Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-25

Työehtosopimuksen rikkominen
Valvontavelvollisuus

Paperitehtaalla oli paikallisten osapuolten välillä sovittu uusista työehtosopimukseen perus­tuvista palkkasopimuksista, joilla oli sovittu aikaisemmin maksettujen olosuhde- ja urakkali­sien poistamisesta. Hiomoa koskevassa uudessa palkkasopimuksen liitteessä oli kuitenkin säilytetty edelleen määräys, jonka mukaan yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme työn­tekijää kuljettimelle.

Antaessaan toimintaohjeet, joiden mukaan yli yhdeksällä kivellä hiottaessa kuljettimella on työssä kaksi työntekijää ja kolmas kuljettimelle nimetty työntekijä on tauolla ja tekee muita töitä, työnantaja oli rikkonut tietensä edellä mainittua palkkasopimuksen liitteen määräystä.

Työnantajaliiton olisi viimeistään asiaa koskeneissa erimielisyysneuvotteluissa tullut havaita työnantajan menettelyn poikkeavan paikallisen sopimuksen sanamuodosta ja huolehtia siitä, että työnantaja oikaisee menettelynsä paikallisen sopimuksen mukaiseksi. Jättäessään ryhty­mättä tällaisiin toimenpiteisiin työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 25

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry

Sappi Finland I Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.12.2009
Pääkäsittely 19.1.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n 30.5.2008 allekirjoittamassa paperiteollisuuden työ­ehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

III PALKKAMÄÄRÄYKSET
9§
Töiden järjestäminen

Kussakin tehtaassa työnantaja määrittää yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa miehityksen ja toimintatavat. Yhteistyön tavoite on henkilöstön työn si­sältöön ja tehtäväjärjestelyyn liittyvän asiantuntemuksen kuuleminen tarkoi­tuksenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Erityistä huomiota yhteistyössä tulee kiinnittää henkilöstön oikeaan lukumäärään.

Miehityksen ja toimintatapojen määrityksessä otetaan huomioon työntekijöiltä edellytettävät ammattitaitovaatimukset ja työturvallisuusnäkökohdat.

10 §
Palkkauksen määräytyminen
10.1 Palkkojen määräytymisen periaatteet

Kussakin tehtaassa sovitaan paikallisesti tehtävien vaativuuteen ja työntekijän käytettävyyteen perustuva sekä työvoiman joustavaa käyttöä edistävä palk­kausjärjestelmä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
10.2 Kausipalkka
Työntekijöiden palkat maksetaan kausipalkkana siten kuin jäljempänä 13 §:ssä määrätään.

Kausipalkat sovitaan kussakin tehtaassa erikseen työnantajan ja pääluottamus­miehen välisellä sopimuksella noudattaen 10.1 kohdan mukaisesti sovittua palkkausjärjestelmää. Kausipalkkojen sopimisessa otetaan huomioon tehtävän vaativuus ja muut työnsuorittamiseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tule­vat oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Tämän kohdan mukaisesti sovittuja kausipalkkoja noudatetaan työehtosopi­muksen osana.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että Sappi Finland I Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 9 ja 10 §:ään perustuvaa 3.3.2009 solmittua paikallista palkkasopimusta määrätessään työnteki­jöitä toimimaan edellä mainitun sopimuksen mukaisten toimintamallien vastaisella tavalla massaosaston puunsyöttökuljettimella,

• tuomitsee Sappi Finland I Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta,

• tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon val­vontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

• velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Sappi Finland I Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuo­mion antopäivästä lukien.

Perusteet

Sappi Finland I Oy on sol­minut 3.3.2009 työntekijöiden kanssa työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitetun palkkasopi­muksen. Sen hiomoa koskevassa 27.2.2009 allekirjoitetussa liittees­sä on todettu työehto­sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetulla ta­valla töiden järjestämisestä, että ”yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme (3) työntekijää kuljettimelle”. Työnantaja on antanut työntekijöille 18.8.2009 toimintaohjeet, jotka eivät olleet paikalli­sen sopimuksen mukai­sia. Näiden ohjeiden mukaan työnantaja on edellyttänyt työntekijöiden työskentelevän kul­jettimella niin sanotulla täydellä (12 kiven) hionnalla vain kahdella työntekijällä hiomon puunsyöttökuljettimella. Työnantaja on ohjeillaan rikkonut paikallista sopimusta.

Työnantaja on lisäksi 2.9.2009 antanut Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n edustajien läsnä ollessa kaavakuvan Kirkniemen massanvalmistuksen toimintamallista, josta ilmenee, että työnantajan uusi toimintamalli, jossa hiomon puunsyöttökuljettimella on vain kaksi kenttämiestä, on yksiselitteisesti paikallisen palkkasopimuksen liitteen vastai­nen.

