Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-3

Työehtosopimuksen tulkinta
Sairausajan palkka

Työntekijä oli ilmoittanut sairauspoissaolostaan tekstiviestillä työtoverilleen, joka oli välittänyt tiedon esimiehelle. Näin menetellessään työntekijä oli laiminlyönyt tehdä ilmoituksen työehtosopimuksen sekä työnantajan ohjeiden ja työntekijälle erikseen annetun ohjauksen edellyttämällä tavalla henkilökohtaisesti lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle. Yhtiö ei ollut rikkonut työehtosopimusta kieltäytyessään maksamasta työntekijälle sairausajan palkkaa. Myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 3

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry
Parmarine Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.10.2009
Pääkäsittely 1.12.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.6.2007 allekirjoitetun teknologiateollisuuden työehtosopi­muksen sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa koskevan 20 §:n 2 momentissa on muun ohella seuraavat määräykset:

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

Soveltamisohje:

Ilmoitus sairastumisesta on tehtävä työnantajalle mikäli mahdollista ennen työvuoron alkua.

• Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tätä koskevat menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

• Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• velvoittaa Parmarine Oy:n suorittamaan A:lle yhden päivän sairausajan palkan 104 euroa laillisine korkoineen 20.9.2007 lukien,

• tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

• tuomitsee Parmarine Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Parmarine Oy:n palveluksessa. Hän sairastui 20.9.2007. A lähetti aamulla työtoverilleen tekstiviestin, jolla hän pyysi työtoveriaan ilmoittamaan sairastumisestaan työnantajan edustajalle. Työtoveri ilmoitti heti vuoron alettua A:n esimiehelle A:n olevan sairas.

Riitaa on siitä, onko tällainen työtoverin tekemä ilmoitus sairastumisesta työehtosopimuksen mukainen ilmoitus, joka on sairausajan palkan maksamisen edellytys. Työehtosopimuksen 20 §:n 2 momentissa ei ole ensinnäkään todettu, että ilmoitus työnantajalle tulisi tehdä henkilökohtaisesti. Työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Määräyksessä puhutaan siis ainoastaan ilmoituksesta. Tällainen ilmoitus A:n sairaudesta on riidattomasti työnantajan tietoon tullut. Näin ollen jo tämän mukaan työnantajan menettely on ollut tietoista työehtosopimuksen rikkomista. Toisaalta yhtiössä aikaisemmin oli työtoverin kautta tehty ilmoitus sairauspoissaolosta riittänyt.

Asiassa ei ole ollut mitään epäselvyyttä siitä, etteikö A:n sairaudesta ja sairauspoissaolosta olisi tullut ilmoitusta työnantajalle. Ilmoituksen tarkoituksena on lähinnä se, että työnantaja pystyy muun muassa työjärjestelyin paikkaamaan poissaolevan työntekijän työpanoksen. Mitään riitaa ei ole edes siitä, etteikö A:lle olisi ollut sairauden vuoksi lupa olla poissa työstä 20.9.2007. Työnantajan menettely A:ta kohtaan on siten ollut kohtuuton.

Yhtiö on siten rikkonut tietensä työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevaa määräystä.

Teknologiateollisuus ry on hyväksynyt työnantajan menettelyn, joten yhdistys on syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Parmarine Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on ollut yhtiön palveluksessa 20.12.2004 ja 1.6.2009 välisen ajan. A oli ollut sairauden johdosta pois työstä 20. - 21.9.2007. A on ilmoittanut poissaolostaan 20.9.2007 työtoverilleen tekstiviestillä ja pyytänyt tätä ilmoittamaan asiasta työnantajalle. Työnantaja ei ole hyväksynyt työtoverin ilmoitusta palkanmaksun perusteeksi. A on seuraavana päivänä ilmoittanut poissaolostaan henkilökohtaisesti työnantajan edustajalle. Tuolta päivältä työnantaja on myös maksanut palkan.

