HelHO:2007:16

Oikeudenkäyntikulut,
Arvopaperimarkkinarikos,
Valtion korvausvastuu

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 5.7.2005

Selostus asiasta

Valtionsyyttäjä on vaatinut rangaistusta A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja F:lle arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta sekä yhtiö G.n tuomitsemista rikoksen johdosta yhteisösakkoon. Vastaajat ja yhtiö ovat kiistäneet syyttäjän vaatimukset ja vaatineet valtion velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Käräjäoikeus on hylännyt syytteen ja vaatimuksen yhteisösakkoon tuomitsemisesta sekä tuominnut maksettavaksi A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n asiamiehelle asianajaja H:lle ja yhtiö G:n asiamiehelle asianajaja I:lle yhteiseksi palkkioksi 100.000 euroa ja korvaukseksi kuluista 575,66 euroa eli arvonlisäveroineen yhteensä 122.702,30 euroa sekä F:n asiamiehelle asianajaja J:lle palkkioksi 70.000 euroa ja korvaukseksi kuluista 3.430,91 euroa eli arvonlisäveroineen yhteensä 89.585,70 euroa.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Sirpa Hartikainen, käräjäviskaali Inkeri Gummerus ja lautamiehet

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 5.1.2007

Valitus

Valtionsyyttäjä on toistanut rangaistus- ja yhteisösakkovaatimuksensa. Toissijaisesti valtionsyyttäjä on vaatinut, että vastaajien asiamiehille valtion varoista maksettavaksi määrättyjä palkkioita olennaisesti alennetaan.

Vastavalitus

F on vaatinut, että valtion velvollisuus korvata hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa korotetaan 214.363,28 euroon korkoineen ja että valtio velvoitetaan korvaamaan vastavalituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Vastaukset

A, B, C, D, E, F, G ovat vaatineet, että valtionsyyttäjän valitus hylätään ja valtio velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Valtionsyyttäjä ei ole vastannut vastavalitukseen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Pääasiaratkaisu

Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen pääasian osalta ei ole.

Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa

Jos syyttäjän syyte hylätään, valtio on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a §:n mukaan velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Mainittu säännös on otettu lakiin lailla 6.2.1998. Lain esitöissä (HE 132/1997 vp. s. 31) ei ole tulkintaohjetta kohtuullisen korvauksen määrittämiseen. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2006:94 on katsottu, että korvaus määräytyy oikeudenkäymiskaaren 21 luvun periaatteiden mukaisesti. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan korvattavia ovat tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Saman luvun 8 §:n mukaan korvattaviin kuluihin kuuluvat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Oikeudenkäymiskaaren säännösten esitöissä (HE 107/1998 vp. s.16) on todettu, että korvattaviin kuluihin eivät kuulu tarpeettomat toimenpiteet tai tarpeellisista toimenpiteistä veloitetut kohtuuttoman suuret kustannukset. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen tulee olla yksilöity ja siinä tulee erottaa kulut ja palkkio ja eritellä, mistä ne koostuvat. Tarpeellisilla toimenpiteillä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka ovat olleet aiheellisia kanteen ajamiseen tai siihen vastaamiseen. Tarpeellisuuden arvioinnissa eräänä lähtökohtana on kulloisenkin asian laatu ja tarpeellisten toimenpiteiden vaatima työn määrä. Vaikuttavia voivat olla myös asian vaikeus sekä riidanalaisen etuuden arvo ja muu merkitys. Tuntiveloitusta käytettäessä veloituksen tulee vastata sekä tunnin hinnan että toimenpiteen vaatiman tuntimäärän osalta kulloisenkin toimenpiteen vaatimaa työn laatua ja määrää. Tarpeellisten toimenpiteiden ja kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen arvioinnin tulee suhteutua yksittäisen asian erityispiirteisiin, mutta yleensä myös asian vaikeuteen, asiamiehen suorittaman työn määrään ja laatuun sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytettyyn laskutukseen.

