Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-18

Irtisanomissuoja
Päihtymys
Työsopimuksen irtisanominen

Matkustaessaan junassa vapaapäivänään VR:n työntekijä oli nauttinut alkoholia ja alkanut epäasiallisin tavoin vastustaa työtehtäviään hoitavan konduktöörin hänelle antamia ohjeita ja muun muassa töninyt tätä kädellään. Työntekijä ei ollut yli 30 vuotta kestäneen työsuhteensa aikana saanut huomautuksia työskentelystään tai käyttäytymisestään. Olosuhteita kokonaisuudessaan arvioitaessa työntekijän yksittäistä, vapaa-aikana sattunutta harkitsematonta tekoa ei voitu sen moitittavuudesta huolimatta pitää niin vakavana hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden rikkomisena, että työnantajalla olisi sen johdosta ollut perusteet ensimmäisenä toimenpiteenään lakkauttaa työntekijän työsopimus. Yhtiöllä ei siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 18

KANTAJA

Rautatieläisten Liitto ry

VASTAAJA

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry

KUULTAVA

VR Osakeyhtiö

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n sekä Rautatieläisten liitto ry:n välillä 12.10.alle­kirjoitetun rautatiealan työehtosopimuksen osana noudatetussa työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperus­teiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnte­kijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palk­ka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen ar­vioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mah­dollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopi­muksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäiväraho­jen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso­pimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

KANNE

Vaatimukset

Rautatieläisten Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• velvoittaa VR Osakeyhtiön suorittamaan vaununasentaja A:lle työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskevan sopimuksen tarkoittamana korvauksena perusteetto­masta työsopimuksen irtisanomisesta 15 kuukauden palkkaa vastaava määrä 34.734 euroa (15 x 2.315,60 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteha­kemuksen tiedoksiantopäivästä lukien.

Rautatieläisten Liitto ry on lisäksi vaatinut Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n ja VR Osakeyhtiön velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Rautatieläisten Liitto ry:n oi­keudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun työtuomioistuimen tuomion anto­päivästä on kulunut yksi kuukausi.

Perusteet

VR Osakeyhtiö on 22.4.2009 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään kuuden kuu­kauden irtisanomisajalla 21.10.2009. A:n työsuhde yhtiössä on alkanut 20.10.1977, jo­ten työsuhteen kestoksi tulee yli 30 vuotta.

A oli 2.3.2009 noin kello 21.25 nauttinut alkoholia N-lähijunassa. Junan konduktööri oli kiinnittänyt huomiota A:n alkoholin käyttöön. Konduktööri kehotti A:ta lopet­tamaan juomisen ja laittamaan alkoholijuomansa pois näkyvistä. Kun A ei välittömäs­ti noudattanut konduktöörin käskyä, tämä kehotti A:ta jäämään pois seuraavalla pysä­killä.

Konduktööri koki A:n käytöksen junan eteisessä uhkaavaksi. Konduktöörin mukaan A oli töninyt häntä sormillaan ja avokämmenellä huolimatta tämän perääntymisko­mennosta. A:n oman muistikuvan mukaan hän ei ollut töninyt konduktööriä, mutta ju­nan heilahtaessa hän on saattanut ottaa tukea konduktöörin olkapäästä. Konduktöörin pyyn­nön mukaisesti A nousi pois junasta Käpylän asemalla.

Edellä kuvatun tapahtumien kulun johdosta yhtiö on katsonut luottamuksen A:han horjuneen siinä määrin, ettei työsopimuksen enempi jatkaminen ole ollut mahdollista. A:n työsopimus irtisanottiin. A:ta ei ole koskaan työstään tai käytöksestään varoitettu eikä huomautettu. A:n huonon käytöksen osatekijänä on epäilemättä ollut alkoholi, jota A oli nauttinut vapaa-ajallaan palates­saan Tallinnan matkalta ystäviensä kera.

Tapaus sattui A:n vapaa-aikana, eikä moitittavalla käyttäytymisellä ole mitään liityntä­kohtaa A:n vaununasentajan tehtäviin. Huonosta käytöksestä on saatava palautetta, mutta se ei saa olla laadultaan kohtuuton. Tästä on kysymys, kun yli 30 vuotta jatkunut työ­suhde irtisanotaan lyhyen episodin johdosta, jonka aikana A toimi konduktöörin mää­räysten mukaisesti, jos kohta toiminnassaan hieman viivytellen. Yhtiöllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisa­nomisen perusteeksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, jonka lausumaan VR Osakeyhtiö on osaltaan yh­tynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on lisäksi vaatinut Rautatieläisten Liitto ry:n vel­voittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on 2.3.2009 noin kello 21.25 nauttinut alkoholia N-junassa. Junan konduktööri on kiinnittänyt huomiota A:n alkoholin käyttöön, joka on kiellettyä kaikilta junissa mat­kustavilta. Konduktööri oli kaikkia matkustajia koskevan kiellon johdosta ensin ohjeistanut A:ta lopettamaan juomisen ja laittamaan alkoholijuomansa pois. A:n kieltäydyttyä molemmista käskyistä, konduktööri on käskenyt A:ta poistumaan junasta seuraavalla asemalla. Ollessaan siirtymässä vaunun eteisosaan A on näyttänyt VR-konsernin hen­kilökorttia. Kortin näyttämisen yhteydessä A on herjannut konduktööriä muun muassa ilmoittamalla olleensa VR:llä töissä jo ennen tämän syntymää.

Vaunun eteisessä A on jatkanut agressiivista käytöstään ja aloittanut konduktöörin tö­nimisen. Konduktööri on kokenut tilanteen junassa erittäin uh­kaavaksi ja sen vakavuutta on konduktöörin kokeman mukaan korostanut A:n kuulu­minen konsernin henkilöstöön.

A on menettelyllään ja etenkin konduktööriin kohdistamallaan väkivallalla rikkonut törkeästi työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaista työntekijän yleistä lojaliteettivelvollisuutta ja hänen erittäin moitittava menettelynsä on selkeästi ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lisäksi A on menette­lyllään törkeästi rikkonut työsopimuslain 3 luvun 2 §:n mukaista velvollisuutta pitää huolta myös muiden työnantajan palveluksessa työskentelevien työntekijöiden työturvallisuudesta. Edelleen A on menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen 4 §:ää. A:n käytös on rikkonut lisäksi useita työnantajan määräyksiä ja ohjeita. A on esiintynyt työnantajan tiloissa päihtyneenä ja vastoin nimenomaista kieltoa käyttänyt työnantajan tiloissa päihdyttäviä aineita. A on käyttäytynyt uhkaavasti ja väkivaltaisesti työtoveriaan kohtaan. Näin ollen hänen työsopimuksensa olisi voitu jopa purkaa päättymään välittömästi.

A:n työsuhteen päättämisen suhteen on noudatettu kokonaisharkintaa ja päädytty sii­hen, ettei varoitusmenettely ole riittävä seuraamus A:n erityisen moitittava ja vakava menettely huomioon ottaen. Raskauttavaa tilanteessa on A:n osalta ollut se, että hän muiden matkustajien nähden tietoisesti rikkoi niitä määräyksiä, jotka on annettu VR:n hen­kilökunnalle junassa matkustamista varten ja estänyt konduktööriä hoitamasta tehtäviään ju­nassa. Erittäin raskauttavana tekijänä on pidettävä hänen väkivaltaista käyttäytymistään VR:n palveluksessa olevaa konduktööriä kohtaan. A syyllistyi toiminnallaan lievään pahoinpitelyyn kajoamalla vakavalla tavalla konduktöörin fyysiseen koskemattomuuteen.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että A:n työsuhde on päätetty vastoin työsopimuslain säännöksiä, on vaadittua korvausta pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon A:n it­sensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen. Mahdollista korvausta alentavana seikkana on erityisesti huomioitava A:n oma myötävaikutus työsopimuksensa päättämiseen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Konduktööri B:n kertomus tapahtumista 2.3.2009
2. A:n selvitys 25.3.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. A:n irtisanomisilmoitus 22.4.2009
2. Konduktööri B:n kertomus tapahtumista 2.3.2009
3. Poikkeamailmoitus 4.3.2009
4. A:n selvitys 25.3.2009
5. VR:n päihdepolitiikka -ohje
6. Henkilökunnan matkustaminen junassa -ohje