Työehtosopimuksen sanamuoto tukee Teknologiateollisuus ry:n vakiintunutta tulkintaa ja alalla yleisesti noudatettua käytäntöä, jonka mukaan ilmoitus on tehtävä henkilökohtaisesti, ellei yrityksessä ole nimenomaisesti hyväksytty jotain muuta menettelytapaa. Sanamuodon ja työnantajaliiton vakiintuneen tulkinnan lisäksi henkilökohtaista ilmoittamista tukee sekin, että työehtosopimuksessa on sovittu niin sanotusta korvaavasta työstä, jossa työntekijälle, joka ei ole täysin työkyvytön, voidaan osoittaa muuta kuin hänen vakituista työtään paranemista vaarantamatta. Työnantajan on mahdotonta arvioida korvaavan työn mahdollisuuksia, jos ilmoitus saadaan työtoverin kautta saamatta välttämättä edes tietoa sairauden laadusta, kuten tässä tapauksessa oli asian laita.

Yhtiössä on ollut käytäntö, että sairauspoissaolosta on ilmoitettava esimiehelle henkilökohtaisesti. Tästä on ollut yhtiön ilmoitustaululla pysyväisohje 1.6.2006 lähtien. Ohjeessa todetaan, että työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen jo ennen työvuoron alkua, jos se suinkin on mahdollista. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoituksen tekemisen, alkaa sairausajan palkanmaksu aikaisintaan sinä päivänä, kun ilmoitus on tehty.

Yhtiössä on annettu aikaisemmin vastaavassa tapauksessa varoitus eräälle työntekijälle. Tapauksessa työntekijä oli vastaavalla tavalla ilmoittanut sairauspoissaolostaan 4. - 5.7.2006 työtoverin välityksellä, mikä ei ole sallittua. Myöskään siinä tapauksessa palkkaa ei maksettu niiltä päiviltä, joista työntekijä ei ollut ilmoittanut henkilökohtaisesti ohjeen mukaisesti. Yhtiön johdon mukaan työntekijät ovat olleet tietoisia mainitusta aikaisemmasta tapauksesta, eikä kenellekään ole voinut olla epäselvää, mikä on oikea menettelytapa sairauspoissaolosta ilmoittamiseen.

A:ta oli ohjeistettu myös henkilökohtaisesti poissaoloista ilmoittamisesta sairauspoissaoloon 27. - 29.6.2007 liittyen. Tuohon poissaoloon liittyen yhtiön linjaesimies oli 2.7.2007 antanut A:lle käyntikorttinsa, ja sanonut, että A:n tulee soittaa käyntikortissa olevaan linjaesimiehen numeroon ilmoittaakseen sairauspoissaolosta. A on selvästi tämän ymmärtänyt, koska riidan kohteena olevasta poissaolosta tuli ilmoitus linjaesimiehelle 21.9.2007. Edelliseltä päivältä 20.9.2007 ei palkkaa kuitenkaan maksettu, koska ilmoitusta ei ollut tehty työehtosopimuksen ja yhtiön käytännön sekä A:lle henkilökohtaisesti annettujen ohjeiden mukaisesti.

Yhtiössä ei ole ilmoitustaululla 1.6.2006 julkaistun ohjeen jälkeen maksettu kenellekään palkkaa sairauspoissaolon ajalta ilman työntekijän henkilökohtaista, riittävän ajoissa tapahtunutta ilmoitusta. Ennen 1.6.2006 on saattanut olla tapauksia, joissa ilmoitus työtoverin välityksellä on hyväksytty. Yhtiön 1.6.2006 antamalla ohjeella on nimenomaan pyritty selkiyttämään ilmoitusmenettelyä ja samalla on tiedotettu työntekijöille uudesta menettelytavasta.
Yhtiön tiedossa ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, ettei A ole ilmoittanut poissaolostaan henkilökohtaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Yhtiön ohje sairausajan palkan maksamisesta 1.6.2006

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Yhtiön ohje sairausajan palkan maksamisesta 1.6.2006
2. B:n saama varoitus 6.7.2006
3. B:n palkkatodistus

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies C
3. Levyseppä-hitsaaja D

Vastaajien henkilötodistelu

1. Työnjohtaja E
2. Työnjohtaja F
3. Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on ollut sairauden johdosta poissa työstä 20. ja 21.9.2007. Hän on aamulla 20.9.2007 lähettänyt työtoverilleen tekstiviestin pyytäen häntä ilmoittamaan sairastumisestaan työnantajan edustajalle. Työtoveri ilmoitti A:n sairastumisesta aamulla 20.9.2007 A:n esimiehelle. Parmarine Oy on kieltäytynyt maksamasta A:lle sairausajan palkkaa mainitulta päivältä 20.9.2007, koska ilmoitusta sairastumisesta ei ollut tehty työnantajan edustajalle henkilökohtaisesti.

