
|
|
Tuomioistuimet - Hovioikeudet - Ratkaisukäytäntö - Ratkaisukäytäntö, Rovaniemen hovioikeuden osalta - RHO:2009:8 RHO:2009:8Antamispäivä 3.11.2009 Antamispäivä 3.11.2009 Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, Laiton uhkaus, Rangaistuksen määrääminen ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA KEMI-TORNION KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 23.9.2008 Syyttäjän syytteen perusteella käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen kohdassa 1 kätkemisrikokseen, kohdassa 2 pahoinpitelyyn, kohdassa 3 vaaran aiheuttamiseen, kohdassa 4 virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja kohdassa 6 ampuma-aserikokseen. Käräjäoikeus hylkäsi kohdan 5 syytteen laittomasta uhkauksesta katsoen sen sisältyvän kohdan 4 virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Syytteen kohdan 5 mukaan A oli edellisessä syytekohdassa kerrotulla tavalla nostanut aseen J:tä vastaan ja vielä muutoinkin uhannut suullisesti ampumisella sellaisissa olosuhteissa, että J:llä oli ollut perusteltu syy omasta ja toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. Käräjäoikeus lausui perusteluissaan kohtien 4 ja 5 osalta seuraavaa: Asianomistaja J ja todistaja M ovat kertoneet poliisimiehinä saaneensa tapahtuma-aikana hälytyksen virkatehtävään mennä vastaajan A:n asunnolle, jossa saadun tiedon mukaan A:lla olisi ollut ase esillä ja talosta olisi kuulunut yksi laukaus ja lisäksi A olisi pahoinpidellyt C:tä. Asianomistaja J ja todistaja M ovat kertoneet tapahtumista ja A:n menettelystä olennaisilta osin samalla tavalla ja rangaistusvaatimusten 4 kohdan teonkuvauksen mukaisesti. Lisäksi heidän mukaan ei ollut mitään näkemisestettä nähdä hyvin asunnon sisälle. Asianomistaja J on vielä kertonut, että J:lle tuli sellainen käsitys, että A oli tunnistanut J:n. Tätä tukee myös osaltaan C:n kertomus siitä, että J tullessaan pihalle oli huutanut, saako hän tulla sisälle, mihin A oli vastannut kieltävästi. Edelleen kertomansa mukaan C oli tunnistanut J:n äänestä. Vastaaja A on kertonut ainoastaan jonkun henkilön huudelleen räppänästä sisälle, mutta A:n käsityksen mukaan se ei ollut poliisi. C ja A eivät ole kertoneet mitään sellaista, että A olisi uhkaillut poliiseja väitetyllä tavalla. Myöskään he eivät kertomansa mukaan ole nähneet ulkona poliisiautoa. Edelleen A:n kertoman mukaan A oli sammunut kohta sen jälkeen, kun C oli lähtenyt asunnosta pois. Asiassa ei ole ilmennyt mitään perusteltua syytä epäillä totuudessa pysymisvelvollisuudella annettujen asianomistaja J:n ja todistaja M:n kertomusten luotettavuutta. C:n ja A:n muistikuvat tapahtumista eivät runsaan alkoholin nauttimisen johdosta voi olla kovin hyviä. A:lla ei myöskään asiassa ole totuudessa pysymisvelvollisuutta. Perustellusti voidaan siten katsoa, että tapahtumat ovat menneet J:n ja M:n kertomalla tavalla. A:n menetellessä siten rangaistusvaatimusten 4 kohdan teonkuvauksen mukaisesti sanottu vastaaja on tuolla menettelyllä syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Rangaistusvaatimusten 5 kohdan mukainen laiton uhkaus perustuu sinänsä rangaistusvaatimusten 4 kohdan mukaiseen tapahtumaan sillä lisäyksellä, että uhkaus on tapahtunut sellaisessa olosuhteessa, että asianomistaja J:llä on ollut perusteltu syy omasta ja toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. Syyttäjä on katsonut tältä osin, että oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaisesti laiton uhkaus ei voi sisältyä virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, koska virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistössä ei edellytetä uhkaukselta sitä, että uhatulla olisi perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Näin ollen syyttäjän mukaan myöskin laiton uhkaus tulee lukea vastaaja A:n syyksi. Tässä tapauksessa voidaan