Oikeuslaitos - HelHO:2007:19

Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen
Tieliikenne - Ajopiirturi

Antopäivä 17.10.2007
Diaarinumero R 06/3452
Ratkaisunumero 3296

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. TIELIIKENTEEN SOSIAALILAINSÄÄDÄNNÖN RIKKOMINEN (6070/R10117785/05)
Tieliikennelaki 105 § (267/81,1124/95)
17.3.2005 HELSINKI

A on ajoneuvon kuljettajana tahallaan rikkonut ajopiirturin levyjen säilyttämisestä annettuja säännöksiä siten, ettei ole pitänyt mukanaan kuluvan viikon eikä edellisen ajoviikon viimeisen ajopäivän alkuperäisiä piirturilevyjä.

Vastaajan lausuma
A on käräjäoikeudessa kiistänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla.

Syyttäjän nimeämät
1. Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastaja B:n lausunto 30.3.2006
2. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.3.1996 asiassa C-39/95, kohdat 8, 9 ja 11

Vastaajan nimeämät
1. Valokuva ajoneuvosta, joka toiminnaltaan vastaa vastaajan kuljettamaa ajoneuvoa
2. Uudenmaan ympäristökeskuksen ote jätetiedostosta
3. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.3.1996 asiassa C-39/95, kohdat 1, 12 ja 15
4. Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastaja B:n lausunto 30.3.2006

Syyksilukeminen
Vastaaja on syyllistynyt siihen tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syyksilukemisen perustelut
Vastaaja on käräjäoikeudessa kiistänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla.

Syyksilukeminen perustuu Neuvoston asetukseen (ETY) N:o 3821/85 tieliikenteen valvontalaitteista 15 artiklan 7 kohtaan sekä Neuvoston asetukseen (ETY) N:o 3820/85 tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 4 artiklan 6 kohtaan sekä Uudenmaan työsuojelupiirin 30.3.2006 antamaan lausuntoon näiden säädösten tulkinnasta sekä Yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon 21.3.1996 asiassa C-39/95, erityisesti tuomion kohdan 11 tulkintaan.

Säännökset
Asetuksen (ETY) N:o 3821/85 tieliikenteen valvontalaitteista 15 artiklan 7 kohdan mukaan "kuljettajan ajaessa ajoneuvoa, jossa on liitteen 1 mukainen valvontalaite, hänen on milloin tahansa pyynnöstä esitettävä valvontaviranomaiselle - kuluvan viikon piirturilevyt sekä joka tapauksessa edellisen ajoviikon viimeisen ajopäivän piirturilevy".

Asetuksella (ETY) N:o 3820/85 tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta säädetään siitä milloin kuljettajan on käytettävä ajopiirturia kuljettaessaan ajoneuvoa. Lähtökohta on se, että ajopiirturia on pääsääntöisesti käytettävä aina yli 3,5 tonnia painavissa ajoneuvoissa tai ajoneuvoyhdistelmissä. Asetuksen 4 artiklassa annetaan kuitenkin joitakin poikkeuksia ajopiirturin käyttöpakosta. Artiklassa todetaan; "Tätä asetusta ei sovelleta liikenteeseen, jossa käytetään: ... kohta 6) ..., jätteiden keruuseen ja kuljetukseen, ... tarkoitettuja ajoneuvoja".

Kertomukset
Vastaaja A on käräjäoikeudessa kertonut, että oli tuolloin tapahtuma-aamuna kuljettanut ns. kontillista vaihtolava-autoa. Hän oli hakenut rakennusjätettä Toukolasta rakennustyömaalta, ja sen jälkeen talousjätettä Katajanokalta, jonka jälkeen hän oli viemässä jätekonttia Kyläsaaren jätteenkäsittelyasemalle. Hänet oli kuitenkin pysäytetty Kyläsaarenkadulla tarkastusta varten, ja tässä yhteydessä, koska hänellä ei ollut ollut alkuperäisiä ajopiirturin kiekkoja mukanaan, hän oli saanut rangaistusmääräyksen syytteen mukaisesta teosta. Vastaaja on kertonut, että hänen tyypillinen työtehtävänsä on hakea tyhjällä ajoneuvon rungolla täynnä jätettä oleva kontti/vaihtolava kohteesta, käydä tyhjentämässä se jäteasemalla, ja palauttaa jälleen tyhjä kontti/vaihtolava asiakkaan käyttöön kohteeseen. ¨

Todistaja C on kertonut toimivansa Z Oyj:n jätehuolto- ja kierrätyspalveluosaston kuljetuspäällikkönä. Vastaaja A toimii em. yhtiön ja C:n osaston kuljettajana. Todistaja on kertonut, että A kuljettaa jätteitä erikseen määrätyillä reiteillä päivittäin. A noutaa asiakkaan jätteen ja kuljettaa sen jäteasemalle. Kontin nostaminen auton päälle kestää muutaman minuutin. Tämän jälkeen hän kuljettaa kontin kohteeseen. A:n kuljettamassa kontillisessa vaihtolava-autossa oli ajopiirturi kuljettajan työajan valvomiseksi perustuen työnantajan ohjeistukseen. Ajopiirturit ovat valmiiksi asennettuina jo ajoneuvojen rekisteröintivaiheessa. Ne asennetaan kaikkiin Z Oyj:n käyttämiin ajoneuvoihin.

Lisäksi todistaja C on kertonut, että Z Oyj hoitaa myös talousjätteen keräystä mm. Helsingin keskustan kiinteistöissä. Tämä tapahtuu kuitenkin pääosin ns. takaalastattavilla puristavilla jäteautoilla. Ne eroavat A:n kuljettamasta ajoneuvosta siinä, että niissä jätesäiliö on kiinteä, ts. tyhjennettäessä säiliö "kipataan" jäteasemalle ajoneuvossa olevan männän avulla. Tämä on todistajan mukaan yleisin tapa kerätä jätteitä keskusta-alueen kiinteistöistä. Myös näissä "kipattavissa" jäteautoissa on ajopiirturit asennettuina, mutta vain kuljettajien työajan valvontaa varten. Näissäkään ajoneuvoissa kuljettaja ei työnantajan ohjeistuksen mukaan pidä ajopiirturin kiekkoja asetuksen 3821/85 15 artiklan 7 kohdan mukaisesti ajossa mukanaan.

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa asiassa C-39/95 kohdan 10 mukaan asetuksen (ETY N:o 3820/85) tarkoituksena on mm. parantaa työoloja ja liikenneturvallisuutta. Kohdan 11 mukaan "Nämä tavoitteet ja erityisesti liikenneturvallisuuden parantamista koskeva tavoite huomioon ottaen käsitteen "jätteiden keruu" on tulkittava tarkoittavan ainoastaan jätteiden keruuta paikasta, johon ne on jätetty. Tätä varten käytetyt ajoneuvot liikkuvat rajoitetulla alueella ja liikkuminen on kestoltaan lyhytaikaista, joten kuljetus on keruuseen nähden toissijaista. Poikkeus (em. 4 art) ei koske jätteiden kuljetusta, joka ei vastaa näitä tunnusmerkkejä...."

Uudenmaan työsuojelupiirin tulkinnan mukaan "jätteiden keruuseen ja kuljetukseen tarkoitettuna ajoneuvona voidaan pitää sellaista ajoneuvoa, joka on rakennettu tai johon on asennettu yhdyskuntajätteiden keräämistä varten laitteistot ja tiivis kuljetussäiliö jätteiden kuljetusta varten...." Lisäksi lausunnon mukaan "rakennustyömailta ja muualta noudettavien lastattujen siirtolavojen nouto ja kuljetus kaatopaikalle tai jätteen keräyspisteille sekä niiden vienti jätteen lastauspaikkaan ei ole Neuvoston asetuksen (ETY) 3820/85 tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun asetuksen 4 artiklan kohta 6 mukaista jätteiden keruuta ja kuljetusta."

Vastaaja A on kertonut, että hän kuljettaa jätteitä ns. kontillisilla vaihtolava-autoilla. Hänen tehtävänsä on kuljettaa jätteitä sisältävä kontti jäteasemalle, tyhjentää kontti ja palauttaa tyhjä kontti takaisin asiakkaalle tai muuhun sovittuun paikkaan. Hän hakee kontin yhdestä paikasta ja vie sen pysähtymättä jäteasemalle. Todistaja C on kertonut, että talousjätteiden keräily esim. keskusta-alueella tapahtuu toisenlaisilla jäteautoilla, joissa on kiinteä jätesäiliö. Tämä on myös yleisin talousjätteen keräysmuoto kaupungin keskusta-alueella. Käräjäoikeus katsoo, että tällainen jätteiden keräily on asetuksessa tarkoitettua "jätteiden keruuta ja kuljetusta", johon käytetyt ajoneuvot ovat vapautettuja ajopiirturin käyttöpakosta asetuksen tarkoittamalla tavalla. Tällainen keräily ja kuljetus on lyhytaikaista, usein pysähdyksiä sisältävää ja kuljetus myös tapahtuu rajoitetulla alueella, ja ennen kaikkea, kuljetus on keruuseen nähden toissijaista.

A:n suorittama kuljetus sitä vastoin ei juuri eroa tavallisesta tavarankuljetuksesta, sillä erotuksella, että A kuljettaa jätteitä. A:n suorittama kuljetus ei ole asetuksen tarkoittamalla tavalla keruuseen nähden toissijaista, eikä hänen ajoneuvoonsa näin ollen voida soveltaa 4 artiklan poikkeusta ajopiirturin käyttöpakosta eikä näin ollen myöskään vapautusta ajopiirturin levyjen ajossa mukana pitämisestä. Kyse on myös liikenneturvallisuudesta. Ajopiirturin käytöllä valvotaan työntekijän ajoaikoja. Kaupunkialueella tapahtuva lyhytkestoinen ja rajoitetulla alueella tapahtuva jätteiden keräily on eri asia kuin esim. A:n suorittama kuljetus, jossa kuljettaja ajaa pidempiä matkoja pysähtymättä vieden lastin paikasta X paikkaan Y. Käräjäoikeus katsoo, että sillä, minkälajisten jätteiden kuljetuksesta on kysymys, ei ole tässä asiassa merkitystä.

Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että vastaaja A on syyllistynyt siihen tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen, josta syyttäjä on hänelle rangaistusta vaatinut.

Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että rangaistuksen tuomitseminen tässä tapauksessa olisi A:n kannalta kohtuutonta ja tarkoituksetonta, huomioon ottaen sen, että A oli toiminut tilanteessa työnantajalta saamiensa ohjeiden mukaan.

Edellä mainituin perustein käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen 17.3.2005

A on vaatinut, että syyte hylätään ja valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa
käräjäoikeudessa 1.293,20 eurolla korkoineen 2.12.2006 lukien ja hovioikeudessa 1.800 eurolla korkoineen. A on pyytänyt, että hovioikeudessa toimitetaan pääkäsittely.

A:n kuljettama ajoneuvo oli ollut kuljettamassa jätteitä, ja ajoneuvoa oli käytetty yksinomaan jätekuljetuksiin. Jätteiden kuljetuksessa käytettävissä ajoneuvoissa ei ollut ajopiirturin käyttöpakkoa.

Hovioikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko A:n kuljettama ajoneuvo ollut tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 3820/85 4 artiklan 6 kohdassa mainittu jätteiden keruuseen ja kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo. Todistajien uudelleen kuulemisella hovioikeudessa ei ole saatavissa mainitun oikeudellisen kysymyksen ratkaisemiseen merkityksellistä lisäselvitystä. Asia on ratkaistavissa kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, ja pääkäsittelyn toimittaminen hovioikeudessa on oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 2 momentin 6 kohdan tarkoittamalla tavalla selvästi tarpeetonta. Hovioikeus hylkää pääkäsittelyn toimittamista koskevan pyynnön.

Hovioikeus on tutkinut käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden. Aihetta tuomion muuttamiseen ei ole.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
hovioikeudenneuvos Esko Lähdevuori
hovioikeudenneuvos Marjatta Möller
viskaali Helena Valkama