Kantajan henkilötodistelu

1. A
2. Työnjohtaja C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Konduktööri B
2. VR:n alue- ja lähiliikennejohtaja D
3. VR:n turvallisuuspäällikkö E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt VR Osakeyhtiön palveluksessa yhtiön Ilmalan kaukojuna­hallissa vaununasentajana. A:n työsuhde yhtiöön alkoi 20.10.1977.

A on vapaa-aikanaan 2.3.2009 ollut laivaristeilyllä ja sieltä palatessaan noussut hie­man yli kello 21 Helsingin rautatieasemalta lähtevään paikallisjunaan. A on ollut alko­holin vaikutuksen alainen ja hän on myös junassa nauttinut long drink -juomaa tölkistä. Ju­nan konduktööri kehotti Pasilan aseman jälkeen A:ta lopettamaan alkoholin juomisen ja laittamaan juoman pois. A:n viivyteltyä käskyn noudattamisessa konduktööri kehotti häntä hetkeä myöhemmin poistumaan junasta seuraavalla Käpylän asemalla.

Yhtiö on 22.4.2009 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 21.10.2009. Yhtiö on irtisanomisen perusteeksi ilmoittanut A:n agressiivisen käytöksen ja fyysisen väkival­lan konduktööriä kohtaan vaunun eteisessä ennen poistumistaan junasta Käpylän asemalla.

Irtisanomiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys

A on kertonut olleensa vapaa-ajallaan 2.3.2009 palaamassa junalla noin kello 21.25 päiväristeilyltä Tallinnasta kotiinsa Vantaalle. Hän nautti junanvaunussa alkoholijuomaa. Junan konduktööri tuli vaunuosastoon ja kielsi häntä nauttimasta alkoholia. A ei nou­dattanut käskyä heti vaan hieman viivytellen vasta seuraavalla kieltokerralla. Konduktööri käski kuitenkin A:n poistua junasta juuri ennen Käpylän asemaa. Ennen poistumistaan A keskusteli junan eteisessä konduktöörin kanssa ehkä vajaan minuutin ajan. A näytti tuolloin VR:n henkilökorttinsa konduktöörille, jotta konduktöörille selviäisi heidän olevan työssä samassa yhtiössä ja ettei tilanteessa ollut mitään pelättävää, vaikka A hieman horjuikin. A ei kertomansa mukaan missään vaiheessa töninyt konduktööriä, mutta on saattanut horjahtaa tätä vasten junan pienessä eteisessä. A ei ollut tilanteessa selvin päin.

