MAO:255/10

Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus ry - puhelinhaastattelupalvelun ja selainpohjaisen tietokannan ja sovelluksen hankkiminen
- hankintapäätöksen perusteleminen
- vertailuperusteiden ilmoittaminen
- epäselvä tarjouspyyntö

Dnro 94/09/JH
Antopäivä 7.6.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus ry on pyytänyt 23.1.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia puhelinhaastattelupalvelun ja selainpohjaisen tietokannan ja sovelluksen hankkimiseksi maatilasidonnaisten yritysten kehittämistarpeiden selvittämiseen. Lisäksi on pyydetty tarjousta optiosta toistaa kysely kolmen vuoden sisällä hankintasopimuksen allekirjoituspäivästä. Hankinnasta on 26.1.2009 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kahdeksan tarjousta.

Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja on 12.2.2009 päättänyt valita Innolink Research Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 19.000 euroa.

Hankintayksikkö on 8.3.2010 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että hankintasopimusta ei ole tehty.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön päätöksen 12.2.2009 ja määrää hankintayksikön suorittamaan uuden tarjousvertailun saatujen tarjousten pohjalta. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksua 9.942,54 euroa ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.294 eurolla korkoineen.

Hankintayksikön laatimia pisteytysperusteita ja niiden perusteella tehtyä vertailutaulukkoa ei voida pitää riittävänä, koska hankintapäätöksen perusteluvirheen aiheuttama 0,16 pisteen ero on niin marginaalinen, että sen olisi tullut johtaa hinta – laatu -suhteeltaan parhaan tarjouksen valintaan. Hakijan tarjous on 4.056,25 euroa eli 16,7 % halvempi kuin tarjouskilpailun voittaneen Innolink Research Oy:n tarjous. Tarjouspyynnön mukaisen option toteutuessa hakijan tarjous olisi ollut 8.112,50 euroa halvempi. Hinnaltaan kalliimman tarjouksen valinta edellyttäisi objektiivisesti osoitettavia perusteita, jotka tekevät hinnaltaan kalliimmasta tarjouksesta kokonaistaloudellisesti edullisemman.

Hankintapäätöstä ei ole tehty kaikilta osin tarjouspyynnössä ilmoitetuin perustein. Vertailussa on todettu uutena seikkana, että pisteytys on toteutettu laadunmittausjärjestelmiä arvioimalla. Laadunmittausjärjestelmien arviointi ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen vertailuperuste eikä sitä olisi tullut soveltaa tarjousten vertailussa.

Laadunhallinta, ammatillinen pätevyys ja referenssit ovat tekijöitä, jotka ovat liittyneet tarjoajien soveltuvuuden arviointiin. Näin ollen niitä ei ole tullut käyttää tarjousten laatuvertailussa.

Hankintayksikkö ei ole perustellut tarjouskilpailun ratkaisussa käytettyjen valintaperusteiden osalta sitä, miksi hakija on saanut 0,16 pistettä vähemmän kuin voittanut tarjoaja. Hankintayksikkö ei ole tekemässään hankintapäätöksessä mitenkään perustellut pisteiden antamista. Hankintapäätöksestä ei ilmene sitä, mihin se on perustunut eikä hankintapäätöksestä käy ilmi sitä, miten tarjouksia on vertailuperusteiden osalta arvioitu toisiinsa nähden.

Hankintapäätöksen perusteluissa on mainittu sovelletut arviointikriteerit, mutta ei sitä, miten niitä on sovellettu. Vertailutaulukosta ei käy ilmi, miksi Innolink Research Oy on ollut väitetyllä tavalla muita parempi asiakastyytyväisyyttä koskevassa vertailussa.

Hankintayksikön tekemä vertailu on virheellinen myös siksi, että siitä ei käy ilmi, kuinka paljon pisteitä tarjoajille on annettu laadullisten vertailuperusteiden alakohdista. Hankintayksikön olisi tullut vertailla tarjouksia soveltamalla kaikkia tarjouspyynnössä ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankintayksikkö on tarjouksia arvioidessaan virheellisesti arvioinut hakijan pisteet liian alhaisiksi.