todeta, että asianomistaja J:llä on ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa, koska A:n uhkauksen johdosta J on joutunut perääntymään A:n asunnon pihalta. J on katsottu kuitenkin asianomistajaksi virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tämä on edellyttänyt sitä, että J:llä on myös tuossa rikoksessa asianomistajana ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Tähän nähden ei tunnu perustellulta, että sama menettely luettaisiin vastaaja A:n syyksi myöskin laittomana uhkauksena. Lisäksi laitonta uhkausta koskevassa säännöksessä on nimenomainen toissijaisuuslauseke, jonka mukaan sitä ei sovelleta, jos teosta on muualla säädetty ankarampi rangaistus. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta on säädetty laitonta uhkausta ankarampi rangaistus, joten virkamiehen väkivaltainen vastustus syrjäyttää laittoman uhkauksen. Käräjäoikeus katsoi siten, että rangaistusvaatimusten 5 kohdan osalta laitonta uhkausta ei tule lukea vastaaja A:n syyksi erikseen, vaan siinä todettu menettely sisältyy jo virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Käräjäoikeus tuomitsi A:n tämän syyksi luetuista teoista 1 vuoden 3 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA Syyttäjä vaati A:n osalta tämän tuomitsemista käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän syytteen kohtien 4 ja 5 teonkuvausten mukaisesti virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen lisäksi myös laittomasta uhkauksesta. Syyttäjä vaati lisäksi, että A tuomitaan vähintään 1 vuoden 5 kuukauden pituisen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati toissijaisesti, että A tuomitaan ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella yhdyskuntapalveluun tai oheissakkoon. HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT Laiton uhkaus Rikoslain 16 luvun 1 §:n mukaan se, joka käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen, muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen, on tuomittava virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Rangaistusseuraamus A on pahoinpidellyt maahan kaatamaansa C:tä lyömällä tätä useita kertoja päähän ja kasvoihin niin, että C:llä on muun muassa katkennut hammas. A on samassa yhteydessä vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena ampunut asunnossa Tikka-merkkisellä yhdistelmäaseella kaksi haulikonlaukausta ja yhden laukauksen luotipiipulla käräjäoikeuden tuomiosta selostetusta syytteestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. C on ollut tilanteessa läsnä keittiön ja olohuoneen muodostamassa yhteisessä tilassa ja C on ainakin ensimmäisen laukauksen aikana maannut olohuoneen lattialla. A on tämän jälkeen osoitellut paikalle tulleita kahta poliisimiestä haulikolla ikkunan läpi ja uhannut suusanallisesti ampua kaikki, jotka taloa lähestyvät. Nämä ja A:n syyksi luetut muut rikokset ovat laadultaan sellaisia, että vankeusrangaistus on tuomittava ensisijaisesti ehdottomana. A on tuomittu käräjäoikeuden syyksi lukemien rikosten lisäksi laittomasta uhkauksesta. Tämän vuoksi A.lle tuomittua rangaistusta on korotettava. Hovioikeus tuomitsi A:n tämän syyksi luetuista teoista 1 vuoden 4 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Katson kuten hovioikeuden enemmistö, että A:n syyksi on luettava virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen lisäksi kohdassa 5 laiton uhkaus. Sen sijaan tuomittua rangaistusta ei ole syytä korottaa tämän syyksilukemisen vuoksi eikä muustakaan syystä. Kysymys on teon erilaisesta oikeudellisesta arvioinnista. Käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla rangaistus voidaan tuomita ehdollisena ja sen täytäntöönpano tulee riippumaan A:n vastaisesta käyttäytymisestä. ASIAN OVAT RATKAISSEET hovioikeudenlaamanni Ritva Supponen LAINVOIMAISUUSTIEDOT Lainvoimainen Päivitetty 3.5.2010 |