HelHO:2008:1

Seksuaalirikos - Ehdollinen rangaistus

Antopäivä: 15.2.2008
Diaarinumero: R 07/1916
Ratkaisunumero: 376

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 27.4.2007

Syyttäjä

Vastaaja
G

Asianomistajat
A
B

Kuultavat
C
D
E
F

Asia
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ym.

Vireille 25.1.2007

Asia on käsitelty oikeudenkäynnin julkisuudesta säädetyn lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan suljetuin ovin ja oikeudenkäyntiaineisto on sovellettuja lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuun ottamatta määrätty saman lain 9 §:n mukaan salassapidettäväksi 40 vuotta päätöksen antamisesta 19.4.2007.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Vastaaja
G

Syyksi luetut rikokset

1) Pakottaminen sukupuoliyhteyteen 1.12.2003-30.12.2003
2) Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1.12.2003-30.12.2003
3) Seksuaalinen hyväksikäyttö 7.3.2004
4) Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 7.3.2004

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen vankeusrangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-4
1 vuosi 6 kuukautta vankeutta

Lainkohdat

1) Rikoslaki 20 luku 3 § 1
2) Rikoslaki 20 luku 6 § 1
3) Rikoslaki 20 luku 5 § 1
4) Rikoslaki 20 luku 6 §1

Korvausvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaaja G velvoitetaan korvaamaan
1) asianomistaja A:lle henkisestä kärsimyksestä 3.500 euroa viivästyskorkoineen 30.12.2003 lukien ja
2) asianomistaja B:lle henkisestä kärsimyksestä 7.000 euroa viivästyskorkoineen 7.3.2004 lukien.

Viivästyskorko on korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen korko.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen
käräjätuomari Wilhelm Norrman
ja lautamiehet

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 15.2.2008

Asia
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ym.

Valittaja
G

Vastapuolet

Virallinen syyttäjä
A

B

Asian käsittely hovioikeudessa

Kriminaalihuoltolaitos on toimittanut hovioikeuteen 28.9.2007 päivätyn yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksen.

Hovioikeus on 21.1.2008 toimittanut asiassa pääkäsittelyn.

Hovioikeus on pääkäsittelyn pöytäkirjasta ilmenevällä tavalla määrännyt asian suljetusta käsittelystä ja oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapidosta. Hovioikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n nojalla, että myös hovioikeuden tuomio on asianomistajien yksityiselämään liittyvien arkaluontoisten seikkojen vuoksi pidettävä salassa rangaistusseuraamusta koskevia perusteluja sekä ratkaisun lopputulosta ja sovellettuja lainkohtia lukuun ottamatta 19.4.2047 saakka ja että asianomistajien henkilöllisyys on pidettävä salassa mainittuun ajankohtaan asti myös hovioikeuden tuomion julkisessa osassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistusseuraamus

Käräjäoikeus on perustellut rangaistuksen määräämistä katsoen, että G:lle tuomitun yhteisen 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksen ehdollisuutta puoltaisi hänen ensikertalaisuutensa. Käräjäoikeus on kuitenkin katsonut, että tekojen vakavuus ja niistä ilmenevä G:n syyllisyys edellyttävät ehdottoman vankeuden tuomitsemista ja että ehdollista vankeusrangaistusta ei edes yhdistettynä yhdyskuntapalveluun voida pitää oikeudenmukaisena rangaistuksena.

Kuten käräjäoikeus on todennut, rikosten tekoaikana iältään 20-vuotias G on tuomittu rangaistukseen useasta vakavasta tahallisesta seksuaalirikoksesta eli kohdassa 1 pakottamisesta sukupuoliyhteyteen G:n pakotettua 14-vuotiaan asianomistajatytön tätä kiinnipitämällä ja hartioista alaspainamalla ottamaan G:n siittimen suuhunsa, ja kohdassa 3 seksuaalisesta hyväksikäytöstä G:n oltua noin kaksi kuukautta myöhemmin toisen 14-vuotiaan asianomistajatytön kanssa kaksi kertaa sukupuoliyhteydessä asianomistajan nautittua G:n hänelle tarjoamasta virvoitusjuomapullosta alkoholia tai muuta huumaavaa ainetta tavalla, jonka seurauksena asianomistaja oli ollut kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan tai puolustamaan itseään. Näillä molemmilla kerroilla G oli samalla syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, koska hän oli ollut kerrotulla tavalla sukupuoliyhteydessä alle 16-vuotiaitten asianomistajien kanssa (kohdat 2 ja 4).

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näkemyksen, että tekoaikana jo 20-vuotiaan G:n teot osoittavat pikemmin piittaamattomuutta kuin ymmärtämättömyyttä. Lisäksi rikokset ovat aiheuttaneet esitetystä selvityksestä ilmenevällä tavalla asianomistajille pitkäkestoista kärsimystä. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kohtien 1, 2 ja 4 teoista on niihin sovellettavien rikoslain 20 luvun 3 ja 6 §:n nojalla tuomittava aina vankeusrangaistus. Kohdan 3 teosta voidaan rikoslain 20 luvun 5 §:n nojalla tuomita myös sakkorangaistus. Yksittäisenä rikoksena tehtynä enimmäisrangaistus kohdassa 1 on kolme vuotta ja kussakin kohdassa 2-4 neljä vuotta vankeutta.

Hovioikeus toteaa aluksi, että koska syyttäjä ja asianomistajat ovat tyytyneet käräjäoikeuden tuomioon, rangaistuksen mittaamista on arvioitava vain G:n vaatimuksen perusteella. Kohdat 1-2 sekä kohdat 3-4 muodostavat kumpikin yhden erillisen kokonaisuuden, joista kohtien 3 ja 4 muodostamaa kokonaisuutta voidaan pitää jonkin verran vakavampana. Jos nämä kokonaisuudet olisivat erikseen ratkaistavina, kohtien 3 ja 4 teoista olisi hovioikeuden arvion mukaan tuomittava tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä G:n syyllisyys ja rangaistuskäytäntö huomioon ottaen yhteinen vähintään selvästi yli vuoden pituinen vankeusrangaistus ja kohtien 1 ja 2 teoista yhteinen noin vuoden pituinen vankeusrangaistus. Kaikista kohtien 1-4 teoista on kuitenkin määrättävä yhteinen vankeusrangaistus rikoslain 7 luvun 5 §:n yhteisen rangaistuksen mittaamista koskevan säännöksen nojalla. G:lle käräjäoikeudessa kohtien 1-4 teoista tuomittu yhteinen 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus ei ole ainakaan liian ankara suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen. Näin ollen ei ole aihetta alentaa tuomittua vankeusrangaistusta.

Erikseen on kuitenkin otettava vielä kantaa siihen, voidaanko G:lle tuomittu vankeusrangaistus määrätä ehdolliseksi joko yksinään tai oheisseuraamuksin. Rangaistuksen pituus ei sinänsä estä G:n tuomitsemista ehdolliseen rangaistukseen, koska rikoslain 6 luvun 9 §:n nojalla enintään kahden vuoden määräaikainen vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Jos ehdollista rangaistusta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena, voidaan sen ohessa tuomita rikoslain 6 luvun 10 §:n nojalla sakkoa, tai jos ehdollinen rangaistus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Käräjäoikeus on edellä selostetulla tavalla rikosten lukumäärän ja vakavuuden sekä G:n syyllisyyden perusteella katsonut, ettei ehdollinen vankeusrangaistus huolimatta G:n ensikertalaisuudesta edes yhdyskuntapalveluun yhdistettynä ole oikeudenmukainen rangaistus hänen syykseen luetuista edellä selostetuista rikoksista.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut rangaistusseuraamuksen osalta. G:n ensikertalaisuudesta huolimatta 14-vuotiaisiin tyttöihin vastoin näiden tahtoa pakottamalla tai avutonta tilaa hyväksikäyttäen kohdistuneet sukupuoliyhteyden sisältäneet seksuaalirikokset ovat niin vakavia ja vahingollisia, että G:lle tuomitun vankeusrangaistuksen määrääminen ehdolliseksi ei hänen syyllisyytensäkin huomioon ottaen ole oikeudenmukaista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ratkaisu ilmenee tuomiolauselmasta.

Vastaaja
G

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
hovioikeudenneuvos Matti Rintala
hovioikeudenneuvos Helena Sunila
hovioikeudenneuvos Petri Leskinen

Esittelijä:
viskaali Sanna Mänttäri

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen

Äänestys

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa R 07/1916

Hovioikeudenneuvos Matti Rintala :

Katson, että rangaistusseuraamusta koskevat perustelut tulee kirjoittaa seuraavasti:

Rangaistusseuraamus

Käräjäoikeus on perustellut rangaistuksen määräämistä katsoen, että G:lle tuomitun yhteisen 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksen ehdollisuutta puoltaisi hänen ensikertalaisuutensa. Käräjäoikeus on kuitenkin katsonut, että tekojen vakavuus ja niistä ilmenevä G:n syyllisyys edellyttävät ehdottoman vankeuden tuomitsemista ja että ehdollista vankeusrangaistusta ei edes yhdistettynä yhdyskuntapalveluun voida pitää oikeudenmukaisena rangaistuksena.

Kuten käräjäoikeus on todennut, rikosten tekoaikana iältään 20-vuotias G on tuomittu rangaistukseen useasta vakavasta tahallisesta seksuaalirikoksesta eli kohdassa 1 pakottamisesta sukupuoliyhteyteen hänen päästä kiinnipitämällä ja hartioista alaspainamalla pakotettua 14-vuotiaan asianomistajatytön ottamaan G:n siittimen suuhunsa, ja kohdassa 3 seksuaalisesta hyväksikäytöstä G:n oltua noin kaksi kuukautta myöhemmin toisen 14-vuotiaan asianomistajatytön kanssa kaksi kertaa sukupuoliyhteydessä asianomistajan nautittua alkoholia tai muuta huumaavaa ainetta tavalla, jonka seurauksena asianomistaja oli ollut kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan tai puolustamaan itseään. Näillä molemmilla kerroilla G oli samalla syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, koska hän oli ollut kerrotulla tavalla sukupuoliyhteydessä alle 16-vuotiaitten asianomistajien kanssa (kohdat 2 ja 4).

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näkemyksen, että tekoaikana jo 20-vuotiaan G:n teot osoittavat pikemmin piittaamattomuutta kuin ymmärtämättömyyyttä. Lisäksi rikokset ovat aiheuttaneet esitetystä selvityksestä ilmenevällä tavalla asianomistajille pitkäkestoista kärsimystä. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kohtien 1, 2 ja 4 teoista on niihin sovellettavien rikoslain 20 luvun 3 ja 6 §:n nojalla tuomittava aina vankeusrangaistus. Kohdan 3 teosta voidaan rikoslain 20 luvun 5 §:n nojalla tuomita myös sakkorangaistus. Kunkin kohtien 1-4 yksittäisen rikoksen enimmäisrangaistus on 3 vuotta vankeutta (kohta 1) tai 4 vuotta vankeutta (kohdat 2-4). Kohdat 1-2 sekä kohdat 3-4 muodostavat kumpikin yhden erillisen kokonaisuuden, joista kohtien 3 ja 4 muodostamaa kokonaisuutta voidaan pitää vakavampana. Jos nämä kokonaisuudet olisivat erikseen ratkaistavina, kohtien 3 ja 4 teoista olisi hovioikeuden arvion mukaan tuomittava tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä G:n syyllisyys ja rangaistuskäytäntö huomioon ottaen yhteinen yli vuoden pituinen vankeusrangaistus ja kohtien 1 ja 2 teoista yhteinen noin vuoden pituinen vankeusrangaistus. Kaikista kohtien 1-4 teoista on kuitenkin määrättävä yhteinen vankeusrangaistus rikoslain 7 luvun 5 §:n yhteisen rangaistuksen mittaamista koskevan säännöksen nojalla. G:lle käräjäoikeudessa kohtien 1-4 teoista tuomittu yhteinen 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen. Näin ollen ei ole aihetta alentaa tuomittua vankeusrangaistusta.

Erikseen on kuitenkin otettava vielä kantaa siihen voidaanko G:lle tuomittu vankeusrangaistus määrätä ehdolliseksi joko yksinään tai oheisseuraamuksin. Rangaistuksen pituus ei sinänsä estä G:n tuomitsemista ehdolliseen rangaistukseen, koska rikoslain 6 luvun 9 §:n nojalla enintään kahden vuoden määräaikainen vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Jos ehdollista rangaistusta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena, voidaan sen ohessa tuomita rikoslain 6 luvun 10 §:n nojalla sakkoa, tai jos ehdollinen rangaistus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Käräjäoikeus on edellä selostetulla tavalla rikosten lukumäärän ja vakavuuden sekä G:n syyllisyyden perusteella katsonut, ettei ehdollinen vankeusrangaistus huolimatta G:n ensikertalaisuudesta edes yhdyskuntapalveluun yhdistettynä ole oikeudenmukainen rangaistus hänen syykseen luetuista edellä selostetuista rikoksista.

Hovioikeus toteaa, että ne seikat, joiden nojalla käräjäoikeus on päätynyt ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ovat varsin painavia. Näin ollen G:lle tuomitun rangaistuksen pituuskin huomioon ottaen on perusteltua katsoa, että ehdollinen rangaistus yksinään ei ole riittävä seuraamus G:n syyksi luetuista rikoksista.