Esitutkinta tässä asiassa on käynnistynyt Rahoitustarkastuksen 20.10.2000 tekemän tutkintapyynnön johdosta. Vastaajia on kuultu esitutkinnassa vuonna 2002, C:tä, E:tä, ja F:ää kahtena päivänä ja muita yhtenä päivänä. Kaikilla on ollut avustaja mukana kuulusteluissa. Kihlakunnansyyttäjän tehtyä syyttämättä jättämispäätöksen 31.5.2004 apulaisvaltakunnansyyttäjä on 24.2.2005 päättänyt syytteen nostamisesta. Valtionsyyttäjän haastehakemus on päivätty samalle päivälle. Käräjäoikeus on toimittanut asiassa kahden päivän pääkäsittelyn. Asiamiehet ovat laatineet asiassa kolme kirjallista lausumaa eli esitutkintaan, valtakunnansyyttäjänvirastolle ja käräjäoikeudelle.

Korvattavan tunnin hinta

Asiassa on ollut kysymys rikoslain 51 luvun 5 §:n tarkoittamasta arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta, siihen liittyvästä saman luvun 8 §:n mukaisesta oikeushenkilön rangaistusvastuusta ja tarkemmin siitä, ovatko vastaajat antaneet tulosvaroituksen liian myöhään. Tarkastelun kohteena olevat tapahtumat ajoittuvat välille helmi-huhtikuu 2000. Vaikka arvopaperimarkkinarikokset ovat rikosoikeudellisesti verraten uusi ryhmä, oikeuskäytäntöä niistä on jo kertynyt. Hovioikeuden näkemyksen mukaan nyt kysymyksessä oleva asia ei ole ollut arvopaperimarkkinarikokseksi oikeuskysymyksensä osalta poikkeuksellisen vaikea eikä siihen ole myöskään liittynyt poikkeuksellisen hankalaa tai laajaa näyttöä. Syyttäjä on esittänyt ainoastaan rangaistusvaatimuksen, mutta ei lainkaan menettämisseuraamusvaatimuksia. Jutussa ei ole esitetty vahingonkorvausvaatimuksia.

Arvopaperimarkkinarikosten tähänastisesta vähäisestä määrästä johtuen alueen erityisosaaminen on keskittynyt harvoihin asianajotoimistoihin. Tämä on omiaan nostamaan erityisesti työstä veloitettavaa hintaa vertailukohtien puuttuessa. Vastaajien on täytynyt ottaa huomioon se, että valtion varoista ei välttämättä tulla korvaamaan poikkeuksellisen suuria oikeudenkäyntikuluja ja heidän voidaan katsoa siten ottaneen omalle riskilleen oikeudenkäyntikulujen jäämisen osittain korvaamatta. Toisaalta syyksi lukeva tuomio voi merkittävästi haitata vastaajien toimintaa liike-elämässä, minkä vuoksi on perusteltua, että he ovat pyrkineet valitsemaan avustajansa parasta asiantuntemusta tämänkaltaisissa asioissa edustavasta toimistosta.

J:n laskussa ei ole ilmoitettu veloitusperusteena käytettyä tuntihintaa lainkaan. Myöskään työmäärää ei ole eritelty toimenpiteittäin käytettyjen tuntien mukaan. H:n laskun erittelyyn on merkitty toimenpidekohtaisesti suoritettu veloitus ja osittain myös toimenpiteeseen käytetty tuntimäärä. Siltä osin kuin tuntimäärät on ilmoitettu, voidaan todeta tuntiveloituksen vaihtelevan 180-290 euron välillä. Oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen mukaan ajankäytön perusteella määräytyvissä palkkioissa tuntipalkkio on 91 euroa. Edellä esitetyistä syistä hovioikeus katsoo, että tässä asiassa määrättävän tuntipalkkion on kuitenkin oltava mainitussa asetuksessa määrättyä suurempi. Kohtuulliseksi tuntiveloitukseksi hovioikeus katsoo asian laatu ja erityispiirteet huomioon ottaen 190 euroa.