A:n sairauspoissaolosta ilmoittamisesta esitetty selvitys

Yhtiössä pääluottamusmiehenä toimiva C on kertonut yhtiössä olleen sairauspoissaolosta ilmoittamisessa käytäntöä, jonka mukaan työntekijä on voinut lähettää tekstiviestin sairastumisestaan työtoverilleen, joka on ilmoittanut siitä työnjohtajalle. Sellaista nimenomaista ohjetta yhtiö ei ollut antanut, että työntekijän olisi tullut ilmoittaa sairauspoissaolostaan henkilökohtaisesti työnantajan edustajalle. Työntekijän oli vuonna 2007 tullut ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen, joita olivat työnjohtajat E, H ja F. Yhtiössä oli kuluvana vuonna ollut tapaus, jossa työntekijä oli ilmoittanut sairastumisestaan tekstiviestillä työtoverilleen, joka puolestaan oli ilmoittanut siitä E:lle. Yhtiö oli tuolloin maksanut työntekijälle sairausajan palkan. C on kuitenkin aina itse ilmoittanut sairauspoissaoloistaan henkilökohtaisesti joko E:lle tai F:lle.

Yhtiössä levyseppä-hitsaajana toimivan D:n mukaan A ilmoitti sairastumisestaan 20.9.2007 tekstiviestillä hänelle. D puolestaan ilmoitti A:n sairastumisesta kaksi minuuttia ennen työvuoron alkua E:lle, joka vastasi asian olevan selvän. Yhtiö ei ollut antanut ennen A:n tapausta sellaista ohjetta, että sairastumisesta olisi tullut ilmoittaa henkilökohtaisesti työnantajan edustajalle. D on tosin itse ilmoittanut sairastumisistaan henkilökohtaisesti työnjohtajalle ennen työvuoron alkua.

Työnjohtaja E on kertonut olleensa yhtiön palveluksessa vuodesta 1974. E:n mukaan F oli vuonna 2007 A:n lähin esimies. Yhtiö oli 1.6.2006 antanut työntekijöille täydentävät ohjeet työntekijän ilmoitusvelvollisuudesta sairastumistapauksessa. Ohje nimenomaan laadittiin sairauspoissaolojen leväperäisen ilmoituskäytännön muuttamiseksi. Yhtiö ei ole ohjeen antamisen jälkeen hyväksynyt työtoverin välityksellä annettua sairauspoissaoloilmoitusta eikä ole maksanut tällaisessa tapauksessa sairausajan palkkaa. Nyt esillä olevassa tapauksessa D ilmoitti E:lle A:n sairastumisesta vasta työvuoron aikana 20.9.2007. E ei kuitenkaan tuolloin ottanut kantaa A:lle mahdollisesti maksettavaan sairausajan palkkaan.

Todistaja F on kertonut tulleensa yhtiöön työnjohtajaksi toukokuussa 2006. F:n mukaan yhtiö oli 1.6.2006 antanut työntekijän ilmoitusvelvollisuudesta sairastumistapauksessa ohjeen, jonka mukaan työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Ohjeen teksti oli katsottu työehtosopimuksesta. Yhtiö on edellyttänyt, että työntekijä itse ilmoittaa työnantajan edustajalle sairastumisestaan, jolloin on myös mahdollista saada arvio poissaolon kestosta ja sopia lääkärintodistuksen toimittamisajankohdasta. Ennen ohjeen antamista yhtiössä oli saatettu ilmoittaa sairastumisesta työtoverin välityksellä työnantajan edustajalle. Tällaisen menettelyn estämiseksi yhtiö antoi mainitun ohjeen.

Edelleen F on kertonut käyneensä A:n kanssa 2.7.2007 keskustelun sitä edeltäneen viikon sairausajan poissaoloilmoituksesta, joka oli tullut työnantajalle 5-6 tuntia työvuoron alkamisen jälkeen. F ilmoitti A:lle, ettei hänen menettelynsä ollut asianmukaista, ja A:lle annettiin tapauksen johdosta huomautus. Lisäksi F antoi A:lle käyntikorttinsa ja ilmoitti, että hänen tulee seuraavan kerran soittaa sairastumisestaan siinä olevaan F:n puhelinnumeroon. Tästä ohjeistuksesta huolimatta A lähetti 20.9.2007 tekstiviestin sairastumisestaan D:lle, joka ilmoitti asiasta E:lle työvuoron alussa noin kello 7. Tieto asiasta tuli myös F:lle työvuoron alussa viimeistään kello kahdeksaan mennessä. F on tapahtuneen vuoksi yhtiön ohjeen nojalla pidättänyt A:n palkan mainitulta päivältä.

F oli 6.7.2006 antanut eräälle yhtiön työntekijälle suullisen varoituksen sairauspoissaolon ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä, kun työntekijä ei ensimmäisenä poissaolopäivänään ollut ilmoittanut sairastumisestaan lainkaan ja toisena päivänä vain työtoverin välityksellä. F oli sen vuoksi pidättänyt hänen palkkansa mainituilta päiviltä. Yhtiössä on ollut tapauksia, että ensimmäinen ilmoitus on tullut työtoverin välityksellä. Työntekijä on niissä kuitenkin saman työpäivän aikana ilmoittanut sairastumisestaan työnantajalle henkilökohtaisesti. Yhtiö on hyväksynyt tällaisen menettelyn, jos ilmoitus on tehty henkilökohtaisesti. Tiedon sairastumisesta on mahdollisuuksien mukaan tultava ennen työpäivän alkua ja siitä on joka tapauksessa ilmoitettava henkilökohtaisesti työpäivän kuluessa.

Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijana toimivan ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen sopimusneuvotteluihin osallistuneen G:n mukaan on tuotannon sujuvuuden kannalta tärkeää, että työnantajalle tulee ennen työvuoron alkua tieto työntekijän sairastumisesta. Tällöin työnantaja pystyy hoitamaan nopeasti sijaisjärjestelyt saadakseen tuotannon sujuvasti käyntiin. Asianmukaisen ilmoittamisen merkitys korostuu ryhmätyössä. Jokaisen työntekijän tulee itse henkilökohtaisesti ilmoittaa sairastumisestaan, sen syystä ja kestosta lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle. G:n käsityksen mukaan näitä pelisääntöjä noudatetaan nykyisin valtaosassa alan yrityksistä, ja asiaa koskevia kyselyjä tulee työnantajaliitolle enää harvoin.

Arviointi ja johtopäätökset

Asianosaisliittojen välisen työehtosopi­muksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen ja siihen liittyvän soveltamisohjeen mukaan ilmoitus sairastumisesta on tehtävä työnantajalle mikäli mahdollista ennen työvuoron alkua. Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tätä koskevat menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

G:n kertomuksesta ilmenee, että sovellettavasta määräyksestä sovittaessa on tarkoituksena ollut tuotannon sujuvuuden ja sijaisjärjestelyjen korostaminen siten, että tieto työntekijän sairastumisesta tulee työnantajalle ennen työvuoron alkua. Jokaisen työntekijän on henkilökohtaisesti ilmoitettava sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle.

Parmarine Oy:n 1.6.2006 päivätyn sairausajan palkan maksamista koskevan ohjeen mukaan työntekijän tulee palkanpidättämisen uhalla ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. F:n ja E:n mukaan ohje on nimenomaan laadittu sellaisen Parmarine Oy:ssäkin esiintyneen menettelyn lopettamiseksi, että sairastumisesta on ilmoitettu työnantajan edustajalle työtoverin välityksellä. F:n ja E:n mukaan työntekijän sairastumisesta on tultava tieto mahdollisuuksien mukaan ennen työpäivän alkua ja siitä on ilmoitettava henkilökohtaisesti työpäivän kuluessa. Näin ovat kertomansa mukaan menetelleet todistajat C ja D. Nämä todistajat ovat kertoneet yhtiössä esiintyvän myös toisenlaista menettelyä, mutta selvitys tästä on jäänyt ylimalkaiseksi, ja työnjohtajat E ja F ovat kiistäneet, että yhtiössä enää hyväksyttäisiin työtoverin välityksin tehtäviä poissaoloilmoituksia.

A:ta on 2.7.2007 huomautettu yhtiön ohjeen vastaisesta menette­lystä. F:n mukaan hän oli tuolloin käynyt A:n kanssa keskustelun edellisen viikon sairausajan poissaoloilmoituksesta, joka oli tullut työnantajalle 5-6 tuntia työvuoron alkamisen jälkeen. F oli tuolloin suullisesti huomauttanut A:ta ja antanut hänelle käyntikorttinsa ilmoittaen, että A:n tulee seuraavan kerran soittaa sairastumisestaan siinä olevaan F:n puhelinnumeroon. Työtuomioistuimen mielestä A:lle on tässä tilaisuudessa annettu ohjaus, jota ei ole voitu ymmärtää muulla tavoin kuin että ilmoitus sairauspoissaolosta on tehtävä esimiehelle henkilökohtaisesti. Vastaava ohjaus on esitetyn selvityksen mukaan annettu 6.7.2006 toiselle työntekijälle varoituksen ohella.

Sairausajan palkkaa koskevan määräyksen ja sen soveltamisohjeen soveltamiskäytännöstä Parmarine Oy:ssä esitetty selvitys osoittaa, että yrityksen käytäntö sairastumisen ilmoittamisen hyväksymisessä on ainakin vuodesta 2006 lähtien edellyttänyt henkilökohtaisesti esimiehelle tehtävää ilmoitusta.

Edellä esitetyillä perusteilla ja koska A ei ole ilmoittanut sairastumisestaan henkilökohtaisesti lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle, Parmarine Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään maksamasta A:lle sairausajan palkkaa kanteessa tarkoitetulta päivältä 20.9.2007. Näin ollen myöskään Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitto ry on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistui­mesta annetun lain 33a §:n nojalla korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Parmarine Oy:n yhteiset oikeudenkäyntiku­lut. Niiden määräksi on ilmoitettu 4.808,70 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Parmarine Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.808,70 eurolla, jolle on maksettava viivästys­korkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Tuliara, Lehto ja T. Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lehto, jonka lausuntoon jäsen Mikkola yhtyi, lausui:

Työehtosopimuksen mukaan työntekijä on sairausajan palkan saadakseen velvollinen ilmoittamaan viipymättä työnantajalle sairastumisestaan. Määräyksen tarkoituksesta on kuultu Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijaa ja työehtosopimusneuvotteluihin osallistunutta G:tä. Hänen mukaansa tuotannon sujuvuuden takia on tärkeää, että työnantaja saa ennen työvuoron alkamista tiedon työntekijän sairastumisesta. Jokaisen työntekijän on henkilökohtaisesti ilmoitettava sairastumisestaan, sen syystä ja kestosta lähimmälle esimiehelleen. Myös todistajina kuullut työnjohtajat F ja E ovat korostaneet mahdollisimman pikaisen tiedonsaannin tärkeyttä. Metallityöväen Liitto ry:n sopimusneuvottelijoita ei määräyksen tulkinnasta ole kuultu.

Työnjohtajien mukaan Parmarine Oy:ssä on ollut käytäntönä, että sairastumisista on ilmoitettava ennen työpäivän alkamista eli ennen kello seitsemää, jotta puuttumaan jäävä työpanos voidaan korvata ja välttyä tuotantoon nähden haitallisilta seurauksilta. F:n mukaan toisen välityksellä ilmoituksen tehneeltä työntekijältä edellytetään lisäksi, että hän on kyseisen työpäivän kuluessa henkilökohtaisesti yhteydessä lähimpään esimieheensä ja ilmoittaa tälle sairastumisestaan, jolloin on mahdollista saada arvio poissaolon kestosta ja samalla mahdollisuus sopia lääkärintodistuksen toimittamisen ajankohdasta. F on lisäksi kertonut ohjeistaneensa A:ta, että tämän on ilmoitettava sairastumisistaan nimenomaisesti F:lle itselleen, minkä siis A oli laiminlyönyt. A ei ollut itse paikalla tuomioistuimessa kuultavana, joten syytä siihen, miksi hän ei ollut ilmoittanut F:lle poissaolostaan, ei saatu.

Pääluottamusmies C:n mukaan yrityksessä on aikaisemmin ja myös nyt esillä olevan A:n tapauksen jälkeenkin hyväksytty muiden työntekijöiden välityksellä tai tekstiviestinä välitetyt ilmoitukset joko E:lle tai F:lle. Siitä, miten yrityksessä on menetelty, on siten saatu ristiriitaista tietoa.

Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, että työnantaja voisi paikallisesti ohjeistaa yksittäistä työntekijää siten kuin F on tehnyt. A:lle annettua ohjeistusta ei myöskään ole saatettu kirjallisena tai muulla yksiselitteisellä tavalla työntekijöiden tietoon. Sairauspoissaoloja koskevan työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjeessa on tosin sovittu, että yrityksellä on oikeus antaa tarkempia menettelyohjeita mutta asiayhteys huomioon ottaen ohjeiden ei voida katsoa tarkoittavan sitä, että työnantaja voisi määrätä yksittäisen työntekijän tai kaikkien työntekijöiden ilmoittamaan sairauspoissaolostaan henkilökohtaisesti. Tällaisen ohjeen antaminen yksittäiselle työntekijälle edellyttäisi myös tasapuolisen kohtelun periaatteen noudattamista.

Se, pitääkö sairauspoissaolosta ilmoittaa henkilökohtaisesti, määräytyy työehtosopimusmääräyksen sanamuodon ja tarkoituksen perusteella. Määräystä on mahdollista tulkita niin, että sairauspoissaolosta pitää ilmoittaa henkilökohtaisesti. Näin myös yleensä todistajien mukaan tehdään. Työnjohtajien mukaan syynä siihen, miksi sairauspoissaolosta on syytä ilmoittaa henkilökohtaisesti, on se, että työntekijältä voidaan tarvittaessa kysyä poissaolon syystä ja sen kestosta. Kumpikaan esitetyistä syistä ei kuitenkaan edellytä henkilökohtaista ilmoitusta. Työntekijä ei välttämättä edes tiedä, kuinka kauan sairaus kestää. Poissaolon syy taas ilmenee lääkärintodistuksesta, jonka työntekijä toimittaa sairausajan palkan saadakseen, jos työehtosopimuksessa ja työpaikalla näin on edellytetty. Tässä tapauksessa ei ole edes väitetty, että työnantaja olisi välittömästi halunnut A:lta tarkempia tietoja hänen sairaudestaan ja sen kestosta tai edes arvioidusta kestosta. Tällä syyllä ei näin ollen ainakaan tässä tapauksessa ole merkitystä. Sen sijaan toinen esitetty peruste eli tuotannon järjestäminen on mielestäni merkityksellisempi. Tässä tapauksessa A:n ilmoitus on kuitenkin tavoittanut E:n ennen työpäivän alkua ja siten täyttänyt työnantajan asettaman vaatimuksen ennen työpäivän alkua vaaditusta ilmoittamisesta.

Katson, ettei asiassa ole esitetty järkevää perustetta tulkinnalle, jonka mukaan työntekijän pitäisi ilmoittaa sairauspoissaolostaan henkilökohtaisesti. Hyväksyn tämän vuoksi kanteen ja velvoitan Parmarine Oy:n suorittamaan A:lle yhden päivän sairausajan palkan 104 euroa korkolain mukaisine korkoineen 20.9.2007 lukien.

Todistajien kertoman mukaan sairauspoissaoloista on yleensä ilmoitettu henkilökohtaisesti. Tässä tapauksessa palkan maksamatta jättäminen on kuitenkin perustunut pelkästään muodolliseen seikkaan. Katson tämän vuoksi, että yhtiön olisi perustellusti pitänyt tietää rikkoneensa työehtosopimuksen määräyksiä ja Teknologiateollisuus ry:n laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa. Velvoitan tämän vuoksi Teknologiateollisuus ry:n maksamaan Metallityöväen Liitto ry:lle hyvityssakkoa 2.500 euroa ja Parmarine Oy:n 2.000 euroa.

Metallityöväen Liitto ry on voittanut juttunsa. Velvoitan tämän vuoksi Teknologiateollisuus ry:n ja Parmarine Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.227,19 eurolla korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.