Holhousasiat

Milloin edunvalvojaa haetaan

Jos henkilö on niin sairas tai vanha, ettei hän pysty enää huolehtimaan itsestään ja asioistaan, voi käräjäoikeus tai holhousviranomainen määrätä hänelle edunvalvojan eli henkilön, joka huolehtii hänen asioistaan.

Jos elossa olevan henkilön olinpaikka on tuntematon ja hänen taloudelliset asiansa vaativat hoitoa, käräjäoikeuden on määrättävä hänelle edunvalvoja omaisuuden hoitoa varten.

Jos on olemassa vaara, että sairas henkilö omilla toimillaan aiheuttaa itselleen taloudellisia vaikeuksia tai että muut henkilöt käyttävät häntä hyväkseen, voi käräjäoikeus edunvalvonnan lisäksi määrätä, ettei henkilö saa itse tehdä esimerkiksi suuria ostoksia tai tilaussopimuksia. Tätä kutsutaan toimintakelpoisuuden rajoittamiseksi.

Äärimmäisessä tapauksessa käräjäoikeus voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi, jolloin hän menettää kokonaan oikeutensa hoitaa asioitaan. Edunvalvoja huolehtii tällöin kaikista vajaavaltaisen asioista.

Mistä edunvalvojaa haetaan

Edunvalvontaa tai toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa asiassa on syytä kääntyä ensin holhousviranomaisen eli maistraatin puoleen. Holhousviranomaisena toimii sairaan tai vanhuksen kotikunnan maistraatti.

Kuka voi hakea edunvalvojan määräämistä

• Maistraatti
• Sairas tai vanhus itse
• Edunvalvontaan määrättävän vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen henkilö

Kuka voi olla edunvalvoja

• Sairaan tai vanhuksen lähiomainen tai muu läheinen
• Yleinen edunvalvoja
• Muu tehtävään sopiva henkilö

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi.

Lisätietoja holhoustoimesta ja edunvalvojista oikeusministeriön esitteissä Holhoustoimen palvelut, Edunvalvojan tehtävä sekä Edunvaltontavaltuutus

Maistraatti
Holhoustoimen palvelut
Edunvalvojan tehtävä
Edunvalvontavaltuutus

Päivitetty 26.1.2012