H:n laskuttamat toimenpiteet

H:n lasku käsittää sekä hänen että I:n toimenpiteet asiassa ja kattaa ajanjakson 27.8.2002-1.6.2005. Palkkion määrä ilman arvonlisäveroa on yhteensä 119.377,50 euroa. Koska toimenpiteisiin käytetty kokonaistyömäärä ei ilmene erittelystä, hovioikeus arvioi edellä todetun tuntiveloitusten vaihtelun 180-290 euron keskiarvoa 235 euroa käyttäen toimenpiteisiin käytetyksi kokonaistyömääräksi noin 500 tuntia.

H on laskussaan jakanut toimenpidekokonaisuudet kolmeen osaan eli esitutkintaan, kanteluun ja uuteen syyteharkintaan sekä käräjäoikeusvaiheeseen. Hovioikeus on seuraavassa arvioinnissaan ottanut lähtökohdaksi mainitun jaon.

Kuhunkin toimenpidekokonaisuuteen käytetyn työmäärän tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta harkitessaan hovioikeus on ottanut huomioon edellä korvattavan tunnin hintaa käsiteltäessä todetut perusteet. Lisäksi hovioikeus toteaa, että vastaajille itselleen kysymyksessä olevat asiat ja niissä noudatettavat ohjeet, säännökset ja menettelytavat ovat olleet heille asemansa ja ammattinsa puolesta tunnettuja. Avustajiksi valitut asianajajat ovat mitä ilmeisimmin valikoituneet tehtäväänsä juuri nimenomaan tämänkaltaisiin asioihin liittyvän erityisosaamisensa perusteella. Näin ollen pelkästään se seikka, että arvopaperimarkkinarikokset laadultaan ovat rikosoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta uudehko ja siten tuomioistuinkäytännössä toistaiseksi verraten harvinainen asiaryhmä eikä asian hoitamisessa tarpeellisten ja kohtuullisten toimenpiteiden määrästä vielä ole olemassa vakiintunutta oikeuskäytäntöä, ei johda siihen, että toimenpiteiden ylimitoitusta voitaisiin hyväksyä miltään osin. Kuten jäljempänä ilmenee H:n laskun toimenpide-erittely on niin ylimalkainen, että korvattavien tarpeellisten ja kohtuullisten toimenpiteiden ja niiden aiheuttamien kohtuullisten kustannusten erottaminen on hankalaa.

Esitutkintavaihe on toimenpide-erittelyn mukaan kestänyt ajanjakson 27.8.2002-7.6.2004. Toimenpide-erittelyn laskutus tältä osin on 41.077,50 euroa vastaten edellä omaksuttua keskiarvotunnin hintaa käyttäen noin 175 tunnin työtä. Hovioikeuden asiakirjavihkosta ilmenee, että H:n päämiehiä on avustettu esitutkinnassa yhteensä seitsemän kertaa kuulustelujen kestojen vaihdellessa 3-8 tunnin välillä eli yhteensä enintään 40 tuntia. Esitutkintaan on jätetty 15.9.2003 päivätty loppulausunto, jonka laatimiseen tarpeellinen ajankäyttö on hovioikeuden arvion mukaan 20 tuntia. Suurin osa tämän vaiheen työmäärästä on erittelyn mukaan joko neuvottelua, tutkimustyötä tai asiakirjan laatimista. Loppulausunnon sisältö huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että tarpeellinen taustatyöhön käytettävä työmäärä on 15 tuntia. Tämän vaiheen työmääräksi tulee siten 75 tuntia.