Todistaja B on kertonut syntyneensä vuonna 1988 ja toimineensa VR Yhtymän konduktöörinä helmikuusta 2008. B lähti tapahtumapäivänä Pasilan aseman jäl­keen kävelemään junan ei-lipunmyyntiosastoon, jossa myöhemmin A:ksi osoittautunut mies nautti alkoholijuomaa. B pyysi A:ta laittamaan alkoholijuoman pois, mistä A ensin kieltäytyi. B pyysi tämän jälkeen A:ta poistumaan junas­ta seuraavalla Käpylän asemalla. Tähän A myöntyi. He siirtyivät junanvaunun etei­seen, jossa A otti esille VR:n henkilökorttinsa. A näytti henkilökorttia B:lle ja totesi, että B on kuin hänen lapsenlapsensa ja että B:llä ei ole mi­tään oikeutta poistaa häntä junasta, koska hän on ollut paljon kauemmin yhtiössä töissä kuin B. B on saattanut hieman hymyillä lastenlasta koskevalle A:n kommentille. Tämän jälkeen A rupesi tökkimään B:tä sormilla olkapäähän ju­nan jo pysähdyttyä Käpylän asemalle. Lopetettuaan B:n pyynnöstä sormilla tökki­misen A otti kiinni B:tä olkapäästä ja painoi hänet voimakkaasti eteisen seinää vasten. Pari minuuttia kestänyt tilanne oli ollut niin uhkaava, että B olisi käyttänyt hallussaan ollutta pippurisumutetta, jos olisi voinut irtautua A:n otteesta. A alkoi kuitenkin siirtyä hitaasti junasta laiturille, minkä jälkeen juna pääsi siirtymiseen kuluneen parin ylimääräisen minuutin jälkeen jatkamaan matkaa. A oli varsin humalassa, hä­nen kävelemisensä oli vaikeaa, siirtyminen laiturille kesti kauan ja hänen puheensa oli epä­selvää. B soitti asiasta heti tapahtuman jälkeen VR:n turvakeskukseen ja laati myöhemmin niin sanotun poikkeamailmoituksen ja laajemman selvityksen tapahtumasta yhtiölle. Yhtiön ohjeiden mukaan alkoholin nauttiminen junassa on kiellettyä.

VR:n alue- ja lähiliikennejohtajana toimiva D on työtuomioistuimessa kertonut, että VR on henkilöstötilanteen salliessa miehittänyt viikonlopun iltajunat kello 21 jälkeen kahdella konduktöörillä ja lisäksi sijoittanut vartijoita juniin. Yhtiössä henkilökunnalle an­netun koulutuksen mukaisesti jokaisesta poikkeavasta tilanteesta tai tapahtumasta junassa tulee henkilökunnan tehdä poikkeamaraportti. Koulutuksessa asetetaan liikenneturvallisuus kaiken muun edelle, tämän jälkeen seuraa muu matkustajaturvallisuus ja henkilökunnan tur­vallisuus. Yhtiössä suhtaudutaan vakavasti jokaiseen väkivaltatilanteeseen ja ne kaikki sel­vitetään mahdollisimman tarkasti. Alkoholin nauttiminen junassa on ehdottomasti kiellettyä. Se osoitetaan junavaunun seiniin kiinnitetyillä tarroilla. Henkilökunnan ohjeiden mukaan junissa on nollatoleranssi alkoholin käytön suhteen työaikana. Henkilökunnan matkustamismääräyksissä on kerrottu, että henkilökunnan on käyttäydyttävä asiallisesti ja moitteetto­masti noudattaen kaikissa tilanteissa konduktöörin ohjeita. Alennuskortin haltijoiden osalta määräysten rikkominen voi johtaa alennuskortin menetykseen.

VR:n turvallisuuspäällikkönä toimivan E:n mukaan konduktööri voi tarvittaessa tehdä hätäavunpyynnön soittamalla VR:n turvakeskukseen. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen, luokittaa riskin ja lähettää tilanteen mukaan apua paikalle. Samaan aikaan joku päivystäjistä ilmoittaa asiasta turvallisuuspäällikölle, joka tarvittaessa puuttuu tilanteen johtamiseen. A:n tapauksessa B kertoi puhelimitse E:lle edellä kuvattujen tapahtu­mien kulun. Tapauksessa oli käytetty fyysistä väkivaltaa aiheuttamatta kuitenkaan fyysisiä vammoja, joten E luokitteli tapahtuman yhtiön riskiluokituksessa toiseen riskiluok­kaan kuuluvaksi.

