
|
|
Tuomioistuimet - Hovioikeudet - Ratkaisukäytäntö - Ratkaisukäytäntö, Turun hovioikeuden osalta - THO:2005:33 THO:2005:33Antopäivä: 3.11.2005 Murtovälineen hallussapito Antopäivä: 3.11.2005 IKAALISTEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 17.1.2005 Syyttäjä Johtava kihlakunnansyyttäjä Vastaaja(t) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - A Asianomistajat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Asia Huumausainerikos ym. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - VAATIMUKSET JA PERUSTEET Syyte - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 27. MOOTTORIKULKUNEUVON KÄYTTÖVARKAUS 25.9.2004 - 26.9.2004 TAMPERE - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 29. MURTOVÄLINEEN HALLUSSAPITO 25.9.2004 - 27.9.2004 TAMPERE - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 31. VARKAUS 27.9.2004 TAMPERE 32. VARKAUS 27.9.200 TAMPERE - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - VASTAUKSET JA PERUSTEET - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - A A on kiistänyt syytekohdassa 29 kerrotuin tavoin syyllistyneensä murtovälineen hallussapitoon. Hän oli ammatiltaan kirvesmies ja hänellä oli ollut oikeus ammattinsa vuoksi pitää hallussaan syytteessä kerrotunlaisia työkaluja. A on vastustanut tämän syytekohdan osalta häneltä takavarikoidun omaisuuden tuomitsemista valtiolle menetetyksi ja pyytänyt, että kyseiset esineet määrätään palautettavaksi hänelle. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Syyksilukeminen - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kohta 29 Perustelut: A on kiistänyt syytteen murtovälineen hallussapidosta ja käräjäoikeudessa kertonut, että hän oli ammatiltaan kirvesmies ja että hän oli kahtena viime kesänä tehnyt hirsirakennustöitä. Hän oli tapahtuma-aikana ollut työharjoittelijana omakotitalon rakennustyömaalla, missä hän oli käyttänyt syytteessä kerrottuja esineitä työvälineenä. Hänen tarkoituksenaan oli ollut syytteen 27 kohdassa kerrotulla - - - - autolla käydä työmaalla Tampereelta käsin ja siksi hän oli laittanut kyseiset omistamansa esineet autoon. A on 27.9.2004 kello 16 otettu kiinni - - - - auton luota. Autosta on tuolloin takavarikoitu syytteessä kerrottu A:n omaisuus, joista sorkkaraudat ovat olleet auton tavaratilan välikannen alla. A on esitetyn selvityksen mukaan ollut liikkeellä - - - - autolla murtautuessaan syytteen 31 ja 32 kohdissa kerrotuin tavoin - - - - autoon ja - - - - työmaanosturiin. A ei ole esitutkinnassa kertonut mitään siitä, että hän olisi rikoksen tekoaikana ollut työharjoittelijana rakennustyömaalla. A on esitutkinnassa myöntänyt syyllistyneensä murtovälineiden hallussapitoon. A:n kertomusta siitä, että syytteessä kerrotut esineet olisivat hänen rakennustyössä käyttämiä työkaluja, on pidettävä epäuskottavana. Käräjäoikeus katsoo, että A on syytteessä kerrotuin tavoin ilman hyväksyttävää syytä pitänyt hallussaan kyseisiä välineitä, joita voidaan perustellusti epäillä pääasiassa käytettävän tunkeutumiseen toisen hallinnassa olevaan suljettuun tilaan rikoksen tekemistä varten. Kohta 31 A on syyllistynyt niihin rikoksiin, mistä syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta. Perustelut: A on tunnustanut teot ja myöntänyt syytteen oikeaksi. Kohta 32 (syytekohdat 32-33) A on 27.9.2004 Tampereella syytekohdassa 32 kerrotuin tavoin murtautunut - - - - työmaalla olleeseen - - - - työmaanosturiin ja anastanut sieltä Leijona-työkalusarjan, kaksi jakoavainta, kuusi ruuvimeisseliä, katkaisupihdit, pajavasaran, lyöntitapin, kaksi varoitusvilkkua ja jatkoroikan sekä syytekohdassa 33 kerrotuin tavoin anastanut samalta työmaalta varaston edestä työmaavalon ja jatkohohdon. Menettelyllään A on syyllistynyt yhteen varkauteen. Näyttämättä on jäänyt, että A olisi anastanut työmaanosturista - - - - sisätilalämmittimen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Käräjäoikeus on vaatimukset enemmälti hyläten ratkaissut jutun tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla. SYYTETTY A TUOMIOLAUSELMA SYYKSI LUETUT RIKOKSET 10) Huumausainerikos 21.7.-3.9.2004 RANGAISTUSSEURAAMUKSET - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET A:n hallusta takavarikoidut lääketabletit, - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet: Käräjätuomari Eeva-Liisa Nisula TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 3.11.2005 VALITTAJA A VASTAPUOLI Kihlakunnansyyttäjä VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA Valitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - A A on vaatinut, että syyte ja menettämisseuraamusvaatimus hylätään kohdan 29 osalta. A:lla oli ollut 29 kohdassa tarkoitetussa tilaisuudessa hyväksyttävä syy pitää hallussaan käräjäoikeuden tuomiossa mainittuja työkaluja. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Syyttäjä Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään perusteettomana. KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA Hovioikeus on ratkaissut asian - - - - pääkäsittelyssä - - - HOVIOIKEUDEN PÄÄKÄSITTELYSSÄ ESITETTY TODISTELU Henkilötodistelu A todistelutarkoituksessa Muu oikeudenkäyntiaineisto Esitutkintapöytäkirjaan 6750/R/12844/04 kirjattu A:n kertomus HOVIOIKEUDEN RATKAISU - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Kohta 29 Riidatonta on, että A on laittanut kysymyksessä olevat esineet käräjäoikeuden perustelujen kohdassa 27 tarkoitettuun luvattomasti käyttöönottamaansa autoon, jonka luota hänet on käräjäoikeuden toteamin tavoin 27.9.2004 otettu kiinni, sekä että A on ollut liikkeellä sanotulla autolla murtautuessaan käräjäoikeuden perustelujen kohdassa 31 selostetuin tavoin siinä tarkoitettuun autoon ja kohdassa 32 kerrotuin tavoin siinä mainittuun työmaanosturiin. Riidatonta on myös, että kysymyksessä olevat esineet on A:n kiinnioton yhteydessä takavarikoitu kohdassa 27 tarkoitetusta autosta. A on hovioikeudessa kertonut kyseisten esineiden käyttötarkoituksesta samalla tavoin kuin käräjäoikeuden perusteluihin on merkitty. Esitutkinnassa A on myöntänyt syyllistyneensä murtovälineiden hallussapitoon. A on hovioikeudessa kertonut, että poliisi oli pakottanut hänet myöntämään murtovälineen hallussapidon. Häntä ei olisi muutoin päästetty vapaaksi. Edellä - - - - ensimmäisessä kappaleessa selostetuista riidattomista kysymyksessä olevien esineiden hallussapito-olosuhteista on vahvoin perustein pääteltävissä, että näitä esineitä käytetään pääasiassa apuna tunkeutumisessa toisen hallinnassa olevaan suljettuun tilaan rikoksen tekemistä varten. Hallussapito-olosuhteet huomioon ottaen hovioikeuskin pitää A:n kertomaa käräjäoikeuden tavoin epäuskottavana. Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut kohdan 29 osalta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmista. SYYTETTY A TUOMIOLAUSELMA Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet: hovioikeudenneuvos Juhani Saarinen Äänestys ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 05/525 Hovioikeudenneuvos Pentti Mäkinen: Perustelut Syyttäjä on kohdan 29 osalta vaatinut asiassa A:lle rangaistusta rikoslain 28 luvun 12a §:n nojalla murtovälineen hallussapidosta sillä perusteella, että A oli sanotussa kohdassa tarkoitetussa tilaisuudessa ilman hyväksyttävää syytä pitänyt hallussaan sorkkarautoja, pihtejä, vasaroita, ruuvimeisseliä, sahaa, puukkoa ja taskulamppua, joita voidaan perustellusti epäillä pääasiassa käytettävän tunkeutumiseen toisen hallinnassa olevaan suljettuun tilaan rikoksen tekemistä varten. Rikoslain edellä mainitun säännöksen mukaan siinä tarkoitettu murtoväline on sellainen avain toisen lukkoon (jäljempänä myös väärä avain) taikka tiirikka tai muu väline, jota voidaan perustellusti epäillä käytettävän tunkeutumiseen toisen hallinnassa olevaan suljettuun tilaan rikoksen tekemistä varten. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, ovatko syytteessä mainitut A:n hallussa olleet esineet säännöksessä tarkoitettuja muita välineitä. Säännöksessä mainitaan esimerkkeinä siinä tarkoitetuista välineistä vain väärä avain ja tiirikka. Ne ovat välineitä, joiden avulla tunkeudutaan toisen hallinnassa olevaan suljettuun tilaan sen rakenteita merkittävästi rikkomatta. Säännöksessä käytetyt esimerkit viittaavat siten siihen, ettei säännöksessä mainituilla muilla välineillä tarkoiteta sellaisia käyttötavaltaan väärästä avaimesta ja tiirikasta poikkeavia välineitä, esimerkiksi kirvestä, puskutraktoria tai räjäytysainetta, joilla tunkeudutaan suljettuun tilaan sen rakenteita sisäänpääsyn edellyttämällä tavalla rikkoen. Voidaan olettaa, että avaimen toisen lukkoon ja tiirikan mainitsemisella säännöksessä on sen tulkintaa ohjaava merkitys. Jos säännöksessä olisi muilla välineillä tarkoitettu kaikkia välineitä, joita voidaan käyttää tunkeutumisessa suljettuun tilaan, olisi väärän avaimen ja tiirikan mainitseminen säännöksessä tarpeetonta. Säännös olisi tuossa tapauksessa voitu kirjoittaa muotoon: Joka ilman hyväksyttävää syytä pitää hallussaan välinettä, jota voidaan perustellusti epäillä käytettävän tunkeutumiseen toisen hallinnassa olevaan suljettuun tilaan rikoksen tekemistä varten, on tuomittava murtovälineen hallussapidosta sakkoon. Säännöksen sanamuoto tukee siten vahvasti sitä, että säännöksessä on muilla välineillä tarkoitettu vain käyttötavaltaan väärään avaimeen ja tiirikkaan rinnastettavia välineitä. Säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 17/2001 vp s. 23-24) on perusteltu säännöksen tarpeellisuutta seuraavin tavoin. Rikosten ennaltaehkäisyn kannalta olisi syytä löytää keino, jolla voitaisiin kieltää lukkojen avaamiseen soveltuvien erityisvälineiden ja väärien avainten hallussapito joissakin tapauksissa. Rikosten selvittämistyössä ja yleisen järjestyksen valvonnassa poliisi joutuu joskus sellaiseen tilanteeseen, että jollakin henkilöllä on ilman hyväksyttävää perustetta hallussaan lukkojen avaamiseen liittyviä välineitä tai avaimia, joiden ilmeinen käyttötarkoitus on auttaa tunkeutumisessa anastuspaikalle. Rikosten tehokas ennaltaehkäisy edellyttäisi, että rikosten tekemiseen tarkoitettu esine voitaisiin ottaa epäilyttävältä henkilöltä pois ennen rikoksen