
|
|
Tuomioistuimet - Hovioikeudet - Ratkaisukäytäntö - Ratkaisukäytäntö, Turun hovioikeuden osalta - THO:2009:6 THO:2009:6Antopäivä: 13.5.2009 Lähestymiskielto Antopäivä: 13.5.2009 LOHJAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 14.4.2008 Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Seita Heinström Vastaaja(t) A Asianomistaja(t) B Asia LAITON UHKAUS YM. Vireille 22.1.2008 SELOSTUS ASIASTA Syyttäjän rangaistusvaatimukset 1. LAITON UHKAUS 3.8.2007 VIHTI 2. LAITON UHKAUS 4.9.2007 VIHTI 3. LAITON UHKAUS 25.9.2007 VIHTI 4. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN 25.9.2007 VIHTI 5. LAITON UHKAUS 26.9.2007 - 28.9.2007 VIHTI 6. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN 26.9.2007 - 28.9.2007 VIHTI 7. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN 4.10.2007 VIHTI 8. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN 5.10.2007 VIHTI 9. LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN 23.12.2007 VIHTI Syyttäjän muut vaatimukset Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset. Asianomistajan vaatimukset Syytekohdat 1 - 9 B on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut A:n velvoittamista suorittamaan hänelle korvaukseksi kivusta ja särystä sekä kärsimyksestä eri syytekohdista yhteensä 2.000 euroa korkolain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta 27.3.2008 lukien sekä valtiolle Lohjan oikeusaputoimiston itse perittäväksi korvaukseksi B:n avustamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 926 euroa korkoineen, oikeudenkäyntikuluvaatimus sisältää kaksi esiintymistä ja asiaan valmistautuminen. VASTAUKSET JA PERUSTEET Syytekohdat 1 - 3, 5, 8 ja 9 Syytekohta 1 A on kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. Hän ei ollut uhannut asianomistajaa. Syytekohta 2 A on kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. Tilanteessa ei ollut tapahtunut minkäänlaista uhkaamista. Hän ei ollut uhannut asianomistajaa tappamisella, vaan oli sanonut "ansaitsisi tulla tapetuksi" Syytekohta 3 A on kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. Hän ei ollut uhannut asianomistajaa eikä puhunut lasten orvoiksi tekemisestä. Syytekohta 4 A on kiistänyt syytteen lähestymiskiellon rikkomisesta. Tuomio lähestymiskiellosta oli annettu hänelle tiedoksi 4.10.2007. Syytekohta 5 A on kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta, koska ei ollut uhannut asianomistajaa tappamisella. Syytekohdata 6 ja 7 A on kiistänyt syytteet lähestymiskiellon rikkomisesta, koska ei ollut edes saanut tietoa lähestymiskiellon määräämisestä. Syytekohdat 8 ja 9 A on kiistänyt syytteet lähestymiskiellon rikkomisesta. Hän oli lähettänyt tekstiviestit lasten puhelimiin, ei asianomistajan. A on kiistänyt vaatimuksen todistelukustannuksista, koska häntä ei ollut saanut haastetta tuossa vaiheessa tiedoksi. A on kiistänyt asianomistaja B:n korvausvaatimuksen ja Lohjan oikeusaputoimiston vaatimuksen oikeudenkäyntikuluista perusteiltaan ja määriltään TODISTELU Syyttäjän henkilötodistelu Syytekohdat 1 - 9
Syytekohta 2
Syytekohdat 3 ja 4
Vastaajan henkilötodistelu Syytekohdat 1 - 9
Syyttäjän ja asianomistajan kirjallinen todistelu Syytekohdat 4, 6, 7, 8 ja 9
Syytekohta 7
Syytekohdat 8 ja 9
Asianomistajan kirjallinen todistelu Syytekohdat 1 - 9
Merkittiin, että A:n käytös istunnon aikana oli häiritsevää ja hän käytti sopimatonta puhetapaa muista asianosaisista, syyttäjästä ja oikeudesta. Käräjäoikeus jätti A:n kuitenkin sopimattomasta käytöksestä tuomitsematta järjestysrangaistukseen huomioon ottaen A:n ilmoittama sairaus, vakava masennus. Syyksilukeminen Syytekohdat 1 - 3 A on syyllistynyt laittomiin uhkauksiin siten, kuin syyttäjä on vaatinut hänelle niistä rangaistusta syytekohdissa 1 - 3. Syytekohta 4 A on syyllistynyt lähestymiskiellon rikkomiseen siten, kuin syyttäjä on vaatinut hänelle siitä rangaistusta Syytekohta 5 A on syyllistynyt laittomaan uhkaukseen muuten siten, kuin syyttäjä on vaatinut hänelle siitä rangaistusta, mutta ei ole selvitetty, että A olisi uhannut B:tä tappamiselle useammassa kuin yhdessä B:lle lähettämässään tekstiviestissä. Syytekohdat 8 - 9 A on syyllistynyt lähestymiskiellon rikkomisiin siten, kuin syyttäjä on vaatinut hänelle niistä rangaistusta syytekohdissa 8 - 9. Syytteen hylkääminen Syytekohdat 6 - 7 Käräjäoikeus hylkää syyttäjän A:han kohdistaman syytteen lähestymiskiellon rikkomisesta syytekohtien 6 ja 7 osalta. Syyksilukemisen ja syytteen hylkäämisen perusteet Syytekohta 1 B on kertonut syytteen mukaisesti, että A oli 3.8. 2007 soittanut hänelle ja muun ohessa sanonut, että he tapaavat vain kerran ja sen jälkeen lapset ovat orpoja. Soittaja ei ollut esitellyt itseään, mutta B oli tunnistanut tämän A:ksi. B pelkäsi. Hänen pelkonsa oli todellista. A oli huutanut suoraa huutoa. B oli heinäkuussa pannut lähestymiskieltoasian vireille ja sen jälkeen A oli uhkaillut B:tä. A on kiistänyt uhanneensa B:tä. Käräjäoikeus pitää B:n kertomusta ja hänen pelkoaan uskottavana erityisesti huomioon ottaen syytekohtien 2 ja 3 sekä 5 laittomien uhkauksien osalta jäljempänä ilmenevä, joka tukee B:n kertomuksen uskottavuutta. Myös vastaajan käytös asiaa oikeudessa käsiteltäessä tukee B:n kertomuksen uskottavuutta. B:llä on ollut A:n uhkauksen vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. A on siten syyllistynyt laittomaan uhkaukseen. Syytekohta 2 B on kertonut A:n soittaneen lastenvalvoja C:lle, että hän tappaa B:n. C oli soittanut B:lle ja kehottanut tätä menemään turvakotiin. C itse on kertonut esitutkinnassa kertomansa pitävän paikkansa. Hän ei ole tarkemmin muistanut A:n käyttämiä sanoja, mutta C oli ollut A:n puhelusta niin huolissaan, että oli soittanut poliisille asianosaisen (B:n) turvallisuuden parantamiseksi. Hän oli ilmoittanut poliisille, että jos tulee hälyytys, niin pitää toimia. Syyttäjän tuotua esille C:n kertoneen esitutkinnassa, että A oli soittanut C:lle erittäin kiihtyneessä mielentilassa ja tuonut esiin selvän tappouhkauksen entiselle vaimolleen, josta A oli käyttänyt “huora” -nimitystä ja että hän tekee tästä lopun, C on todennut sen olevan näin. Siinä oli ollut todellinen uhka. A on kiistänyt puhuneensa C:lle tappamisesta ja kiitänyt uhanneensa. Ei ole syytä epäillä C:n kertomusta. C:n mukaan kyseessä on ollut todellinen uhka. C oli ilmoittanut uhkauksesta sekä poliisille että B:lle. Uhkaus on kohdistunut B:hen ja tullut myös hänen tiedokseen. Ei ole epäilystä siitä, että B:llä on ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa A:n uhkauksen vuoksi. A on syyllistynyt laittomaan uhkaukseen. Syytekohdat 3 ja 4 B oli 25.9.2007 ollut kahden lapsensa ja todistaja D:n kanssa erään kahvilan terassilla. Sekä B, että todistaja D ovat kertoneet, että A oli tullut aivan heidän pöytänsä viereen huutamaan. B:n mukaan A oli huutanut heille molemmille, jolloin D oli todennut A:lle, että tällä on lähestymiskielto, mutta A oli vain huutanut ja uhannut jotain. B on kertonut, että vielä lähtiessään A oli huutanut autostaan: “ Nähdään vielä yhden kerran ja sitten sinulla on orvot lapset”. A on kiistänyt syytteen. Syytekohta 3 Syytekohta 4 Lähestymiskieltoasia: B on asiassa kertonut syytteen mukaan, kuten syytekohtien 3 ja 4 yhteisestä selostuksesta ilmenee. Myös todistaja D on kertonut kyseisessä selostuksessa todetulla tavalla. Syyksiluettavuus A:lle annettu lähestymiskielto on tullut voimaan heti 7.9.2007 ja siten se on ollut voimassa tekoaikana 26.9.2007. Päätös on annettu A:lle tiedoksi kuitenkin vasta 4.10.2007. Asiassa on ratkaistava, onko A:lla ollut lähesestymiskiellosta sellainen tieto, että hänen voidaan katsoa tahallaan toimineen vastoin kieltoa. Hän on tiennyt, että hänelle haetaan lähestymiskieltoa. Hän on saanut kutsun asian käsittelyyn tiedokseen kaksikin kertaa ennen istuntoa. Hän on saapunut asian käsittelyyn. On ilmeistä, että lähestymiskielto määrätään samassa käsittelyssä, jonne asianosaiset kutsutaan. Todistaja D on A:n tultua B:n ja D:n pöydän luo huutamaan ilmoittanut tälle, että tämä on lähestymiskiellossa. Siitä huolimatta A on jatkanut huutamista B:lle heidän pöytänsä ääressä ja lähtiessään vielä uhannut B:tä edellä todetulla tavalla. Käräjäoikeus katsoo, että A ei ole voinut olla tietoinen tarkalleen lähesestymiskiellon sisällöstä. Kuitenkin jo sana lähestymiskielto ilmoittaa, että suojeltavaa kohdetta ei saa lähestyä. A on tiennyt lähestymiskieltoasian käsittelystä ja siitä, että on todennäköistä, että käsittelyssä hänet on määrätty lähestymiskieltoon. Erityisesti hänen on täytynyt epäillä olevansa lähestymiskiellossa todistaja D:n ilmoitettua hänelle hänen olevan lähestymiskiellossa. A:n on noissa olosuhteissa täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että jatkaessaan huutamistaan B:lle tämän pöydän ääressä hän rikkoo lähestymiskieltoa. Hän on siitä huolimatta toiminut edellä kuvatulla tavalla. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo hänen tahallaan rikkoneen syytteessä kerrotulla tavalla hänelle 7.9.2007 määrättyä lähestymiskieltoa ja hän on syyllistynyt siten lähestymiskiellon rikkomiseen.. Syytekohdat 5 ja 6 B on kertonut, että kyseisenä aikana A oli lähettänyt hänelle tekstiviestejä enemmän kuin 5. B on kertonut, että viesteissä ei ollut varsinaisia uhkauksia, mutta A uhkasi B:n “joutuvan tilille ja maksamaan valheistaan ja paha saa palkkansa” (viesti 26.9.2007 kello 14.17, 27.9.2007 kello 6.42 ja 6.52). Viestissä 26.9.2007 kello 14.45 A on uhannut:” sä et pääse rauhaan mun vihastani ennen kun sulla on mullat päällä”. Viestit käyvät ilmi myös B:n kirjoittamista muistiinpanoista. A on kiistänyt uhanneensa tapaamisella ja kiistänyt molemmat syytekohdat. Syytekohta 5 A:n B:lle lähettämät viestit ovat kokonaisuutena uhkaavia. Erityisesti 26.9.2007 kello 14.45 lähetetty viesti viittaa vaikkakin peitellysti tappamiseen. Käräjäoikeus katsoo, että ottaen huomioon A:n jo aiemmin soittamat uhkaussoitot, B:llä on ollut kyseisen viestin vuoksi perusteltu aihe pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Sen sijaan muiden viestien sanoma on epäselvempi. Niiden osalta ei voida katsoa selvitetyksi A:n syyllistyneen laittomaan uhkaukseen. Syytekohta 6 A on tiennyt lähestymiskieltoasian käsittelystä ja siitä, että on todennäköistä, että siinä hänet on määrätty lähestymiskieltoon. Erityisesti hänen on täytynyt epäillä olevansa lähestymiskiellossa todistaja D:n ilmoitettua 25.9.2007 hänelle hänen olevan lähestymiskiellossa. Sana lähestymiskielto ilmoittaa, että suojeltavaa kohdetta ei saa lähestyä. A ei ole kuitenkaan voinut olla tietoinen tarkalleen lähesestymiskiellon sisällöstä. Asiassa ei ole selvitetty, että hän olisi tiennyt, että lähestymiskielto pitää sisällään myös tekstiviestien lähettämisen. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että hän olisi tahallaan rikkonut hänelle 7.9.2007 määrättyä lähestymiskieltoa syytekohdassa 6 kerrotulla tavalla. Käräjäoikeus hylkää sen vuoksi syytteen. Syytekohta 7 B:n ja kirjallisena todisteena olevien televalvontatietojen perusteella ei ole epäilystä, että A on lähettänyt B:lle nyt kyseessä olevan yhden tekstiviestin. Viesti on lähetetty kello 13.04. Lähestymiskielto on annettu A:lle tiedoksi vasta kello 16.10. Asiassa on kuten kohdassa 6 jäänyt näyttämättä, että A olisi tahallaan rikkonut 7.9.2007 määrättyä lähestymiskieltoa . Käräjäoikeus hylkää sen vuoksi syytteen. Syytekohdat 8 ja 9 B on kertonut syytteen mukaisesti molempien syytekohtien osalta. Televalvontatiedot vahventavat hänen kertomuksensa uskottavuuden. Ei ole uskottavaa, että A:n viestit olisivat lasten puhelimista siirtyneet itsestään B:n puhelimeen. Lähestymiskielto on annettu ennen tekoja tiedoksi A:lle. Hän on vastoin kieltoa lähettänyt viestit. Hän on syyllistynyt lähestymiskiellon rikkomiseen siten, kuin syyttäjä on syytekohdissa 8 ja 9 hänelle rangaistusta niistä vaatinut. Korvausvelvollisuus Yksityisoikeudelliset korvaukset A on loukannut syyksiluetuilla teoillaan B:n vapautta, rauhaa ja yksityiselämää. Hän on sen vuoksi velvollinen korvaamaan B:lle tekojensa aiheuttaman kärsimyksen. B on kertonut, joutuneensa elämään A:n uhkausten ja viestien vuoksi jatkuvan pelon alla. Hän ei ole uskaltanut lähteä yksi kävelylle. Todistaja D on vahvistanut tämän. Käräjäoikeus pitää kohtuullisena korvauksena B:lle A:n aiheuttamasta kärsimyksestä ottaen huomioon tekojen lukuisuuden ja niiden keston 1.000 euroa. A on velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut valtiolle Lohjan oikeusaputoimiston itse perittäväksi. Hän ei kuitenkaan ole velvollinen suorittamaan korvausta istunnon 27.2.2008 osalta, johon istuntoon häntä ei vielä oltu haastettu. Todistelukustannukset Käräjäoikeus on ottanut henkilötodistelun pääkäsittelyn ulkopuolella A:n poissaollessa, jolloin häntä ei oltu saatu haastettua asian käsittelyyn. Vaikka A on hyväksynyt menettelyn eikä vaatinut todistajien kuulemista uudelleen tai täydentävästi, käräjäoikeus katsoo, että hän ei ole velvollinen korvaamaan valtiolle todistelukustannuksia tuolta osalta. Rangaistusseuraamus A tuomitaan nyt neljästä laittomasta uhkauksesta ja kolmesta lähestymiskiellon rikkomisesta. Käräjäoikeus katsoo, että sakkorangaistus ei ole riittävä seuraamus teoista ottaen huomioon niiden laatu ja lukuisuus. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsee A:n ehdolliseen vankeuteen ja oheissakkoon. TUOMIOLAUSELMA Asia on ratkaistu syyte ja vaatimukset enemmälti hyläten tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. VASTAAJA A TUOMIOLAUSELMA SYYKSI LUETUT RIKOKSET 1) Laiton uhkaus 3.8.2007 RANGAISTUSSEURAAMUKSET YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS LAINKOHDAT Rikoksiin 1, 2, 3 ja 5 sovelletut lainkohdat: HYLÄTYT SYYTTEET 6) Lähestymiskiellon rikkominen 26.-28.9. 2007 KORVAUSVELVOLLISUUS Valtion varoista 27.2.2008 maksetut todistelukustannukset, yhteensä 122,05 euroa jäävät valtion vahingoksi. (asianomistaja B ja todistaja C) A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi kärsimyksestä 1.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 27.3.2008 lukien. A velvoitetaan suorittamaan valtiolle Lohjan oikeusaputoimiston itse perittäväksi B:n avustamisesta aiheutuneet kustannukset 599 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 14.5.2008 lukien. MUUT LAUSUNNOT Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet Käräjätuomari Liisa Koskimies TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 13.5.2009 RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Lohjan käräjäoikeus 14.4.2008 nro 165 ASIA Laiton uhkaus ym. VALITTAJA A VASTAPUOLI Kihlakunnansyyttäjä Jooseppi Kiviharju VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA Valitus A on vaatinut, että syytteet kohtien 1 - 5 ja 8 osalta hylätään ja että hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta. Toissijaisesti A on vaatinut, että hänen B:lle maksettavakseen tuomittua korvausta alennetaan. Perusteinaan vaatimuksilleen A on kohtien 1 - 3 ja 5 osalta esittänyt, ettei hän ollut syyllistynyt hänen syykseen luettuihin rikoksiin. Hän oli saanut lähestymiskiellosta tiedon vasta kohdan 4 tapahtumien jälkeen 4.10.2007. Hän ei ollut tietoinen siitä syytteessä mainittuna aikana eikä siten ollut syyllistynyt kohdan 4 rikokseen. Kohdan 8 osalta hän on esittänyt, että hänellä oli ollut hyväksyttävä syy rikkoa lähestymiskieltoa. Vastaukset Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus perusteettomana hylätään. Vielä syyttäjä on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksettavat todistelukustannukset. B on vaatinut, että A:n valitus perusteettomana hylätään ja että tämä velvoitetaan korvaamaan Lohjan oikeusaputoimistolle B:tä avustaneen oikeusavustajan arvioitu palkkio hovioikeudessa korkoineen. HOVIOIKEUDESSA ESITETTY TODISTELU Kirjalliset todisteet Kutsu lähestymiskieltoasiassa ja kaksi tiedoksiantotodistusta Henkilötodistelu A todistelutarkoituksessa HOVIOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuullut B ja A sekä todistajina kuullut C ja D ovat kertoneet asian ratkaisuun vaikuttavilta osin samalla tavoin kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. Todistelu hovioikeudessa ei anna aihetta arvioida näyttöä A:n syyllisyydestä toisin kuin käräjäoikeus on arvioinut. Kohdan 4 lähestymiskiellon rikkomisen osalta hovioikeus toteaa, että A on kutsuttu käräjäoikeuden 7.9.2007 toimittamaan lähestymiskieltoa koskevaan pääkäsittelyyn sillä uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista A:n poissaolosta huolimatta. Hän on saapunut oikeuteen, mutta poistunut paikalta ennen tuomion julistamista. A:n on täytynyt käräjäoikeuden tuomiossa esitetyillä perusteilla tietää lähestymiskieltomääräyksestä, joka on tullut voimaan kieltoon määräämisestä lukien. Näillä ja käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. VASTAAJA A TUOMIOLAUSELMA Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta. KORVAUSVELVOLLISUUS A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset 513,46 euroa. A velvoitetaan suorittamaan valtiolle/Lohjan oikeusaputoimistolle B:n oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 650 euroa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antopäivästä. Oikeusaputoimisto huolehtii itse tuomitun korvauksen perimisestä. Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet: hovioikeudenlaamanni Simo Simola Ratkaisu on yksimielinen. Lainvoimaisuustiedot: Lainvoimainen |