VR:llä Helsingin varikolla työnjohtajana toimivan C:n mukaan A on ollut hänen alaisensa Ilmalan huoltokorjauksen perustamisesta vuodesta 1992 lähtien. A:n amma­tillinen osaaminen on hänen työssään huoltokorjauksessa ollut parasta A-luokkaa. Hänen kanssaan ei ole ollut mitään ongelmia työn osaamisessa tai työhalukkuudessa. Sairauslomia hänellä ei ole juurikaan ollut. Yleisemminkään A:n käytöksessä ei ole ollut mitään on­gelmia.

Työtuomioistuimelle on kirjallisena todisteena jätetty B:n 4.3.2009 laatima poikkeamailmoitus ja A:n 25.3.2009 laatima selvitys tapahtumista 2.3.2009. Asiakirjoissa on pääpiirteittäin kuvattu tapahtumat sillä tavoin kuin A ja B ovat edellä kerto­neet. Lisäksi A omassa selvityksessään ilmoittaa katuvansa tapahtumaa ja esittää kai­kille osapuolille anteeksipyyntönsä.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopi­musta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Mää­räykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuu­den arvioinnissa on muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvolli­suuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella. Työntekijän henkilöön liittyvän irtisa­nomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Vastaaja on jättänyt työtuomioistuimelle VR:n päihdepolitiikkaa koskevan ohjeiston, jonka mukaan alkoholin nauttiminen työpaikalla tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen työ­tehtävässä on kielletty. Sama kielto ilmenee rautatiealan työehtosopimuksen 4 §:stä. Vapaa­-aikana tapahtuvaa matkustamista junassa koskevan VR:n ohjeen mukaan henkilökuntaan kuuluvan tulee matkustusoikeutta käyttäessään käyttäytyä junassa asiallisesti ja moitteettomasti. Matkustajan tulee aina noudattaa konduktöörin tai lipunmyyjän ohjeita.

A on riidattomien tapahtumatietojen mukaan vapaapäivänään 2.3.2009 ollut päihty­neenä VR:n paikallisjunassa eli työnantajan tiloissa. Junanvaunu on toisaalta ollut yleisön käytössä, ja A:kin on noussut junaan vain matkustaakseen sillä kotiinsa. Tästä syystä A:n päihtymystä sinänsä ei työtuomioistuimen mielestä ole arvioitava niiden ohjeiden tai määräysten mukaan, jotka kieltävät alkoholin vaikutuksen alaisena olemisen työpaikalla.

A on lisäksi nauttinut alkoholia junanvaunussa. Tämä on ollut vastoin kieltoa, joka koskee kaikkia junassa matkustavia. Menettelyllään A on rikkonut myös sitä moitteet­toman käyttäytymisen vaatimusta, joka ilmenee VR:n henkilökunnalle annetusta, vapaa-ai­kana tapahtuvaa matkustamista koskevasta ohjeesta. Edelleen A on epäasiallisin ta­voin käynyt vastustamaan työtehtäviään hoitavan konduktöörin eli työtoverin hänelle antamia ohjeita. Näistä kahdesta viimeksi mainitusta syystä A:n menettelyä on työtuomio­istuimen mielestä arvioitava työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena, vaikka tapahtumat ovatkin sattuneet A:n vapaa-ajalla.

Asiassa kuultu konduktööri on kertonut yksityiskohtaisesti A:n menettelystä välikoh­tauksessa. Konduktöörin kertomusta vahvistaa se kuvaus tapahtumien kulusta, jonka hän on heti tapahtumien jälkeen esittänyt yhtiön turvallisuuspäällikölle ja poikkeamailmoitukses­saan. A:n omaa kertomusta ei voida pitää yhtä luotettavana jo hänen humalatilansa vuoksi. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että A on tarkoitukselli­sesti ensin tökkinyt konduktööriä sormillaan ja sitten kädellään painanut tätä junanvaunun eteisen seinää vasten. Tapahtumat ovat kestäneet parin minuutin ajan. Osapuolten välillä on ollut myös jonkinasteista sanaharkkaa. Työtuomioistuimen mielestä A:n käyttämiä, konduktöörin ikään viittaavia lausumia ei kuitenkaan voida pitää erityisen halventavina tai herjaavina.

Työsopimuksen päättämisperusteita koskevassa oikeuskäytännössä on suhtauduttu yleensä ankarasti siihen, että työntekijä käyttää väkivaltaa työtoveria kohtaan tai muutoin puuttuu tä­män fyysiseen koskemattomuuteen (esimerkkeinä ratkaisut TT 2001:62 ja TT 2007:52). Asian kokonaisharkinnassa on joskus katsottu päättämisperusteen puuttuneen, jos sinänsä paheksuttava teko on ollut pitkään työsuhteessa olleen työntekijän yksittäinen rikkomus (TT 2005:12).

Tässä tapauksessa alkoholin nauttiminen junanvaunussa ja erityisesti konduktööriin käsiksi käyminen osoittavat moitittavaa menettelyä ja työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden ta­hallista rikkomista A:n puolelta. Työtoverin fyysiseen koskemattomuuteen puuttumista voidaan kuitenkin pitää asteeltaan lievänä. A on suhteellisen lyhyen aikaa kestäneen vastustelun jälkeen mukautunut konduktöörin määräykseen ja poistunut junasta. Näyttämät­tä on jäänyt, että A:n menettelystä olisi aiheutunut vaaraa muille matkustajille. A:lla on ollut yhtiöön pitkä, yli 30 vuotta jatkunut työsuhde, jonka aikana hänen työskente­lynsä tai käyttäytymisensä ei ole antanut aihetta huomautuksiin.

Arvioidessaan tapahtumia sekä työnantajan ja A:n olosuhteita kokonaisuudessaan työ­tuomioistuin päätyy siihen, ettei A:n yksittäistä, vapaa-aikana sattunutta harkitsema­tonta tekoa voida sen moitittavuudesta huolimatta pitää niin vakavana hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden rikkomisena, että työnantajalla olisi sen johdos­ta ollut perusteet ensimmäisenä toimenpiteenään lakkauttaa A:n työsopimus. Työtuo­mioistuin katsoo siten, ettei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Korvausvelvollisuus

Päätettyään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti VR Osakeyhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n pitkäaikainen työs­kentely yhtiön palveluksessa, hänen edelleen jatkuva työttömyytensä ja toisaalta A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen anta­ma aihe. Kor­vauksen määrään vaikuttavat seikat kokonai­suudessaan huomioon ottaen kohtuullinen kor­vauksen määrä on noin 8 kuukauden palkkaa vastaavat 18.500 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä kor­vauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivär­ahasta. A:lle on Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen ajalta 19.11.2009 al­kaen tuomion antamiseen mennessä työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 2.221,10 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 18.500 euroa on vähennettävä edellä todetun mu­kaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 1.665,80 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 16.834 eu­roa. VR Osakeyhtiö on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen mak­samaan korvauksesta vä­hennetyn määrän eli 1.665,80 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry ja VR Osakeyhtiö ovat jutun hävitessään työtuo­mioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti kor­vaamaan Rautatieläisten Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 7.028 eu­roa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa VR Osakeyhtiön suorittamaan A:lle työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskevan sopimuksen tarkoittamana korvauksena perusteetto­masta työsopimuksen irtisanomisesta 16.834 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viiväs­tyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 10.6.2009 lukien.

VR Osakeyhtiö velvoitetaan lisäksi maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200118-123591) korvauksesta vähennetty määrä 1.665,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momen­tin momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry ja VR Osakeyhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti
korvaa­maan Rautatieläisten Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.028 eurolla, jolle on maksettav­a viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä läh­tien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Lindahl, Lehto ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.