Toimitusvarmuuden vertailu on jakautunut kyselytutkimuksen toteuttamiseen ja tietojärjestelmän arviointiin. Hakijan kyselytutkimuksen toteuttajalla on lähes 25 vuoden kokemus alalta ja noin 80 haastattelijaa, joilla on koulutus kyseiseen tehtävään. Koulutetut haastattelijat osaavat tunnistaa ja tuoda esiin erilaisia yritysten tarpeita, mitä on edellytetty tarjouspyynnössä. Haastattelutyön laadukkuudessa on olennainen ero hakijan hyväksi voittaneeseen tarjoajaan nähden.

Hakijan tarjoama tietojärjestelmä on laadultaan parempi kuin voittaneessa tarjouksessa. Ulkopuolinen arvioitsija Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt Analystica Oy:lle ISO 9110:2008 sertifikaatin, joka varmentaa, että hakija laatujärjestelmä täyttää standardin mukaiset vaatimukset. Innolink Research Oy ei ole esittänyt vastaavaa laadun toteutumista eikä se ole esittänyt selvitystä sertifioinnista.

Vertailutaulukosta ei myöskään käy asiakastyytyväisyyden osalta ilmi, miksi asiantuntijaorganisaatiot IROResearch Oy Tutkimustoimisto ja Taloustutkimus Oy ovat saaneet aikaisempien referenssien ja saadun laatupalautteen osalta kumpainenkin 4 pistettä, vaikka ovat suuria toimijoita ja vakiinnuttaneet toimintansa alalla, kun taas pienempi Intelligence Factory Oy on saanut 4,5 pistettä.

Hankintalain mukaan hakijan tarjous olisi tullut hyväksyä, koska hakija on tehnyt halvimman ja laadultaan paremman tai vähintään yhtä hyvän tarjouksen kuin voittanut tarjous. Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus ry on vaatinut, että hakemus hylätään.

Hankintamenettely on ollut hankintalain mukainen. Hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyyn osallistuvia tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankinnan arvoon suhteutettuna arviointikohteittain esitetty pisteytys on vastannut hankintapäätöksen perustelua koskevia hankintalain vaatimuksia. Tarjousvertailu on tehty tarjouspyynnössä esitetyin perustein ja painoarvoin. Painoarvot on asetettu tarkoituksenmukaisessa suhteessa, jonka perustana ovat olleet hankintayksikön aiemmat kokemukset vastaavien kyselyselvitysten toteutuksesta. Mikäli tarjousvertailussa muodostunutta 0,16 pisteen eroa ei olisi huomioitu hankintapäätöksessä Innolink Research Oy:n eduksi, olisi hankintayksikkö rikkonut kokonaistaloudellisuuden toteutumista suhteessa tarjouspyyntöön.

Laadunhallintajärjestelmää on arvioitu työsuunnitelmaan ja toimitusvarmuuteen liittyvänä palvelun laatuna asettamatta laatujärjestelmää kuitenkaan tarjoajan kelpoisuusedellytykseksi. Laadunhallintajärjestelmän arvioimista tulee pitää ensisijassa vertailun kirjalliseen perusteluun liittyvänä informaationa, jonka vähäisyyttä kohtaan hakija esittää hakemuksessaan kritiikkiä.

Hankintayksikön aiempien vastaavia selvitystöitä koskevien kokemusten perusteella haastattelijoiden suhteellisen pieni määrä tuottaa tilaajan kannalta paremman lopputuloksen. Tästä syystä hankintayksikkö on tarjousvertailussa pitänyt työsuunnitelman laatua arvioidessaan voittaneen tarjoajan henkilömäärältään huomattavasti rajatumpaa haastattelijajoukkoa laadullisesti parempana vaihtoehtona.

Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tietoa sertifikaateista eikä tarjouksia ole arvioitu niiden perusteella. Tarjoajan koko tai vakiintunut asema alalla ei sinänsä aiheuta erityisiä perusteluvaatimuksia tarjoajien asiakastyytyväisyyden arvioinnissa.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnössä ei ollut kerrottu niitä seikkoja, joiden perusteella työsuunnitelmien laatua ja asiakastyytyväisyyttä arvioidaan. Tarjouspyynnössä olisi tullut selvästi ilmoittaa, mitä työsuunnitelmien laadulla ja ohjelman soveltumisella tarkoitetaan, miten ne painotetaan ja mahdollisesti pisteytetään ja muuten arvioidaan. Tarjousvertailussa käytettyjä vertailuperusteita haastattelutyön laadukkuus ja selvitystyöryhmän koostumus ei ollut ilmoitettu tarjouspyynnössä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Referenssit soveltuvuuden arvioinnissa ja laatuvertailussa

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely on kaksivaiheinen niin, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuutta osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi, ja vasta tämän jälkeen arvioitava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta. Hankinnassa ei tulisi lähtökohtaisesti käyttää samoja seikkoja sekä tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa että tarjousten vertailuperusteina, ainakaan yksilöimättä jo tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän selvästi sitä, mitä tietoja tarjoajilta vaaditaan tietyn asian arvioimiseen ja kuinka nimettyjä seikkoja on tarkoitus soveltaa kussakin tarkoituksessa.

Hankintalain 72 §:n mukaan palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön perusteella referensseillä on ollut merkitystä sekä tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena olevan asiakastyytyväisyyden vertailussa. Soveltuvuuden arvioinnissa referenssien käyttämisen perusteena on tarjouspyynnön mukaan se, mitä referensseistä muun selvityksen ohella ilmenee tarjoajan edellytyksistä hankittavan palvelun toteuttamiseksi. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa referenssejä puolestaan käytetään laatupalautteen ja muun selvityksen ohella asiakastyytyväisyyden arvioimiseen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössään referenssien osalta tehnyt riittävästi eroa niiden seikkojen välillä, joilla on merkitystä toisaalta tarjoajien kelpoisuuden arvioinnissa ja toisaalta tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa. Tarjouspyynnön perusteella on riittävän selvästi ymmärrettävissä, että referensseillä on merkitystä tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävän laadunhallinnan, pätevyyden ja kokemuksen kannalta sekä toisaalta tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä seikkoja arvioitaessa. Tarjouspyyntö ei tältä osin ole ollut hankintasäännösten vastainen.

Tarjouspyyntö, tarjousvertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 69 §:n mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Esitöiden (s. 106) mukaan tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Esitöiden mukaan tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, ja tarjousvertailusta on ilmettävä, mihin annetut piste-erot perustuvat. Oikeuskäytännön mukaan hankintapäätöksestä on ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit ja arviointiperusteet:

– Palvelun hinta (50 %)
o palvelun kokonaishinta (ilman arvonlisäveroa)
– Työsuunnitelman laatu, ohjelman soveltuminen, toimitusajankohta ja -varmuus (30 %)
o suunnitelma puhelinhaastatteluiden ja tietojen tallentamisen järjestämisestä
o sovelluspohjaisen tietojärjestelmän soveltuminen tilaajan tarpeisiin
– Asiakastyytyväisyys (20 %)
o aikaisemmat referenssit
o saadut laatupalautteet tai muu vastaava tieto

Hankintayksikön laatimasta tarjousten vertailutaulukosta käy ilmi, että hankintayksikkö on vertaillut tarjouksia kaikkien kolmen tarjouspyynnössä mainitun kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen osalta. Tarjousten vertailua koskevasta taulukosta ilmenee tarjoajien kokonaishinnasta, suunnitelmista ja asiakastyytyväisyydestä saamat pisteet sekä kokonaispisteet. Tarjouksille annettuja pisteitä ei ole perusteltu miltään osin. Hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöksessä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteerien soveltamista vertailuperusteittain kunkin tarjouksen osalta. Hankintapäätöksen perusteluista ei ilmene, mihin tarjousten väliset piste-erot ovat perustuneet. Hankintayksikön menettely on ollut tältä osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Hankintapäätöksen liitteenä olevasta tarjousten vertailusta ilmenee, että tarjouspyynnön mukaisen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena olleen ”Työsuunnitelman laatu, ohjelman soveltuminen, toimitusajankohta ja -varmuus” pisteytystä on perusteltu seuraavasti: ”Haastattelutyön laadukkuus, miten haastattelijat tunnistavat ja saavat esiin erilaisia yritysten tarpeita. Selvitystyöryhmän koostumus. Tietojärjestelmän helppous, monipuolisuus ja analysointimahdollisuudet. Toimitusajankohdan sopivuus ja toimitusvarmuus.”

Tarjouspyynnön mukaan sovelluspohjaisen tietojärjestelmän soveltumista tilaajan tarpeisiin arvioidaan vertailuperusteen ”työsuunnitelman laatu, ohjelman soveltuminen, toimitusajankohta ja -varmuus” alakohtana. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan tarjouspyynnössään yksilöinyt, mitkä tilaajan tarpeisiin liittyvät seikat vaikuttavat kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin tai mihin seikkoihin hankintayksikkö tulee tältä osin kiinnittämään huomiota tarjousten vertailussa. Tarjoajat eivät ole voineet tarjouspyynnön perusteella riittävällä tarkkuudella tietää, mitä vertailuperusteeksi ilmoitetulla sovelluspohjaisen tietojärjestelmän soveltumisella tilaajan tarpeisiin tarkoitetaan. Menettely on ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole käynyt ilmi, että työsuunnitelman tarjousvertailu tehtäisiin hankintapäätöksen perusteluissa mainitun selvitystyöryhmän koostumuksen perusteella. Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että työsuunnitelman laatua arvioidaan haastattelutyön laadukkuuden kautta sen perusteella, miten haastattelijat tunnistavat ja saavat esiin erilaisia yritysten tarpeita. Tarjouspyynnöstä ei myöskään ole käynyt ilmi, että tarjousvertailu tehtäisiin tietojärjestelmän helppouden, monipuolisuuden ja analysointimahdollisuuksien perusteella.

Vertailuperusteen ”Asiakastyytyväisyys” pisteytystä on perusteltu seuraavasti: ”Pisteitä on saanut enemmän, jos on ollut referenssejä vastaavanlaisilta asiantuntijaorganisaatioilta palvelutarvetutkimuksista kuin yritysten asiakastyytyväisyyskyselyistä. Arvioitu laadunmittaamisjärjestelmiä ja saatuja palautteita.” Laadunmittaamisjärjestelmien arviointi ei ole ollut tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailuperuste. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin se on perustanut työsuunnitelman laatua, ohjelman soveltuvuutta ja asiakastyytyväisyyttä koskevan tarjousten vertailun sellaisiin seikkoihin, joita tarjoajat eivät ole tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet ymmärtää käytettävän tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Edellä todetut hankintamenettelyn virheet ja jäljempänä seuraamuksesta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamus

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Edellä todetut hankintamenettelyn virheet huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyn virheellisyyttä ole mahdollista tässä tapauksessa korjata muulla tavalla kuin järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa puhelinhaastattelupalvelun ja selainpohjaisen tietokannan ja sovelluksen hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää asiasta uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi katsomalla määrällä.

Hakija on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi hakijan oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtajan 12.2.2009 tekemän hankintapäätöksen puhelinhaastattelupalvelun ja selainpohjaisen tietokannan ja sovelluksen hankkimisesta ja kieltää Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus ry:tä tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta kyseistä päätöstä muutoinkaan täytäntöön.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 5.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus ry:n korvaamaan Analystica Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Antti Vuori-Karvia