Miten avoliitto eroaa avioliitosta?

Tässä kirjoituksessa kerrotaan lyhyesti avoliiton oikeuskysymyksistä ja avoliiton eroista avioliittoon verrattuna.

Perheet ja laki

Suomessa on paljon lakeja, jotka koskevat perhesuhteita. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne yhtä yhtenäistä perheen määritelmää. Eri laeissa on toisistaan poikkeavia edellytyksiä, jotka perhesuhteen tulee täyttää, jotta laissa asetetut oikeudet ja velvollisuudet koskisivat sitä.

Osa lainsäädännöstä koskee ainoastaan avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmineita. Mutta on myös lakeja, joissa naisen ja miehen eläminen avioliitonomaisessa suhteessa eli avoliitossa rinnastetaan avioliittoon. Näitä on etenkin sosiaali- ja verolainsäädännössä. Rinnastamiselle on kuitenkin saatettu asettaa joissakin tapauksissa lisäehtoja, esimerkiksi se, että avopuolisoilla on yhteinen lapsi.

Huhtikuun alusta 2011 voimaan tullut laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta on laki, joka koskee avoliiton osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia myös toisiinsa nähden. Avioliiton ja avoliiton oikeusvaikutukset poikkeavat kuitenkin edelleen huomattavasti toisistaan.

Avopuolisoiden oikeudet ja velvollisuudet - miten avoliitto eroaa avioliitosta?

Avioliittolain säännökset osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista eivät koske avoliittoa miltään osin. Avopuolisoilla ei siten ole keskinäistä elatusvelvollisuutta eikä suoraan avoliiton perusteella synny oikeutta toisen osapuolen omaisuuteen. Tämä lähtökohta säilyy myös niiden avoliittojen osalta, joihin sovelletaan 1.4.2011 voimaan tullutta lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011).

Avoliiton aikana kumpikin puoliso voi ostaa, myydä tai tehdä muita omaa omaisuuttaan koskevia päätöksiä ilman toisen suostumusta. Poikkeuksena on yhteisen asunnon vuokra, jonka maksamisesta molemmat vastaavat ja joka toisaalta voidaan irtisanoa vain yhteistuumin silloinkin, kun vuokrasopimus on tehty toisen nimiin.

Usein avopuolisot hankkivat myös yhteistä omaisuutta, kuten kotitaloudessa käytettäviä tavaroita. Asuntoa, autoa tai muuta arvokasta omaisuutta ostettaessa on tärkeää sopia siitä, onko omaisuus hankittu yhteiseksi vai vain toisen avopuolison omaisuudeksi. Yhteisen omaisuuden käytöstä ja myynnistä voidaan jatkossakin päättää vain yhdessä.

Avopuolisot eivät – kuten eivät aviopuolisotkaan – vastaa suoraan lain nojalla toistensa veloista. Jos he ottavat luoton yhdessä, kumpikin on vastuussa koko velan maksamisesta, jollei luotonantajan kanssa muuta sovita.

Avoliiton osapuolet voivat keskenään sopia perheen menojen jakamisesta. Samoin he voivat pyrkiä sopimuksin järjestämään myös omaisuuttaan koskevat kysymykset esimerkiksi suhteen mahdollisen päättymisen varalta.

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta soveltuu avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on yhteisiä lapsia. Näissä avoliitoissa sovelletaan irtainten esineiden osalta ns. yhteisomistusolettamaa. Tällöin katsotaan tietyn irtaimen esineen olevan avopuolisoiden yhteinen, jos avopuolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista ei käy selville, kumman omaisuutta se on.

Laki mahdollistaa myös hyvityksen vaatimisen tilanteessa, jossa avopuoliso on työllään tai varallisuuspanoksellaan auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Esimerkkejä ovat tilanteet, joissa toinen avopuoliso on omalla työllään tai rahoittamalla aikaansaanut mittavia korjaustöitä toisen avopuolison omistamaan asuntoon tai jäänyt kotiin ansiotyöstä hoitamaan perhettä ja näin mahdollistanut toisen avopuolison keskittymisen ansiotyöhön.

Avopuolisot voivat sopia siitä, että edellä viitattuja säännöksiä ei sovelleta heihin. Tällaisella sopimuksella ei kuitenkaan voi luopua oikeudesta vaatia pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten.

Avopuolisoiden omaisuuden jako

• jos avoliitto päättyy eroon

Kun omaisuutta jaetaan avoliiton purkautuessa, lähtökohtana on, että kumpikin pitää oman omaisuutensa. Omaisuuden tasajakoa ei siten tapahdu. Jos osapuolilla on yhteistä omaisuutta, kummallakin on oikeus siihen osuuteen, jonka hän siitä omistaa. Osuudet ovat yhtä suuret, jollei voida osoittaa, että toisin on sovittu.

Jos avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteisiä lapsia eivätkä he pääse sopuun omaisuuden erottelemisesta, heillä on oikeus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa erottelua varten. Omaisuuden erottelusta laaditaan erottelukirja, jonka osapuolet allekirjoittavat ja jonka kaksi esteetöntä todistajaa todistavat oikeaksi. Jos pesänjakaja toimittaa jaon, tarvitaan vain hänen allekirjoituksensa.

Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaan avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen, jos hän on työllään tai varallisuudellaan auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Ellei mainittua lakia sovelleta - esimerkiksi avoliiton lyhyen keston vuoksi - myös yleisten siviilioikeuden periaatteiden mukaan avopuolisolla saattaa olla mahdollisuus korvaukseen toiselta avopuolisolta sillä perusteella, että hän on työllään tai rahasijoituksillaan parantanut toiselle kuuluvaa omaisuutta saamatta toimenpiteistään kohtuullista vastiketta.

• jos avoliitto päättyy kuolemaan

Avopuolisot eivät lain nojalla peri toisiaan eikä avopuolisolla myöskään ole oikeutta jäädä asumaan perheen yhteisen kotiin, jos se on ollut kuolleen puolison omaisuutta. Avopuolison kuollessa perintö menee hänen lapsilleen tai jollei lapsia ole, vainajan vanhemmille tai sisaruksille. Lapsi perii vanhempansa, vaikka vanhemmat eivät olisi olleet naimisissa lapsen syntyessä.

Lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta sovelletaan myös silloin, jos avoliitto päättyy toisen avopuolison kuolemaan. Eloon jäävällä avopuolisolla tai kuolleen avopuolison perillisillä on siten oikeus vaatia esimerkiksi omaisuuden erottelua tai hyvitystä yhteistalouteen annetusta panoksesta samoilla perusteilla kuin toisen avopuolison eläessä.

Avopuolisolle, joka täyttää avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain määritelmän, voidaan antaa kuolleen avopuolison jäämistöstä perintökaaren 8 luvun mukaista harkinnanvaraista avustusta, jos avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi ja hänen toimeentulonsa avopuolison kuoleman vuoksi heikentyi. Avustus voidaan antaa myös esimerkiksi määräaikaisena käyttöoikeutena avopuolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon.

Jos avopuolisot haluavat varmistaa, että pitempään elävä saa jotakin kuolleen osapuolen jäämistöstä tai voi esimerkiksi jäädä asumaan yhteiseen kotiin, heidän on tarpeen tehdä testamentti.

Tietoa perintöverotuksesta verohallinnon sivuilta: www.vero.fi/

Sopimus tai testamentti avoliiton purkautumisen varalta

Avopuolisot voivat vapaasti tehdä erilaisia sopimuksia taloudellisesta suhteestaan. He voivat esimerkiksi sopia siitä, miten omaisuus jaetaan suhteen purkautuessa, tai että tiettyjä avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain säännöksiä ei sovelleta heihin. Kuoleman varalta osapuolet voivat turvata toistensa taloudellisen aseman tekemällä testamentin.

Erilaisia sopimuksia tai testamentin tekemistä suunniteltaessa on syytä kääntyä asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan lakimiehen puoleen.

Sukunimi

Ainoastaan aviopuolisot voivat lain nojalla valita yhteisen sukunimen. Avopuolisoilla ei tällaista oikeutta ole.

Avoliitossa syntyneen lapsen sukunimi voidaan muuttaa isän sukunimeksi sen jälkeen, kun lapsen isyys on vahvistettu.

Tietoa nimilaista oikeusministeriön esitteessä Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Isyys

Jos lapsi syntyy vanhempien avioliiton aikana, lapsen isyys todetaan suoraan avioliiton perusteella (ns. isyysolettama). Jos lapsi puolestaan syntyy avoliitossa, on lapsen isyys vahvistettava erikseen joko niin, että mies tunnustaa lapsen tai tuomioistuimen päätöksellä.

Tietoa mm. isyyden vahvistamisesta Suomi.fi-palvelussa sivulla Perhe- ja sosiaalipalvelut - Lapsen saaminen

Lapsen huolto ja elatus

Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa joko lain, sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen nojalla.

Jos lapsen vanhemmat elävät avioliitossa keskenään, he ovat suoraan lain nojalla avioliitossa syntyneen lapsensa huoltajia. Avoliitossa syntyneen lapsen huoltajaksi tulee yksin lapsen äiti. Kuitenkin sen jälkeen, kun lapsen isyys on vahvistettu, voivat lapsen vanhemmat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa sopimuksen. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, päätöksen tekee tuomioistuin.

Lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Vanhempien elatusvelvollisuuteen ei vaikuta se, elävätkö he keskenään avio- vai avoliitossa vai erillään. Muulla henkilöllä kuin vanhemmilla ei ole velvollisuutta elättää lasta. Vanhemmat voivat tehdä lapsen elatusavusta sopimuksen, jonka kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, elatusapu vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.

Tietoa elatusavun määrän laskemisesta oikeusministeriön julkaisussa Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

Adoptio

Muut kuin avioparit eivät voi ottaa adoptiolasta yhdessä. Myöskään niin sanottu perheensisäinen adoptio, eli toisen puolison lapsen ottaminen avopuolisoiden yhteiseksi lapseksi, ei ole avopareille mahdollinen.

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, Finlex

Päivitetty 30.3.2011