Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-21

Palkka
Työehtosopimuksen tulkinta

Kaupan työehtosopimuksen soveltamispiirissä palkkamääräysten mukainen kalleusluokitus määräytyi sopimuksen allekirjoitushetken mukaan, eikä sopimuskauden aikana tapahtuneel­la kunnallisen jaotuksen muutoksella ollut vaikutusta kalleusluokitukseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 21

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Suomen Kaupan Liitto SK ry

KUULTAVA

Suomen Lähikauppa Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.12. 2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Kaupan Liitto SK ry:n välillä ajaksi 1.10.2007 – 31.3.2010 tehdyssä kaupan työehtosopimuksessa on muun ohella seu­raavat määräykset:

11 § Työpalkat

Palkan suuruus

1. Palkan suuruuteen vaikuttavat
= = = = = = = = = = = = = = = =

• kuntien kalleusluokitus.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa palkkaliitteessä on muun ohella seuraavat mää­räykset:

4. KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus

Kunnan nimi...........................Kalleusluokka

Helsinki...............................................I
= = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Hämeenlinna.....................................I
= = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Jyväskylä.............................................I
= = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluok­kaan.

Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla on oma palkkataulukkonsa.

Kaupan Työnantajaliitto ry:n ja Liikealan ammattiliitto ry:n välillä 16.1.1998 tehdyssä pöy­täkirjassa, joka koskee myyjien ja varastotyöntekijöiden, konttorityöntekijöiden sekä huol­tamotyöntekijöiden 9.10.1995 uudistettujen työehtosopimusten selkeyttämistä ja yhdistämis­tä 1.3.1998 alkaen, on muun ohella seuraava määräys:

1.5. Työehtosopimusten yhdistämisestä ja selkeyttämisestä huolimatta noudatetaan 9.10.1995 uudistettujen sopimusten määräyksiä edelleen, ellei tämän pöytäkirjan kohdassa 2. tai liittojen 20.1.1998 allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 4. ole toisin sovittu tai myöhemmin mahdollisesti toisin sovita.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suo­men Lähikauppa Oy on velvollinen 1.1.2009 alkaen maksamaan A:lle ja B:lle palkkaa kaupan työehtosopimuksen mukaisen I kalleusluokan mukaan ja C:lle Helsinkiä koskevan palkkataulukon mukaan.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on lisäksi vaatinut Suomen Kaupan Liitto SK ry:n vel­voittamista korvaaman Palvelualojen ammattiliiton PAM ry:n oikeuden­käyntikulut korkoi­neen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perustelut

A on työskennellyt Suomen Lähikauppa Oy:n palveluksessa Hauhon Siwa-myymä­lässä myyjänä. Hauhon kunta kuului kaupan työehtosopimuksen mukaiseen II kalleusluok­kaan. Hauhon kunta liitettiin 1.1.2009 alkaen valtioneuvoston päätöksellä 480/2008 Hä­meenlinnan kaupunkiin, joka kuuluu I kalleusluokkaan.

B on työskennellyt Suomen Lähikauppa Oy:n palveluksessa Jyväskylän maa­laiskunnassa Euro-Marketissa myyjänä. Jyväskylän maalaiskunta kuului kaupan työehtoso­pimuksen mukaiseen II kalleusluokkaan. Jyväskylän maalaiskunta on 1. 1.2009 valtioneu­voston päätöksellä 426/2008 lakkautettu ja se on siirtynyt osaksi uutta Jyväskylä -nimistä kuntaa ja -kaupunkia. Vanha samassa yhteydessä lakkautettu ja osaksi uutta Jyväskylän kun­taa siir­retty Jyväskylän kaupunki on kuulunut I kalleusluokkaan.

C on työskennellyt Suomen Lähikauppa Oy:n palveluksessa Sipoon Öster­sundomissa Siwa-myymälässä myyjänä. Sipoo kuului kaupan työehtosopimuksen mukai­seen II kalleusluokkaan. Sipoon alue, jossa Siwa-myymälä sijaitsee, on 1.1.2009 alkaen siir­retty valtioneuvoston päätöksellä 746/2007 Helsingin kaupunkiin. Helsingin kaupunki kuu­luu Helsinkiä, Espoota, Kauniaista ja Vantaata koskevan palkkataulukon piiriin.

Sovellettava palkkataulukko määräytyy työntekijän toimipaikan kalleusluokan perusteella.

Kuntien kalleusluokitus on poistunut lainsäädännöstä 1.1.2009, kun laki kuntien yleisestä kalleusluokituksesta on lakannut olemasta voimassa. 1.1.2009 alkaen ei ole enää käytettä­vissä valtioneuvoston päätöstä, jolla uusien kuntien kalleusluokitus olisi vahvistettu. Vanha 11.12.2003 vahvistettu kalleusluokitus on noudatettavana osana työehtosopimusta. Asiaa on siten tulkittava vain työehtosopimuksen perusteella.

Kun muusta ei ole sovittu, sovellettava palkkatau­lukko määräytyy sen kunnan nimen perus­teella, jossa toimipaikka sijaitsee. Kun vanha II kalleusluokkaan kuulunut kunta on liitetty kokonaan tai osaksi I kalleusluokkaan kuuluvaan kuntaan tai II ja I kalleusluokkaan kuulu­vista kunnista on muodostettu uusi kunta, noudate­taan heti muutoksesta alkaen kunnan ni­men mukaista luokitusta. Jos olisi ollut tarkoitus, että kuntien yhdistäminen vaikuttaisi kal­leusluokitukseen vasta sopimuskauden vaihtuessa tai vasta, kun asiasta erikseen sovitaan, Suomen Kaupan Liitto SK ry:n olisi tullut ottaa asia esille työehtosopimusneuvotteluissa.

Aiempiin kuntamuutoksiin liittyvästä soveltamiskäytännöstä on tiedossa se, että Säynätsalon kunnan liittyessä Jyväskylän kaupunkiin 1.1.1993 alkaen, siellä maksettiin heti liitoksesta alkaen I kalleusluokan mukaista palkkaa.

Asiasta on neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Kaupan Liitto SK ry on vastauksessaan, johon Suomen Lähikauppa Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Kaupan Liitto SK ry on vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n velvoitta­mista korvaamaan Suomen Kaupan Liitto SK ry:n oikeudenkäyntikulut lainmukaisine kor­koineen­.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kaupan työehtosopimuksessa on taulukkopalkat pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Es­poo, Kauniainen ja Vantaa), I kalleusluokan kunnille ja II kalleusluokan kunnille. Kunnat jakaantuvat I ja II kalleusluokkaan valtioneuvoston 11.12.2003 antaman päätöksen mukaan.

Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama luokitus perustuu lakiin kuntien yleisestä kalleus­luokituksesta. Laki lakkasi olemasta voimassa 31.12.2007. Vuoden 2009 alussa tapahtui kuntaliitoksia siten, että kuntien määrä väheni 68 kappaleella. Samasta ajankohdasta lukien liitettiin Helsinkiin osa Sipoota ja pieni osa Vantaata.

Kaupan työehtosopimusta on tulkittu niin, että työntekemispaikka määrää sen, minkä kun­nan kalleusluokitusta palkkaukseen sovelletaan. Kuntaliitosten ja edellä kerrottujen alueluo­vutusten myötä työntekemispaikka vaihtui useissa tapauksissa uuden nimiseen kuntaan, vaikka tosiasiallisesti työntekemispaikka pysyi ennallaan. Tästä taas seurasi, että uudenni­minen kunta saattoi valtioneuvoston vahvistamassa kalleusluokituksessa olla aiempaa kal­liimpi tai halvempi.

Työehtosopimusten rakenteita uudistettiin merkittävästi 1.3.1998 alkaen. Samasta ajankoh­dasta lukien toteutettiin selkohanke, jonka tarkoituksena oli lyhentää ja yksinkertaistaa kau­pan työehtosopimuksia. 28.2.1998 saakka voimassa olleitten sopimusmääräysten sisältö säi­lyi ennallaan, paitsi milloin liitot olivat yksiselitteisesti sopineet muutoksesta. Lyhentynei­den, yksinkertaistuneiden määräysten sisältö siirrettiin yhteisesti niin sanotulle ”hautaus­maalle”, josta liitot saattoivat käydä tarkistamassa sopimusmääräysten sisällön. Selkohanke oli kunnianhimoinen ja jo tuolloin tiedettiin, että määräysten lyhentäminen ja virtaviivaista­minen johtaisivat mitä todennäköisimmin jatkossa tulkintariitoihin. ”Hautausmaa” oli kum­mallekin liitolle vakuus siitä, ettei selkohankkeessa pääsisi tapahtumaan tahattomia sisältö­muutoksia. ”Hautausmaamääräykset” ovatkin yhä voimassa olevaa normistoa.

Vuoden 1998 helmikuun loppuun saakka voimassa olleessa paikkakuntakalleusluokitusta koskevassa määräyksessä todetaan, että työntekijälle maksettavan palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston 27.10.1983 antamalla päätöksellä vahvistettua kuntien yleistä kalleusluoki­tusta ja sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevaa kunnallista jaoitusta. 1990-luvun lopulla solmitussa sopimuksessa ei ollut mahdollista viitata valtio­neuvoston myöhemmin (11.12.2003) antamaan päätökseen. Joka tapauksessa ”hautausmaal­le” siirretystä määräyk­sestä käy ilmi yksiselitteisesti, että sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa oleva kunnal­linen jaoitus on ratkaiseva. Sopimuskauden aikana tapahtuneilla kun­tarakenteiden muutok­silla – kuten kuntaliitoksilla – ei ole merkitystä. Määräys allekirjoitus­päivän kunnallisesta jaoituksesta on siis edelleenkin voimassa, sillä liitot eivät ole sopineet asias­ta toisin myö­hemminkään.

Soveltamiskäytäntö on ollut sellainen, että kuntaliitosten vaikutukset on kalleusluokitukses­sa otettu huomioon vasta sopimuskauden päätyttyä. Tällöin liitoilla on ollut mahdollisuus ottaa huomioon tapahtuneet kuntaliitokset seuraavalla neuvottelukierroksella. Tiedossa ei ole tapauksia, joissa työnantaja olisi ryhtynyt maksamaan suurempaa tai pienempää tauluk­kopalkkaa kesken sopimuskauden heti kuntaliitoksen tapahduttua. Jos työnantaja olisi vel­vollinen nostamaan taulukkopalkkaa kesken sopimuskauden kuntalii­toksen takia, olisi työn­antaja myös oikeutettu pienentämään taulukkopalkkaa samasta syys­tä. Näin ei kuitenkaan tiettävästi ole koskaan tehty.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Suomen Lähikauppa Oy velvollinen maksamaan palveluksessaan oleville A:lle ja B:lle palkan 1.1.2009 al­kaen kaupan työehtosopimuksen I kalleusluokan mukaan ja C:lle Helsinkiä koskevan palkkataulukon mukaan. Kantajan vaatimus perustuu siihen, että mainittuna ajan­kohtana voimaantulleiden kuntaliitosten johdosta työntekijöiden toimipaikkojen sijainnin mukaan määräytyvä kalleusluokka on noussut.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

Suomen Kaupan Liitto SK ry on kiistänyt kanteen perustellen tätä sillä, että kalleusluokitus määräytyy työehtosopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevan kunnallisen jaotuksen mukaan eikä sopimuskauden aikana tapahtuneilla kuntarakenteiden muutoksella ole vaiku­tusta työehtosopimuksessa tarkoitettuun kalleusluokitukseen. Vuoden 1998 helmikuun lop­puun saakka voimassa olleen paikkakuntakalleus­luokitusta koskevan määräyksen mukaan työntekijälle maksettavan palkan osalta noudate­taan valtioneuvoston 27.10.1983 antamalla päätöksellä vahvistettua kuntien yleistä kalleus­luokitusta ja sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevaa kunnallista jaotusta. Mainit­tu määräys on 1.3.1998 alkaen toteutetun työeh­tosopimuksen lyhentämisen ja selkeyttämi­sen yhteydessä siirretty niin sanotulle "hautaus­maalle", josta työehtosopimukseen osalliset ovat voi­neet käydä tarkastamassa määräyksen sisällön.

Kaupan työnantajaliitto ry ja Liikealan ammattiliitto ry ovat 16.1.1998 tehneet pöytäkir­jan, joka koskee myyjien ja varastotyöntekijöiden, konttorityöntekijöiden sekä huoltamotyönte­kijöiden 9.10.1995 uudistettujen työehtosopimusten selkeyttämistä ja yhdistämis­tä 1.3.1998 alkaen. Pöytäkirjassa osapuolet ovat sopineet siitä, että työehtosopimusten yhdistämisestä ja ja selkeyttämisestä huolimatta noudatetaan 9.10.1995 uudistettujen sopimusten määräyksiä eräin poikkeuksin edelleen, ellei myöhemmin mahdollisesti toisin sovita. Palvelualojen am­mattiliitto PAM ry on myöntänyt sen, että kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen on si­sältynyt työnantajapuolen esittämä "hautausmaalle" siirretty määräys. Palvelualojen ammat­tiliitto PAM ry:n mukaan tämä määräys ei ole kuitenkaan voimassa enää, koska työehtoso­pimukseen osalliset liitot ovat 1.6.1998 tehdyn pöytäkirjan mukaisesti sopineet asiasta toi­sin. Näin on liiton mukaan tapahtunut siinä vaiheessa, kun työehtosopimuksen palkkaliittee­seen otettiin kuntien kalleusluokitusta koskeva määräys, jonka mukaan noudatetaan valtio­neuvoston 11.12.2003 vahvistamaa kuntien yleistä kalleusluokitusta.

Selvitystä ei ole esitetty siitä, että edellä mainitusta työehtosopimuksen muutoksesta sovit­taessa tai muulloinkaan liittojen välillä työehtosopimusten selkeyttämisen ja yksinkertaista­misen jälkeen käydyissä neuvotteluissa olisi ollut nimenomaisesti esillä kysymys kuntajao­tuksen muutoksen vaikutuksesta palkkaustaulukkojen soveltamiseen tai että jompikumpi osapuoli olisi esittänyt tältä osin muutosta työehtosopimukseen. Muun selvityksen puuttues­sa työtuomioistuin katsoo, että Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n mainitsemalla sopi­muksenmuutoksella on vain haluttu korvata aikaisempi valtioneuvoston kalleusluokitusta koske­va päätös tuolloin voimassa olleella päätöksellä, eikä tässä yhteydessä ole ollut tarkoi­tus muuttaa määräystä siitä, että kalleusluokitus määräytyy työehtosopimuksen allekirjoitus­päivän mukaan.

Suomen Kaupan Liitto SK ry:n mukaan yleinen soveltamiskäytäntö on ollut sellainen, että kun­taliitoksen vaikutukset on otettu huomioon vasta sopimuskauden päätyttyä. Tällöin kun­tajaotusten kustannusvaikutukset on voitu ottaa huomioon uutta työehtosopimusta solmit­taessa. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n mukaan Säynätsalon kunnan liittyessä Jyväs­kylän kaupunkiin 1.1.1993 Osuuskauppa Keskimaassa palkkaus on määräytynyt uuden kal­leusluokituksen mukaan mainitusta päivämäärästä lukien eikä vasta uuden työehtosopimuk­sen allekirjoituspäivästä. Tämä yhtä yritystä ja yhtä kuntaliitosta koskeva työehtosopimuks­en silloisen määräyksen sanamuodosta poikkeava tulkinta ei osoita, että määräystä olisi va­kiintuneesti tulkit­tu kantajan tulkinnan mukaisesti.

Kun kalleusluokitus siten edelleen noudatettavana olevan työehtosopimuksen määräyksen mu­kaan määräytyy työehtosopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevan kuntaluokituk­sen mukaan, ei perusteita kanteen hy­väksymiselle ole.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työ­tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä
ilmenevän oikeusohjeen nojalla Suomen Kaupan Liitto SK ry:n on jutun voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Kaupan Liitto SK ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, Rekola, Ahokas ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.