THO:2009:12

Syrjintä

Antopäivä: 24.11.2009
Diaarinumero: R 09/17
Ratkaisunumero: 2826

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 6.11.2008

Syyttäjä

Kihlakunnansyyttäjä Kati Ruoho

Vastaajat

A
B

Asianomistaja

C

Asia

SYRJINTÄ

Vireille

10.9.2008

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. SYRJINTÄ
(6510/R/0002727/08)
Rikoslaki 11 luku 9 § 1-3

15.4.2008 LEMPÄÄLÄ

A on elinkeinotoiminnassaan itsenäisenä rakennusurakoitsijana ilman hyväksyttävää syytä asettanut C:n muita olennaisesti huonompaan asemaan kieltäytymällä myymästä romaniväestöön kuuluvalle C:lle rakentamaansa taloa ja kiinteistöä osoitteessa - - - , vaikka on antanut kohteen kiinteistövälittäjän välitettäväksi myyntiin. A on ilmoittanut kiinteistövälittäjälle, ettei kohdetta myydä C:lle, koska C on romani.

2. SYRJINTÄ
(6510/R/0002727/08)
Rikoslaki 11 luku 9 § 1-3

15.4.2008 LEMPÄÄLÄ

B on elinkeinotoiminnassaan kiinteistönvälittäjänä ilman hyväksyttävää syytä asettanut romaniväestöön kuuluvan C:n muita olennaisesti huonompaan asemaan lopettamalla edellä mainitussa syytekohdassa tarkoitetun kiinteistön välittämisen ja myymisen C:lle sen jälkeen, kun elinkeinoharjoittajana toiminut myyjä on ilmoittanut hänelle, että kiinteistöä ei myydä C:lle, koska C on romani. C on tämänkin jälkeen ilmoittanut välittäjälle olevansa kiinnostunut ostamaan syytekohdan 1 mukaisen kiinteistön, mutta B ei ole edistänyt kaupan syntymistä pyytämällä C:ltä tarjousta tai tarjoutumalla tekemään tarjousasiakirjoja ja on näin lakannut palvelemasta C:tä yleisesti noudatettavilla ehdoilla.

Syyttäjän muut vaatimukset

Todistelukustannusten korvaaminen
Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajan vaatimukset

Kohdat 1-2
Asianomistaja C on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut

• kohdassa 1 vastaaja A:ta velvoitettavaksi korvaamaan syrjinnästä aiheutuneesta kärsimyksestä 12.000 euroa,
• kohdassa 2 vastaaja B:tä velvoitettavaksi korvaamaan syrjinnästä aiheutuneesta kärsimyksestä 8.000 euroa,

molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen 15.4.2008 lukien.

Lisäksi asianomistaja on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut 2.757,20 euroa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Vastaajien vastaus

Kohta 1
A on tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla ja myöntänyt syytteen.

Korvausvaatimukset:
A on myöntänyt asianomistajan korvausvaatimuksen perusteeltaan. A on paljoksunut vaatimusta 400 euroa ylittäviltä osin, mutta jos A:n katsotaan yksin syyllistyneen syrjintään, A on paljoksunut vaatimusta 800 euroa ylittäviltä osin.

Oikeudenkäyntikulujen osalta A on vaatinut, että asianosaiset saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan tai ainakin asianomistajan oikeudenkäyntikululaskua on kohtuullistettava. Tuntilaskutuksen määrästä A:lla ei ole ollut huomautettavaa. A on hyväksynyt oikeudenkäyntiin valmistautumiseen käytetyksi ajaksi 3 tuntia.

Kohta 2
B on kiistänyt syytteen syrjinnästä. B ei ole lopettanut kohteen myyntiä asianomistajalle. B on kiinteistönvälittäjänä ollut toimeksiantajansa ohjeiden varassa eikä ole voinut välittää asianomistajalle muuta tietoa kuin, mitä toimeksiantaja on B:lle kertonut.

