THO:2006:7

Oikeudenkäyntimenettely
Väliaikainen lähestymiskielto
Toimivaltainen tuomioistuin
Muutoksenhaku

Antopäivä: 25.4.2006
Diaarinumero: R 06/845
Ratkaisunumero: 1033

TURUN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 25.4.2006

RATKAISU, JOHON ON HAKEMUS LIITTYY

Turun käräjäoikeus 17.2.2006 nro 05/489

ASIA

Väliaikainen lähestymiskielto

HAKIJAT

A
B edustajanaan huoltajansa A

SELOSTUS ASIASTA

A ja B ovat käräjäoikeudessa pyytäneet lähestymiskieltoa C:tä, D:tä ja E:tä vastaan. Käräjäoikeuden hylättyä hakemuksen A ja B ovat valittaneet siitä hovioikeuteen.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A on omasta puolestaan ja huoltajantoimessaan hovioikeuteen 11.4.2006 saapuneessa kirjoituksessa vaatinut, että heidän käräjäoikeudessa esittämänsä hakemuksen mukainen lähestymiskielto määrätään väliaikaisena tulemaan voimaan välittömästi.

Hovioikeus on lähestymiskiellosta annetun lain 11 §:n 3 momentin nojalla jättänyt varaamatta C:lle, D:lle ja E:lle tilaisuuden tulla kuulluksi hakemuksesta, koska se pääasiaratkaisusta ilmenevin tavoin hovioikeudessa esitettynä on ilmeisen perusteeton.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kysymys lähestymiskiellosta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetun väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä.

Lähestymiskiellosta annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla lähestymiskieltoa koskevan asian ratkaisee käräjäoikeus. Saman pykälän 3 momentin mukaan väliaikaisesta lähestymiskiellosta säädetään lain 11 - 13 §:ssä.

Edellä mainitun lain 11 §:n mukaan väliaikaisesta lähestymiskiellosta päättää tuomioistuin tai pidättämiseen oikeutettu virkamies. Muuta nimenomaista säännöstä siitä, millä viranomaisella on toimivalta määrätä väliaikainen lähestymiskielto, ei ole. Sen sijaan lain 13 §:ssä on säännös, jonka mukaan väliaikaisesta lähestymiskiellosta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä lähestymiskiellosta säädetään.

Itsestään selvää on, että selostetussa 11 §:ssä ei ole voitu tuomioistuimella tarkoittaa mitä tahansa tuomioistuinta. Tähän nähden ja kerrottu 13 § huomioon ottaen on perusteltua päätellä, että toimivaltainen tuomioistuin määräämään väliaikaisen lähestymiskiellon on puheena olevan lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu käräjäoikeus. Näin ollen ja kun A ja B eivät ole käräjäoikeudessa vaatineet lähestymiskiellon määräämistä väliaikaisena, heidän hakemuksensa on jätettävä hovioikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Hovioikeus toteaa, että lähestymiskiellosta annetun lain 11 §:n 4 momentin mukaan väliaikaista lähestymiskieltoa koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta. Säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 144/2003 vp) perustellaan kieltoa sillä, että jo ennen säännöksen säätämistäkin muutoksenhaku tuomioistuimen päätökseen sanotunlaisessa asiassa oli kielletty oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemään ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla vain, jos se on nimenomaisesti sallittu. Koska nyt ei kuitenkaan ole kysymys muutoksen hakemisesta käräjäoikeuden ratkaisuun, vaan hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltäväksi saatetusta hakemuksesta on perusteltua katsoa, ettei muutoksen hakeminen asiassa annettavaan hovioikeuden ratkaisuun ole kiellettyä mainitun 11 §:n 4 momentin nojalla.

Hovioikeuden ratkaisun kohteena oleva hakemus liittyy käräjäoikeuden ratkaisemaan lähestymiskieltoasiaan, joka on valittamalla saatettu hovioikeuteen. Näin ollen ja korkeimman oikeuden ratkaisusta 1999:106 ilmenevä oikeusohje huomioon ottaen ratkaisuun haetaan muutosta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta pyytämällä.

Päätöslauselma

A:n ja B:n hakemus välittömän lähestymiskiellon määräämisestä jätetään tutkimatta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi (eri mieltä)
hovioikeudenneuvos Riitta Jousi
hovioikeudenneuvos Pentti Mäkinen

Esittelijä: viskaali Esko Junnila

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 06/845

Hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi:

Asiassa on kysymys lähestymiskiellosta annetussa laissa tarkoitetun väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä. Asiasta säädetään lain 3 luvussa, johon kuuluvat lain 11 - 13 §. Lain 11 §:n 1 momentin mukaan asiasta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies tai tuomioistuin. Lain 13 §:n mukaan taas väliaikaisesta lähestymiskiellosta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä lähestymiskiellosta säädetään. Tämä sanamuoto osoittaa, että ellei mainitussa lain 3 luvussa muuta säädetä, väliaikaiseen lähestymiskieltoon sovelletaan lähestymiskiellosta lain 2 luvussa säädettyä. Viimeksi mainitussa luvussa, lain 4 §:n 1 momentissa säädetään, että lähestymiskieltoa koskevan asian ratkaisee käräjäoikeus. Kun alussa mainitussa väliaikaista lähestymiskieltoa koskevassa erikoissäännöksessä eli lain 11 §:n 1 momentissa säädetään päätösvalta asiassa tuomioistuimelle, eikä käräjäoikeudelle, ja kun lain esitöistäkään ei muuta ilmene, on säännöstä tulkittava niin, että asian voi ratkaista muukin tuomioistuin kuin käräjäoikeus. Selvää on, ettei tässä suhteessa voi tulla kysymykseen muu kuin se tuomioistuin, jossa lähestymiskieltoasia on vireillä eli nyt hovioikeus. Tämän vuoksi tutkin A:n ja B:n hakemuksen.

Näin tehdessäni katson, etteivät A ja B ole näyttäneet tai hakemuksessaan edes maininneet sellaista tällä hetkellä olemassa olevaa asiaa, joka aiheuttaisi laissa tarkoitetun ilmeisen suojan tarpeen. Sen vuoksi ja samalla kun edellä ilmenevästä syystä katson, että hakemuksessa esitetty pyyntö on ilmeisen perusteeton eikä siten edellytä kieltoon määrättäviksi aiottujen kuulemista, hylkään hakemuksen. Muutoksenhakuoikeudesta lausutun suhteen olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Vakuudeksi: Viskaali Esko Junnila

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen