Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-4

Asiakirjan virkaehtosopimusluonne
Asiaväite
Kanteen tutkiminen
Virkaehtosopimuksen tulkinta

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmästä käytyjen virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä oli työnantajapuolen neuvotteluesitykseen liitetty työnantajapäätökseksi otsikoitu asiakirja, jossa käsiteltiin virkamiehille maksettavan kokemusosan edellytyksiä. Päätöstä ei sittemmin ollut liitetty osaksi virkaehtosopimusta. Kyseinen asiakirja ei ollut muutenkaan tullut virkaehtosopimuksen osaksi.

Virkaehtosopimusta myöhemmin uusittaessa osapuolet olivat neuvottelutulos-nimisessä asiakirjassa määritelleet tarkemmin kokemusosan maksamisen edellytyksiä eräissä tapauksissa. Edellytykset poikkesivat virkaehtosopimuksen asianomaisessa määräyksessä sovituista. Tuomiossa katsottiin, että neuvottelutulos siihen otetun selkeän määräyksen mukaisesti ei ollut voimassa virkaehtosopimuksena. Neuvottelutulos saattoi jollakin muulla perusteella olla työnantajaa sitova, mutta työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulunut ratkaista tällaisten asiakirjojen tulkintaa koskevia erimielisyyksiä.

Kun työnantajapäätökseksi otsikoitu asiakirja ei ollut tullut virkaehtosopimuksen osaksi eikä neuvottelutulos ollut voimassa virkaehtosopimusvaikutuksin, asiassa oli sovellettava rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen määräystä. Siinä kokemusosa oli määritelty kahdelle tasolle, so­tilaskoulutettujen tasolle 1 sekä siviilivirkamiesten ja erikoisupseerien tasolle 2. Kanteissa esitetyille vaatimuksille kokemusosan tason 2 maksamisesta kanteissa tarkoitetuille sotilaskoulutetuille, teknillisiä tehtäviä suorittaville virkamiehille ei ollut virkaehtosopimuksen mukaista perustetta, koska sotilaskoulutettujen kokemusosan taso oli sopimuksen mukaan 1.

Jutussa oli kysymys myös asiakirjan oikeudellista luonnetta koskevan, vasta pääkäsittelyssä esitetyn väitteen tutkimisesta. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 4

KANTAJAT

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Palkansaajajärjestö Pardia ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.9.2009
Pääkäsittely 24.11.2009

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, SKL Suomen Konepäällystöliitto ry:n sekä Valtion Yhteisjärjestö VTY ry:n, nykyisen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 22.4.2005 tehdyssä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa rajavartiolaitoksen henkilöstöön 1.12.2004 alkaen sovellettavasta palkkausjärjestelmästä on muun ohessa seuraavat määräykset:

3 § Palkkaustekijät

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmässä kuukausipalkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta (ptek 2034), henkilökohtaisesta palkanosasta (ptek 2627, 2295, 2435) sekä mahdollisesta takuupalkkauksesta (ptek 0870).

5 § Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa koostuu suoritusosasta, kokemusosasta sekä erityisosasta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Kokemusosa

Kokemusosan tavoitteena on ottaa huomioon työssä oppiminen.

Kokemusosa määräytyy alla olevan taulukon mukaisesti:

...................................................1 v......5 v......10 v.....15 v.....20 v
Taso 1: Upseerit, opistoupseerit
ja raja-/merivartijat.........................2 %....4 %......6 %.....8 %..15 %
Taso 2: Siviilit ja
erikoisupseerit..............................5 %....8 %....11 %....14 %..20 %

Työnantaja vahvistaa kokemusajan. Kokemusosa määräytyy prosentuaalisena osuutena tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Kokemusaikaa laskettaessa otetaan huomioon vain aktiivinen palveluksessa oloaika. Yli 30 päivää kestävää yhdenjaksoista keskeytysaikaa (pl. vuosiloma) ei huomioida kokemuksen pituutta laskettaessa. Sotilaskoulutetuilla otetaan kokemusosaa laskettaessa huomioon rajavartiolaitoksessa palvelun lisäksi myös muu sotilasvirassa tai -tehtävässä palveltu aika (pl. asepalvelus) sekä pitkät jatko- ja täydennyskoulutuskurssit. Siviilivirkamiehillä sekä erikoisupseereilla otetaan huomioon myös muualta hankittu tehtävää vastaavan alan kokemus.

JULKISTEN- JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa oikeaksi rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdan kokemusosaa koskevan tulkinnan, jonka mukaan tason 2 mukainen kokemusosa maksetaan 1.12.2004 lukien myös vartiolaivojen konemestareille, Suomenlahden merivartioston nuoremmalle alustarkastajalle sekä Vartiolentolaivueen varastonhoitajille, jotka tekevät täysin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilit tai erikoisupseerit, ja

• velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Neuvoteltaessa vuoden 2004 joulukuussa rajavartiolaitoksen uudesta palkkausjärjestelmästä sovittiin kokemusosasta, että mikäli rajavartiokoulutettu virkamies tekee saman teknillisen alan tehtävää niin, että se voidaan arvioida sekä tasolla 1 että 2, voidaan tapauskohtaisesti päättää, että molempien tehtävien kokemusosat arvioidaan tason 2 mukaan. Päätös tehdään, mikäli tehtävän tasoerot aiheuttavat palkkauksellisen epätasa-arvon.

Neuvottelujen kuluessa 14.12.2004 annetussa työnantajan tarjouksen liitteessä oli tarjoukseen liittyvä työnantajapäätös, jossa todettiin edellä mainittu asia kirjallisesti. Järjestöt olivat edellyttäneet, että ennen sopimuksen hyväksymistä kyseinen asia tulee ratkaista molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kyseinen työnantajapäätös oli järjestöjen mielestä riittävä, sillä työnantaja osoitti kyseisellä työnantajapäätöksellä sen, että asiasta olisi siinä vaiheessa päästy yksimielisyyteen. Työnantajapäätös oli eräs sopimuksen syntymisen edellytys ja tuli sen vuoksi osaksi sopimusta.

Vaativuusarviointikäsikirjan mukaan tehtävät arvioidaan sellaisina kuin ne ovat. Tehtävä arvioidaan tehtävän keskeisen sisällön perusteella. Tehtävänimike tai henkilön koulutustausta ei saa vaikuttaa tehtävän arviointiin. Sama periaate on myös lähtökohtana henkilökohtaisen palkanosan arvioinnissa. Palkkausjärjestelmien yleinen lähtökohta myös edellyttää, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka.

Erimielisyys koskee sitä, voidaanko samassa teknisen alan tehtävässä työskentelevät henkilöt erotella henkilön tai koulutustaustan perusteella kahdelle eri kokemusosatasolle, vaikka tehtävän sisältö on täysin vastaava kuin niissä tehtävissä, joissa maksetaan korkeampaa kokemusosaa. Erimielisyys koskee pääsääntöisesti niitä tapauksia, joissa rajavartiokoulutettu henkilö tekee tehtäviä, jotka on arvioitu siviilihenkilön tai erikoisupseerin tehtävänä. Työnantaja rikkoo kokemusosasta tehtyä sopimusmääräystä maksaessaan samoja tehtäviä tekeville, mutta eri tavoin koulutetuille henkilöille eri tason mukaista kokemusosaa. Palkkausjärjestelmä rakentuu sille, että palkka määräytyy tehtävien ja niissä suoriutumisen mukaan, ei henkilön koulutustaustan tai henkilöstöryhmän perusteella. Sopimuksenvastainen soveltaminen johtaa selkeään palkkaepätasa-arvoon viiden kyseisissä tehtävissä työskentelevän kohdalla.

Konemestarin tehtävät on palkkausjärjestelmän alusta asti arvioitu erikoisupseerin tehtävänä. Kyseisissä tehtävissä palvelee myös opistoupseereita ja meri/rajavartioita, mutta heille maksetaan samasta tehtävästä kokemusosaan vaikuttavan palvelusvuosien perusteella 5 – 6 prosenttia pienempää kokemusosaa kuin erikoisupseereille.

Alustarkastajan tehtävä on myös arvioitu erikoisupseerin tehtävänä ja oikeuttaa siten tason 2 kokemusosaan. Alustarkastaja Mikko Johansson on koulutustaustaltaan opistoupseeri ja ainoa alustarkastaja koko rajavartiolaitoksessa, jolle maksetaan tason 1 kokemusosaa, vaikka hän tekee täysin vastaavaa teknisen alan tehtävää kuin muut alustarkastajat.

Vartiolentolaivueen varastonhoitajan tehtävät ovat arvioitu siviilitehtävinä, mutta kokemusosa maksetaan kuitenkin tason 1 mukaan. Tehtävään ei edellytetä rajavartiomiehen koulutusta, jota osoittaa esimerkiksi se, että Helsingin vartiolentueeseen palkattiin siviilivirkamies varastonhoitajaksi kesäkuussa 2008 ja hänelle maksetaan kokemusosa tason 2 mukaisesti. Vartiolentolaivue on esittänyt kyseisiä tehtäviä arvioitavaksi rajavartiomiehen tehtävinä, mutta RVLE:n palkkalautakunnassa tehtävän sisällössä ei ole löytynyt sellaisia vaatimuksia jotka kyseistä koulutusta edellyttäisivät.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopi­muksen 5 §:n 2 kohdassa on määritelty kokemusosa, joka on jaettu kahdelle eri tasolle. Tason 1 mukaista kokemusosaa saavat upseerit, opistoupseerit sekä raja- ja merivartijat eli rajavartiolaitoksen sotilaskoulutetut virkamiehet. Tason 2 mukaista kokemusosaa saavat rajavartiolaitoksen siviilivirkamiehet sekä erikoisupseerit eli niin sanotut siviilikoulutetut.

Kahteen eri tasoon päädyttiin, koska palkkausjärjestelmä kokonaisuudessaan olisi muuten suosinut sotilaskoulutettuja henkilöitä, joiden paljolti työn ohessa tapahtuva koulutus otetaan palkkausjärjestelmässä paremmin huomioon kuin siviilihenkilöiden yleensä ennen virkaan nimittämistä edellyttämä pätevöitymis­koulutus. Kahdella eri kokemusosan tasolla pyrittiin kokonaisuudessa oikeu­denmukaisempaan palkkausjärjestelmään, joka nosti siviilivirkamiesten ja eri­koisupseerien palkkausta siten, että se kompensoi palkkausjärjestelmän muu­toin antamaa vääristymää. Kahden eri tason kokemusosa oli yksi keskeisistä edellytyksistä neuvottelutuloksen syntymiselle 14.12.2004. Sopimuksen allekir­joittaneet henkilöstöjärjestöt olivat tuolloin asiasta täysin yksimielisiä.

Työnantajan tehtävä on määritellä, minkälaista koulutusta kukin tehtävä edellyt­tää. Tämä työnantajan linjaus on perustana kokemusosan soveltamiselle. Soti­laskoulutettujen käytettävyys erilaisiin rajavartiomiehen toimivaltuutta edellyttä­viin tehtäviin on aina olemassa ja sotilaskoulutetun tehtävä on tältä osin erilai­nen kuin siviilikoulutetun virkamiehen. Lisäksi sotilaskoulutettujen urakiertoon liittyy keskeisesti palvelu erilaisissa tehtävissä. Sopimuksen tarkoituksena ei ole ollut, että kokemusosa siirtyisi tasolta toiselle tehtävän vaihtuessa, vaan koulu­tustaustan mukaisesti se pysyisi samana koko työuran.

Sotilaskoulutettujen ja siviilien tehtävät on pyritty erottamaan toisistaan siten, et­tä tiettyjä tehtäviä tekevät vain sotilaskoulutetut ja toisaalta siviilikoulutetut teke­vät heille tarkoitettuja tehtäviä. Täydellisesti tässä ei ole onnistuttu, vaan osa so­tilaskoulutetuista virkamiehistä tekee lähinnä siviilikoulutetuille tarkoitettuja teh­täviä. On myös siviilivirkamiehiä, jotka tekevät tehtäviä, joita normaalisti tekevät sotilaskoulutetut henkilöt. Näille siviilikoulutetuille henkilöille maksetaan tason 2 mukaista kokemusosaa. Tämäkin osoittaa sen, että kokemusosan tason mää­rää ensisijaisesti virkamiehen koulutus eikä tehtävän sisältö.

Myöskään rajavartiomiehen toimivaltuudet eivät aina osoita, onko virkamiehellä sotilas- vai siviilikoulutus. Rajavartiomiehen toimivaltuudet voidaan määrätä myös siviilikoulutuksen saaneelle virkamiehelle. Näillä siviilikoulutuksen saanneilla rajavartiomiehillä kokemusosa on tasolla 2, kun taas sotilaskoulute­tuilla se on tasolla 1.

Palkkausjärjestelmästä käytyjen neuvottelujen yhteydessä 14.12.2004 annetun työnantajapäätöksen mukaan tapauskoh­taisesti voidaan erikseen päättää kahden saman teknillisen alan tehtävän ko­kemusosat tasolle kaksi. Kyseinen asiakirja ei ole tullut osaksi virkaehtosopimusta eikä se ole työnantajapäätös, vaan lähinnä suuntaa antava luonnos osapuolien tahtotilasta.

Neuvottelutuloksessa 10.10.2007 osapuolet täsmensivät kokemusosan sovel­tamiskäytäntöä siten, että 5 §:n 2 kohdan tason 2 mukaista kokemusosaa so­velletaan 1.4.2007 lukien myös niihin sotilasvirassa palveleviin virkamiehiin, jot­ka tekevät täysin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilin tai erikoisupseerin virassa palvelevat virkamiehet ja joiden tehtävä on arvioitu siviilikoulutusta edel­lyttävänä tehtävänä.

Neuvottelutuloksen mukaiset linjaukset oli tarkoitus tehdä sopimusosapuolten kesken. Osapuolet eivät kuitenkaan päässeet linjauksissa yksimielisyyteen ja 11.12.2007 henkilöstöjärjestöt ilmoittivat vetäytyvänsä tarkastelusta. Koska yk­simielisyyttä 10.10.2007 syntyneestä neuvottelutuloksen soveltamisesta ei saa­vutettu, työnantaja linjasi ilmoituksellaan 19.12.2007 yhteensä 15 virkamiehen tehtävät, jotka täyttivät neuvottelutuloksen mukaiset edellytykset. Ky­seisten virkamiesten kokemusosa nostettiin tasolle 2.

Kantajan väite, että tehtävä arvioidaan sen keskeisen sisällön perusteella pitää paikkansa. Kokemusosa määritellään kuitenkin tasolle 1 tai 2 poikkeuksellisesti virkamiehen koulutuksen perusteella. Näin on virkaehtosopimuksen 5 §:n 2 koh­dassa yksiselitteisesti todettu. Periaatteesta on kuitenkin tingitty neuvottelutuloksen 10.10.2007 mukaisesti niissä tapauksissa, joissa sotilasvirassa palvele­va virkamies tekee täysin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilin tai eri­koisupseerin virassa palveleva virkamies ja jonka tehtävä on arvioitu siviilikoulu­tusta edellyttävänä tehtävänä.

Kanteen vaatimus tason 2 mukaisen koke­musosan maksamisesta 1.12.2004 lukien on perusteeton. Neuvottelutuloksessa 10.10.2007 osapuolet sopivat, että tason 2 mukaista kokemusosaa maksetaan takautuvasti 1.4.2007 lukien neuvottelutuloksessa mainitut ehdot täyttäville virkamiehille.

Kokemusosa on määritelty virkaehtosopimuksessa selkeästi kahdelle tasolle, sotilaskoulutettujen tasolle sekä siviilivirkamiesten ja erikoisupseerien tasolle. Kantajan vaatimus kokemusosan tason 2 maksamisesta kanteessa mainituille rajavartiolaitoksen sotilaskoulutetuille virkamiehille ei ole sopimuksen 5 §:n 2 kohdan mukainen, koska sotilaskoulutettujen kokemustasoksi on sopimuksessa yksiselitteisesti sovittu taso 1.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N KANNE

Vaatimukset

Palkansaajajärjestö Pardia ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa oikeaksi rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdan kokemusosaa koskevan tulkinnan, jonka mukaan tason 2 mukainen kokemusosa maksetaan myös niille sotilasvirassa palveleville virkamiehille, jotka teke­vät täysin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilin tai erikoisupseerin virassa palvelevat virkamiehet ja joiden tehtävä on arvioitu siviilikoulutusta edellyttävänä tehtävänä,

• vahvistaa vanhemmilla rajavartijoilla A:lla, B:llä ja C:llä sekä vanhemmalla merivartijalla D:llä olevan oikeuden tason 2 mukaiseen kokemusosaan tarkentavan rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan virkaehto­sopimuksen 5 §:n 2 kohdan mukaisesti 1.4.2007 lukien ja D:n osalta 31.5.2008 asti, sekä

• velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäi­västä.

Perusteet

Rajavartiolaitoksen esikunta ja rajavartiolaitoksen henkilöstöjärjestöt ovat solmineet tarken­tavan virkaehtosopimuksen 22.4.2005 rajavartiolaitoksen henkilöstöön 1.12.2004 alkaen so­vellettavasta palkkausjärjestelmästä. Sopimuksen 3 §:n mukaan kuukausipalkkaus muodos­tuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta takuupalkkauksesta. Sopimuksen 5 §:n mukaan henkilö­kohtainen palkanosa koostuu suoritusosasta, kokemusosasta sekä erityisosasta. Kokemus­osan tavoitteena on ottaa huomioon työssä oppiminen. Kokemusosa määräytyy sopimukseen sisältyvän taulukon mukaisesti. Upseerien, opistoupseerien sekä raja- tai merivartijan viras­sa eli sotilasvirassa olevilla kokemusosa määräytyy pääsääntöisesti tason 1 mukaisesti. Vastaavasti siviilien ja erikoisupseerien viroissa kokemusosa määräytyy tason 2 mukaisesti ja se on tasoltaan sotilaiden kokemusosaa korkeampi.

Osa sotilasvirassa olevia virkamiehiä tekee täysin vastaavia tehtäviä kuin siviilin tai erikois­upseerin virassa olevat virkamiehet. Tämän vuoksi edellä mainittua tarkentavaa virkaehtoso­pimusta koskeneiden neuvottelujen yhteydessä sopimusosapuolet keskustelivat niistä kei­noista, joilla olisi mahdollista poistaa edellä mainitulla tavalla määritellyn kokemusosan ai­kaansaama palkkauksellinen epätasa-arvo niiden sotilasvirassa olevien osalta, jotka tekevät samoja tehtäviä kuin korkeampaa kokemusosaa saavat siviilit ja erikoisupseerit. Neuvottelu­jen yhteydessä työnantaja esitti, että päätös korkeamman kokemusosan maksamisesta soti­lasvirassa palveleville tulisi tehtäväksi, jos henkilön hoitaman teknillisen alan tehtävän ko­kemusosa olisi voitu arvioida sekä tasolla 1 että 2.

Rajavartiolaitoksen tarkentavan virkaehtosopimuksen uudistamista koskeneissa neuvotte­luissa vuonna 2007 sopimusosapuolet täsmensivät vielä määräystä siten, että tason 2 mu­kaista kokemusosaa maksetaan 1.4.2007 lukien myös niille sotilasvirassa palveleville virka­miehille, jotka tekevät täysin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilin tai erikoisupseerin virassa palvelevat virkamiehet ja joiden tehtävä on arvioitu siviilikoulutusta edellyttävänä tehtävänä. Sopimusosapuolten sopima täsmennys kokemusosaan kirjattiin sopimuksen 5 §:n alle soveltamisohjeeseen. Lisäksi tarkentavaa virkaehtosopimusta koskeneeseen neuvottelu­tulokseen kirjattiin, että tason 2 mukaan määräytyvää kokemusosaa koskeva tarkastelu teh­dään hallintoyksikön palkkatiimissä. Hallintoyksiköt lähettävät aineiston RVLE:n henkilös­töosaston ja järjestöjen ratkaistavaksi 30.11.2007 mennessä.

Rajavartiolaitoksen esikunta on antanut 19.12.2007 ilmoituksen, jonka mukaan 15 sotilasvirassa palvelevaa virkamiestä on oikeutettuja tason 2 mukaiseen kokemusosaan 1.4.2007 lukien. Sen sijaan A:n, B:n, C:n ja D:n osalta työnantaja on katsonut, ettei heillä ole edellytyk­siä saada korkeampaa kokemusosaa. Mainittujen virkamiesten toimenkuvaan ei tosiasiallisesti kuulu sellaisia tehtäviä, jotka edellyttäisivät rajavartiomiehen toimivaltuutta tai rajavartiomiehen koulutusta. Teknisen alan tehtävät ovat hei­dän pääasiallisia tehtäviään, joita on arvioitava päätehtävän mukaan siviilikoulutusta edel­lyttävänä tehtävänä.

Paikallisneuvottelupöytäkirjasta 13.8.2008 käy ilmi, että tehtävää pidetään sotilastehtävänä silloin, kun henkilön tosiasialliset tehtävät edellyttävät rajavartiomiehen toimivaltuutta eli virkamiehen tehtäviin kuuluu esimerkiksi valvontaa tai hän saattaa puuttua kansalaisten pe­rusoikeuksiin. Pöytäkirjan liitteestä käy ilmi, että rajavartiomiehen toimivaltuudet mainitaan myös virkamiehen tehtäväkuvauksessa. Rajavartiolaitoksessa siviilin tehtävissä työskentele­villä ei luonnollisestikaan ole rajavartiomiehen toimivaltuuksia.

Sopimusosapuolten tarkoituksena on ollut korkeamman koke­musosan maksaminen myös niille sotilasvirassa palveleville virkamiehille, jotka tekevät täy­sin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilit ja erikoisupseerit ja joiden tehtävä on arvioi­tu siviilitehtävänä. Osapuolten, myös työnantajan, tarkoitus käy ilmi sopimusneuvottelujen ja sen soveltamisneuvottelujen yhteydessä laaditusta asiakirjoista. Myös asiakirjojen sana­muoto tukee tätä tulkintaa.

Virkamiehen oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti samanlaisissa tilanteissa on oikeuspe­riaate, joka on kirjattu muun muassa perustuslakiin sekä valtion virkamieslakiin. Työnantaja ei ole missään vaiheessa perustellut millään tavalla, miksi A, B, C tai D on asetettu eriarvoiseen asemaan verrattuna niihin henkilöihin, joil­le maksetaan korkeampaa kokemusosaa. Jotta erilainen kohtelu olisi mahdollista, menette­lyn tulisi perustua asiallisesti hyväksyttävään ja perusteltuun syyhyn. Tällainen syy ei kui­tenkaan käy ilmi mistään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt Palkansaajajärjestö Pardia ry:n kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Rajavartiolaitoksen paikkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopi­muksen 5 §:n 2 kohdassa on määritelty kokemusosa, joka on jaettu kahdelle eri tasolle. Tason 1 mukaista kokemusosaa saavat upseerit, opistoupseerit sekä raja- ja merivar­tijat eli rajavartiolaitoksen sotilaskoulutetut virkamiehet. Tason 2 mukaista kokemusosaa saavat rajavartiolaitoksen siviili­virkamiehet sekä erikoisupseerit eli niin sanotut siviilikoulutetut.

Kokemusosaa ei määritellä tehtävän keskeisen sisällön perusteella, vaan se määritellään ta­solle 1 tai 2 poikkeuksellisesti virkamiehen koulutuksen perus­teella. Näin on virkaehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdassa yksiselitteisesti todettu. Periaatteesta on kuitenkin tingitty neuvotte­lutuloksen 10.10.2007 mukaisesti niissä tapauksissa, joissa sotilasvirassa palveleva virka­mies tekee täysin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilin tai erikoisupseerin virassa palveleva virkamies ja jonka tehtävä on arvioitu siviilikoulutusta edellyttävänä tehtävänä.

Sotilaskoulutettujen ja siviilien tehtävät on pyritty erottamaan toisistaan siten, et­tä tiettyjä tehtäviä tekevät vain sotilaskoulutetut ja toisaalta siviilikoulutetut teke­vät heille tarkoitettuja tehtäviä. Täydellisesti tässä ei ole onnistuttu, vaan osa so­tilaskoulutetuista virkamiehistä te­kee lähinnä siviilikoulutetuille tarkoitettuja teh­täviä. On myös siviilivirkamiehiä, jotka teke­vät tehtäviä, joita normaalisti tekevät sotilaskoulutetut henkilöt. Näille siviilikoulutetuille henkilöille maksetaan tason 2 mukaista kokemusosaa. Tämäkin osoittaa sen, että kokemus­osan tason mää­rää ensisijaisesti virkamiehen koulutus eikä tehtävän sisältö.

Työnantajan tehtävä on määritellä, minkälaista koulutusta kukin tehtävä edellyt­tää. Tämä työnantajan linjaus on perustana kokemusosan soveltamiselle. Soti­laskoulutettujen käytettä­vyys erilaisiin rajavartiomiehen toimivaltuutta edellyttä­viin tehtäviin on aina olemassa ja so­tilaskoulutetun tehtävä on tältä osin erilai­nen kuin siviilikoulutetun virkamiehen. Lisäksi so­tilaskoulutettujen urakiertoon liittyy keskeisesti palvelu erilaisissa tehtävissä. Sopimuksen tarkoituksena ei ole ollut, että kokemusosa siirtyisi tasolta toiselle tehtävän vaihtuessa vaan koulu­tustaustan mukaisesti se pysyisi samana koko työuran.

Kokemusosaa määriteltäessä päädyttiin kahteen eri tasoon, koska palkkausjär­jestelmä koko­naisuudessaan olisi muuten suosinut sotilaskoulutettuja henkilöi­tä, joiden paljolti työn ohes­sa tapahtuva koulutus otetaan palkkausjärjestelmäs­sä paremmin huomioon kuin siviilihenki­löiden yleensä ennen virkaan nimittämis­tä suorittama pätevöitymiskoulutus. Kahdella eri kokemusosan tasolla pyrittiin kokonaisuudessa oikeudenmukaisempaan palkkausjärjestel­mään, joka nosti si­viilivirkamiesten ja erikoisupseerien palkkausta siten, että se kompensoi palk­kausjärjestelmän muutoin antamaa vääristymää. Kahden eri tason kokemusosa oli yksi keskeisistä edellytyksistä neuvottelutuloksen syntymiselle 14.12.2004. Sopimuksen allekir­joittaneet henkilöstöjärjestöt olivat tuolloin asiasta täysin yk­simielisiä.

Kanteessa viitataan palkkausjärjestelmästä käytyjen neuvottelujen yhteydessä 14.12.2004 annettuun työnantajan esitykseen, jossa todetaan, että tapauskoh­taisesti voidaan erikseen päättää kahden saman teknillisen alan tehtävän ko­kemusosat tasolle kaksi. Asiasta tehtiin tällöin ensimmäinen suuntaa antava luonnos osapuolien tahtotilasta.

Neuvottelutuloksessa 10.10.2007 osapuolet täsmensivät kokemusosan sovel­tamiskäytäntöä siten, että 5 §:n 2 kohdan tason 2 mukaista kokemusosaa so­velletaan 1.4.2007 lukien myös niihin sotilasvirassa palveleviin virkamiehiin, jot­ka tekevät täysin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilin tai erikoisupseerin virassa palvelevat virkamiehet ja joiden tehtävä on arvioitu siviilikoulutusta edellyttävänä tehtävänä.

Neuvottelutuloksen mukaiset linjaukset oli tarkoitus tehdä sopimusosapuolten kesken. Osa­puolet eivät kuitenkaan päässeet linjauksissa yksimielisyyteen ja 11.12.2007 henkilöstöjär­jestöt ilmoittivat vetäytyvänsä tarkastelusta. Koska yk­simielisyyttä 10.10.2007 syntyneestä neuvottelutuloksen soveltamisesta ei saa­vutettu, työnantaja linjasi i1moituksellaan 19.12.2007 yhteensä 15 vir­kamiehen tehtävät, jotka täyttivät neuvottelutuloksen mukaiset edellytykset. Ky­seisten virkamiesten kokemusosa nostettiin tasolle 2.

Rajavartiomiehen toimivaltuudet eivät aina osoita, onko virkamiehellä sotilas-­ vai siviili­koulutus. Rajavartiomiehen toimivaltuudet voidaan määrätä myös sivii­likoulutuksen saa­neelle virkamiehelle. Näillä siviilikoulutuksen saanneil­la rajavartiomiehillä kokemusosa on tasolla 2 kun taas sotilaskoulutetuilla se on tasolla 1.

Kanteessa on yksilöity kanteen vaatimuksessa olevien virkamiesten tehtäväkuva­ukset sekä verrattu niiden henkilöiden tehtäviin, jotka ovat 10.10.2007 tehdyn neuvottelutuloksen so­veltamisohjeen mukaisesti saaneet kokemusosan tasoksi 2. Tämän takia vastaaja yksilöi ne syyt henkilöittäin, jotka estivät heitä saamas­ta tason 2 mukaisen kokemusosan. Arviot on tehty edellä mainitun neuvottelutu­loksen linjauksen mukaisesti seuraavasti.

C:n tehtävä on arvioitu sotilastehtävänä eikä tehtävää vastaavaa siviilitehtä­vää ole olemassa. Hän on muun muassa vartioston ainoa raivausoi­keudet omaava virkamies. Kun linjaukset tehtiin vuoden 2007 lopussa, vartiolentolaivueessa oli kolme sotilaskoulutett­ua hoitamassa varastonhoitajan tehtäviä. Tämän jälkeen vuonna 2008 yhteen kyseisistä tehtävistä palkattiin siviilikoulutettu henkilö. Tarkasteluhetkellä ei D:n tehtävää vastaavaa siviilitehtä­vää ollut olemassa. Palkkausjärjestelmää kehitet­täessä ei ollut tarkoituksena, että kokemusosan taso vaihtelisi kaikilla vastaavaa tehtävää te­kevillä sen mu­kaan, valitaanko vastaavaan tehtävään siviili- vai sotilaskoulutettu henkilö. A toimii ampumaradan hoitajana. Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ei ole vastaa­vaa siviilikoulutetun henkilön hoitamaa tehtävää. B:llä on asesepän koulutus ja hänen tehtäviinsä sisältyy asesepän koulutusta edellyttäviä tehtäviä. Lapin rajavartiostossa ei ole vastaavaa siviilikoulutetun tehtävää.

A, B, C ja D on koulutettu ja palkattu ai­kanaan rajavartiomiehen virkaan. Heiltä edellytetään edelleen soti­laskoulutuksesta saadun erityisosaamisen ylläpitoa, jotta heitä tarvittaessa voi­daan käyttää kyseisiin tehtäviin.

Kokemusosa on määritelty virkaehtosopimuksessa selkeästi kahdelle tasolle, sotilaskoulutett­ujen tasolle sekä siviilivirkamiesten ja erikoisupseerien tasolle. Kantajan vaatimus kokemus­osan tason 2 maksamisesta kanteessa mainituille rajavartiolaitoksen sotilaskoulutetulle vir­kamiehelle ei ole sopimuksen 5 §:n 2 kohdan mukainen, koska sotilaskoulutettujen koke­mustasoksi on sopimuksessa yksiselitteisesti sovittu taso 1. Kyseisten virkamiesten tehtävät eivät myöskään täytä 10.10.2007 tehdyssä neuvottelutuloksessa sovittuja edellytyksiä tason 2 mukaiseen kokemusosaan.

TODISTELU JULKISTEN- JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N KANTEEN OSALTA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kirjalliset todisteet

1. Työnantajapäätös 14.12.2004
2. Luettelo henkilöistä, joita sopimuksenvastainen kokemusosan soveltaminen koskee
2.2 Tehtävänkuvaukset ja niiden vertailu
3. Pöytäkirja paikallisneuvottelusta Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Pardia ry:n sekä Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä 30.12.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Kokemusosan muutokset 1.4.2007 lukien
2. RVLE:n määräys 5.9.2005 rajavartiomieheksi

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n henkilötodistelu

1. E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Everstiluutnantti F

TODISTELU PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N KANTEEN OSALTA

Palkansaajajärjestö Pardia ry:n kirjalliset todisteet

1. Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmä vaativuusarviointikäsikirja
2. Pöytäkirja Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Rajavartioliitto ry:n välillä 13.8.2008 käydys­tä paikallisneuvottelusta
3. Tehtäväkuvausten yhdistelmä
4. Lapin rajavartioston esikunnan huoltoryhmän työjärjestys 1.5.2007
5. G:n sähköposti 29.4.2009
6. Kaakkois-Suomen rajavartioston huoltokeskuksen työjärjestys 31.5.2007
7. Luettelo räjäytystyölisästä
8. Helsingin vartiolentueen työjärjestys
9. Vartiolentolaivueen ilmoitus 20.2.2008
10. Kainuun rajavartioston työjärjestyksen ote

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Kokemusosan muutokset 1.4.2007
2. RVLE:n määräys 5.9.2005 rajavartiomieheksi

Palkansaajajärjestö Pardia ry:n henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies H

Vastaajan henkilötodistelu

1. Everstiluutnantti F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Tausta ja erimielisyys

Rajavartiolaitoksessa on 1.12.2004 lukien otettu käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jossa kuukausipalkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisesta takuupalkkauksesta. Henkilökohtainen palkanosa koostuu virkaehtosopimuksen 5 §:stä ilmenevin tavoin suoritusosasta, kokemusosasta ja erityisosasta. Kokemusosa määräytyy 5 §:n 2 kohdassa olevan taulukon mukaisesti siten, että tason 1 kokemusosaa saavat upseerit, opistoupseerit sekä raja- ja merivartijat, ja korkeampaa tason 2 kokemusosaa saavat siviilit ja erikoisupseerit.

Työntekijäpuolen käsityksen mukaan tason 2 mu­kainen kokemusosa kuuluu maksaa myös niille sotilasvirassa palveleville virka­miehille, jotka tekevät täysin vastaavia teknisen alan tehtäviä kuin siviilin tai erikoisupseerin virassa palvelevat virkamiehet ja joiden tehtävä on arvioitu siviilikoulutusta edellyttävänä tehtävänä. Tämän sisältöinen neuvottelutulos on kirjattu virkaehtosopimuksen osapuolten välillä 10.10.2007 allekirjoitettuun pöytäkirjaan. Jo virkaehtosopimukseen johtaneissa neuvotteluissa on työnantajapuolelta 14.12.2004 tehtyyn esitykseen liittynyt Työnantajapäätös-otsikon alle sijoitettu teksti, jossa viitataan kokemusosan maksamiseen teknillisissä tehtävissä toimiville tason 2 mukaisena tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kanteessa katsotaan, että tason 2 mukainen kokemusosa olisi tullut maksaa myös vartiolaivojen konemestareille, Suomenlahden merivartioston nuoremmalle alustarkastajalle sekä Vartiolentolaivueen varastonhoitajille 12.2004 lukien. Palkansaajajärjestö Pardia ry:n kanteen mukaan vanhemmilla rajavartijoilla A:lla, B:llä ja C:llä sekä vanhemmalla merivartijalla D:llä on ollut oikeus tason 2 mukaiseen kokemusosaan 1.4.2007 lukien. Vaatimuksia on perusteltu myös yhdenvertaisuussyillä.

Vastaajan mukaan vuoden 2004 neuvotteluesityksen teksti ei ole tullut virkaehtosopimuksen osaksi, eikä vuoden 2007 pöytäkirja siinä olevan nimenomaisen maininnan perusteella ole voimassa virkaehtosopimuksena. Virkaehtosopimuksen mukaan kanteessa mainitut henkilöt eivät ole oikeutettuja tason 2 kokemusosaan, koska he ovat sotilaskoulutettuja virkamiehiä. He eivät myöskään tee sellaisia täysin vastaavia tehtäviä, joita suorittamassa olisi siviilivirkamies tai erikoisupseeri ainakaan kysymyksessä olevassa yksikössä. Vertailun tekeminen ei kuitenkaan ole työtuomioistuimelle kuuluva virkaehtosopimusasia.

Käsittelyratkaisu

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on lausunut, että vastaajan väite, jonka mukaan vuoden 2007 pöytäkirjaa ei ole noudatettava virkaehtosopimusvaikutuksin, on jätettävä huomiotta vasta pääkäsittelyssä esitettynä. Tämän johdosta työtuomioistuin toteaa, ettei vastaajan väitteessä pöytäkirjan oikeudellisesta luonteesta ole kysymys sellaisesta tosiseikasta tai todisteesta, joka työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentin mukaan on esitettävä viimeistään jutun valmistelussa tullakseen huomioon otetuksi. Väitteessä toisaalta on kysymys asiasta, joka koskee työtuomioistuimen toimivaltaisuutta tutkia juttu kaikilta osiltaan. Työtuomioistuimen toimivalta on rajoitettu edellä mainitun lain 1 §:ssä tarkemmin mainittujen työ- ja virkaehtosopimusriitojen tutkimiseen. Työtuomioistuimen on koko oikeudenkäynnin ajan viran puolesta huolehdittava siitä, että se on asiassa toimivaltainen. Näistä syistä vastaajan väitteen huomioon ottamiselle ei ole kantajan tarkoittamaa estettä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Virkaehtosopimuksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Virkaehtosopimusneuvotteluihin työntekijäpuolen yhtenä pääneuvottelijana osallistunut E on työtuomioistuimessa kertonut, että kaikkien osapuolten tarkoituksena oli neuvotteluissa pyrkiä sellaiseen palkkausjärjestelmään, joka koskee rajavartiolaitoksen koko henkilökuntaa. Rajavartiolaitoksessa on sekä sotilas- että siviilivirkoja. Vaativuusarvioinnin edellytyksiä harkittaessa huomattiin, että oli vaikea rakentaa sellaista vaativuusasteikkoa, joka kohtelisi sotilasta ja siviiliä samalla tavalla. Koulutuksen osalta sotilailla ura kehittyy pääsääntöisesti koko palveluksessa oloajan. Sotilaan tehtäviin kuuluu jatkuva täydennyskoulutus. Siviilihenkilökunta ja erikoisupseerit otetaan palvelukseen valmiiksi koulutettuina. Heidän osaltaan laitoksen sisäinen koulutus on vähäisempää. Tämä seikka vaikuttaa vaativuusarvioinnin koulutusosiossa siten, että siinä korostuu sotilaallisen puolen jatkuva kouluttautuminen ja uran kehittyminen. Sen vuoksi sopimukseen päätettiin rakentaa mekanismi, jolla tätä epäkohtaa voitaisiin tasoittaa. Koska rajavartiolaitoksen virkamiesten palvelussuhteet ovat pitkiä, nousi neuvotteluissa esille ajatus, että kokemuksesta pitäisi palkita. Neuvotteluissa päädyttiin tällä perusteella kaksitasoiseen kokemusosaan. Jos tehtävä on laadultaan valtaosin sotilaallinen, se asettuu ensimmäisen kokemusosan matalammille prosenteille. Jos taas vaativuusarvioinnin tehtävänkuvauksessa painottuu siviilitoiminta ja koulutusosiossa siviilissä hankittu koulutus, tehtävä asettuu korkeammalle kokemusportaalle. Vaativuuden arviointiryhmä arvioi, onko tehtävässä painavampana sotilaallinen puoli vai siviilitehtävät. Sen jälkeen voidaan arvioida, kummalle kokemusportaalle virkamies asettuu. Sotilaskoulutetulle, joka siirretään toiseen tehtävään, voidaan E:n käsityksen mukaan maksaa tason 2 kokemusosaa, jos uusi tehtävä on arvioitu siviilitehtäväksi. Tuolloin sotilaskoulutuksen vaativuuspisteet jäävät pois, jos sotilaskoulutusta ei uudessa tehtävässä tarvita.

Virkaehtosopimusneuvottelujen loppuvaiheeseen liittyi 14.12.2004 annettu työnantajapäätöstä koskeva teksti. Se mahdollisti kokemusosan maksamisen tason 2 mukaisena myös sotilasvirkamiehelle, jonka tehtävät ovat teknillisiä. Työntekijäpuoli oli sitä vaatinut ja sillä oli haluttu varmistaa sopimuksen sisällön yhteistä tarkoitusta. E arveli tekstin olleen myös valtiovarainministeriön tiedossa, ja todistajan mukaan se oli tullut osaksi virkaehtosopimusta. Työntekijäpuolen tavoitteena oli ollut, että päätös olisi kirjattu virkaehtosopimukseen, mutta työnantajapuoli ei siihen suostunut.

Vuonna 2007 tarkentavat virkaehtosopimukset uusittiin E:n mukaan sellaisenaan keskustasolla tehdyllä ratkaisulla. Rajavartiolaitoksen sopimuksen osapuolten käymistä neuvotteluista laadittiin pöytäkirja 10.10.2007. Pöytäkirjaan otettiin kokemusosaa koskeva soveltamisohje, joka vahvisti ja täsmensi vuoden 2004 työnantajapäätöksen sisällön. Todistaja ei muistanut, missä tarkoituksessa pöytäkirjan alkuun otettiin maininta, jonka mukaan pöytäkirjaa ei noudateta virkaehtosopimuksena.

Rajavartiolaitoksessa pääluottamusmiehenä toimiva H on kertonut osallistuneensa vuoden 2007 syksyllä käytyihin virkaehtosopimuksen soveltamisneuvotteluihin. Käsiteltävänä oli kysymys siitä, keille sotilaskoulutetuille virkamiehille voitiin maksaa tason 2 kokemusosaa edellä mainitun pöytäkirjan perusteella. Tarkoitus oli päästä yhdenmukaiseen ratkaisuun koko rajavartiolaitoksessa. Kun asiasta ei alkanut löytyä yhteistä käsitystä, työntekijäpuoli vetäytyi neuvotteluista. Tämän jälkeen työnantajapuoli antoi joulukuussa 2007 asiasta yksipuolisen ilmoituksen ja päätti maksaa 15 henkilölle korkeampaa kokemusosaa. Kanteissa mainitut virkamiehet jäivät päätöksen ulkopuolelle.

Vaikka neuvottelutuloksesta 10.10.2007 laaditussa pöytäkirjassa on merkintä, jonka mukaan pöytäkirja ei ole voimassa virkaehtosopimuksena, on sovitusta H:n mukaan pidettävä kiinni. Se, mitä pöytäkirjassa olevalla maininnalla "täysin vastaavat teknisen alan tehtävät" tarkoitetaan, ei todistajan mukaan ollut täysin hahmottunut järjestöille eikä työnantajalle.

Virkaehtosopimusneuvotteluihin osallistunut, rajavartiolaitoksen palvelussuhdeyksikön päällikkönä toimiva F on kertonut, että rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmässä päädyttiin kokemusosassa kahteen tasoon. Näin oli sen vuoksi, että siviilejä ja erikoisupseereita haluttiin palkita kokemusosan kautta, koska sotilasvirassa palvelevia palkitaan vaativuuden arviointijärjestelmässä heidän koulutuksensa kautta. Kokemusosan tasolla 1 ovat sotilaskoulutetut, ja tasolla 2 siviilit ja erikoisupseerit. Jaon perusteena on yksinmaan virkamiehen koulutustausta.

Työnantajapäätös 14.12.2004 oli ollut allekirjoittamaton luonnospaperi, jota ei ole toimitettu valtiovarainministeriölle ja joka ei ollut virkaehtosopimus. Siinä vain ilmaistiin osallisten tahtotila työntekijäpuolen toivomuksesta. Neuvottelutulos 10.10.2007 ei myöskään ollut virkaehtosopimus. Pöytäkirjaan on nimenomaan merkitty, ettei se ole voimassa virkaehtosopimuksena. Kokemusosaa koskeva lausuma ainoastaan ilmaisi osallisten yhteistä tahtotilaa asiassa. Lausuma poikkesi virkaehtosopimuksesta siten, että sillä avattiin kokemusosan taso myös 2 tietyille sotilasvirassa palveleville. Pöytäkirjassa on useita muitakin kohtia, jotka asiallisesti poikkeavat virkaehtosopimuksesta. Itse virkaehtosopimuksen tekstejä ei kuitenkaan muutettu, vaan neuvottelutuloksessa oli kysymys siitä, että joihinkin kysymyksiin haluttiin "pöydänpuhdistuksen" mielessä saada erillisratkaisu.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena rajavartiolaitoksen 14.12.2004 tekemä tarjous, johon sisältyy edellä selostettu työnantajapäätöksen teksti. Tarjouksen sisältönä on esitys virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaksi, ja työnantajapäätös on sen liitteenä. Esityksen viimeisen pykälän mukaan allekirjoituspöytäkirja ei ole voimassa virkaehtosopimuksena. Tämä määräys on myös voimaan tulleeseen virkaehtosopimukseen liittyvässä allekirjoituspöytäkirjassa. Voimaan tulleeseen virkaehtosopimukseen ei sisälly mainittua työnantajapäätöstä tai viittausta siihen.

Kirjallisena todisteena on myös 10.10.2007 laadittu pöytäkirja, joka sisältää muun muassa edellä käsitellyt lausumat kokemusosan maksamisesta ja siitä, ettei pöytäkirja ole voimassa virkaehtosopimuksena. Pöytäkirjaa ei ole allekirjoitettu, vaan sen vahvistukseksi on merkitty joukko nimikirjaimia.

Edelleen työtuomioistuimelle on jätetty rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 1.10.2007 päivitetty teksti. Kokemuslisää koskevan 5 §:n 2 kohdan alla on soveltamisohje, johon on jäljennetty 10.10.2007 saavutetun neuvottelutuloksen edellä käsitelty lausuma. Jutussa ei ole lähemmin selvitetty, miten ja kenen toimesta soveltamisohje on virkaehtosopimuksen toisintoon lisätty.

Arviointi ja johtopäätökset

Asianosaisten välinen rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskeva tarkentava virkaehtosopimus on solmittu 22.4.2005. Virkaehtosopi­muksen 5 §:n 2 kohdassa on määritelty kokemusosa, joka on jaettu kahdelle eri tasolle. Tason 1 mukaista kokemusosaa saavat rajavartiolaitoksen sotilaskoulutetut virkamiehet ja tason 2 mukaista kokemusosaa rajavartiolaitoksen siviilikoulutetut virkamiehet.

Palkkausjärjestelmästä käytyjen virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä 14.12.2004 annetun, työnantajapäätökseksi otsikoidun asiakirjan mukaan tapauskoh­taisesti voidaan erikseen päättää, että kahdesta saman teknillisen alan tehtävästä maksetaan tason kaksi mukaista kokemusosaa. Todistelusta ilmenee, ettei päätöstä ole liitetty osaksi virkaehtosopimusta. Työtuomioistuin katsoo, ettei kyseinen asiakirja ole muutenkaan tullut virkaehtosopimuksen osaksi.

Neuvottelutuloksessa 10.10.2007 osapuolet ovat täsmentäneet kokemusosan sovel­tamista aikaisemmin selostetulla tavalla. Neuvottelutuloksen sisältävässä pöytäkirjassa todetaan, ettei pöytäkirja ole voimassa virkaehtosopimuksena, mutta se ilmaisee neuvottelijoiden yhteisen näkemyksen käsiteltävien asioiden osalta. Todistelussa ei ole ilmennyt, millä tavoin neuvottelutuloksen oikeudellista luonnetta on käsitelty osapuolten välisissä neuvotteluissa. Kun muutakaan ei ole selvitetty, neuvottelutuloksen luonnetta koskevan lausuman voidaan katsoa vastanneen osapuolten tarkoitusta. Tätä puoltaa sekin, ettei neuvottelutuloksen sisältävää pöytäkirjaa ole asianmukaisesti allekirjoitettu. Esitetyn selvityksen mukaan neuvottelutulosta ei myöskään ole toimitettu valtion neuvotteluviranomaisen eli valtiovarainministeriön tarkastettavaksi siten kuin valtion virkaehtosopimusasetuksen 6 §:ssä on säädetty.

Työtuomioistuin katsoo, ettei neuvottelutulos vastoin siihen otettua selkeää määräystä ja siitä ilmenevää sopijapuolten yhteistä tarkoitusta ole voimassa virkaehtosopimuksena. Tämä ei estä sitä, että neuvottelutulos voi jollakin muulla perusteella olla osapuolia sitova. Estettä ei ole myöskään sille, että virkamiehelle myönnetään virkaehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset ylittäviä etuja esimerkiksi työnantajan yksipuolisella päätöksellä, josta on etukäteen neuvoteltu henkilöstöjärjestöjen kanssa. Työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu ratkaista tällaisten neuvottelutulosten tulkintaa koskevia erimielisyyksiä (ks. myös samaa rajavartiolaitoksen sopimuskokonaisuutta koskeva työtuomioistuimen ratkaisu TT 2007:67).

Kun työnantajapäätökseksi otsikoitu asiakirja 14.12.2004 ei ole tullut virkaehtosopimuksen osaksi eikä neuvottelutulos 10.10.2007 ole voimassa virkaehtosopimusvaikutuksin, on asiassa sovellettava rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n 2 kohdan määräystä. Siinä kokemusosa on määritelty kahdelle tasolle, sotilaskoulutettujen tasolle 1 sekä siviilivirkamiesten ja erikoisupseerien tasolle 2.

Kanteissa esitetyille vaatimuksille kokemusosan tason 2 maksamisesta kanteissa tarkoitetuille rajavartiolaitoksen sotilaskoulutetuille virkamiehille ei ole virkaehtosopimuksen mukaista perustetta, sillä sotilaskoulutettujen kokemusosan taso on sopimuksen mukaan 1.

Palkansaajajärjestö Pardia ry on kanteensa tueksi vedonnut myös siihen, että perustuslaista ja valtion virkamieslaista johtuva yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää tason 2 mukaisen kokemusosan maksamista kanteessa tarkoitetuille virkamiehille, jotka tekevät samoja tehtäviä kuin kanteessa mainitut rajavartiolaitoksen siviilivirkamiehet. Jutussa on kuitenkin selvitetty, että kokemusosa on jaettu kahdelle tasolle juuri sen epäyhdenvertaisuuden tasoittamiseksi, joka muuten aiheutuisi virkaehtosopimuksen mukaisen tehtävien vaativuuden arvioinnin soveltamisesta erilaisen koulutustaustan omaaviin virkamiehiin. Näin ollen pelkästään se, että samojakin tehtäviä suorittaville virkamiehille maksetaan erilaista kokemusosaa, ei osoita, että heidän kohtelunsa olisi kokonaisuutena ottaen epäyhdenvertaista. Siten työtuomioistuin katsoo, että väite kanteessa tarkoitettujen sotilasvirkamiesten eriarvoisesta kohtelusta on jäänyt näyttämättä toteen.

Edellä lausutuista syistä työtuomioistuimella ei ole perusteita hyväksyä kanteissa esitettyjä vahvistusvaatimuksia.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Palkansaajajärjestö Pardia ry ovat työtuomioistui­mesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntiku­lut. Niiden määräksi on ilmoitettu 2.000 euroa. Määrää on paljoksuttu.

Huomioon ottaen asian laatu on valtiovarainministeriön ilmoittamia kustannuksia asian hoitamiseksi ja selvittämiseksi pidettävä tarpeellisina ja kohtuullisina. Näin ollen oikeudenkäyntikulujen korvaus on suoritettava vaatimuksen mukaisena.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Palkansaajajärjestö Pardia ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla, jolle on maksettava viivästys­korkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Parikka, Lehto ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että kantajilla on ollut aihetta oikeudenkäyntiin, ja kantajat ovat myös osin voittaneet jutun. Näin ollen kantajat ja vastaaja saavat vastata kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.