tekemistä. Tämä edellyttäisi, että murtautumisrikosten tekemiseen pääasiassa tarkoitettujen välineiden hallussapito ilman hyväksyttävää syytä säädettäisiin rangaistavaksi. Näin osoitettaisiin myös yhteiskunnan paheksuvaa suhtautumista tällaisten välineiden hallussapitoon. Puheena olevassa hallituksen esityksessä ei mainita tiirikan ja väärän avaimen lisäksi nimenomaisesti muita säännöksessä tarkoitettuja välineitä. Tämä ja edellä selostetut esityksen perustelut säännöksen tarpeellisuudesta tukevat vahvasti sitä tulkintaa, johon edellä olen katsonut säännöksen sanamuodonkin viittaavan. Säännöksessä tarkoitettuja välineitä on säännöksen rikosnimikkeessä nimitetty murtovälineiksi. Säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä on sanotuista välineistä lausuttu, että niitä voidaan käyttää murtautumiseen. Koska kuitenkin esityksessä on myös tiirikan avulla tapahtuvaa tunkeutumista toisen lukittuun tilaan kutsuttu murtautumiseksi, tuohon tekotapaan viittaaminen rikosnimikkeessä ja hallituksen esityksessä ei osoita, että säännös soveltuisi myös muiden kuin väärän avaimen ja tiirikan sekä näihin käyttötavaltaan rinnastettavien välineiden hallussapitoon. Hallituksen esityksessä on lausuttu: Sen sijaan eräiden työvälineiden, joita voidaan käyttää murtautumiseen, hallussapidosta rangaistaisiin säännöksen perusteella vain, jos välineen hallussapito-olosuhteista voidaan vahvoin perustein epäillä sitä käytettävän apuna rikoksen tekemisessä. Tämä lausuma on tulkittavissa niin, että siinä tarkoitetaan työvälineellä muuta kuin avainta toisen lukkoon, tiirikkaa tai näihin rinnastettavaa välinettä. Toisaalta lausumassa saatetaan tarkoittaa myös väärään avaimeen ja tiirikkaan rinnastettavaa työvälinettä. Lausumasta ei siten ole pääteltävissä, mitä säännöksessä tarkoitetaan muulla välineellä. Rangaistavuutta koskevia säännöksiä tulkitaan suppeasti, ellei laajemman tulkinnan puolesta ole esitettävissä hyväksyttäviä perusteita (Heinonen ym., Rikosoikeus, 1999, s. 84). Tässä tapauksessa suppea tulkinta johtaa siihen, että puheena olevassa säännöksessä tarkoitetaan muulla välineellä vain väärään avaimeen tai tiirikkaan käyttötavaltaan rinnastettavissa olevaa välinettä. Perusteita tulkita säännöstä laajemmin ei ole. Kerrotut seikat huomioon ottaen katson, että rikoslain 28 luvun 12a §:ssä tarkoitetaan muilla välineillä vain käyttötavaltaan väärään avaimeen ja tiirikkaan rinnastettavia välineitä. Syyttäjän syytteessä mainitut A:n hallussa olleet välineet eivät ole sanotuin tavoin rinnastettavissa väärään avaimeen ja tiirikkaan. A:han kohdan 29 osalta kohdistettu syyte on sen vuoksi hylättävä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Selostetuilla perusteilla ratkaisen asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. Tuomiolauselma Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS Syyksi luetut rikokset 10, 13, 15, 19, 21, 22, 24, 26-28 ja 30-32 HYLÄTTY SYYTE 29) Hylkään syytteen murtovälineen hallussapidosta 25.-27.9.2004 MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET Kumoan käräjäoikeuden tuomiossa mainitun takavarikon (6750/R/12844/04/TVP/1) lääketabletteja lukuunottamatta ja määrään takavarikoidut sorkkaraudat, pihdit, vasarat, ruuvimeisselin, sahan, puukon ja taskulampun luovutettavaksi takaisin A:lle. Muilta osin olen samaa mieltä kuin enemmistö. Lainvoimaisuustiedot: Lainvoimainen |