THO:2006:8

Oikeudenkäyntimenettely
Tuomioistuimen toimivalta
Sovinnon vahvistaminen

Antopäivä: 15.5.2006
Diaarinumero: S 05/2738
Ratkaisunumero: 1110

TURUN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 15.5.2006

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Paraisten käräjäoikeus 15.7.2005 nro 523

ASIA

Velkasuhteeseen perustuva saatava

VALITTAJA

Oy B

VASTAPUOLI

Oy N

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Hakemus

Oy B on pyytänyt hovioikeutta kumoamaan käräjäoikeuden tuomion ja vahvistamaan asianosaisten asiassa tekemän, 4.11.2005 päivätyn sovinnon.

Oy N on vastauksessaan vastustanut B:n hakemusta. N on perusteinaan lausunut, että edellä mainitussa sovinnossa asianosaiset olivat sopineet vain siitä, että sovinnon synty erillisen, 27.10.2005 päivätyn sovintosopimuksen sisällön mukaisesti vahvistetaan. Sovintosopimuksessa ei ollut sovittu käräjäoikeuden tuomion kumoamisesta, vaan ainoastaan siitä, että asianosaisten keskinäisessä sopimussuhteessa käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanokelpoisuus kumotaan.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiaan sovellettavan 1.1.2006 voimaan tulleen oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 1 §:n (26.8.2005/664) mukaan vireillä olevassa oikeudenkäynnissä voidaan vahvistaa sovinto sen mukaan kuin sanotussa luvussa säädetään. Lukua koskevassa hallituksen esityksessä (HE 114/2004 vp s. 50) lausutaan muun muassa, että sovinto on uudistetun luvun 1 §:n mukaisesti vahvistettavissa minkä tahansa oikeusasteen tuomioistuimessa, joka käsittelee asiaa.

Edelleen edellä mainitussa esityksessä (s. 50) todetaan, että 1.1.2006 voimaan tullut oikeudenkäymiskaaren 20 luvun uudistus koskee pääasiassa säännösten ryhmittelyä ja ilmaisun havainnollistamista ja ajantasaistamista. Uutta on esityksen mukaan lähinnä muutoksenhaun järjestäminen sovinnon vahvistamista koskevassa asiassa annettuihin ratkaisuihin. Näin ollen on pääteltävissä, että uudistuksella ei ole tarkoitettu tehdä muutosta siihen, mikä tuomioistuin vahvistaa sovinnon.

Ennen mainittua uudistusta voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 1 §:n (27.4.1868) mukaan jos riitapuolet sopivat, sittenkuin on haastettu tahi vedottu johonkin Oikeuteen, mihin tahansa, ja ennenkuin oikeudenkäymisen aika on tullut, niin ilmoittakoot sen Oikeudelle suusanalla tai kirjallisesti, viimeistään silloin kuin heidän muutoin pitäisi tulla esiin. Säännöstä on oikeustieteellisessä kirjallisuudessa (Tirkkonen, Suomen siviiliprosessioikeus II, Porvoo 1977, s. 63) tulkittu niin, että sovinnon vahvistaa se oikeus, jossa asia on vireillä.

Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 22 §:n, sellaisena kuin oli 7.1.1955 annetussa laissa (7.1.1955/2), mukaan jos asianosaiset sopivat asian, ennen kuin se on tullut korkeimpaan oikeuteen, antakoot siitä tiedon hovioikeuteen, ja sovinto vahvistettakoon siellä, ja jos he sittemmin sopivat, vahvistakoon korkein oikeus sovinnon. Kun sanottu säännös on kumottu 2.2.1979 annetulla lailla (2.2.1979/104), sovinnon vahvistavasta tuomioistuimesta ei ole korkeimman oikeuden osalta otettu enää lakiin vastaavaa erikoismääräystä, vaan se on jätetty edellä selostetun oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 1 §:n, sellaisena kuin se oli 27.4.1868 annetussa laissa, varaan. Koska 2.2.1979 annettua lakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 106/1978 vp) ei ilmene, että mainitulla kumoamisella olisi tarkoitettu tehdä korkeimman oikeuden osalta sovinnon vahvistamista koskevaa muutosta, voidaan päätellä, että säännösten on katsottu sisällöltään vastaavan toisiaan. Tämä, selostettu 22 § ja se, että 1.1.2006 voimaan tulleella uudistuksella ei ole edellä kerrotuin tavoin myöskään tarkoitettu tehdä muutoksia sovinnon vahvistavasta tuomioistuimesta, puhuvat vahvasti sen puolesta, että voimassa olevaa oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 1 §:ä on tulkittava jäljempänä katsottavin tavoin.

Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 24 §, sellaisena kuin se oli 19.12.1922 annetussa laissa, vastasi merkityksellisiltä osiltaan edellä selostettua saman luvun 22 §:ä. Korkein oikeus on ratkaisuissaan 1935 II 184 ja 1936 II 303 tulkinnut ensiksi mainittua säännöstä niin, että kun asia ei ennen sovinnon tekemistä ollut muutoksenhaun johdosta tullut vireille korkeimmassa oikeudessa, sovinnon vahvistaminen kuului asian ratkaisseelle hovioikeudelle. Edellä viimeksi kerrotut seikat huomioon ottaen myös mainitut ratkaisut puoltavat seuraavassa selostettavaa tulkintaa.

Kerrotuilla perusteilla 1.1.2006 voimaan tullutta oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 1 §:ä on syytä tulkita niin, että asiassa käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen tehdyn sovinnon vahvistaa käräjäoikeus, jos sovinto on tehty ennen asian tuloa muutoksenhaun johdosta vireille hovioikeudessa, ja hovioikeus, jos sovinto on tehty sanotun vireilletulon jälkeen.

Oy B ja Oy N ovat tehneet sovinnon 4.11.2005. Oy B tai N eivät ole siihen mennessä hakeneet muutosta käräjäoikeuden tuomioon, jota sovinto koskee. Näin ollen ja edellä viimeksi mainittu säännös huomioon ottaen sovinnon vahvistaminen ei tässä tapauksessa kuulu hovioikeuden toimivaltaan.

Oy B on otsikoinut sovinnon vahvistamista koskevan hakemuksensa valitukseksi ja vaatinut siinä myös käräjäoikeuden tuomion kumoamista. Hakemus on kuitenkin hovioikeudelle osoitettuna toimitettu käräjäoikeuden kansliaan vasta 7.11.2005 eli sovinnon tekemisen jälkeen. Näin ollen hakemukseen sisältyvä pyyntö sovinnon vahvistamisesta ei kuuluisi hovioikeuden toimivaltaan ja ratkaistavaksi siinäkään tapauksessa, että hakemus olisi tulkittava myös valitukseksi käräjäoikeuden tuomioon.

Kerrotuilla perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Oy B:n hakemus jätetään tutkimatta.

Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Juhani Saarinen
hovioikeudenneuvos Elise Suvanto (eri mieltä)
hovioikeudenneuvos Pentti Mäkinen

Esittelijä:

viskaali Nora Viikari

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA S 05/2738

Hovioikeudenneuvos Elise Suvanto:

Oy B on muutoksenhakukirjoituksessaan pyytänyt hovioikeutta kumoamaan käräjäoikeuden tuomion ja vahvistamaan asianosaisten asiassa tekemän sovinnon. Oy N on vastauksessaan vastustanut Oy B:n vaatimusta. Oy N on perusteinaan lausunut, että sovintosopimuksessa ei ole sovittu tuomion kumoamisesta, vaan ainoastaan siitä, että riitaosapuolten keskinäisessä sopimussuhteessa Paraisten käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanokelpoisuus kumotaan (27.10.2005 päivätyn sovintosopimuksen kohta 6).

Totean, että 27.10.2005 päivätyn sovintosopimuksen 7 kohdassa on todettu, että Oy B toimittaa sovintosopimuksen liitteenä olevan asiakirjan hovioikeudelle pyynnöin, että hovioikeus vahvistaa tuosta asiakirjasta ilmenevän sovinnon.

4.11.2005 allekirjoitetun sovinnon mukaan Oy N ja Oy B ovat ilmoittaneet tehneensä sovinnon asiassa L 04/586. Edelleen osapuolet ovat ilmoittaneet peruuttavansa kaikki asiassa L 04/586 esittämänsä vaatimukset ja pyytäneet, että hovioikeus vahvistaa sovinnon.

Kun tuomioistuin vahvistaa sovinnon, sen on jätettävä juttu sillensä. Tuomion tilalle tulee vahvistettu sovinto, joka on oikeusvoimaisen tuomion veroinen.

Lopputulos

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan. Oy N:n ja Oy B:n solmima sopimus vahvistetaan sovinnoksi asiassa.

Vakuudeksi: Nora Viikari

Lainvoimaisuustiedot:

Valituslupa myönnetty 5.9.2006

Korkeimman oikeuden ratkaisu 8.3.2007 KKO:2007:19