Kysymyksessä olevaa riitaa sivuavan asian (R 106/09) työtuomioistuinkäsittelyn yhtey­dessä on todistajana kuultu työnantajan edustaja kertonut, että keväällä sovitun palkka­sopimuksen yhteydessä työntekijäpuoli on vaatinut hiomoa koskevaan liitteeseen riidan­alaista kirjausta. Todistajan mukaan kirjaus kolmesta työntekijästä kuljettimella yli yhdek­sän ki­ven hionnalla oli ehdoton edellytys palkkasopimuksen syntymiselle.

Tehtaan työntekijämäärän pienennyttyä myöhemmin käydyn yhteistoimintamenettelyn seu­rauksena tehtaan tekninen johtaja on käynyt juhannusviikolla kertomassa hio­molla työsken­nelleille työntekijöille, että kevään palkkasopimuksen osana oleva hiomoa koskeva liite ei olisi enää voimassa. Työntekijöiden luottamusmiesten saatua tästä tiedon tekninen johtaja on pahoitellut asiaa ja myöntänyt palkkasopimuksen liitteineen olevan edel­leen voimassa.

Edellä kerrotusta huolimatta työnantaja on 18.8.2009 laatinut ”Toiminta puunotossa kuori­molta ja syötössä hiomakoneille” – nimisen ohjeen, joka on ollut selvästi paikalli­sen palkkasopimuksen vastainen. Työnantajan ohjeessa nimittäin todetaan, että ”Tauolla oleva kenttämies avustaa hiokkeen ja hierteen valmistajaa sekä erikoismassan val­mistajaa valvomalla prosessia…”. Käytännössä mainittu ohje on tarkoittanut sitä, että täy­denkin hionnan aikana kuljettimella olisi vain kaksi työntekijää, kun yksi kenttämiehistä oli­si val­vomossa suorittamassa prosessin valvontaa.

Työntekijät ovat edellyttäneet työnantajalta voimassa olevan sopimuksen noudattamista tai neuvotteluiden käynnistämistä sopimuksen muuttamisesta, mutta työnantaja ei ole tä­hän suostunut. Kun asiasta on käyty keskustelua Paperiliitto ry:n ja Metsäteollisuus ry:n edusta­jien läsnä ollessa tehtaalla, on työnantaja pyrkinyt keskustelemaan ainoastaan siitä seikasta, voi­ko ”tauolla” olevalle työntekijälle määrätä työtehtäviä. Tällä seikalla ei kuiten­kaan ole mitään tekemistä riidanalaisen asian kanssa. Tehtaalla on yksiselitteinen ja vakiin­tuneella ta­valla sovellettu sopimus, joka edellyttää kolmea työntekijää kuljettimelle tapauk­sessa, jossa hiontaa suoritetaan yli yhdek­sällä kivellä. Työnantajan edellyttämä toimintamal­li, jossa kul­jettimella olisi vain kaksi työntekijää ja kolmas työntekijä olisi valvomossa muissa tehtävis­sä, on selvästi teh­dyn sopimuksen vastainen.

Työnantajan ja Metsäteollisuus ry:n menettelyä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota rii­danalaisen sopimuksen liitteen selvään sanamuotoon. Palkkasopimuksen liitteessä todetaan aikaisempaan 8.3.2001 solmittuun sopimukseen viitaten, että vanhasta sopimukses­ta jää voi­maan vain yksi kohta eli ”yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme (3) työnteki­jää kuljet­timelle”. Asiaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös se, että kysymykses­sä on vuosia käytössä ollut kirjaus, jonka soveltamisesta ei ole osapuolilla ollut minkäänlais­ta eriävää nä­kemystä ennen työnantajan kesällä 2009 direktio-oikeuteensa vedoten esittämiä uusia toi­mintamalleja.

Koska edellä mainittu paikallisen sopimuksen yksiselitteinen sanamuoto on ollut muuttu­mattomana tehtaalla voimassa jo ainakin vuodesta 2001, on selvää, että paitsi työnantajan myös Metsäteollisuus ry:n on täytynyt tietää oman kantansa rikkovan paikallista, työehtoso­pimuksen määräyksiin perustuvaa sopimusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Sappi Finland I Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämis­tä.

Metsäteollisuus ry ja Sappi Finland I Oy ovat vaatineet Paperiliitto ry:n velvoittamista kor­vaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sappi Finland I Oy Kirkniemen tehtaalla on henkilöstövähennykseen liittyen otettu käyt­töön massanval­mistuksessa uusia toimintamalleja 23.6.2009 alkaen. Alueen työntekijämäärä on vähentynyt aikaisemmasta kahdeksasta työntekijästä kuuteen työntekijään. Massanval­mistus käsittää hiokkeen, paine­hiokkeen ja hierteen tuotantolinjat. Näiden tuotantolinjojen käyttö on massanvalmistuksen työryhmän vastuulla. Työryhmän työ käsittää seuraavat teh­täväkokonaisuudet: hiokkeen ja hierteen valmistus, erikoismassanvalmistus (painehioke) ja kenttämiestoiminnot (kolme henkilöä). Lisäksi vuorossa on yksi varamies. Työtä tehdään keskeytymättömänä vuorotyönä (työaika­muoto 37).

Hiokkeen valmistuslinjan alkupäässä on puunsyöttökuljetin, joka toimii myös puiden väliva­rastona. Kuljettimelta ladotaan puut hiomakoneisiin. Sopimuksen mukaan kuljettimella pitää olla kolme (3) henkilöä, kun tuotantoon käytetään yli yhdeksän (9) hiomakiveä (hiomako­netta). Käytettävissä on yhteensä 12 hiomakiveä (hiomakonetta).

Heinäkuun aikana työnjohto ohjeisti monia ratkaisuja massanvalmistuksen työryhmän toi­mintatavoiksi, joilla uudella miehityksellä voidaan suorittaa kaikki työryhmälle kuuluvat tehtävät. Työntekijät eivät ottaneet ratkaisuja käyttöön joko esittämättä mitään perusteluja asialle tai perustellen, että ratkaisut eivät ole paikallisen sopimuksen miehityksen mukaisia.

Työnantaja piti elokuussa 2009 viikolla 33 palaverin, johon osallistuivat pääluottamus­mies, ammattiosaston puheenjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu sekä henkilöstöpäällikkö ja tekninen johtaja. Työnantaja toi tilaisuudessa esille sen, että heinäkuussa mas­saosaston työntekijät ot­tivat käyttöön oman toimintamallin liittyen kuljettimen miehitykseen ja kiel­täytyivät nou­dattamasta työnantajan antamia ohjeita töiden suorittamisesta, jonka seuraukse­na ammatti­osaston on katsottu rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan (R 106/09, tuomio nro 85).

Ammattiosaston edustajien toivomuksesta työnantaja laati toimintaohjeen, joka kuvaa toi­mintaperiaatteet koskien työskentelyä puunsyöttökuljettimella. Kirjallisen ohjeen mukaan kuljettimelle on nimetty kolme henkilöä, joista tauolla oleva henkilö avustaa tarvittaessa massan valmistajia valvontatehtävissä. Tällöin kaikki muutkin työryhmän tehtävät tulee su­juvasti suoritetuiksi. Ohje jaettiin työryhmille 18.8.

Työntekijöiden heinäkuussa 2009 käyttöönottama toimintamalli, jossa kuljettimella on kol­me työntekijää, jotka pitävät myös tauot samanaikaisesti, on yhtiössä tehdyn paikallisen so­pimuksen vastaista menettelyä, eikä tämä toimintamalli perustu yhtiössä vakiintuneeseen menettelytapaan kuljettimella työskentelyssä. Kolmen työntekijän yhdenaikainen tauko ai­heuttaa tuotantohäiriöitä ja laatuongelmia. Li­säksi seurauksena voi olla vakava ympäristöris­ki, koska varastosäiliön veden pintojen vaih­telu aiheuttaa piikin jätevesivirtaamassa ja tä­män seurauksena vesimääriä voidaan joutua ajamaan ohi viimeisestä jäteveden käsittelyvai­heesta.

Yhtiö on paikallisen sopimuksen mukaisesti nimennyt yli yhdeksän kiven hiontaan kolme työntekijää. Kanteessa ei väitetä, ettei kolmen työntekijän miehitys toteudu paikallisten osa­puolten hyväksymällä tavalla, jos kaksi työntekijää hoitaa prosessia kuljettimella ja yksi on valvomotiloissa tauolla. Yhtiössä ei ole ollut käytössä menettelyä, jossa kolme työntekijää lähtee yhtä aikaa tauolle valvomotilaan. Paikallisessa sopimuksessa mainittu kolme työnte­kijää kuljettimella ei ole yhtiön vakiintuneessa käytännössä tarkoittanut sitä, että kolme työntekijää on samanaikaisesti työssä kuljettimella ja tauolla.

Paikallisessa miehityssopimuksessa ei ole otettu kantaa tauotuksen sisältöön tai muutenkaan määritetty tauotukseen liittyviä kysymyksiä. Tauon merkitys on työsuojelullinen ja sen tar­koitus on varata työntekijälle riittävä elpymisaika kuumissa olo­suhteissa työskentelystä joh­tuen. Paikallista miehityssopimusta ei voida tulkita siten, että tauolla olevalle työntekijälle pitää varata mahdollisuus passiiviseen elpymistaukoon, vaan tauolla oleva hen­kilö avustaa tarvittaessa massanvalmistajia valvontatehtävissä, kuten yhtiö on ohjeistanut. Yhtiössä va­kiintunut käytäntö on myös yli 15 vuoden ajan ollut se, että kuljettimella työskentelee kaksi työntekijää kerrallaan ja kolmas työntekijä on valvomossa tauolla. Tauolla olevalle on voitu osoittaa muuta työtä tauon aikana, eikä toimintamalli ole aiheuttanut kesäkuuhun 2009 men­nessä ongelmia. Ohje, joka mukaan tauolla oleva henkilö avustaa tarvittaessa massan val­mistajia valvontatehtävissä, on näin ollen va­kiintuneen käytännön ja paikallisen sopimuksen mukainen.

Yhtiö on toiminut paikallisen sopimuksen mukaisesti määrätessään hion­nan yli yhdeksällä kivellä toteutettavaksi siten, että kuljettimella työskentelee poikkeustilan­teita lukuun otta­matta kaksi työntekijää ja kolmas nimetyistä työntekijöistä on tauolla. Tauo­tuksen järjestä­minen perustuu työskentelykohteen korkeaan lämpötilaan ja on luonteeltaan työsuojelulli­nen. Yhtiön 18.8.2009 antama toimintaohje ja kaavakuva Kirkniemen massanvalmistuksen toi­mintamallista ovat olleet paikallisen sopimuksen ja yhtiössä vakiintuneen toimintatavan mu­kaisia.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Massaosaston 8.3.2001 päivätty olosuhde- ja urakkalisäsopimus
2. Paikallinen 3.3.2009 solmittu palkkasopimus liitteineen
3. Työnantajan 18.8.2009 laatima ohjeistus
4. 2.9.2009 annettu työnantajan laatima Kirkniemen massanvalmistuksen toimintamallia ku­vaava kaavio

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Massaosaston olosuhde- ja urakkalisäsopimus 8.3.2001
2. Sopimus urakoiden ja lisien poistumisesta hiomolla 27.2.2009 Sopimus nro 06/09
3. Työnantajan antama toimintaohje 18.8.2009

Kantajan henkilötodistelu

1. Kenttämies, osaston luottamusmies A
2. Pääluottamusmies B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Senior advisor C
2. Päivämestari D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen tehtaalla on työnantajan ja työntekijäpuolen välillä alle­kirjoitettu 3.3.2009 palkkasopimus, jolla on sovittu muun muassa aikaisemmin mak­settujen olosuhde- ja urakkalisien poistamisesta. Palkkasopimuksen uudistamisen yhteydes­sä osa­puolet ovat tehneet 27.2.2009 erillisen sopimuksen urakoiden ja lisien poistumises­ta hio­molla. Tällä sopimuksella on korvattu osapuolten välillä 8.3.2001 tehty massaosaston olo­suhde- ja urakkalisäsopimus, jonka kuljetinlisää koskevassa kohdassa oli sovittu siitä, että kahden kuljetinmiehen hoitaessa ladonnan maksetaan kuljetinlisä, kun kahdeksan tai yhdek­sän kiveä on hionnalla. Saman kohdan mukaan yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kol­me työntekijää kuljettimelle. Työntekijäpuolen vaatimuksesta 27.2. 2009 tehtyyn sopi­mukseen on otettu edelleen määräys siitä, että yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme työntekijää kuljettimelle.

Työpaikalla on vuoden 2009 kesällä syntynyt erimielisyys siitä, täyttyykö edellä mainitun määräyksen edellytys kolmesta työntekijästä kuljettimella tilanteessa, jossa kuljettimelle on nimetty kolme työntekijää, mutta heistä yksi on tauolla ja tekee työtä esimerkiksi valvomos­sa. Työnantaja on katsonut tämän sopimuksen mukaiseksi, kun taas työntekijäpuolen mu­kaan sopimus edellyttää kolmea työntekijää kuljettimelle yhtä aikaa.

Työehtosopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta esitetty näyttö

Sappi Finland I Kirkniemen tehtaan massaosastolla kenttämiehenä työskentelevä A on työskennellyt tehtaalla vuodesta 1977 lähtien ja toiminut osaston luottamusmiehenä noin 20 vuoden ajan. Hiomolla käytössä olevien kivien määrä riippuu siitä, minkä vahvuista pa­peria koneilla tehdään ja ovatko molemmat koneet käynnissä. Ennen 27.2.2009 tehtyä sopi­musta hiomossa kuljettimilla työskenteleville työntekijöille oli maksettu sopimuksen mu­kaista kuljetinlisää, jos kaksi kuljetinmiestä hoiti ladonnan ja käytössä oli kahdeksan tai yh­deksän kiveä. Yli yhdeksän kiven hionta edellytti aikaisemman sopimuksen mukaan kolme työntekijää kuljettimelle. Kuljetinlisien maksaminen oli harvinaista, koska työnantaja oli pyrkinyt käyttämään kolmea työn­tekijää kuljettimella. Silloin kun yli yhdeksän kiveä oli käytössä, lyhytaikaisten tauko­jen aikana kuljettimen toiminta oli voitu hoitaa varanipuilla. Ruokailutauot, joiden pituus on 20 minuuttia, oli hoidettu siten, että yhden työntekijän läh­tiessä tauolle hänen tilalleen oli tullut reservissä oleva työntekijä tai joku hiomon työnteki­jöistä. A:n mukaan sekä vuonna 2001 että vuonna 2009 tehtyihin sopimuksiin sisälty­vä yli yhdeksän kiven hiontaa koskevan määräys edellyttää kolmen työntekijän työskentele­mistä kuljettimella. Koska taukojen pituus oli noin 10 minuuttia, ei tauolla oleva voinut juu­rikaan tehdä muita töitä, koska matkoihin kuljettimen ja muun työpisteen välillä kului jo kolme - neljä minuuttia.

A on edelleen kertonut, että vuoden 2009 juhannuksen jälkeen tekninen johtaja oli ilmoittanut, että sopimuksen kohta, jonka mukaan yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kol­me työntekijää kuljettimelle, ei ole enää voimassa. Tekninen johtaja oli seuraavana päivänä ilmoittanut, että hänen edellisenä päivänä esittämänsä lausuma ei pitänytkään paikkaansa. Seuranneen elokuun 20. päivän paik­keilla vuoromestari oli ilmoittanut teknisen johtajan määränneen, että käytössä olevien ki­vien määrää tulisi lisätä. Työntekijät olivat pyytäneet vuoromestaria ilmoittamaan tekniselle johtajalle, että kuljettimella ei ollut käytössä kolmea työntekijää. A oli tämän jäl­keen soittanut tekniselle johtajalle ja tiedustellut, mitä sopimukselle oli tapahtunut. Tekninen johtaja oli ilmoittanut työnjohto-oikeuden menevän sopimuksen ohitse. Tämän jälkeen pide­tyssä työnantajan edustajien ja luottamusmiesten vä­lisessä neuvottelussa työnantajapuolelta oli ilmoitettu työnantajan tulkitsevan työnjohto-oi­keutensa perusteella tehtyä sopimusta toi­sin kuin työntekijät.

B oli tullut työhön Kirkniemen tehtaalle vuonna 1995. Hän oli aluksi työskennellyt PK 1:llä päällystäjänä ja siirtynyt sittemmin työhön paperikoneen märkään päähän. Vuodes­ta 1996 alkaen hän oli toiminut osaston luottamusmiehenä ja vuodesta 2007 lähtien hän on ollut pääluottamusmiehenä. Vuonna 2009 solmituilla uusilla palkkasopimuksilla sovittiin luovut­tavan erilaisten lisien maksamisesta ja lisiä siirrettiin tuntipalkkoihin. Massaosaston osalta uuteen sopimukseen otettiin työntekijöiden vaatimuksesta edelleen määräys siitä, että yli yh­deksän kiven hionta edellyttää kolme työntekijää kuljettimelle. Määräyksen säilyttä­mistä so­pimuksessa työntekijäpuoli oli perustellut työssä jaksamisella ja työturvallisuudella. Ennen vuoden 2009 kesää käytäntönä hiomolla oli ollut, että yli yhdeksän kiven ollessa käy­tössä kuljettimella on ollut työssä kolme työntekijää, joista yksi on hoita­nut puiden vastaano­ton ja kaksi ladonnan. Hiomon työntekijöiden määrän vähentäminen kah­della on joh­tanut siihen, että kuljettimelle ei ole ollut mahdollisuutta asettaa työhön kolmea työntekijää. Tekninen johtaja oli juhan­nuksen jälkeen ilmoittanut, että yhteistoimintame­nettelyssä tehty päätös oli kumonnut sopi­muskohdan, jonka mukaan yli yhdeksän kiven hionnalla työsken­neltäessä kuljettimella oli kolme työntekijää. Seuraavana päivänä hän oli kuitenkin ilmoitta­nut kysymyksessä olevan sopimusmääräyksen olevan edelleen voimassa.

B:n mukaan työnantajapuolen ja työntekijöiden edustajien välisessä neuvottelussa 21.8.2009 tekninen johtaja oli ilmoittanut työnantajan tulkitsevan sopimusmääräystä siten, että kolme tarkoittaa kahta. Työnantajapuoli ei halunnut neuvotella asiasta, minkä vuoksi B ilmoitti saat­tavansa asian liittojen välillä neuvoteltavaksi. Työpaikalla tämän jäl­keen syyskuun alkupäivinä pidetyssä neuvotte­lutilaisuudessa, jossa myös liittojen edustajat olivat mukana, työnantajapuolelta esitettiin massanvalmistusprosessia koskeva kaavioku­va. Työntekijäpuolelta huomautettiin, että tässä ei ole sopimuksen edel­lyttämää kolmea työnte­kijää kuljettimella, koska kolmas kenttämiehistä oli siirretty valvo­moon. Työntekijä­puolelta esitettiin, että työskentelyä jatkettaisiin sopi­muksen mukaisesti eli siten, että kolme työnteki­jää olisi kuljettimella. Työnantajapuoli il­moitti tähän, että asiaan haetaan ratkaisu oikeuden kautta.

C oli tullut Kirkniemen tehtaalle henkilöstöpäälliköksi vuodenvaihteessa 2002-2003. Hän on ollut vetämässä neuvotteluja, jotka koskivat palkkasopimusten yksinkertaistamista si­ten, että erilaisista lisistä luovuttiin. Hiomon osalta sopimuksessa säilytettiin määräys sii­tä, että yli yhdeksän kiven hionnassa kuljettimella on kolme työntekijää. Vuodesta 1995 ja myös vuoden 2009 kesästä alkaen käytäntö on ollut sellainen, että yli yhdeksän kiven olles­sa käytössä kuljetti­mella on ollut työssä kolme työntekijää, joista kaksi on ollut työssä kul­jettimella ja kolmas elpy­mässä valvomossa. Vuoden 2009 kesällä ainoa muutos kysymyk­sessä olevassa työkohteessa oli se, että massanvalmistuksesta oli vähennetty kolme työnteki­jää. Hiomon puunsyöttökul­jettimella työskentelevien työntekijöiden lukumäärä oli edelleen kolme ja ainoa muutos hei­dän osaltaan tapahtui siinä, että tauolla olevaa työntekijää voitiin työllistää jonkin verran laajemmin kuin aikaisemmin.

C:n mukaan tekninen johtaja oli juhannuksen jälkeen ilmoittanut työnteki­jöille, että määräys kolmesta työntekijästä kuljettimella ei ole enää voimassa. Tämä oli pe­rustunut sii­hen käsitykseen, että työehtosopimuksen 9 §:n mukaan työnantaja mää­rittää miehityksen ja että mainitun määräyksen perusteella voidaan syrjäyttää paikallisen sopimuksen kysymyks­essä oleva määräys. C oli kehottanut teknistä johtajaa ilmoitta­maan työnteki­jöille, että paikallisen sopimuksen määräys oli edelleen voimassa.

C on edelleen kertonut, että juhannuksen jälkeen työntekijät olivat ryhtyneet menet­telemään työnantajan antamien ohjei­den vastaisesti siten, että kuljettimelle määrätyt kolme työntekijää olivat lähteneet yhtä aikaa tauolle, mistä aiheutui tuotantokatkoksia ja ympäris­töriskejä. Kun työnantaja oli il­moittanut ammattiosaston johdolle, että tilanne ei voi jatkua tällaisena, oli työsuojeluvaltuu­tettu il­moittanut työnantajalle, että jos tämän mukaan asiassa oli ongelmia, tulisi työnantajan antaa asiasta toimintaohjeet. Työnantajan 18.8.2009 anta­mien toimintaohjeiden jälkeen vii­destä vuorosta kaksi on noudattanut näitä ohjeita hyvin ja yksi vähän vaihtelevasti. Sen sijaan kaksi vuoroa eli ne, joissa luottamusmies ja varaluotta­musmies työskentelevät, eivät toimi­neet työnan­tajan ohjeiden mukaisesti. C:n mukaan tilanne on kesän 2009 jälkeenkin sellainen, että jos kuljettimella tarvitaan ylimääräinen työntekijä, sellainen voidaan tarvit­taessa määrätä, koska käytössä on yksi ylimääräinen työntekijä.

D on työskennellyt kysymyksessä olevalla Kirkniemen tehtaalla noin 20 vuoden ajan. Massaosaston päivämestarina hän on ollut 15 vuotta. Vuodesta 1995 alkaen käytäntö hio­mon puunsyöttökuljettimella työskenneltäessä on ollut sellainen, että jos käy­tössä on ollut yli yhdeksän kiveä, kuljettimella on ollut kerrallaan työssä kaksi työntekijää ja kolmas työntekijä on ollut tauol­la. Poikkeuksellisissa tilanteissa kuljettimella on saattanut olla yhtä aikaa kolme työntekijää. Kun työnantaja oli vuoden 2009 juhannuksen jälkeen il­moittanut uuden toimintamallin käyt­töön ottamisesta, olivat kuljettimella työskennelleet työntekijät ottaneet käyttöön työskente­lytavan, jossa kolme työntekijää oli yhtä aikaa työssä kuljettimella ja myös yhtä aikaa tauol­la. Massaosaston työnteki­jöiden määrän vähennyttyä kahdella alkuvuonna 2009 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena työnantaja oli antanut ohjeet, joiden mukaan kuljettimella toimitaan kuten aikaisemminkin mutta vähem­mällä työntekijämäärällä. Uuden toimintamallin mukaan tauolla olevalle työntekijälle voi­tiin osoittaa tiettyjä tehtäviä. Aikaisemmin työpaikalla on ollut kuljetinmiehiä, jotka eivät hallinneet muita tehtäviä ja jotka saattoivat tämän vuoksi istua tauon aikana valvomossa. Tuolloin työpaikalla oli myös kaksi varamiestä, jotka saat­toivat kuljetinmiehen tauon aikana tehdä hänelle kuuluvia tehtäviä. Jos käytössä on enintään yhdeksän kiveä ja kaksi työntekijää on työssä kuljettimella, on tauot hoidettu siten, että työntekijät ovat poistuneen tauolle vuorotellen tai sitten varamies on tullut työhön kuljetti­melle. D:n mukaan kuljetinta ei ole jätetty koskaan toimimaan siten, että sillä ei olisi työntekijää työssä. Uuden toimintamallin käyttöönoton jälkeen kaksi vuoroista on ryhtynyt työskentelemään työnantajan ohjeiden mukaisesti siten, että 20 minuutin tauon aikana työn­tekijä on tehnyt muita tehtäviä.

Arviointi ja johtopäätökset

Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen tehtaalla paikallisen palkkasopimuksen uudistamisen yh­teydessä tehtyyn sopimukseen urakoiden ja lisien poistumisesta hiomolla on otettu jo aikai­semmin voimassa olleeseen vuonna 2001 solmittuun massaosaston olosuhde- ja urakkalisä­sopimukseen sisältynyt määräys, jonka mukaan yli yhdeksän kiven hionta edellyttää kolme työntekijää kuljettimelle. Saman sopimuskohdan mukaan kahden kuljetinmiehen hoitaessa ladonnan maksettiin kuljetinlisä, kun kah­deksan tai yhdeksän kiveä oli hionnalla. Vuonna 2009 uudistetuilla palkkasopimuksilla on luovuttu aikaisemmin maksetuista lukuisista olo­suhde- ja muista lisistä kuten mainitusta kuljetinlisästä, mutta työntekijä­puolen vaatimukses­ta hiomoa koskevaan sopimukseen on otettu edellä mainittu yli yhdek­sän kiven hiontaa kos­keva määräys. Määräyksen säilyttämistä edelleen sopimuksessa on työntekijäpuolelta perus­teltu työsuojelullisilla seikoilla ja työntekijöiden työssä jaksamisel­la.

Massanvalmistuksessa on vuoden 2009 juhannuksen jälkeen otettu käyttöön uusi toiminta­malli, jossa on otettu huomioon toteutetut henkilöstövähennykset. Tässä yhteydessä tekni­nen johtaja on ilmoittanut, että työpaikalla 27.2.2009 tehty hiomoa koskeva palkkaliite ei

ole voimassa. Ammattiosaston edustajien esitettyä asiasta oman näkemyksensä on tekninen johtanut ilmoittanut erehtyneensä palkkasopimuk­sen liitteen voimassaolosta ja todennut sen olevan voimassa. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on seuranneen heinä- ja elokuun ai­kana ollut erimielisyyttä kuljettimen miehityk­seen ja taukojen pitämiseen liittyen työnteki­jöiden meneteltyä siten, että kaikki kuljettimella työssä olleet kolme työntekijää ovat poistu­neet yhtä aikaa tauolle.

Koska toimintatavoista on ollut epäselvyyttä, työnantaja on antanut 18.8.2009 työsuojelu­valtuutetun pyynnöstä kir­jalliset ohjeet toiminnasta puunotossa kuorimolta ja syötössä hio­makoneille. Ohjeessa tode­taan muun muassa, että puiden otossa kuorimolta GW-hiomolle ja niiden syötössä hiomoko­neille noudatetaan työnkiertoa, jossa kaksi massanvalmistuksen kenttämiestä on kerrallaan kuljettimella ja yksi tauolla. Ohjeen mukaan tauolla oleva kenttä­mies avustaa hiokkeen ja hierteen valmistajaa sekä erikoismassan valmistajaa valvomalla prosessia, jolloin he voivat muun muassa ottaa näytteitä, suorittaa kiven käsittelyä ja kivien puhdistuksia sekä poistaa häi­riöitä puunsyötössä.

Miehitystä koskevaa erimielisyyttä on käsitelty paikallisten osapuolten ja liittojen välisessä neuvottelutilaisuudessa 2.9.2009, jolloin työnantaja on esittänyt kaavio­kuvan Kirkniemen massanvalmistuksen toimintamallista. Tässä toimintamallissa kuljetti­mella on kaksi kenttä­miestä ja kolmas kenttämies on sijoitettu valvomoon. Työntekijäpuo­lelta esitettyyn toimin­tamalliin on reagoitu ilmoittamalla, että kuljettimella tulisi olla kolme työntekijää.

Työnantajapuolen mukaan edellä mainitut toimintaohjeet ja toimintamallia koskeva kaavio ovat olleet työpaikalla jo ennen uutta palkkasopimusta noudatetun käytännön mukaiset. Työnantajapuolen todistajina kuulemien C:n ja D:n mukaan käytäntö kysymykses­sä olevassa työpisteessä on vuodesta 1995 lähtien ollut sellainen, että yli yhdeksän kiven ollessa käytössä kuljettimella on ollut yhtä aikaa kaksi työntekijää ja yksi työntekijä on ollut tauolla. Kantajan kuulustuttamien A:n ja B:n kertoman mukaan yli yhdeksän kiven ollessa käytössä kuljettimella on ollut yhtä aikaa kolme työntekijää, joista yksi on hoitanut puiden vastaanoton ja kaksi ladonnan. Tauot on heidän mukaansa hoidettu siten, että tauolla olevan töitä on tullut hoitamaan varatyöntekijä tai työntekijä muusta työpisteestä.

Kuljettimen miehityskäytännöstä esitetty näyttö on ollut ristiriitaista. Joka tapauksessa aikai­semmin voimassa olleen sopimuksen kuljetinlisää koskevasta mää­räyksestä on työtuomiois­tuimen mielestä pääteltävissä osapuolten tarkoituksena olleen, että yli yh­deksän kiven käyt­täminen hionnassa edellyttää kuljettimelle suurempaa miehitystä kuin hionnan tapahtuessa tätä pienemmällä kivimäärällä. Myös määräyksen sanamuoto kolme työntekijää kuljettimel­la vastaa työtuomioistuimen mielestä paremmin työntekijäpuolen kuin työnantajapuolen tul­kintaa.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että sovellettavan sopimusmääräyksen mukaisena ei voida pitää järjestelyä, jossa yli yhdeksän kiven hionnalla kuljettimella on työssä kaksi työntekijää ja kolmas kul­jettimelle nimetty on työssä muualla. Määrätessään työntekijät työskentelemään massaosaston puunkuljettimella tällä tavalla työnantaja on me­netellyt 3.3.2009 solmitun palkkasopimuksen vastaisesti.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Tekninen johtaja on toteutettujen henkilöstövähennysten ja uusien toimintamallien käyt­töönoton jälkeen ilmoittanut, että hiomoa koskeva palkkasopimuksen liite ei ole voimassa.
Tämän työehtosopimuksen virheelliseen tulkintaan perustuvan ilmoituksensa tekninen joh­taja on työntekijäpuolen asiaa koskevien huomautusten johdosta perunut. Työnantaja on si­ten tuossa vaiheessa katsonut kuljettimen kolmen työntekijän miehitystä koskevan mää­räyksen olevan edelleen voimassa. Työnantaja on tästä huolimatta antanut 18.8.2009 toi­mintaa puunotossa kuorimolta ja syötössä hiomakoneille koskevan ohjeen, josta ilmenevin tavoin kuljettimelle on kerrallaan kaksi kenttämiestä. Saman asian työnantaja on todennut 2.9.2009 neuvottelutilaisuudessa esittämällään kaaviolla. Edellä esitetyn sisältöiset ohjeet antaessaan työnantajan olisi tullut perustellusti tietää rikkovansa palkkasopimuksen hiomoa kos­kevan liitteen määräystä.

Metsäteollisuus ry:n tiedossa syntynyt erimielisyys on ollut ainakin jo 2.9.2009, jolloin työ­paikalla pidetyssä neuvottelussa myös liittojen edustajat ovat olleet läsnä ja jolloin työnanta­ja on esittänyt edellä mainitun miehitystä koskevan kaavion. Asia on ollut esillä liittojen vä­lisissä neuvotteluissa 29.9.2009. Viimeistään näissä neuvotteluissa Metsäteollisuus ry:n olisi tullut havaita työnantajan tulkinnan poikkeavan sopimusmääräyksen sanamuodosta ja huo­lehtia siitä, että työnantaja oikaisee menettelynsä paikallisen sopimuksen mukaiseksi. Jät­täessään ryhtymättä tällaisiin toimenpiteisiin on Metsäteollisuus ry laiminlyönyt valvonta­velvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Metsäteollisuus ry ja Sappi Finland I Oy työtuomioistuimesta anne­tun 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntiku­lut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1. 000 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Sappi Finland I Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehto­sopimuksen 9 ja 10 §:ään perustuvaa 3.3.2009 solmittua palkkasopimusta määrätessään työn­tekijät toimimaan palkkasopimuksen hiomoa koskevan liitteen massaosaston puunsyöttökulj­ettimen miehitystä koskevan määräyksen vastaisesti.

Työtuomioistuin tuomitsee Sappi Finland I Oy:n työehtosopimuslain 7, 9 ja 10 §:n nojalla maksa­maan Paperiliitto ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 3.500 euroa ja Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Paperi­liitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.

Metsäteollisuus ry ja Sappi Finland I Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Paper­iliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korko­lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on ku­lunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Äimälä, Forsén ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.