
|
|
Tuomioistuimet - Hovioikeudet - Ratkaisukäytäntö - Ratkaisukäytäntö, Turun hovioikeuden osalta - THO:2009:12 THO:2009:12Antopäivä: 24.11.2009 Syrjintä Antopäivä: 24.11.2009 TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 6.11.2008 Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Kati Ruoho Vastaajat A Asianomistaja C Asia SYRJINTÄ Vireille 10.9.2008 SELOSTUS ASIASTA Syyttäjän rangaistusvaatimus 1. SYRJINTÄ 15.4.2008 LEMPÄÄLÄ A on elinkeinotoiminnassaan itsenäisenä rakennusurakoitsijana ilman hyväksyttävää syytä asettanut C:n muita olennaisesti huonompaan asemaan kieltäytymällä myymästä romaniväestöön kuuluvalle C:lle rakentamaansa taloa ja kiinteistöä osoitteessa - - - , vaikka on antanut kohteen kiinteistövälittäjän välitettäväksi myyntiin. A on ilmoittanut kiinteistövälittäjälle, ettei kohdetta myydä C:lle, koska C on romani. 2. SYRJINTÄ 15.4.2008 LEMPÄÄLÄ B on elinkeinotoiminnassaan kiinteistönvälittäjänä ilman hyväksyttävää syytä asettanut romaniväestöön kuuluvan C:n muita olennaisesti huonompaan asemaan lopettamalla edellä mainitussa syytekohdassa tarkoitetun kiinteistön välittämisen ja myymisen C:lle sen jälkeen, kun elinkeinoharjoittajana toiminut myyjä on ilmoittanut hänelle, että kiinteistöä ei myydä C:lle, koska C on romani. C on tämänkin jälkeen ilmoittanut välittäjälle olevansa kiinnostunut ostamaan syytekohdan 1 mukaisen kiinteistön, mutta B ei ole edistänyt kaupan syntymistä pyytämällä C:ltä tarjousta tai tarjoutumalla tekemään tarjousasiakirjoja ja on näin lakannut palvelemasta C:tä yleisesti noudatettavilla ehdoilla. Syyttäjän muut vaatimukset Todistelukustannusten korvaaminen Asianomistajan vaatimukset Kohdat 1-2
molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen 15.4.2008 lukien. Lisäksi asianomistaja on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut 2.757,20 euroa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. Vastaajien vastaus Kohta 1 Korvausvaatimukset: Oikeudenkäyntikulujen osalta A on vaatinut, että asianosaiset saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan tai ainakin asianomistajan oikeudenkäyntikululaskua on kohtuullistettava. Tuntilaskutuksen määrästä A:lla ei ole ollut huomautettavaa. A on hyväksynyt oikeudenkäyntiin valmistautumiseen käytetyksi ajaksi 3 tuntia. Kohta 2 Korvausvaatimukset: B kiistänyt asianomistajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan. B on sinänsä hyväksynyt asianomistajan oikeudenkäyntikulujen määrän, mutta liiallisen vahingonkorvausvaatimuksen vuoksi oikeudenkäyntikulujen määrää on kohtuullistettava. B:n vaatimus LUETTELO TODISTEISTA Kirjalliset todisteet
Henkilötodistelu
Syyksilukeminen Kohta 1 A on syyllistynyt syrjintään. Lopputulos Kohta 2 Näyttämättä on jäänyt, että B olisi syyllistynyt syrjintään. Syyksilukemisen perusteet Kohta 1 A on tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla ja myöntänyt syytteen. Vastaajan tunnustusta ei ole aihetta epäillä. Vastaajan tunnustusta tukee todisteena kuultu asianomistajan ja B:n välinen äänitetty puhelinkeskustelu. Vastaajan tunnustuksen ja em. äänitetyn puhelinkeskustelun perusteella syyte on toteen näytetty. Hylkäämisen perusteet Kohta 2 Asiassa on riitaista B:n syyllisyys. Käräjäoikeus toteaa, että syrjintärikoksessa on kysymys ns. rasistisesta rikoksesta, johon syyllistyy henkilö, joka mm. elinkeinotoiminnassa tai ammatinharjoittamisessa ilman hyväksyttävää syytä mm. asettaa jonkun muita olennaisesti huonompaan asemaan mm. etnisen alkuperän perusteella. Syrjintärikos edellyttää tahallisuutta eli tietoisuutta syrjintäperusteen olemassaolosta ja merkityksen antamista sille henkilön kohtelussa. Oikeudessa on kuultu asianomistajan ja B:n välinen äänitetty puhelinkeskustelu. Tästä puhelinkeskustelusta käräjäoikeus toteaa, että keskustelussa B tuo ilmi sen, ettei hänen toimeksiantajansa eli A uskalla myydä kiinteistöään asianomistaja C:lle. Keskustelussa B ehdottaa asianomistajalle vielä keskustelemista A:n naapureiden kanssa, jotka kaikesta päätellen ovat mitä ilmeisemmin olleet sen takana, että A on tehnyt asianomistajaa syrjivän päätöksen siitä, että on kieltäytynyt myymästä romaniväestöön kuuluvalle asianomistajalle kiinteistöään. Puhelinkeskustelussa B tuo ilmi selkeästi myös sen, että hän kiinteistönvälittäjänä on myynyt asuntoja romaniväestöön kuuluville. B tarjoaa keskustelussa toista kohdetta asianomistajalle. Asianomistaja ja B ovat oikeudessa kertoneet yhdenmukaisesti äänitetyn puhelinkeskustelun kanssa. Käräjäoikeuden mielestä edellä mainitusta äänitetystä puhelinkeskustelusta ja asiassa kuultujen asianomistajan ja B:n kertomuksista ei ole pääteltävissä, että B kiinteistönvälittäjänä syrjisi asianomistajaa. Puhelinkeskustelusta varsin selkeästi käy ilmi, että B välittää toimeksiantajaltaan eli A:lta saamiaan tietoja asianomistajalle. Asiassa on puhelinkeskustelun perusteella pääteltävissä, että asia ei ole vielä edennytkään muuhun kuin siihen vaiheeseen, että asianomistaja on ilmaissut kiinnostuksensa A:n kiinteistön ostamisesta ja A on kiinteistönvälittäjä B:lle välittänyt tiedon, ettei myy kiinteistöään romaniväestöön kuuluvalle. Näyttämättä on siten jäänyt, että B olisi syyllistynyt syrjintärikokseen tahallaan. Vahingonkorvaukset Korvausvelvollisuuden peruste on selvitetty. Asianomistaja on vaatinut A:lta kärsimyskorvauksena 12.000 euroa. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista, jotka pyrkivät turvaamaan korvauskäytännön yhdenmukaisuutta, ilmenee, että asianomistajan vaatiman suuruisia kärsimyskorvauksia tuomitaan raiskausrikoksissa, lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevissa rikoksissa ja ihmiskauppaa koskevissa rikoksissa. Nyt kysymyksessä on ollut syrjintärikos, jossa A on kieltäytynyt myymästä omakotitalokiinteistöään romaniväestöön kuuluvalle asianomistajalle. Kärsimyksen korvaamisen perusteena ja tavoitteena on ihmisarvolle ja itsetunnolle aiheutuneen loukkauksen hyvittäminen. Korvaus määrätään harkinnanvaraisesti. Korvauksen määrää harkittaessa pääpaino on objektiivisilla seikoilla. Loukkauksen laatu on keskeinen peruste arvioitaessa korvauksen määrää, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan. Nyt kysymyksessä oleva syrjintä on tapahtunut tilanteessa, jossa yleisöä ei ole ollut paikalla. Kysymyksessä ei ole julkinen syrjintätilanne. Tämän vuoksi kärsimyskorvausta ei tule tuomita poikkeuksellisen suurena täysin oikeuskäytännöstä poikkeavasti. Käräjäoikeus päätyy siihen, että kohtuullinen korvaus syrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestä asianomistajalle on 1.200 euroa. Käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 2.147,20 euroa. Käräjäoikeuden mielestä asianomistajan oikeudenkäyntiin valmistautumisesta vaatima määrä on kohtuullinen ja käräjäoikeus ei epäile, etteikö suoritetut toimenpiteet olisi olleet tarpeellisia oikeudenkäyntiin valmistautumiseksi. Pääkäsittely ja tuomion julistaminen on kestänyt yhteensä kaksi tuntia. Kohtuullinen korvaus asianajosta pääkäsittelystä on siten 300 euroa. Kyseessä on ollut virallisen syyttäjän ajama rikosasia, jossa asianomistaja on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut korvausta kärsimyksestä. Kärsimyskorvauksen määrä on harkinnanvarainen. Peruisteita oikeudenkäyntikulujen kuittaamiselle ei ole. Kohta 2 Näyttämättä on jäänyt, että B olisi korvausvastuussa asianomistajalle. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n oikeudenkäyntikulut B on vaatinut, että valtio oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9:1a §:n nojalla velvoitetaan maksamaan B:n oikeudenkäyntikulut 2.025,20 euroa. Kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi käräjäoikeus arvioi 1.512,80 euroa. Pääkäsittely ja tuomion julistaminen on kestänyt yhteensä kaksi tuntia. Kohtuullinen korvaus asianajosta pääkäsittelystä on siten 300 euroa. Tuomiolauselma VASTAAJA A TUOMIOLAUSELMA SYYKSI LUETUT RIKOKSET 1) Syrjintä 15.4.2008 RANGAISTUSSEURAAMUKSET SAKKO LAINKOHDAT 1) Rikoslaki 11 luku 9 § KORVAUSVELVOLLISUUS Vastaaja velvoitetaan maksamaan asianomistaja C:lle 1.200 euroa laillisine viivästyskorkoineen 15.4.2008 lukien ja oikeudenkäyntikulut 2.147,20 euroa laillisine viivästyskorkoineen 6.12.2008 lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. VASTAAJA B TUOMIOLAUSELMA HYLÄTYT SYYTTEET 2) Syrjintä 15.4.2008 KORVAUSVELVOLLISUUS Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a §:n 1 momentin nojalla suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 1.512,80 euroa. Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet Käräjätuomari Aulikki Stenbäck TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 24.11.2009 RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Tampereen käräjäoikeus 26. os. 6.11.2008 nro 5483 ASIA Syrjintä VALITTAJAT Kihlakunnansyyttäjä Kati Ruoho VASTAPUOLET A VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA Syyttäjän valitus Syyttäjä on vaatinut, että A:lle tuomittua rangaistusta korotetaan ja että B tuomitaan syrjinnästä sakkorangaistukseen ja velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset. Syyttäjä on lausunut perusteinaan, että A:lle tuomittu rangaistus on liian alhainen. Rangaistuksen mittaamisessa tulee korottavana tekijänä huomioida rikoksen vakavuus, ostokohteen korkea arvo ja C:lle aiheutuneet seuraukset. A:n toiminta ei ole oikeuttanut B:tä kieltäytymään kohteen välittämisestä C:lle. C:n valitus C on vaatinut, että B tuomitaan rangaistukseen ja toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä vahingonkorvausvaatimukset ja että A ja B velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen. C on lausunut perusteinaan, ettei B:llä ollut ollut yksityisenä kiinteistönvälittäjänä perustetta lopettaa kohteen tarjoamista C:lle. C oli järkyttynyt tilanteesta ja henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksen mukaista korvaustasoa ei voida pitää riittävänä. A:n vastaus A on vaatinut, että valitukset hylätään ja että valtio ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen. A on lausunut perusteinaan, että loukkaus ei ole ollut julkinen, kysymys ei ole ollut ainutkertaisesta palvelusta eikä kaupan kohde ole ollut uniikki. C ei ole esittänyt näyttöä kärsimyksestään. C oli vasta ilmaissut mahdollisen kiinnostuksensa kaupan kohteeseen eikä hänen todellinen halunsa ostaa kiinteistö ollut ollut selvä. B:n vastaus B on vaatinut, että valitukset hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa korkoineen. B on lausunut perusteinaan, että käräjäoikeuden tuomio on oikea. A oli ilmoittanut hänelle, ettei kiinteistöä saa myydä C:lle. B oli ilmoittanut asian totuudenmukaisesti C:lle ja tämän puolisolle. Jos B olisi toiminut toisin, olisi hän tietoisesti johtanut C:tä harhaan ja toiminut hyvän välitystavan vastaisesti ottaessaan vastaan tarjouksen, jonka osalta hän tiesi, ettei se voi johtaa kauppaan. C ei ollut jättänyt kirjallista ostotarjousta eikä hän ollut lakannut palvelemasta C:tä. HOVIOIKEUDEN RATKAISU Perustelut Hovioikeus on tutkinut käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden siltä osin kuin se on saatettu hovioikeuden tutkittavaksi. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen muutoin kuin lainkohdan täydentämisen osalta ei ole ilmennyt aihetta. Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta. VASTAAJA A TUOMIOLAUSELMA Muutos käräjäoikeuden tuomioon LAINKOHDAT 1) Rikoslaki 11 luku 9 § Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta. KORVAUSVELVOLLISUUS C velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa kohtuulliset 150 euroa ja arvonlisäveron osuutena 33 euroa eli yhteensä 183 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien. VASTAAJA B TUOMIOLAUSELMA Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta. KORVAUSVELVOLLISUUS Valtio velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 829,60 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien. C:n vaatimus oikeudenkäyntikuluista hylätään. Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet: Hovioikeudenlaamanni Simo Simola Esittelijä: viskaali Anna-Liisa Autio Ratkaisu on yksimielinen. Lainvoimaisuustiedot: Lainvoimainen |