynnin markkinoilla.
Kuuntelijamarkkinoita ei voida jakaa erillisiin alamarkkinoihin Gramexin esittämien kohderyhmien perusteella tai demografisten tekijöiden, kuten elämänvaiheen tai kuuntelupaikkatottumusten perusteella. Kohderyhmät on nähtävä radioiden keinona kilpailla mainosmarkoista. Kaupalliset radioasemat toimivat samoilla kuuntelijamarkkinoilla.
Kaupallisten radioiden musiikin hyödyntäminen
Kilpailuvirasto on katsonut kaupallisten radioiden hyödyntävän samanlaista hyödykettä, eli tekijänoikeudellisesti suojattua musiikkia. Mainostulot kuvaavat parhaiten radion musiikin esittämisestä saamaa hyötyä. Kaupalliset radiot hyödyntävät musiikkia samaan tarkoitukseen, kuuntelijoiden houkuttelemiseen seuraamaan yhtiöiden lähettämiä ohjelmia ja sitä kautta mainostulojen saamiseen mainostajilta.
Kulutusvaikutus
Gramex on perustellut Novan ja erikoisradioiden erisuuruisia esityskorvauksia kulutusvaikutuksella eli musiikin soittamisesta aiheutuvalla haitalla levymyynnille.
Kulutusvaikutus on mainittu tekijänoikeuslain 47 §:n uudistamista koskeneessa hallituksen esityksessä (185/1996). Muulla tavoin termi on tekijänoikeudessa tuntematon käsite eikä sitä voida pitää tekijänoikeudessa vakiintuneena terminä. Lisäksi kulutusvaikutuksen mittaaminen on käytännössä mahdotonta. Radioiden mukaan musiikkitaitelijalle musiikin soittaminen radiossa on elinehto. Tekijänoikeuskorvaukset määräytyvät soittomäärän perusteella. Toiseksi musiikin soittamisella on erittäin myönteinen vaikutus levymyyntiin. Myös vuoden 1993 välitystuomiossa välimiehet ovat todenneet, että äänitteiden käyttö radiossa lisää kiistattomasti levymyyntiä. Kolmanneksi musiikin soittaminen radiossa lisää etenkin kotimaisten taiteilijoiden konserttimyyntiä.
Kilpailuvirasto on katsonut, ettei Gramex ole osoittanut, että musiikin soittamisesta radiossa aiheutuisi haittaa levymyynnille.
Kuuluvuusalueen potentiaalinen asukasmäärä
Gramex on perustellut Novan ja erikoisradioiden korkeampaa esityskorvausta suuremmalla kulutusvaikutuksella, joka perustuisi näiden radioiden valtakunnalliseen luonteeseen. Radion kuulijakunnan laajentuessa yhden paikkakunnan kuuntelijoista koko valtakunnan alueen kuuntelijoiksi tai lähes valtakunnalliseksi äänitteen käytön kulutusvaikutus kasvaa automaattisesti. Näin tapahtuu erityisesti valtakunnallisen radion ja erikoisradioiden kohdalla. Gramex on pitänyt valtakunnallisina lähetyksinä sellaisia lähetyksiä, joiden tosiasiallisen samanaikaisen kuuluvuusalueen asukasmäärä on yli 1,4 miljoonaa asukasta. Valtakunnallisen radion kulutusvaikutus on moninkertainen suhteessa paikallisiin radioihin.
Kilpailuvirasto on katsonut, ettei korkeampien esityskorvauksien perimistä voida perustella 1,4 miljoonan potentiaalisen kuulijan rajan ylittämisellä, koska radioiden potentiaalisella ja tosiasiallisella tavoitettavuudella tai kanavaosuudella on huomattavia eroavaisuuksia käytännössä. Pelkkä potentiaalisen kuulijakunnan määrä ei voi millään tavalla haitata levymyyntiä eli sillä ei voi olla vaikutusta Gramexin väittämään kulutusvaikutukseen. Gramex ei ole myöskään esittänyt perustelua syytä sille, että kulutusvaikutus huomioitaisiin ainoastaan niiden radioiden osalta, joiden kuuluvuusalue ylittää 1,44 miljoonaa potentiaalista kuuntelijaa. Radioiden potentiaaliset ja todelliset kuuntelijamäärät sekä kanavaosuudet vaihtelevat merkittävissä määrin myös paikallisradioittain ja erikoisradioittain. Finnpanelin vuoden 2000 viikkotavoittavuuslukujen mukaan kaupallisten radioiden viikkotavoittavuudet vaihtelivat 2000 kuuntelijasta noin 1,4 miljoonaan kuuntelijaan. Gramex ei myöskään sovella 1,4 miljoonan potentiaalisen kuulijan rajaa johdonmukaisesti, koska em. rajaa sovelletaan Novaan ja erikoisradioihin, mutta ei paikallisradioista koostuvaan NRJ-ketjuun, jonka yhteenlaskettu potentiaalinen kuuntelijakunta on yli 2,2 miljoonaa kuuntelijaa.
Mainostulojen suhde tavoitettavuuteen
Gramexin mukaan valtakunnallinen radio aiheuttaa 100.000 kuuntelutapahtumaa ja alueellinen 1.000 kuuntelutapahtumaa, joten valtakunnallisen radion kulutusvaikutus on 100-kertainen suhteessa alueellisiin radioihin. Nämä ovat samoja kulutusvaikutusyksiköitä ja Gramexin näkemyksen mukaan sellaisinaan vertailukelpoisia. Neuvotteluesitykset ja porrastusehdotus valtakunnallisia tai puolivaltakunnallisia suuria henkilömääriä tavoittavia radioasemia varten ovat olleet perusteltuja. Gramexin korvaukset ohjautuvat paikallisradioiden osalta liikevaihdon mukaan. Liikevaihto ei kuitenkaan noudata valtakunnallisen toimijan kasvavia tavoittavuuslukuja, vaan nousee olennaisesti loivemmin. Näin ollen mainosliikevaihto ei anna oikeaa hintaa suuren toimijan musiikkikulutukselle ja kulutusvaikutukselle. Samaa tariffia ilman porrastuksia ei siten voida soveltaa pieniin alueellisiin paikallisradioihin ja suuriin korkeiden tavoittavuuslukujen musiikkiradioihin.
Radioiden mukaan Gramexin mainoslukujen ja tavoittavuuslukujen vertailu ei anna oikeaa kuvaa, koska Gramex tulkitsee väärin tavoittavuutta kulutusvaikutuksen mittarina. Tavoittavuus ei ota huomioon kuunteluaikaa. Sen sijaan kanavaosuus ottaa huomioon myös sen ajan, jonka kuuntelija kanavaa todellisuudessa kuuntelee. Toisin kuin Gramex antaa ymmärtää, nykyisessä korvausjärjestelmässä pienten ja suurten kaupallisten radioiden ero tulee huomioitua suhteuttamalla tekijänoikeusmaksut mainosliikevaihtoon. Gramexin mainoshinta- ja tavoittavuuslukuvertailussa on ollut virheitä, koska vertailussa on sekoitettu keskenään viikko- ja päivätavoittavuuslukuja.
Kilpailuvirasto on todennut, ettei Gramexin mainoshinta- ja tavoittavuuslukuvertailun perusteella voida todeta radioiden kulutusvaikutuksen olevan erilainen. Tavoittavuus ei huomioi radion kuunteluun tosiasiallisesti käytettyä aikaa eli kanavaosuutta. Kaupallisten radioiden tavoittavuus ja mainoshinnat määräytyvät kilpailluilla markkinoilla. Jos kulutusvaikutus pystyttäisiin määrittämään radion mainostulojen ja tavoittavuuden välisestä suhteesta, tulisi arviointi tehdä kaikista kaupallisista radioista ja soveltaa sitä kaikkiin kaupallisiin radioihin samalla tavoin. Kilpailuvirasto on tehnyt Novasta, kuudesta erikoisradiotoimiluvalla toimivasta radiosta ja 26 paikallisradiosta mainosliikevaihto- ja tavoittavuusvertailun. Siinä virasto on laskenut, kuinka paljon mainostuloja kaupallinen radio saa vuodessa suhteessa radion viikkotavoittavuuteen. Kaavion perusteella on todettavissa, että paikallisradioiden mainostulot suhteessa tavoittavuuteen vaihtelivat 106 markan ja 9 markan välillä tavoitettua kuulijaa kohden. Novan ja erikoisradioiden mainostulot suhteessa tavoittavuuteen vaihtelivat 5 markan ja 50 markan välillä. Novan ja erikoisradioiden tavoittavuudet suhteessa mainostuloihin eivät siis olleet moninkertaiset suhteessa paikallisradioihin, vaan monen paikallisradion tavoittavuuden suhde mainostuloihin oli vastaavalla tai alemmalla tasolla kuin erikoisradioilla tai Novalla.
1.2.3 Syrjinnän arviointi
Radio Novan minimitariffi
Novan vuonna 2000 Gramexille maksama esityskorvaus on ollut Gramexin ja Novan sopimuksessa olleen minimitariffiehdon mukaan vähintään 5.000.000 markkaa. Paikallisradioille ei ole asetettu minimitariffia ja erikoisradioille ehdotettu minimitariffi on huomattavasti alhaisempi 5.000 markkaa.
5.000.000 markan minimitariffi on selkeästi Novaa syrjivä suhteessa kaikkiin muihin radioihin (paikallisradiot ja erikoisradiot), koska sitä on sovellettu ainoastaan yhteen alalla toimivaan yritykseen. Novan korvausten määrittämisessä olisi tullut käyttää samaa jakajaa (7) kuin paikallisradioihin. Koska Gramex ei ole pystynyt osoittamaan virastolle kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävää syytä Radio Novan 5.000.000 markan minimitariffille, kilpailuvirasto on katsonut Gramexin vuonna 2000 syyllistyneen syrjivään hinnoitteluun.
Erilaiset jakajat musiikinesityskorvausten määrittämisessä
Gramex on vuonna 1993 annetun välitystuomion jälkeen soveltanut kaupallisen radiotoimialan Gramex-korvausten määrittämiseen jakajaa 7.
Neuvottelut Novan esityskorvauksesta on aloitettu kesällä 1997 ja sopimus on solmittu vuoden 1999 joulukuussa. Novan esityskorvaussopimuksessa mainostulojen jakaja on ollut 5,9. Se on johtanut lähes 20 % suurempaan korvaukseen kuin käytettäessä paikallisradioihin yhä sovellettavaa jakajaa 7. Nova on irtisanonut esityskorvauksen päättymään 31.12.2000 sovittua irtisanomisaikaa noudattaen. Gramex on tämän jälkeen esittänyt Novalle uuden sopimuksen tekemistä aikaisemmin voimassa olleen sopimuksen mukaisesti.
Kilpailuvirasto voi puuttua syrjivään mainostulojakajaan (5,9), vaikka Novaan ei sopimusvuonna 2000 ole sovellettu sopimuksen mainostulojakajaehtoa vaan minimitariffiehtoa. Kilpailuneuvosto on todennut Salon Seudun Puhelinta koskeneessa tapauksessa (d:o 14/690/2000), että hintasyrjintää arvioitaessa ei ole olennaista, onko hinnaston mukaista alennusta sovellettu vai ei.
Kilpailuvirasto on katsonut, että Gramex on syyllistynyt hintasyrjintään solmiessaan Novan kanssa muusta toimialasta poikkeavan esityskorvaussopimuksen ja esittäessään Novalle uutta kaupallisesta radiotoimialasta poikkeavaa esityskorvaustariffia.
Erikoisradioiden osalta Gramex on esittänyt jakajan muuttamista 5,9:ään Kiss FM:lle ja Groove FM:lle 1.1.2000 lähtien ja Classic FM:lle 1.1.2001 lähtien. Star FM:n esityskorvaus on Gramexin sopimusehdotuksen mukaan vuonna 1999 ollut 5.000 markkaa, vuonna 2000 6,5 ja sen jälkeen 5,9. Erikoisradioille tehdyt sopimustarjoukset ovat poikenneet muusta toimialasta myös 5.000 markan minimitariffin ja mainostulon määritelmän osalta.
Gramexin mukaan sen menettelystä ei ole voinut aiheutua haittaa, koska radioasemat voivat edelleen käyttää musiikkia ja maksaa käytöstä valitsemansa hinnan.
Kilpailuneuvosto on todennut Valiota koskeneessa päätöksessään (d:o 6/359/96, 24.10.1997), että kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohdan tunnusmerkistö täyttyy jo sitovan tarjouksen tekemisellä. Väärinkäyttöä ei poista se, että tarjous ei ole johtanut sopimukseen. Kilpailuvirasto on katsonut, että syrjivät esityskorvaustarjoukset ovat myös aiheuttaneet vahinkoa kilpailutilanteelle markkinoilla. Vuosia jatkunut epävarmuus korvaustasosta ja sopimuskäytännön sekavuus aiheuttaa merkittävää haittaa radioiden liiketoiminnan suunnittelulle ja tekee uusien radioiden käynnistämisen vaikeaksi.
Kilpailuvirasto on katsonut, että Gramex on syyllistynyt hintasyrjintään myös tehdessään Kiss FM:lle, Groove FM:lle, Star FM:lle ja Classic FM:lle muusta kaupallisesta radiotoimialasta poikkeavia esityskorvaustarjouksia.
Koska Gramexilla ei ole tariffia Novalle tai erikoisradioille, kilpailuvirasto on katsonut Gramexin syyllistyneen läpinäkymättömän hinnoittelukäytännön soveltamiseen.
1.2.4 Seuraamusmaksu
Gramex on ollut hyvin tietoinen omasta määräävästä markkina-asemastaan ja tästä huolimatta solminut syrjivän sopimuksen Radio Novan kanssa ja tehnyt erikoisradioille toisistaan ja muusta toimialasta poikkeavia sopimuksia. Kilpailuneuvosto on jo aikaisemmin selkeästi todennut kilpailunrajoituksen 7 §:n soveltuvan Gramexin toimintaan. Lisäksi kilpailuvirasto on Gramexin huvitilaisuuksien minimikorvauksen korotusta koskeneessa päätöksessä (dno 574/61/95, päätös 3.6.1997) todennut, että Gramexin tulee ottaa toiminnassaan paremmin huomioon määräävä markkina-asemansa ja sen edellyttämät tasapuolisuus-, kohtuullisuus- ja kustannusvastaavuusvaatimukset.
Gramexilla ei ole vieläkään tasapuolista ja läpinäkyvää hinnoittelujärjestelmää. Virasto on ilmoittanut kantansa Gramexin menettelyn ja kilpailunrajoituslain vastaisuudesta jo 20.3.2001 Gramexille toimittamassaan vastinepyynnössä.
Radio Novan vuonna 2000 5.000.000 markan minimitariffin takia maksamaa ylimääräistä esityskorvausta on pidettävä suuruudeltaan merkittävänä. Kaupallisten radioasemien mainostulot olivat Mediatoimisto Dagmarin selvityksen mukaan vuonna 2000 yhteensä 223 miljoonaa markkaa, josta kaupalliset radioasemat maksoivat Gramexille esityskorvauksia noin 15,4 miljoonaa markkaa. Ylimääräinen esityskorvaus oli suurempi kuin Radio Novan vuoden 2000 investointimenot.
Gramexin menettelyillä on kaupallisten radioiden kilpailua vääristäviä vahingollisia vaikutuksia valtakunnallisen radiomainosajan myynnin markkinoilla. Vaikutukset kaupallisten radioiden väliseen kilpailuun ovat merkittävät. Kaupallisten radioasemien Gramex-korvaukset olivat Gramexin toimintakertomuksen mukaan vuonna 2000 keskimäärin 5-7 % kaupallisten radioiden kokonaisliikevaihdosta.
Gramexin menettelyä on pidettävä yhdistyksen markkina-asema, ylimääräisen esityskorvauksen määrä, kilpailunrajoituslain kieltoja rikkoneen toiminnan laajuus, vakavuus ja menettelystä aiheutuneet vahingolliset vaikutukset sekä yhtiön kilpailunrajoituslainsäädännön kieltoja kohtaan osoittama piittaamattomuus huomioon ottaen selvänä ja merkittävänä kilpailunrajoituksena, josta tulee määrätä kilpailunrajoituslain 8 §:ssä säädetty seuraamusmaksu.
2. ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
2.1 Käsittelyn vaiheet
Gramex on antanut vastineensa 1.2.2002 ja lisäkirjelmän 3.6.2002. Gramex on antanut lisävastineet 29.11.2002 ja 11.4.2003. Kilpailuvirasto on antanut lausuntonsa 29.8.2002 ja 25.2.2003. Radiot ovat toimittaneet lausuntonsa 27.3.2002, 23.10.2002 ja 7.3.2003. Radiot ovat 25.4.2003 lähettäneet Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen.
Markkinaoikeus on 22.5.2003 järjestänyt asiassa suullisen käsittelyn, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.
Gramex, kilpailuvirasto ja radiot ovat antaneet loppulausuntonsa 30.5.2003.
2.2 Asiassa esitetyt lausunnot
2.2.1 Gramexin vastineet
Gramex on kiistänyt syyllistyneensä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ja katsonut, että kilpailuviraston esitys on perusteeton. Esitys on myös ennenaikainen riippumatta siitä, miten esityksen asiaperusteita arvioidaan. Gramex on pyytänyt, että radiot ja kilpailuvirasto yhteisvastuullisesti velvoitetaan korvaamaan Gramexin oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 104.087,05 eurolla.
Tapauksessa on kyse siitä, miten Gramexin on tullut menetellä pyrkiessään valtakunnallisten ja puolivaltakunnallisten radioiden kanssa sopimukseen esityskorvauksista.
Paikallisradiot ja valtakunnalliset radiot ovat erilaisia asiakkaita. Niiden toiminnan aiheuttamassa kulutusvaikutuksessa on merkittäviä eroja, joiden tulee heijastua myös musiikin esityskorvauksiin. Erot johtuvat pääosin siitä, että valtakunnalliset radiot tavoittavat moninkertaisen kuulijakunnan, jolloin myös kulutusvaikutus kasvaa. Useiden valtakunnallisten radioiden toimintatapana on hittien massiivinen hyödyntäminen, joka kuluttaa musiikin nopeasti loppuun.
Vuoden 1993 välitystuomioon perustuva paikallisradiotariffi ei sovellu valtakunnallisiin tai puolivaltakunnallisiin radioihin muun muassa, koska se ei ota kulutusvaikutuksessa olevia eroja huomioon. Tekijänoikeuslain esitöiden mukaan kulutusvaikutus on huomioitava esityskorvauksen suuruutta määrättäessä. Valtakunnallisten radioiden tavoittavuusluvut ja siten myös kulutusvaikutus nousevat suhteessa jyrkemmin kuin liikevaihto tai mainosten yksikköhinta. Paikallisradion mainostulot voivat sen sijaan olla pieneen kuulijakuntaan suhteutettuna korkeitakin. Paikallisradiot eivät kilpaile valtakunnallisilla intermediamarkkinoilla, vaan paikallisradioilla on vahva asema kotimarkkinoilla toimivien paikallisten yritysten mainonnan osalta. Paikallisradiotariffin soveltaminen myös valtakunnallisiin tai puolivaltakunnallisiin radioihin syrjisi paikallisradioita.
Gramexilla on ollut perusteltu syy aloittaa neuvottelut Novan kanssa. Osapuolet pääsivät sovintoon esityskorvauksista 2,5 vuotta jatkuneiden neuvottelujen jälkeen. Neuvottelut käytiin tasavahvojen osapuolten välillä. Myöhemmin Nova on kuitenkin irtisanonut sopimuksen.
Pyrkiessään esityskorvauksia koskeviin sopimuksiin eräiden puolivaltakunnallisten radioiden (Kiss FM, Groove FM, Star FM ja Classic FM) kanssa, Gramex on pitänyt neuvottelujen lähtökohtana alan valtakunnallisen toimijan eli Novan kanssa tehtyä sopimusta ja tässä sovittua korvaustasoa.
Koska Gramex ei ole yksin voinut määrätä esityskorvausten suuruutta, radiot ovat neuvottelujen aikana saaneet itse määritellä maksamansa korvauksen suuruuden. Koska kilpailuvirasto on pitänyt tätä menettelyä läpinäkymättömänä hinnoitteluna, Gramex on tehnyt neuvottelujen aikana ehdotuksen siitä, että käyttöön otettaisiin esityskorvausta koskeva väliaikaistariffi, jota sovellettaisiin, kunnes korvauksista on sovittu tai käräjäoikeus on sen määrännyt. Väliaikaistariffia koskevat neuvottelut jatkuvat yhä. Gramex ei voi yksipuolisesti ottaa käyttöön edes väliaikaistariffia, vaan siitäkin on päästävä sopimukseen.
Koska esityskorvauksia koskeviin sopimuksiin ei ole päästy, asia on saatettu käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeusprosessissa Novan vaatimus korvauksen tasosta poikkeaa kilpailuviraston esittämästä korvausten tasosta.
Myös määräävässä markkina-asemassa olevilla yrityksillä on oikeus oikeudenkäyntiin ilman, että oikeussuojan käyttämistä pidetään määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Tekijänoikeuslain sisältämä hinnan määräytymismekanismi on otettava huomioon tarkasteltaessa asiaa kilpailunrajoituslain nojalla. Toimiessaan tekijänoikeuslain säännösten mukaisesti Gramex ei ole voinut syyllistyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.
Vuoden 1993 välitystuomion jälkeen markkinatilanne on muuttunut siten, että markkinoille on tullut valtakunnallinen kaupallinen radio, Nova sekä erikoisradioluvalla toimivia puolivaltakunnallisia kaupallisia radiokanavia kuten Classic FM, Groove FM, SuomiPOP (ent. Star FM) ja Kiss FM. Puolivaltakunnalliset ja valtakunnalliset radiot ovat erilaisia asiakkaita paikallisradioihin verrattuna. Niiden kuulijamäärä on moninkertainen. Valtakunnallisten ja puolivaltakunnallisten radioiden taustalla on kansainvälisiä, suuria mediayhtiöitä, joiden markkinavoimaa, rahoitusasemaa ja neuvotteluasemaa ei tule aliarvioida. Tämä tulee ottaa huomioon kilpailuoikeudellisessa tarkastelussa.
Gramex ja Yle siirtyivät aikaisemmasta yksihintajärjestelmästä kaksihintajärjestelmään tekemällä vuonna 1987 sopimuksen, jonka mukaan muiden kuin valtakunnallisten lähetysten korvaus sovittiin valtakunnallisista lähetyksistä maksettua korvausta alhaisemmaksi. Muina kuin valtakunnallisina lähetyksinä pidettiin mm. alue- ja paikallislähetyksiä, joiden tosiasiallisen samanaikaisen kuuluvuusalueen asukasmäärä oli enintään 1.400.000 asukasta. Vuonna 1997 annetussa välitystuomiossa on vahvistettu tämä alue- ja paikallislähetyksen ja toisaalta valtakunnallisen lähetyksen raja. Esityskorvaukset on porrastettu siten, että paikallislähetyksistä on tullut maksettavaksi alempi esityskorvaus kuin valtakunnallisista lähetyksistä.
Kulutusvaikutus nousee samassa suhteessa kuin tavoittavuus. Radion liikevaihto ei nouse samassa suhteessa kuin tavoittavuus. Radio Novan ja joidenkin puolivaltakunnallisten radioiden tapa hyödyntää musiikkia on kuluttavampaa kuin paikallisradioissa. Paikallisradiotariffi ei ota huomioon kulutusvaikutuksessa olevia eroja eri toimijoiden osalta.
Valtakunnalliset ja puolivaltakunnalliset kaupalliset radiot eivät pysty saamaan tavoittavuuslukujaan vastaavaa liikevaihtoa. Suhteessa eniten mainostuloja saavat paikallisradiot, vaikka niiden tavoittavuus on pienempi. Valtakunnallisten radioiden kanssa samassa sarjassa näyttävät olevan hyvin pienet paikalliset radiot. Jo tämä tilasto osoittaa, etteivät erot mainostuloissa ja tavoittavuudessa eli kulutusvaikutuksessa korreloi.
Valtakunnalliset radiot eivät pysty saamaan tavoittavuuslukuja vastaavia yksikköhintoja. Vaikka paikallisradioiden tavoittavuus on pienempi, niiden yksikköhinnat voivat olla suhteellisen korkeat. Tämä liittyy niiden vahvaan asemaan paikallisessa mainonnassa. Tästä ilmenee, ettei paikallisradiotariffi sovellu valtakunnallisille radioille. Gramexilla on ollut perusteltu aihe uutta esityskorvaustariffia koskeneille neuvotteluille Novan ja puolivaltakunnallisten radioiden kanssa.
Äänitemusiikin julkisesta esittämisestä aiheutuu haittoja, jotka tulee kompensoida haittakorvauksella eli huomioimalla kulutusvaikutus esityskorvauksen suuruudessa. Teosto-korvauksia saavien tahojen osalta tilanne on toinen. Heidän intressissään on musiikin mahdollisimman laaja julkinen esittäminen.
Paikallisradiotariffia koskeviin ensimmäisiin oikeudenkäynteihin lähdettiin vuonna 1989 yhteisymmärryksessä Paikallisradioliiton ja Gramexin välillä, jotta kohtuullinen tariffitaso paikallisradiolle saataisiin vahvistettua. "Pilottioikeudenkäynneiksi" valittiin Gramexin ja neljän erilaisen paikallisradion välillä käytävät välimiesmenettelyt. Paikallisradioliiton kanssa sovittiin, että vuonna 1990 saatuja neljää sisällöltään identtistä välitystuomiota sovelletaan yleisesti radioihin, jolloin useammilta oikeudenkäynneiltä vältyttäisiin. Näin ei tapahtunut, vaan paikallisradiot kieltäytyivätkin yksi toisensa jälkeen noudattamasta välitystuomioissa vahvistettua tariffia, koska se ei juridisesti sitonut muita kuin niitä paikallisradioita, jotka olivat prosesseissa asianosaisasemassa.
Radioiden toiminnasta johtuen Gramex on ollut pakotettu itsestään riippumattomista syistä yhteensä 44 välimiesoikeudenkäyntiin paikallisradioiden kanssa. Näiden tuloksena on saatu vuoden 1993 välitystuomiot, joissa tariffin perusteeksi vahvistettiin ns. jakaja 7.
Vuonna 2002 osa paikallisradioista soveltaa radioiden kesken sovittua jakajaa 9 tai 10 jakajan 7 sijasta, vaikka paikallisradioita koskee välitystuomio.
Gramex on lähettänyt 5.2.2002 vuotta 2002 koskevat ennakkolaskut puolivaltakunnallisille ja valtakunnallisille radioille. Ennakkomaksuehdotus on Gramexin jo aiemmin ehdottaman väliaikaistariffin mukainen ja perustuu jakajaan 7. Ehdotus on siis myös kilpailuviraston suuntaviivojen mukainen.
Gramex on käynyt neuvotteluja Suomen Radioiden Liitto SRL ry:n (SRL) kanssa väliaikaistariffista. SRL on ilmoittanut jäsentensä puolesta, että radiot ovat valmiita sopimaan väliaikaisesta tariffista, joka olisi voimassa kunnes saadaan oikeuden lopullinen päätös tai sovitaan pysyvästä puitesopimuksesta. SRL on kuitenkin katsonut, että väliaikaisen tariffin jakajan tulisi olla 8 eikä Gramexin ehdottama 7.
Vuoden 1993 välitystuomio ei ottanut huomioon eikä voinut ottaa huomioon tulevaa kehitystä markkinoilla. Myöskään Novan ja Gramexin välisten sopimusneuvottelujen ja sopimuksen solmimisen aikana paikallisradiot eivät olleet todellisia toimijoita valtakunnallisilla intermediamarkkinoilla. Paikallisradiot toimivat vain paikallisilla markkinoilla. Mediatoimistot eivät ostaneet mainosaikaa paikallisradioista valtakunnallisia kampanjoita varten. Vasta Radio Nova toimi päänavaajana tässä suhteessa ja osoitti, että radio soveltuu valtakunnalliseen brändimainontaan. Tämän jälkeen radiomarkkinoilla on tapahtunut merkittävää ketjuuntumiskehitystä.
Vuoden 1993 välitystuomio on annettu tilanteessa, jossa kaikki kaupalliset radiot olivat paikallisilla mainosmarkkinoilla toimivia paikallisradioita. Radioiden joukossa ei ollut radioita, joiden harjoittama musiikin hyödyntäminen olisi selvästi vastannut nykymuotoista voimasoittoa. Niitä paikallisradioita, jotka edelleen toimivat samalla konseptilla ja samoilla markkinoilla kuin vuonna 1993 voidaan kutsua "perinteisiksi paikallisradioiksi".
Vuoden 1993 jälkeen markkinoille on tullut uusia radioita ja radioiden yhteenliittymiä, jotka toimivat valtakunnallisilla markkinoilla tai lähes valtakunnallisilla markkinoilla, jolloin vain tietyt haja-asutusalueet jäävät kuuluvuusalueen ulkopuolelle. Monet kyseisistä radioista ovat omaksuneet toimintakonseptikseen voimasoiton, jolloin kyseisten radioiden musiikin käyttötapa poikkeaa ns. perinteisten paikallisradioiden musiikin hyödyntämistavasta. Näitä radioita paikallisradiotariffi ei koske.
Radiomainonta jakautuu paikalliseen ja valtakunnalliseen markkinointiin. Valtakunnalliset, osavaltakunnalliset ja ketjuradiot ovat valtakunnallisia medioita. Tämä näyttö löytyy RAB Finland Oy:n nettisivuilta ja näihin lausumiin kilpailuvirastonkin lausunnossa viitataan.
Vielä vuonna 1999 paikallisten radioiden kautta valtakunnallista mainontaa ohjautui kokonaismyynnistä vain 17 %. Vuonna 2000 tämä prosentti on noussut ns. Turun tutkimuksen mukaan jo 28 %:iin, mutta tutkimuksessa on todettu, että tämä kehitys on lähinnä johtunut "kaupallisten radioiden ketjuuntumisesta, jolloin valtakunnallisen mainosajan myynti on kasvanut".
Vuoden 2000 prosenttilukema ei osoita yksittäisten paikallisradioiden lisääntynyttä roolia valtakunnallisessa kampanjoinnissa, vaan sitä, että nämä radiot ovat kyenneet verkottumaan ja nousemaan siten valtakunnallisen mainosmyynnin markkinoille yhteenliittymänä. Paikalliset radiot eivät toimi radiomainosajan myynnin valtakunnallisilla markkinoilla yksin. Nousu näille markkinoille vaatii liittoutumista.
Ketjuradiokonseptin syntyminen ei siis osoita, että paikallisradio itsenäisesti ja yksin toimisi valtakunnallisilla markkinoilla. RAB:n nettisivujen mukaan "ketjuradioiksi kutsutaan laajan kuuluvuusalueen omaavia radiokanavia", jotka RAB jakaa kahteen luokkaan eli valtakunnalliseksi (Radio Nova) ja osavaltakunnalliseksi.
RAB:n nettitiedotteen mukaan "valtakunnalliset radiokampanjat rakentuvat usein ketjuradioiden yhdistelmälle. Paikallisradiot täydentävät tarvittaessa kampanjakokonaisuutta: ne tuovat lisäkontakteja omalla alueellaan tai välittävät paikalliset jälleenmyyjätiedot". Saman tiedotteen mukaan "ketjuradioiden taajuuksilla toteutettavat kampanjat ovat useimmiten valtakunnallisia tai osavaltakunnallisia".
Paikallisradio siis tavoittaa oman alueen kuulijat, mutta ei yksin ja sellaisenaan voi toimia valtakunnallisilla mediamarkkinoilla.
Myös Gramexissa on kriittisten tariffineuvottelujen aikana ymmärretty asia siten, että välimiesoikeuden päätös 1993, joka on koskenut pieniä, ei-ketjuuntuneita paikallisradioita ja ylipäänsä jo mennyttä radiomaailmaa, ei enää sovellu sellaisten radioiden tariffipohjaksi, joilla on joko valtakunnallinen tai puolivaltakunnallinen lupa ja peitto. Mahdollisesti tänä päivänä tähän samaan kategoriaan tulisi lukea myös ketjuradiot, jotka tarjoavat mainosaikaa ja peittoa valtakunnallisille kampanjoille yhdeltä myyntitiskiltä. Muun muassa tämä kysymys jää käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Keskeinen ero ns. perinteisillä paikallisradioilla ja Radio Novalla sekä ketjuradioilla on ero musiikin käytössä. Tämä näkyy erityisesti ns. voimasoiton osalta. Voimasoitolla tarkoitetaan kyseisten radioiden tapaa soittaa samoja, jo suosituksi muodostuneita kappaleita useita kertoja päivässä.
Paikallisradioiden musiikin käyttötapa on eriytyneempää ja yksilöllisempää kuin Radio Novan, erikoisradioiden ja ketjuradioiden musiikin käyttötapa. Radio Nova, erikois- ja ketjuradiot harjoittavat yleisesti ns. voimasoittoa soittamalla samoja kappaleita jopa useita kertoja saman päivän aikana. Paikallisradioille taas tyypillisempää on hajauttaa soittonsa useisiin eri kappaleisiin.
Kilpailuviraston seuraamusmaksuesitys (noin 500.000 euroa) on, paitsi materiaalisesti aiheeton, myös määrän osalta kohtuuton. Gramexin menettely on markkinavaikutuksiltaan vähäinen siinäkin tapauksessa, että määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkit olisivat täyttyneet. Tosiasiallisia markkinavaikutuksia ei ole aiheutunut.
Seuraamusmaksuesitys ylittää lain 10 %:n maksimin. Gramexilla ei ole tuloslaskelmassa varsinaista liikevaihtoa, mutta vertailukelpoinen luku lienee Gramexin kokonaiskulut. Ne olivat viimeksi vahvistetulla tilikaudella noin 2,6 miljoonaa euroa.
Gramexilla ei ole ollut keskeistä markkinavoimaa hinnoittelussa. Radiot ovat yhteistuumin valinneet oman hinnoittelulinjansa, joka poikkeaa alaspäin siitäkin tasosta, jota kilpailuvirasto on puoltanut eli vuoden 1993 välimiesoikeuden asettamasta tasosta.
2.2.2 Kilpailuviraston lausunnot
Kilpailuviraston vertailu osoittaa selkeästi, että mainosliikevaihdon suhde koko vuoden viikkotavoittavuuteen vaihtelee suuresti sekä paikallisradioilla että erikoisradiotoimiluvalla toimivilla radioilla. Novan ja erikoisradioiden mainosliikevaihdon ja viikkotavoittavuuden suhde ei poikkea merkitsevästi paikallisradioista. Tämä suhde vaihtelee kaikilla radioilla 20 ja 80 markkaa/kuulija välillä muutamaa pienintä ja suurinta havaintoa lukuun ottamatta. Novalla mainosliikevaihdon ja viikkotavoittavuuden suhde on melko lähellä toisiaan.
Gramex ei ole esittänyt riittävästi todentavaa selvitystä siitä, että musiikin radiossa soittamisesta aiheutuisi haittaa levymyynnille (kulutusvaikutus). Gramex ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, että tämä mahdollinen kulutusvaikutus olisi otettu avoimesti, läpinäkyvästi ja tasapuolisesti huomioon kaupallisten radioiden esityskorvaustariffissa siten, että kulutusvaikutusta voitaisiin pitää objektiivisesti todennettavissa olevana ja kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävänä perusteena kaupallisten radioiden esityskorvaustariffin eriyttämiselle.
Esitetty asiakirjamateriaali ja kuultujen henkilötodistajien esittämät käytännön radiomainoskampanjaesimerkit ovat osoittaneet, että kaikki radiot ovat toisiaan korvaavia mainostajan suunnitellessa valtakunnallista mainoskampanjaa. Kaupalliset radiot lisäksi hyödyntävät samanlaista hyödykettä samaan tarkoitukseen eli mainostulojen saamiseen mainostajalta.
Asiakirjamateriaali ja henkilötodistajat ovat osoittaneet, ettei musiikin radiossa soittamisesta aiheudu haittaa levymyynnille. Päinvastoin, musiikin radiosoitto hyödyttää levymyyntiä. Kulutusvaikutusta ei voida pitää kilpailuoikeudellisesti ja objektiivisesti hyväksyttävänä perusteena kaupallisten radioiden hintasyrjinnälle.
Radio Novan vuonna 2000 5.000.000 markan minimitariffin takia maksamaa syrjivää ja kohtuutonta yli miljoonan markan ylimääräistä esityskorvausta on pidettävä suuruudeltaan merkittävänä. Ylimääräisen esityskorvauksen määrä on suurempi kuin Novan vuoden 2000 investointimenot 866.428 markkaa ja moninkertainen suhteessa Novan vuoden 2000 liiketulokseen 341.730 markkaa.
2.2.3 Radioiden lausunnot
Radiot ovat yhtyneet viraston esitykseen ja vaatineet, että Gramex velvoitetaan korvaamaan radioiden oikeudenkäyntikulut 167.520,29 eurolla (ilman alv) korkoineen.
Gramexin kaupallisten radioiden jako on täysin hallinnollinen ja liittyy vain radiotoimilupien hakemiseen eikä jaottelulla ole käytännön merkitystä kaupallisten radioiden kilpailuoikeudellisesti relevantteja markkinoita määriteltäessä. Samojen tahojen hallinnassa voi olla ja onkin useita eri paikallisradiotoimilupia.
Gramex voi monopoliyrityksen tavoin täysin kilpailusta vapaana asettaa ne hinnat, joiden perusteella radioilla on oikeus käyttää äänitteitä. Noudattaakseen tekijänoikeuslakia radioiden on päästävä sopimukseen Gramexin kanssa. Musiikin käyttäjillä ei ole tosiasiallisia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia vaikuttaa tekijänoikeuskorvauksiin tai niihin liittyviin kustannuksiin.
Kilpailuoikeudessa on yleisesti katsottu, että jo neuvottelutarjoukset tai läpinäkymätön hinnoittelu voivat täyttää määräävän markkina-aseman tunnusmerkistön.
Artistit ja levy-yhtiöt kilpailevat aggressiivisesti musiikkinsa radiosoitosta. Radion kasvava kuuntelu on vaikuttanut myönteisesti levymyyntiin. Äänitteiden kuunteluun käytetyn ajan väheneminen ei johdu musiikin radiosoiton kasvusta. Musiikin radiosoitolla on myönteinen vaikutus myös konserttimyyntiin. Korkea Gramex-tariffi johtaa Gramex-suojatun musiikin soiton vähenemiseen.
Kaikki kaupalliset radiot toimivat samoilla radiomainosajan myynnin kansallisilla markkinoilla. Riitojenratkaisumekanismilla ei ole vaikutusta Gramexin määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Gramexin olisi tullut määräävässä asemassa olevana osapuolena huolehtia siitä, että se kohtelee Novaa tasavertaisesti muihin radioasemiin nähden sekä olla painostamatta erikoisradioita hyväksymään vastaavaa syrjivää tekijänoikeuskorvaustariffia.
Gramexin lanseeraama musiikin "kulutusvaikutus" ei ole uskottava oikeuttamisperuste diskriminoinnille mm. seuraavista syistä. Musiikin radiosoitolla ei ole yksittäisen äänilevyn tai koko äänitemyynnin näkökulmasta Gramexin väittämiä vaikutuksia. Siinäkin tapauksessa, että Gramexin väite kulutusvaikutuksen olemassaolosta pitäisi paikkansa, Gramex ei ole osoittanut, että mainostulojen ja tavoittavuuden välinen suhde olisi erilainen valtakunnallisten, erikois- ja paikallisesti toimivien radioiden kesken. Gramexin toiminnan taustalla ei ole ollut rationaalinen kulutusvaikutusajattelu sen asettaessa syrjiviä hintoja Novalle ja erikoisradiolle. Gramexin käyttämät erilaiset tariffien oikeuttamisperusteet ovat muuttuneet kilpailuviraston tutkinnan aikana.
Tekijänoikeuskorvaukset ovat jo nyt Suomessa selvästi korkeammat kuin vastaavat korvaukset muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa. Gramexin valtakunnallisille radioille sekä erikoisradioille määräämät korkeammat lähioikeustariffit johtaisivat kohtuuttomuuteen sekä heikentäisivät suomalaisten kaupallisten radioiden kilpailumahdollisuuksia myös suhteessa muihin medioihin nähden ja vääristäisivät näin intermediakilpailua.
Termi "paikallisradio" on vanhentunut ja antaa toimiluvista useissa yhteyksissä harhaanjohtavan kuvan, koska "paikallisten toimilupien" nojalla harjoitetaan myös laajempaa kuin paikallista radiotoimintaa. Yhden paikallisen / alueellisen / maakunnallisen toimiluvan (toimiluvasta ja lähetystehosta riippuen) nojalla toimivat radiot kilpailevat niin ikään valtakunnallisesta mainonnasta joko yksin, ketjun tai useiden radioiden myyntiyhteistyön avulla. Eri toimiluvilla toimivat radiot ovat samanlaisia toimijoita. Niiden syrjivä kohtelu johtaa vääristymiin radiomarkkinoilla.
Mediatoimisto Dagmarin selvityksessä on kuvattu radiokampanjoiden rakentamista, korvaavuutta, radiomainosajan myyntiä, jakeluverkostoa, eri tutkimusvälineiden käyttöä hintavertailussa jne. Selvityksen mukaan paikallisradiot sopivat vaihtoehdoksi sekä valtakunnallisiin että paikallisiin kampanjoihin eikä Radio Novan voida katsoa olevan Suomessa minkään tyyppisessä erityisasemassa. Paikallisilla toimiluvilla toimivat radiot kilpailevat Radio Novan ja erikoisradion kanssa valtakunnallisesta mainonnasta. Lisäksi radiokampanjoissa paikallisen ja valtakunnallisen mainonnan osuudet ovat kilpailevassa asemassa. Radiot ovat mainostajan näkökulmasta samanlaisia toimijoita.
Mediatoimisto Dagmarin esimerkkiluettelosta vuonna 2002 toteutetuista radiokampanjoista käy yksiselitteisesti ilmi, että Radio Novalle on olemassa useita korvaavia eli kilpailevia vaihtoehtoja. Mainostajalle on kustannustehokkaampaa käyttää kampanjassa useampaa kuin yhtä radiota. Tällöin mainostaja tavoittaa laajemman joukon kuulijoita ja toistojen määrä jakautuu tasaisemmin kohderyhmän kesken.
Radio Novan sopimusneuvotteluissa tai Gramexin tämän prosessin muille asianosaisille tekemien diskriminoivien tariffiesitysten yhteydessä ei ole käynyt ilmi, että Gramexin tariffin korotusvaatimus perustuisi musiikin käyttötapaan. Mikäli musiikin käyttötavalla olisi ollut merkitystä, Gramexin olisi pitänyt tuoda tämä seikka esille jollakin tavalla sopimusneuvotteluissa. Todistelusta on käynyt ilmi, että kaupallisia radioita on pidettävä musiikin käyttäjinä Gramexin näkökulmasta yhtenä yhtenäisenä ryhmänä ja että Gramex-korvausten edunsaajille on tärkeätä saada äänitteille runsasta radiosoittoa.
3. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle.
3.1 Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeudet ja niiden kollektiivinen hallinnointi
Tekijänoikeuslain (404/1961) 47 §:n mukaan esittävillä taiteilijoilla ja äänitteiden tuottajilla on oikeus korvaukseen aina, kun suojattuja äänitteitä käytetään radio- tai televisiolähetyksissä tai ansiotarkoituksessa tapahtuvassa muussa julkisessa esittämisessä. Tekijänoikeuslain 45 ja 46 §:stä poiketen kyseessä ei ole tekijänoikeudellinen yksinoikeus, jolloin käyttö edellyttäisi oikeudenhaltijan suostumusta. Korvaus peritään jo tapahtuneesta käytöstä, eivätkä oikeudenhaltijat voi asettaa käytölle ehtoja.
Jos käyttäjä ei maksa korvausta, jonka suuruudesta tämä on sopinut esittävien taiteilijoiden ja tuottajien kanssa tai jonka suuruus on ratkaistu tekijänoikeuslain 54 §:n mukaisesti joko välimiesmenettelyssä tai Helsingin käräjäoikeudessa, voi tuomioistuin asianosaisen vaatimuksesta päättää, että käyttö saa jatkua ainoastaan esittävien taiteilijoiden ja tuottajien luvalla, kunnes korvaus on maksettu.
Oikeudenhaltija voi luovuttaa oikeutensa saattaa teos yleisön saataviin joko vastiketta vastaan tai vastikkeetta. Tekijänoikeuslaissa ei ole säännöksiä siitä, miten tekijänoikeuden luovuttamisesta oikeudenhaltijalle tuleva vastike määräytyy. Vastikkeen määrä on osapuolten vapaasti sovittavissa. Tekijänoikeuslain 29 §:stä kuitenkin ilmenee välillisesti, että korvauksen tulee olla sekä käyttäjien että oikeudenhaltijoiden kannalta kohtuullinen.
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäseniä ovat Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry, Suomen Muusikkojen Liitto ry ja SOLO ry. Gramexin sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia. Yhdistyksen keskeisin käytännön tehtävä on oikeudenhaltijoille kuuluvien tekijänoikeudellisten korvausten kerääminen ja tilittäminen edelleen korvauksiin oikeutetuille oikeudenhaltijoille.
Korvaussopimuksissa Gramex niputtaa jokaisella erillisellä äänitteellä esiintyvien yksityisten oikeudenhaltijoiden oikeudet yhdeksi tuotteeksi, jota Gramex tarjoaa musiikin käyttäjille. Korvaussopimuksella Gramex ottaa myös vastattavakseen kaikista oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuslain 47 §:n perusteella käyttäjään mahdollisesti kohdistamista korvausvaateista. Oikeudenhaltijoilta keräämiensä valtuutusten nojalla Gramex neuvottelee ja sopii äänitteiden käyttäjien ja äänitteiden käyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa korvauksien suuruudesta, perii korvaukset ja tilittää ne edelleen korvauksiin oikeutetuille.
3.2 Gramexin määräävä markkina-asema
Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
Kilpailuneuvosto on todennut (d:o 3/359/95 päätös 5.10.1995) Gramexin olevan määräävässä markkina-asemassa, koska sillä on tosiasiallinen monopoli hallinnoimiensa säveltaiteen tekijänoikeuksien osalta Suomessa. Kilpailuneuvosto on todennut päätöksessään, että Gramexin on siten toiminnassaan otettava huomioon kilpailunrajoituslain 7 §, joka kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Väärinkäyttö on kiellettyä sekä Gramexin ja sen edustamien oikeudenhaltijoiden välisissä suhteissa että suhteessa suojattujen teosten käyttäjiin.
Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole tullut esille mitään sellaista, mikä antaisi aiheen muuttaa aiempaa kilpailuneuvoston ratkaisua. Gramexilla on siten edelleen katsottava olevan määräävä markkina-asema esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuksien kollektiivisessa hallinnoinnissa Suomessa.
3.3 Paikallisradioita koskeva välitystuomio sekä Gramexin sopimusjärjestelyt Radio Novan ja erikoisradioiden kanssa
Paikallisradioiden korvaustariffi perustuu välitystuomioon 29.1.1993, jonka mukaan paikallisradiot suorittavat Gramexille esityskorvausta kultakin kalenterivuodelta määräprosentin vuosittaisista mainostuloista. Määräprosentti lasketaan siten, että radion lähetyksissä käytetyn Gramex-suojaa nauttivan musiikin prosentuaalinen osuus radion koko lähetysajasta jaetaan luvulla seitsemän (7). Mainostulo on määritetty välitystuomiossa seuraavasti: "Mainostuloilla tarkoitetaan kaikkia radion ohjelmassaan lähettämistä mainoksista ja ilmoituksista tai ohjelman sponsoroinnista tai muusta mahdollisesta tuesta laskutettuja, veloitettuja tai muutoin syntyneitä tuloja, jotka johtuvat paikallisradion ääniyleisradiolähetyksistä. Tulosta saadaan vähentää luottotappiot."
Oy Suomen Uutisradio Ab:n Radio Nova on ainoa valtakunnallisen toimiluvan omaava kaupallinen radioasema. Valtioneuvosto on myöntänyt sille valtakunnallisen mainosradion toimiluvan 1996. Radio Nova aloitti lähetyksensä 12.5.1997.
Gramex ja Radio Nova aloittivat neuvottelut esityskorvaussopimuksesta vuonna 1997. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 1999. Sen mukaan Radio Nova suorittaa 1.1.2000 alkaen kalenterivuoden mainostuloista esityskorvauksen, joka perustuu jakajaan 5,9. Sopimuksessa määrättiin myös 5.000.000 markan minimikorvauksesta. Radio Nova irtisanoi syyskuussa 2000 sopimuksen päättymään 31.12.2000.
Toimenpidepyynnön tehneille erikoisradioille Gramex on esittänyt mainostulojen jakajaksi lukua 5,9. Star FM:n jakajaksi Gramex on esittänyt vuonna 2000 jakajaa 6,5, jonka jälkeen jakaja olisi 5,9. Classic Radio Oy:n osalta kyse on ollut muutoksesta aikaisempaan esityskorvaussopimukseen. Helsingin Radioviestintä Oy:n omistaman Kiss FM:n ja Oy Metromedia Finland Ab:n (ent. Oy P 4 Finland Ab) omistaman Groove FM:n ja Star FM:n osalta kyse on ollut osapuolten ensimmäiseen esityskorvaussopimukseen kuuluvasta ehdosta. Gramexin erikoisradioille ehdottama minimitariffi on ollut 5.000 markkaa. Sopimusehdotusten perusteella ei ole solmittu sopimuksia.
3.4 Gramexin epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Koska Gramexilla on edellä esitetyn perusteella kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema, sen menettelyä arvioidaan kilpailunrajoituslain 7 §:n perusteella.
Kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Väärinkäyttönä pidetään muun ohella mainitun säännöksen 2 kohdan mukaan hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä ja 4 kohdan mukaan kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamista. Lainkohdan perusteella määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan tulee noudattaa hinnoittelussaan kohtuullisuutta ja yleistä tasapuolisuutta.
Määräävässä markkina-asemassa olevalla elinkeinonharjoittajalla on erityinen velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistä, jotka syrjivät asiakasyrityksiä tai sellaiseksi haluavia. Tasapuolisuusvaatimus edellyttää sitä, että samanlaisia asiakkaita kohdellaan samalla tavoin. Tämä vaatimus ei edellytä sitä, että erilaisia asiakasryhmiä kohdellaan samalla tavoin, jos hintaerot perustuvat kustannusperusteisiin tai muihin kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviin syihin.
Markkinaoikeuden toimivalta määräytyy kilpailunrajoituslain perusteella. Välitystuomiolla ei ole vaikutusta markkinaoikeuden toimivaltaan tutkia sama asia kilpailunrajoituslain kannalta. Markkinaoikeus voi siten puuttua myös välitystuomiolla vahvistettuun hinnoitteluun. Tämä periaate ilmenee erimerkiksi Teosto ry:tä koskevasta päätöksestä (KHO:n päätös 9.6.1999 taltio 1540, kilpailuneuvoston päätös 1.6.1998 d:o 22/359/96).
Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kuitenkaan kysymys välitystuomiolla vahvistetun tariffin mahdollisesta syrjivästä vaikutuksesta, vaan siitä, onko Gramex käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa, kun se on Radio Novan ja erikoisradioiden osalta poikennut välitystuomiolla vahvistetusta tariffista.
Kilpailuoikeudessa määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelua yleensä tarkastellaan kyseessä olevan tavaran tai palvelun tuotantokustannusten perusteella ja näitä kustannuksia verrataan yhtiön hinnoitteluun eri asiakkaille. Immateriaalioikeuksien osalta tarkastelun lähtökohdaksi on otettava oikeuden hyödyntämisen taloudellinen arvo markkinoilla ja muut relevantit olosuhteet. Kilpailuoikeudellisen tarkastelun kohteena on tällöin se, onko saman immateriaalioikeuden samanlaisesta hyödyntämisestä samoilla tuotemarkkinoilla samassa asemassa olevilta käyttäjiltä peritty erisuuruista korvausta ilman, että hinnanerolle on osoitettavissa kustannusperusteista tai muuta kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävää syytä.
Saatu selvitys mainosmarkkinoiden toiminnasta on osoittanut, että paikallisradiot sopivat vaihtoehdoksi sekä valtakunnallisiin että alueellisiin kampanjoihin. Paikallisradiot saavat mainostuloja sekä paikallisen että valtakunnallisen mainosajan myynnistä. Vuonna 1987 perustettu Suomen Radiobooking Oy - RABO on erikoistunut hoitamaan paikallisradioiden myyntiä ja markkinointia. Sen kautta mainostaja voi hankkia sekä paikallista että valtakunnallista mainontaa. Toisaalta jo vuoden 1993 välitystuomiossa on todettu, että Suomessa toimivat paikallisradiot poikkeavat merkittävästi toisistaan esimerkiksi toimintaedellytyksiltään ja lähetysajoiltaan.
Paikallisradioilla valtakunnallisen mainosajan myynti on ollut nousussa suhteessa paikallisen mainosajan myyntiin. Vuonna 1999 paikallisten radioiden kautta ohjautui valtakunnallista mainontaa 17 % ja vuonna 2000 28 % (Turun kauppakorkeakoulun tutkimus). Mainostaja voi käyttää mainontaansa useata paikallisradiota samanaikaisesti käyttämällä mainonnan suunnittelussa mediatoimistoa, radiomainosajan myyntiin erikoistunutta Suomen Radio Booking Oy:tä tai radioiden omia myyntiorganisaatioita. Radio Nova on mahdollista korvata kokonaan ketjuradioiden ja paikallisradioiden yhdistelmällä tai vähentää Radio Novan osuutta kokonaiskampanjassa.
Vuoden 1993 välitystuomion vahvistamassa esityskorvauksessa on otettu huomioon radion lähetyksissä käytetyn Gramex-suojaa nauttivan musiikin prosentuaalinen osuus radion koko lähetysajasta. Kuuntelijamäärä tulee otetuksi huomioon, koska tariffi perustuu mainostuottoihin.
Kaupallisessa radiotoiminnassa musiikin käytön taustalla on hyöty mainosten myynnistä. Suurten mainostulojen ja suuren liikevaihdon myötä musiikin käytöstä saatu taloudellinen hyöty kasvaa. Toisaalta samalla musiikkimäärällä ja pienemmillä mainostuloilla tekijänoikeuden taloudellinen hyöty vähenee. Edellä esitetyn perusteella liikevaihto kuvastaa hyvin kaupallisen radioaseman musiikin käytöstä saamaa taloudellista hyötyä.
Markkinaoikeus toteaa, ettei Radio Novan tai erikoisradioiden ole osoitettu olevan Gramexin kannalta erilaisia asiakkaita kuin ne kaupalliset radiot, joita varten vuoden 1993 välitystuomio on annettu. Kaupalliset radiot hyödyntävät Gramexin hallinnoimia oikeuksia samantyyppisesti. Saadun selvityksen perusteella kaupalliset radiot toimivat samoilla valtakunnallisen radiomainosajan myynnin markkinoilla Suomessa.
Gramex kerää yhteen yksittäisten oikeudenhaltijoiden tekijänoikeudet, jalostaa niistä yhtenäisen kokonaisuuden niputtamalla oikeudet yhteen ja myy kokonaisuuden musiikin käyttäjille. Vuoden 1993 välitystuomion mukaan välimiesoikeudelle esitetystä selvityksestä ei ole ollut pääteltävissä, että äänitteiden käytöstä radiolähetyksissä aiheutuisi valmistajille ja esittäville taiteilijoille vahinkoa äänitteiden myynnin tai työtilaisuuksien vähenemisen muodossa. Välitystuomion mukaan kaupallisen radion toiminnassa on kysymys ammattimaisesta taloudelliseen tulokseen tähtäävästä yritystoiminnasta. Korvausten tai maksujen kasvua siten, että ne kohoaisivat suhteessa enemmän kuin yrityksen myynnin kasvu, ei voida pitää elinkeinotoiminnassa tavallisena.
Markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä kuultujen henkilöiden kertomuksista on käynyt ilmi, että levy-yhtiöt pääsääntöisesti pyrkivät saamaan tuottamalleen musiikille radiosoittoa. Asiassa ei ole näytetty radiosoiton vaikuttavan levymyyntiin vähentävästi. Gramex ei ole osoittanut, että niin sanottua kulutusvaikutusta voitaisiin pitää kilpailuoikeudellisesti objektiivisena perusteena esityskorvausten eriyttämiselle.
Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että Gramex olisi Radio Novan sopimusta solmittaessa tai erikoisradiolle tekemänsä sopimusehdotuksen yhteydessä perustellut tariffia kulutusvaikutuksella tai niin sanotulla voimasoitolla. Tuolloin perusteena on ollut lähinnä erilainen toimilupa. Gramexin perustelut erilaiselle tariffille ovat muuttuneet prosessin eri vaiheissa. Mikäli Gramexin mainitsema kulutusvaikutus eli samojen kappaleiden toistuva soittaminen vaikuttaisi esityskorvauksen määrään, olisi sen vaikutus tariffin määräytymiseen tullut ilmoittaa avoimesti, läpinäkyvästi ja tasapuolisesti.
Gramex ei ole osoittanut, että se edellä mainittua sopimusta solmiessaan tai sopimusehdotusta tehdessään olisi esittänyt avoimia ja läpinäkyviä perusteluja tariffin eriyttämiselle. Gramex ei ole myöskään esittänyt, että mainitut musiikinkäyttäjät aiheuttaisivat Gramexille sellaisia kustannuksia, joilla voisi olla merkitystä tariffin määräytymisen kannalta.
Saadun selvityksen mukaan Radio Nova on maksanut vuonna 2000 ylimääräistä korvausta 1.000.000 - 1.400.000 markkaa (tarkka luku on liikesalaisuus) verrattuna korvaukseen, jonka se olisi joutunut maksamaan muuhun kaupalliseen radiotoimialaan sovelletun mainostulojakajan 7 perusteella. Radio Novan sopimuksessa ollut mainostulojakaja 5,9 johtaa lähes 20 % suurempaan korvaukseen kuin käytettäessä paikallisradioihin sovellettavaa jakajaa 7.
Gramexin erikoisradioille tekemät sopimusehdotukset ovat poikenneet vuoden 1993 välitystuomiolla vahvistetusta tariffista. Sopimusehdotukset ovat lisäksi osin poikenneet toisistaan. Ehdotusten perusteella ei ole solmittu sopimuksia.
Määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkistö täyttyy jo selkeästi kohtuuttoman ehdon vaatimisella, eikä määräävässä markkina-asemassa olevasta elinkeinonharjoittajasta riippuvaisen tahon suostuminen ehtoon poista lainvastaisuutta. Kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 ja 4 kohdan tunnusmerkistö täyttyy jo syrjivän tarjouksen tekemisellä.
Markkinaoikeus katsoo, että Gramex on menetellyt kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohtien vastaisesti, kun se on perinyt vuonna 2000 Radion Novalta 5.000.000 markan minimikorvauksen sekä soveltanut Radio Novaan erilaista mainostulojen jakajaa 5,9 kuin muuhun kaupalliseen radiotoimialaan. Gramex on samoin menetellyt kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 ja 4 kohtien vastaisesti, kun se on tehnyt Kiss FM:lle, Groove FM:lle, Star FM:lle ja Classic FM:lle toisistaan ja muusta toimialasta poikkeavat sopimustarjoukset. Gramex ei ole osoittanut kustannusperusteita tai muita kilpailuoikeudellisesti hyväksyttäviä syitä tariffin eriyttämiselle.
3.5 Seuraamusmaksu
Kilpailunrajoituslain 8 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo lain 4-7 §:n säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana.
Lain esitöiden mukaan (HE 162/1991 s. 12) vähäisenä voitaisiin pitää esimerkiksi alueellisesti tai ajallisesti rajoittunutta toimintaa tai toimintaa, jonka taloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Ensimmäisellä kerralla kiellon rikkomisesta voitaisiin määrätä alhaisempi maksu ja korottaa maksua seuraavalla kerralla, mikäli yritys edelleen jatkaa kiellon rikkomista.
Maksua määrättäessä on kilpailunrajoituslain 8 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon kilpailunrajoituksen laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Maksun suuruus on viidestä tuhannesta markasta (840,94 euroa) neljään miljoonaan markkaan (672.751,70 euroa). Jos kilpailunrajoitus ja olosuhteet huomioon ottaen on perusteltua, mainittu määrä saadaan ylittää. Maksu saa kuitenkin olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän edellisen vuoden liikevaihdosta.
Kilpailunrajoituslain 8 §:n 3 momentin säännös, jonka mukaan markkinaoikeus päättää seuraamusmaksusta kilpailuviraston esityksestä, tarkoittaa, ettei maksua voida määrätä ilman viraston esitystä. Maksun suuruuden osalta markkinaoikeus ei ole sidottu kilpailuviraston esitykseen. Markkinaoikeuden tulee harkita maksun määrä viran puolesta. Samoin viran puolesta tulee ottaa huomioon seuraamusmaksun korottamisperusteet ja perusteet lieventää maksua tai jättää maksu määräämättä. Seuraamusmaksun määrän tulisi kuitenkin ylittää kilpailunrajoituksella mahdollisesti saatu hyöty.
Edellä kuvatuin tavoin kyse on ollut Gramexin soveltamista syrjivistä tariffiehdoista. Gramex on soveltanut Radio Novaan 5.000.000 markan minimitariffia vuonna 2000. Radio Nova on irtisanonut sopimuksen päättymään 31.12.2000. Gramexin erikoisradioille tekemiä sopimusehdotuksia ei ole otettu käyttöön. Vuoden 2000 jälkeen Gramex on ilmoittanut noudattavansa kilpailuviraston ohjeistusta, kunnes tariffin määrästä on saatu tekijänoikeuslain mukainen tuomioistuinratkaisu, ja soveltanut myös Radio Novaan ja erikoisradioihin vuoden 1993 tariffia. Gramexin mukaan kyseiset radiot ovat tosiasiassa maksaneet alhaisempaa tariffia kuin mitä vuoden 1993 välitystuomiolla on vahvistettu.
Edellä olevan perusteella syrjivän hinnoittelun varsinainen välitön taloudellinen vaikutus on ollut Radio Novan vuonna 2000 maksama 1.000.000 - 1.400.000 markan (tarkka luku on liikesalaisuus) ylimääräinen korvaus verrattuna korvaukseen, jonka se olisi joutunut maksamaan vuoden 1993 välitystuomion perusteella. Ylimääräisen esityskorvauksen määrä on ollut moninkertainen suhteessa Radio Novan vuoden 2000 liiketulokseen.
Tekijänoikeuslain 47 §:n perusteella radiot ovat voineet käyttää musiikkia, mutta niillä on ollut velvollisuus maksaa käytöstä Gramexille, joka ainoana tekijänoikeusjärjestönä Suomessa hallinnoi esiintyvien taiteilijoiden ja tuottajien oikeuksia. Gramexilla määräävässä markkina-asemassa olevana elinkeinonharjoittajana on ollut velvollisuus huolehtia siitä, että sen soveltamat tariffit ovat läpinäkyvät, tasapuoliset ja syrjimättömät. Erilaisista sopimusehdotuksista on aiheutunut epätietoisuutta kaupalliselle radiotoimialalle. Liiketoiminnan suunnittelu, investoinnit ja uusien yrittäjien markkinoille tulo on vaikeutunut.
Gramexin menettelyä ei voida pitää kilpailunrajoituslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä eikä seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.
Gramexin vuoden 2002 toimintakertomuksen mukaan yhdistys on kerännyt vuonna 2002 korvauksia yhteensä 15,2 miljoonaa euroa. Tästä summasta kaupallisilta radioasemilta kertyneiden korvausten määrä on ollut 2,7 miljoonaa euroa. Gramexin varsinaisen toiminnan kokonaiskulut ovat olleet 2,6 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella markkinaoikeus määrää Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:lle 250.000 euron seuraamusmaksun.
3.6 Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asia on tullut vireille kilpailuvirastossa Oy Suomen Uutisradio Ab:n, Classic Radio Oy:n, Helsingin Radioviestintä Oy:n ja Oy Metromedia Finland Ab:n (entinen Oy P 4 Finland Ab) toimenpidepyynnöstä. Nämä yhtiöt ovat olleet kuultavina kilpailuneuvostossa ja markkinaoikeudessa. Tässä yhteydessä ne ovat joutuneet käyttämään asianajajan apua.
Nämä seikat ja asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos mainitut yhtiöt joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.
Radioiden oikeudenkäyntikuluvaatimus sisältää myös kilpailuvirastokäsittelyn aikana aiheutuneita kuluja. Kilpailuvirastossa kysymys on ollut hallintomenettelylain mukaisesta viranomaismenettelystä. Siitä aiheutuneet kulut eivät ole korvattavissa hallintolainkäyttölain perusteella. Tästä syystä markkinaoikeus hylkää radioiden oikeudenkäyntikuluvaatimuksen siltä osin kuin siinä on kysymys kilpailuvirastossa aiheutuneista kuluista.
Näin ollen Gramex tulee velvoittaa korvaamaan radioiden kilpailuneuvosto- ja markkinaoikeusprosessin aikana aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että ei ole kohtuutonta, että Gramex joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.
4. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus määrää Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusjärjestö Gramex r.y:n maksamaan valtiolle 250.000 euron seuraamusmaksun.
Markkinaoikeus kieltää Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusjärjestö Gramex r.y:tä perimästä Radion Novalta 5.000.000 markan minimikorvausta sekä soveltamasta Radio Novaan erilaista mainostulojen jakajaa (5,9) kuin muuhun kaupalliseen radiotoimialaan.
Markkinaoikeus kieltää Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:tä soveltamasta Kiss FM:ään, Groove FM:ään, Star FM:ään ja Classic FM:ään niitä toisistaan ja muusta toimialasta poikkeavia sopimusehtoja, joista kilpailuviraston esityksessä on kysymys.
Nyt asetettuja kieltoja on noudatettava 150.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusjärjestö Gramex r.y:n korvaamaan Oy Suomen Uutisradio Ab:n, Classic Radio Oy:n, Helsingin Radioviestintä Oy:n ja Oy Metromedia Finland Ab:n oikeudenkäyntikulut kohtuullisiksi katsotuilla 50.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
Muut vaatimukset hylätään.
5. MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kilpailunrajoituslain 21 §:n 2 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Olli Mäkinen sekä asiantuntijajäsenet Ville Aalto-Setälä, Eero Lehto ja Olavi Sulkunen.
HUOM.
Markkinaoikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Katso korkeimman hallinto-oikeuden päätös 4.10.2005 taltionumero 2527.