Hovioikeus on hankkinut G:stä Kriminaalihuoltolaitokselta yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksen, jonka mukaan G on työssäkäyvä ja vakituisessa parisuhteessa elävä nykyisin 24-vuotias mies. Hänen sosiaaliset suhteensa ovat kunnossa. G on lisäksi ilmoittanut hovioikeudessa, että hänen avopuolisonsa on kesällä 2008 saamassa lapsen. G on suostunut yhdyskuntapalveluun ja hän soveltuu siihen.

Hovioikeus toteaa edelleen, että vaikka G:n teot ovatkin vakavia, ne ovat tapahtuneet tilanteissa, joissa hän ja asianomistajat ovat olleet yhdessä viettämässä iltaa tai yöpyneet yhdessä niin, että samassa asunnossa on ollut iltaa viettämässä useita muitakin nuoria henkilöitä (kohdat 1-2) tai samassa huoneessa on ollut nukkumassa myös muita henkilöitä (kohdat 3-4). Tilanteita on edeltänyt ja/tai niihin on liittynyt ilmeisesti pääosin mietojen alkoholijuomien vapaaehtoista nauttimista asianosaisten toimesta. G:n kohdissa 1-2 käyttämä väkivalta ei ole ollut voimakasta eikä siitä ole näytetty aiheutuneen asianomistajalle mitään lievää suurempia fyysisiä vammoja. Tilanne on ilmeisesti myös päättynyt suhteellisen nopeasti ilman siemensyöksyä asianomistajan onnistuttua riuhtaisemaan itsensä irti ja päästyä poistumaan toiseen huoneeseen, jossa hänen ystävättärensä oli ollut muiden asunnossa olleiden henkilöiden kanssa. Asianomistaja oli poistunut asunnosta heti ystävättärensä kanssa. Asianomistaja ei ollut kuitenkaan kertonut tapahtumista ystävälleen ja hän oli ollut myöhemminkin G:n pyynnöstä kaksi kertaa "kotibileissä", joissa myös G oli ollut paikalla. Toisella kerralla asianomistajan mukana oli ollut kohtien 3-4 rikosten asianomistaja ja he olivat keskustelleet G:n kanssa. Myöskään kohtien 3-4 teosta ei ole näytetty aiheutuneen asianomistajalle lievää suurempia fyysisiä vammoja ja asianomistaja oli kertomansa mukaan poistunut asunnosta vasta aamulla yhdessä samassa huoneessa yöpyneen ystävättärensä kanssa. Samassa huoneessa oli yöpynyt lisäksi kaksi muuta nuorta.

G on teot tehdessään ollut ensikertalainen alle 21-vuotias nuori rikoksentekijä eikä hän ole myöskään syyllistynyt uusiin vastaviin rikoksiin, vaikka asianomistajat nuoreen ikäänsä liittyvistä ymmärrettävistä syistä tekivät rikosilmoitukset vasta noin 2 vuotta tekojen jälkeen ja asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa yli kolme vuotta tekojen jälkeen.

Edellä selostetuista olosuhteista huolimatta G:n teot ovat kuitenkin erityisesti tekojen vahingollisuus huomioon ottaen olleet vakavia. Vaikka näin onkin edellä selostetut seikat kokonaisuutena huomioon ottaen hovioikeus kuitenkin katsoo, että G:lle tuomittu vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi. Ehdollisen rangaistuksen koeajan on kuitenkin oltava tavanomaista pitempi. Ehdollista rangaistusta yksinään ei myöskään voida pitää riittävänä rangaistuksena, vaan G on ehdollisen rangaistuksen ohella tuomittava yhdyskuntapalveluun, jonka tuntimäärän on oltava käytettävissä oleva asteikon puitteissa mahdollisimman tuntuva. Tällöin G:n rikosten vakavuus ja hänen syyllisyytensä eivät välttämättä edellytä ehdotonta vankeusrangaistusta, joka voisi myös heikentää hänen mahdollisuuksiaan selviytyä asianomistajille tuomittujen varsin tuntuvien vahingonkorvausten ja muiden asiassa tuomittujen korvausten maksamisesta.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus määrää G:lle tuomitun 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksen ehdolliseksi hovioikeuden tuomion antamisesta alkavin ja 31.12.2010 päättyvin koeajoin sekä tuomitsee hänelle ehdollisen rangaistuksen ohella 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. G:stä laaditusta yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä ja muusta esitetystä selvityksestä ilmenevät seikat huomioon ottaen ei ole perusteita tuomita G:tä koeajaksi valvontaan uusien rikosten ehkäisemikseksi ja hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi. G:lle tuomittu ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi laista ilmenevillä edellytyksillä.

Vakuudeksi:
Sanna Mänttäri