Kantelun ja uuden syyteharkinnan sisältävä toimenpidekokonaisuus käsittää ajanjakson 14.1.2005-25.2.2005, miltä ajalta laskutus on 22.680 euroa ja työtuntien määrä keskiarvotunnin hinnalla laskettuna noin 100. Hovioikeuden asiakirjavihkon mukaan valtakunnansyyttäjänvirastolle on laadittu lausuma 16.2.2005. Esitutkintavaiheessa tapahtunut asiaan perehtyminen huomioon ottaen hovioikeus katsoo lausuman osalta tarpeelliseksi ajankäytöksi 15 tuntia. Muilta osin laskutus on erittelyn mukaan ollut neuvottelua, joka asiakokonaisuuden selvitetty tila tähän mennessä huomioon ottaen on ollut tarpeellista enintään 15 tunnin osalta. Tämän vaiheen tarpeellisena pidettävä työmäärä on siten 30 tuntia.

Käräjäoikeusvaiheen toimenpidekokonaisuus käsittää ajanjakson 2.3.2005-1.6.2005, miltä ajalta laskutus on 55.620 euroa ja työtuntien määrä keskiarvotunnin hinnalla laskettuna noin 240. Käräjäoikeudelle on laadittu kirjallinen vastauskirjelmä 13.5.2005, jonka laatimisen osalta aikaisemmat kirjelmät huomioon ottaen tarpeellinen ajankäyttö on hovioikeuden arvion mukaan 15 tuntia. Käräjäoikeudessa ei ole toimitettu valmisteluistuntoa. Pääkäsittely on kestänyt kaksi päivää, kumpikin kestoltaan noin 9-16 eli yhteensä 14 tuntia. Erittelyn mukaan käräjäoikeuspäivät on veloitettu sekä H:n että I:n osalta eli yhteensä 28 tunnilta. Muilta osin toimenpide-erittely koostuu jälleen pääosin neuvotteluista. Ottaen huomioon asian tähän mennessä tapahtunut moninkertainen tutkiminen ja valmistelu eri vaiheiden aikana tarpeellinen työmäärä riittävään valmistautumiseen käräjäoikeuskäsittelyä varten on 15 tuntia. Tämän vaiheen tarpeelliseksi työmääräksi tulee siten 58 tuntia.

H:n päämiehinä on ollut viisi henkilövastaajaa ja yhtiö. Syytteen teonkuvaus ja tapahtumat ovat olleet kaikkien henkilövastaajien osalta samansisältöiset. Yhtiön osalta vastuuperuste on perustunut sen puolesta toimineiden henkilöiden mahdolliseen syyllisyyteen. Hovioikeus ottaa kuitenkin huomioon H:n osalta päämiesten lukuisuuden ja I:n mukanaolon muutoinkin kuin pääkäsittelyssä ja korottaa hyväksyttävää tuntimäärää. Käräjäoikeuden pääkäsittelystä on edellä hyväksytty kahden asiamiehen veloitus yhteensä 28 tuntia. Muu työmäärä on yhteensä 135 tuntia, jota edellä olevalla perusteella korotetaan 20 prosentilla eli 27 tunnilla.

H:n osalta vahvistetaan kokonaistyömääräksi 190 tuntia, josta maksettava palkkio 190 euron tuntihinnan mukaan on 36.100 euroa. Korvattavien kulujen määrä on 575,66 euroa ja arvonlisäveron määrä 8.068,65 euroa. H:n päämiehille valtion varoista maksettava oikeudenkäyntikulujen korvaus on yhteensä 44.744,31 euroa, mihin määrään käräjäoikeuden tuomitsema korvaus alennetaan.

J:n laskuttamat toimenpiteet

J:n lasku ja toimenpide-erittely koostuu kahdesta osasta. Ajanjaksolta 27.8.2002-15.3.2004 on laskutettu palkkiona 37.831 euroa ja ajanjaksolta 14.1.2005-1.6.2005 yhteensä 133.917,90 euroa. Laskutettu palkkio ilman arvonlisäveroa on yhteensä 171.748,90 euroa. Erittelystä ei ilmene käytetyt tuntimäärät eikä käytetty tuntihinta. Mikäli veloitusperusteena olisi käytetty hovioikeusvaiheen laskusta ilmenevää noin 290 euron tuntihintaa, työtuntien määrä olisi noin 600.

Hovioikeus arvioi J:n työmäärää ottaen huomioon edellä H:n laskua käsiteltäessä todetut perusteet.

Hovioikeuden asiakirjavihkosta ilmenee, että F on ollut avustajansa kanssa kaksi kertaa esitutkinnan aikana kuulustelussa ja niiden kesto on ollut yhteensä alle 7 tuntia. F:n avustajat ovat vaihtuneet asian vireilläolon aikana. Vaihtumisen syytä ei ole ilmoitettu eikä siitä mahdollisesti aiheutunut lisälaskutus niin ollen kuulu korvattaviin kustannuksiin. F:n avustajat ovat laatineet loppulausunnon esitutkintaan 15.9.2003, kirjelmän valtakunnansyyttäjänvirastolle 11.2.2005 sekä vastauksen käräjäoikeudelle 13.5.2005. Näiden kirjelmien osalta ei ole perusteita katsoa tarpeellista ajankäyttöä suuremmaksi kuin edellä H:n osalta on todettu eli yhteensä 50 tuntia. J:n toimenpide-erittelyn sisältö on muutoin pitkälti sama kuin H:n vastaava erittely koostuen lukuisista neuvotteluista ja runsaasta perehtymisestä. Erittelyn perusteella ei ole aihetta arvioida J:n asian riittävään hoitamiseen tarvitsemia työtuntimääriä suuremmiksi kuin H:n osalta eli yhteensä 45 tuntia. J:llä on ollut vain yksi päämies. Pääkäsittelyssä käräjäoikeudessa on J:n lisäksi ollut avustajana toinenkin asianajaja. Erittelystä ei ilmene laskutetut toimenpiteet tältä osin. Pääkäsittelyn osalta hovioikeus katsoo tarpeelliseksi työmääräksi yhden avustajan osalta käsittelyn keston mukaiset yhteensä 14 tuntia.

J:n osalta vahvistetaan kokonaistyömääräksi 116 tuntia, josta maksettava palkkio 190 euron tuntihinnan mukaan on 22.040 euroa. Korvattavien kulujen määrä on 169,99 euroa ja arvonlisäveron määrä 4.886,20 euroa. Prosenttiosuutena palkkion määrästä laskutettuja toimistokuluja koskeva vaatimus 3.260,92 euroa hylätään aiheettomana. J:n päämiehelle valtion varoista maksettava oikeudenkäyntikulujen korvaus on yhteensä 27.096,19 euroa, mihin määrään käräjäoikeuden tuomitsema korvaus alennetaan.

F:n vastavalitus

F:lle käräjäoikeudessa maksettavaksi määrättyä oikeudenkäyntikulujen korvausta on alennettu syyttäjän valituksen johdosta edellä ilmenevällä tavalla. Tämän vuoksi hovioikeus hylkää F:n vastavalituksen ja vaatimuksen hänellä olleiden valituskulujen korvaamisesta valtion varoista.

Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa

Tältä osin on kysymys kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet valtionsyyttäjän valitukseen vastaamisesta. Vastauksissa toistetaan asian käsittelyn yhteydessä jo moneen kertaan esille tulleet ja myös käräjäoikeuden tuomiossa vastausten yhteydessä selostetut asiat. Kohtuullisten kulujen määrää on arvioitava mainitut seikat huomioon ottaen. Vastaukset ovat sisältäneet vastaamisen myös valtionsyyttäjän oikeudenkäyntikuluja koskeneeseen valitukseen, miltä osin vastaajat ovat hävinneet asian hovioikeudessa.

H ja I laskuttavat palkkiona yhteisesti ilman arvonlisäveroa 20.045 euroa. Kuluja ei ole laskutettu. Toimenpide-erittely käsittää ajanjakson 5.7.2005-10.2.2006. Erittelystä ei ilmene toimenpidekohtaiset euromääräiset veloitukset lainkaan ja käytetyt tuntimäärät vain osittain.

Hovioikeus on lähettänyt vastauspyynnöt 20.12.2005. Sitä aikaisemmalta ajalta veloitetut toimenpiteet ovat aiheettomia hovioikeudessa tarpeelliseksi katsottavien toimenpiteiden kannalta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että tarpeellinen työmäärä on 20 tuntia. Käräjäoikeusvaiheen osalta kohtuulliseksi katsotun korvattavan tuntihinnan 190 euron mukaan laskettuna palkkion määräksi tulee 3.800 euroa.

H:n osalta tuntimäärää korotetaan 20 prosentilla päämiesten lukuisuuden ja I:n yhtiön osalta tekemien toimenpiteiden johdosta. H:n päämiesten osalta kokonaistyömääräksi vahvistetaan 24 tuntia, josta maksettava palkkio on 4.560 euroa ja arvonlisäveron määrä 1.003,20 euroa eli yhteensä 5.563,20 euroa.

J laskuttaa palkkiona ilman arvonlisäveroa 31.241,25 euroa. Toimenpide-erittely käsittää ajanjakson 5.7.2005-14.8.2006. Erittelyn mukaan asian hoitamiseen on käytetty 106,45 tuntia ja tuntiveloitus on 294 euroa.

Vastauspyynnön lähettämisen 20.12.2005 jälkeinen aika käsittää noin 77 tuntia. Edellä lausutut perusteet huomioon ottaen ei ole aihetta arvioida tarpeellista työmäärää 20 tuntia korkeammaksi, josta korvataan 190 euron tuntihinnan mukaan 3.800 euroa. J laskuttaa lisäksi toimistokuluina 3-4 % palkkion määrästä eli 1.158,60 euroa, mikä määrä hylätään aiheettomana. Matka- ja kopiokuluista laskutettu 41,58 euroa hyväksytään. Arvonlisäveron määrä on 845,15 euroa. J:n päämiehelle maksettavien vastauskulujen määrä on yhteensä 4.686,73 euroa.

Korvausten maksaminen

Käräjäoikeus on määrännyt oikeudenkäyntikulujen korvaukset maksettavaksi vastaajien oikeudenkäyntiavustajille. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a §:ssä tarkoitettu korvaus on maksettava vastaajille. Hovioikeus oikaisee käräjäoikeuden tuomiota siltä osin, että korvaukset määrätään maksettavaksi suoraan vastaajille, F:lle yksinään ja muille vastaajille yhteisesti.

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Valtion varoista A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja yhtiö G:lle maksettavaksi määrätty yhteinen korvaus oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa alennetaan arvonlisäveroineen 44.744,31 euroon käräjäoikeuden määräämine korkoineen.

Valtion varoista F:lle maksettavaksi määrätty korvaus oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa alennetaan 27.096,19 euroon käräjäoikeuden määräämine korkoineen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Valtion varoista maksetaan A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja yhtiö G:lle yhteisenä korvauksena vastauskuluista hovioikeudessa arvonlisäveroineen 5.563,20 euroa.

Valtion varoista maksetaan F:lle korvauksena vastauskuluista hovioikeudessa arvonlisäveroineen 4.686,73 euroa.

Vastauskulujen korvauksille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaista viivästyskorkoa siitä lukien kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenneuvos Timo Lötjönen, hovioikeudenneuvos Merja Söderström ja määräaikainen hovioikeudenneuvos Olli Haapanen.

Lainvoimaisuustiedot:
F haki valituslupaa.
Korkeimman oikeuden ratkaisu 10.09.2007 : Ei valituslupaa