Korvausvaatimukset:
B on kiistänyt asianomistajan korvausvaatimuksen perusteeltaan ja paljoksunut vaadittua määrää 400 euroa ylittäviltä osin.

B kiistänyt asianomistajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan. B on sinänsä hyväksynyt asianomistajan oikeudenkäyntikulujen määrän, mutta liiallisen vahingonkorvausvaatimuksen vuoksi oikeudenkäyntikulujen määrää on kohtuullistettava.

B:n vaatimus
B on vaatinut, että syyte hylätään ja valtio oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9:1a §:n nojalla velvoitetaan maksamaan B:n oikeudenkäyntikulut 2.025,20 euroa.

LUETTELO TODISTEISTA

Kirjalliset todisteet

• CD-levy, jolla äänitettynä C:n ja B:n puhelinkeskustelu (esitutkintapöytäkirjan liite 1)
• toimeksiantosopimus (esitutkintapöytäkirjan liite)
• ohje hyvästä välitystavasta, ote
• ohje hyvästä välitystavasta, tarjoukset
• ote Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista

Henkilötodistelu

• asianomistaja C todistelutarkoituksessa
• vastaaja B todistelutarkoituksessa

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

Kohta 1

A on syyllistynyt syrjintään.

Lopputulos

Kohta 2

Näyttämättä on jäänyt, että B olisi syyllistynyt syrjintään.

Syyksilukemisen perusteet

Kohta 1

A on tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla ja myöntänyt syytteen. Vastaajan tunnustusta ei ole aihetta epäillä. Vastaajan tunnustusta tukee todisteena kuultu asianomistajan ja B:n välinen äänitetty puhelinkeskustelu. Vastaajan tunnustuksen ja em. äänitetyn puhelinkeskustelun perusteella syyte on toteen näytetty.

Hylkäämisen perusteet

Kohta 2

Asiassa on riitaista B:n syyllisyys.

Käräjäoikeus toteaa, että syrjintärikoksessa on kysymys ns. rasistisesta rikoksesta, johon syyllistyy henkilö, joka mm. elinkeinotoiminnassa tai ammatinharjoittamisessa ilman hyväksyttävää syytä mm. asettaa jonkun muita olennaisesti huonompaan asemaan mm. etnisen alkuperän perusteella. Syrjintärikos edellyttää tahallisuutta eli tietoisuutta syrjintäperusteen olemassaolosta ja merkityksen antamista sille henkilön kohtelussa.

Oikeudessa on kuultu asianomistajan ja B:n välinen äänitetty puhelinkeskustelu. Tästä puhelinkeskustelusta käräjäoikeus toteaa, että keskustelussa B tuo ilmi sen, ettei hänen toimeksiantajansa eli A uskalla myydä kiinteistöään asianomistaja C:lle. Keskustelussa B ehdottaa asianomistajalle vielä keskustelemista A:n naapureiden kanssa, jotka kaikesta päätellen ovat mitä ilmeisemmin olleet sen takana, että A on tehnyt asianomistajaa syrjivän päätöksen siitä, että on kieltäytynyt myymästä romaniväestöön kuuluvalle asianomistajalle kiinteistöään. Puhelinkeskustelussa B tuo ilmi selkeästi myös sen, että hän kiinteistönvälittäjänä on myynyt asuntoja romaniväestöön kuuluville. B tarjoaa keskustelussa toista kohdetta asianomistajalle.

Asianomistaja ja B ovat oikeudessa kertoneet yhdenmukaisesti äänitetyn puhelinkeskustelun kanssa.

Käräjäoikeuden mielestä edellä mainitusta äänitetystä puhelinkeskustelusta ja asiassa kuultujen asianomistajan ja B:n kertomuksista ei ole pääteltävissä, että B kiinteistönvälittäjänä syrjisi asianomistajaa. Puhelinkeskustelusta varsin selkeästi käy ilmi, että B välittää toimeksiantajaltaan eli A:lta saamiaan tietoja asianomistajalle. Asiassa on puhelinkeskustelun perusteella pääteltävissä, että asia ei ole vielä edennytkään muuhun kuin siihen vaiheeseen, että asianomistaja on ilmaissut kiinnostuksensa A:n kiinteistön ostamisesta ja A on kiinteistönvälittäjä B:lle välittänyt tiedon, ettei myy kiinteistöään romaniväestöön kuuluvalle. Näyttämättä on siten jäänyt, että B olisi syyllistynyt syrjintärikokseen tahallaan.

Vahingonkorvaukset
Kohta 1

Korvausvelvollisuuden peruste on selvitetty. Asianomistaja on vaatinut A:lta kärsimyskorvauksena 12.000 euroa. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista, jotka pyrkivät turvaamaan korvauskäytännön yhdenmukaisuutta, ilmenee, että asianomistajan vaatiman suuruisia kärsimyskorvauksia tuomitaan raiskausrikoksissa, lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevissa rikoksissa ja ihmiskauppaa koskevissa rikoksissa. Nyt kysymyksessä on ollut syrjintärikos, jossa A on kieltäytynyt myymästä omakotitalokiinteistöään romaniväestöön kuuluvalle asianomistajalle. Kärsimyksen korvaamisen perusteena ja tavoitteena on ihmisarvolle ja itsetunnolle aiheutuneen loukkauksen hyvittäminen. Korvaus määrätään harkinnanvaraisesti. Korvauksen määrää harkittaessa pääpaino on objektiivisilla seikoilla. Loukkauksen laatu on keskeinen peruste arvioitaessa korvauksen määrää, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan. Nyt kysymyksessä oleva syrjintä on tapahtunut tilanteessa, jossa yleisöä ei ole ollut paikalla. Kysymyksessä ei ole julkinen syrjintätilanne. Tämän vuoksi kärsimyskorvausta ei tule tuomita poikkeuksellisen suurena täysin oikeuskäytännöstä poikkeavasti. Käräjäoikeus päätyy siihen, että kohtuullinen korvaus syrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestä asianomistajalle on 1.200 euroa.

Käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 2.147,20 euroa. Käräjäoikeuden mielestä asianomistajan oikeudenkäyntiin valmistautumisesta vaatima määrä on kohtuullinen ja käräjäoikeus ei epäile, etteikö suoritetut toimenpiteet olisi olleet tarpeellisia oikeudenkäyntiin valmistautumiseksi. Pääkäsittely ja tuomion julistaminen on kestänyt yhteensä kaksi tuntia. Kohtuullinen korvaus asianajosta pääkäsittelystä on siten 300 euroa. Kyseessä on ollut virallisen syyttäjän ajama rikosasia, jossa asianomistaja on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut korvausta kärsimyksestä. Kärsimyskorvauksen määrä on harkinnanvarainen. Peruisteita oikeudenkäyntikulujen kuittaamiselle ei ole.

Kohta 2

Näyttämättä on jäänyt, että B olisi korvausvastuussa asianomistajalle.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n oikeudenkäyntikulut

B on vaatinut, että valtio oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9:1a §:n nojalla velvoitetaan maksamaan B:n oikeudenkäyntikulut 2.025,20 euroa.

Kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi käräjäoikeus arvioi 1.512,80 euroa. Pääkäsittely ja tuomion julistaminen on kestänyt yhteensä kaksi tuntia. Kohtuullinen korvaus asianajosta pääkäsittelystä on siten 300 euroa.

Tuomiolauselma

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Syrjintä 15.4.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
Syyksi luettu rikos 1
40 päiväsakkoa a 120 euroa = 4.800 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 11 luku 9 §

KORVAUSVELVOLLISUUS

Vastaaja velvoitetaan maksamaan asianomistaja C:lle 1.200 euroa laillisine viivästyskorkoineen 15.4.2008 lukien ja oikeuden­käyntikulut 2.147,20 euroa laillisine viivästys­korkoineen 6.12.2008 lukien.

Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

VASTAAJA

B

TUOMIOLAUSELMA

HYLÄTYT SYYTTEET

2) Syrjintä 15.4.2008

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasiois­sa annetun lain 9 luvun 1a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyn­tikuluista 1.512,80 euroa.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Aulikki Stenbäck
Lautamiehet

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 24.11.2009

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Tampereen käräjäoikeus 26. os. 6.11.2008 nro 5483
(liitteenä)

ASIA

Syrjintä

VALITTAJAT

Kihlakunnansyyttäjä Kati Ruoho
C

VASTAPUOLET

A
B

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Syyttäjän valitus

Syyttäjä on vaatinut, että A:lle tuomittua rangaistusta korotetaan ja että B tuomitaan syrjinnästä sakkorangaistukseen ja velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset.

Syyttäjä on lausunut perusteinaan, että A:lle tuomittu rangaistus on liian alhainen. Rangaistuksen mittaamisessa tulee korottavana tekijänä huomioida rikoksen vakavuus, ostokohteen korkea arvo ja C:lle aiheutuneet seuraukset. A:n toiminta ei ole oikeuttanut B:tä kieltäytymään kohteen välittämisestä C:lle.

C:n valitus

C on vaatinut, että B tuomitaan rangaistukseen ja toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä vahingonkorvausvaatimukset ja että A ja B velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

C on lausunut perusteinaan, ettei B:llä ollut ollut yksityisenä kiinteistönvälittäjänä perustetta lopettaa kohteen tarjoamista C:lle. C oli järkyttynyt tilanteesta ja henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksen mukaista korvaustasoa ei voida pitää riittävänä.

A:n vastaus

A on vaatinut, että valitukset hylätään ja että valtio ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.

A on lausunut perusteinaan, että loukkaus ei ole ollut julkinen, kysymys ei ole ollut ainutkertaisesta palvelusta eikä kaupan kohde ole ollut uniikki. C ei ole esittänyt näyttöä kärsimyksestään. C oli vasta ilmaissut mahdollisen kiinnostuksensa kaupan kohteeseen eikä hänen todellinen halunsa ostaa kiinteistö ollut ollut selvä.

B:n vastaus

B on vaatinut, että valitukset hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa korkoineen.

B on lausunut perusteinaan, että käräjäoikeuden tuomio on oikea. A oli ilmoittanut hänelle, ettei kiinteistöä saa myydä C:lle. B oli ilmoittanut asian totuudenmukaisesti C:lle ja tämän puolisolle. Jos B olisi toiminut toisin, olisi hän tietoisesti johtanut C:tä harhaan ja toiminut hyvän välitystavan vastaisesti ottaessaan vastaan tarjouksen, jonka osalta hän tiesi, ettei se voi johtaa kauppaan. C ei ollut jättänyt kirjallista ostotarjousta eikä hän ollut lakannut palvelemasta C:tä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hovioikeus on tutkinut käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden siltä osin kuin se on saatettu hovioikeuden tutkittavaksi. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen muutoin kuin lainkohdan täydentämisen osalta ei ole ilmennyt aihetta.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

Muutos käräjäoikeuden tuomioon

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 11 luku 9 §
(21.4.1995/578)
Lainkohtaa täydennetty.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

KORVAUSVELVOLLISUUS

C velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeu­dessa kohtuulliset 150 euroa ja arvonlisäveron osuutena 33 euroa eli yhteensä 183 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion anto­päivästä lukien.

VASTAAJA

B

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtio velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeu­dessa 829,60 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovi­oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

C:n vaatimus oikeudenkäyntikuluista hylätään.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenlaamanni Simo Simola
Hovioikeudenneuvos Riitta Sandholm
Hovioikeudenneuvos Nina Porkka

Esittelijä: viskaali Anna-Liisa Autio

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen