Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-28

Jälkisuoja
Luottamusmiehen siirtäminen toiseen työhön
Neuvotteluvelvollisuus
Työehtosopimuksen rikkominen
Valvontavelvollisuus

Yhdysmies oli yhdysmieskauden aikana siirretty tehtävään, joka kuului alempaan vaativuusluokkaan kuin hänen aikaisempi tehtävänsä. Kun yhdysmiehen palkkaus uudessa tehtävässä oli säilytetty entisen tehtävän vaativuusluokituksen mukaisena, ei työnantaja ollut siirron yhteydessä menetellyt yhdysmiesten siirtämistä koskevan sopimusmääräyksen vastaisesti.

Koska yhdysmiehen jälkisuojaa koskeva määräys koski vain työsuhdeturvaa, ei yhdysmiehellä ollut yhdysmieskauden päättymisen jälkeen jälkisuojan perusteella oikeutta hänelle yhdysmieskaudella maksetun palkan suuruiseen palkkaa, vaan työnantaja oli voinut yhdysmieskauden päättymisen jälkeen maksaa hänelle tuolloisen tehtävän mukaista palkkaa.

Työnantaja ei ollut rikkonut asian yhteydessä työehtosopimusta eikä myöskään työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kysymys myös neuvotteluvelvollisuuden täyttymisestä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 28

KANTAJA

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

VASTAAJAT

Elintarviketeollisuusliitto ry
Suomen Nestlé Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.11.2009
Pääkäsittely 25.1.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n välillä ajaksi 1.10.2007-31.3.2010 solmitun meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimi­henkilöiden työehtosopimuksen liitteenä olevan mainittujen liittojen ja Toimihenkilöunio­ni TU ry:n 8.4.2002 allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen yhdysmiesten ja työsuojelu­valtuutetun ase­maa koskevassa 3 luvussa on muun ohella seuraavat määräykset:

3.2 Yhdysmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Yhdysmiehenä, osastoyhdysmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa hen­kilöä ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3.3 Työsuhdeturva
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös yhdysmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan työehtosopimuksen 42 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:

2. Jos työehtosopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt erimieli-syyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät ole johtaneet yksimielisyyteen, on asia siir­rettävä asianomaisten järjestöjen käsiteltäväksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6. Jolleivät edellä 2 kappaleessa tarkoitetut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi osapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

KANNE

Vaatimukset

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että Suomen Nestlé Oy:llä ei ole ollut oikeutta siirtää yhdysmies A:ta yhdysmiestehtävän hoitamisen aikana alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tul­lessaan valituksi yhdysmieheksi,

• velvoittaa Suomen Nestlé Oy:n suorittamaan A:lle ajalta 1.2.2009 - 30.4.2009 perusteettoman palkanalennuksen korvauksena 3 x 599 euroa, yhteensä 1.497 euroa lain mukaisine korkoineen 1.5.2009 alkaen laskettuna,

• tuomitsee Suomen Nestlé Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimus­lain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon,

• tuomitsee Elintarviketeollisuusliitto ry:n valvontavelvollisuutensa rikkomisesta työehtoso­pimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

• velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Nestlé Oy:n yhteisvastuullisesti kor­vaamaan Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen sii­tä lukien, kun työtuomioistuimen tuomion antopäivästä on kulunut 30 päivää.

Perusteet

A valittiin yhdysmieheksi Suomen Nestlé Oy:n Turengin jäätelötehtaalle niin, et­tä hänen yhdysmieskautensa alkoi kesken kauden 27.6.2005. Hänet valittiin uudelleen yh­dysmieheksi 1.1.2006 ja tämä kausi päättyi 31.1.2009.

Tullessaan valituksi yhdysmieheksi A työskenteli henkilöstösuunnittelijana ja hänen palkkansa oli tuolloin 2.667,75 euroa. Maaliskuun alussa 2006 A siirrettiin tuotannon esimiestehtävään. Tässä tehtävässä hänelle maksettiin vuoden 2008 alussa 3.332 euron suu­ruista kuukausipalkkaa.

Syyskuussa 2006 A siirrettiin laadunvarmistuksen QA Technicianiksi. QA Technicia­nin tehtävä on alempipalkkainen verrattuna henkilöstösuunnittelijan toimeen tai tuotannon esi­miestehtävään. A:n henkilökohtainen palkka säilyi kuitenkin ennallaan, koska työn­antaja kompensoi palkanmenetyksen.

Yhdysmieskauden jälkeen A jatkoi laadunvarmistuksessa QA Technicianin tehtävissä. Hänen palkkaansa laskettiin välittömästi yhdysmieskauden päätyttyä. Helmikuun alussa 2009 hänen kuukausipalkkansa laski 936 euroa.

Työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan A:lle sen tehtävän ja palkkaryhmän mu­kaista palkkaa, jota maksettiin kun A valittiin yhdysmieheksi. Tuolloin hän työskenteli henkilöstösuunnittelijana ja hänen palkkansa oli 2.667,75 euroa. Luonnollista on, että hänen palkkansa olisi korottunut työehtosopimusratkaisuissa sovitulla tavalla ja kun palkka helmi­kuussa 2006 oli 2.667,74 euroa, olisi se tammikuukuussa 2009 ollut 2.995 eu­roa kuukaudes­sa. Palkan alennuksesta A:lle koitui vahinkoa 3 x 599 euroa, yhteensä 1.497 euroa.

Yhdysmieskauden jälkeen työnantaja on toteuttanut palkanalennuksen sen perusteella, että A oli yhdysmieskauden aikana siirretty uuteen tehtävään. Kun siirto on ollut yhteistoimintasopimuksen määräysten vastainen yh­dysmieskauden aikana, ei työnantaja voi vedota siirtoon yhdysmieskauden jälkeenkään.

Yhteistoimintasopimus edellyttää, ettei yhdysmiestä hänen toimikautensa aikana siirretä alempipalkkaiseen tehtävään. Alempipalkkaisuudella yhteistoimintasopimuksessa on tarkoi­tettu sekä toimihenkilölle maksettavaa palkkaa että sitä palkkaryhmää, johon hänet sijoite­taan. Työehtosopimusta on tulkittava siten, että yhdysmiehenä toimivan henkilön palkkaa ei saa laskea euromääräisesti, eikä häntä myöskään saa siirtää huonommin palkattuun tehtä­vään yhdysmieskauden aikana. Tämä tulkinta ilmenee muun muassa työtuomioistuimen tuomioista TT 1977:69 ja TT 2008:106. Riittävää ei ole, että työnantaja siirtäessään yhdys­miehen toiseen tehtävään maksaa hänelle henkilökohtaisena palkanlisänä yhdysmieskaudel­ta palkkaerän, joka kompensoi palkkaryhmittelyn aiheuttamaan palkan alenemisen. Koska A:n yhdysmieskauden aikainen siirto on työehtosopimuksen vastainen, ei siirrolla voi olla vaikutuksia yhdysmieskauden päättymisen jälkeenkään. A on yhteistoimintaso­pimuksen jälkisuojaa koskevan määräyksen mukaan oikeutettu vähin­tään henkilöstösuun­nittelijan palkkaan, jonka mukaisia tehtäviä hän suoritti tullessaan vali­tuksi yhdysmieheksi.

Suomen Nestlé Oy on menetellyt vastoin työehtosopimusta. Asiasta on olemassa oikeuskäy­täntöä ja suuri yhtiö on ollut hyvin tietoinen velvollisuuksistaan. Näistä yhtiö ei ole kuiten­kaan piitannut.

Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole tehnyt mitään valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi, vaan liitto on korostanut sitä virheellistä tulkintaansa, jonka mukaan työnantajavelvollisuuk­sien täyttämiseksi riittää se, ettei yhdysmiehen palkka euromääräisesti yhdysmieskaudella laske.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Nestlé Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Nestlé Oy ovat vaatineet Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisi­ne viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A toimi Suomen Nestlé Oy:ssä tuotannon esimiestehtävässä maaliskuusta 2006 syys­kuuhun 2006. Tätä ennen hän oli toiminut henkilöstösuunnittelijana, missä tehtävässä hän oli ollut tullessaan valituksi yhdysmieheksi. Syyskuussa 2006 A:n kanssa käytiin usei­ta keskusteluja tehtävän vaihdosta, koska hän ei pärjännyt esimiestehtävässä. Keskustelujen jälkeen päädyttiin yhteisymmärryksessä siihen, että A siirtyy QA Technicianiksi laa­dun varmistukseen. Hänen henkilökohtainen, sen hetkinen palkkansa säilytettiin ennallaan, koska hän toimi yhdysmiehenä. A:lle maksettiin edelleen esimiestehtävän mukaista palkkaa, vaikka yhtiö olisi voinut työehtosopimuksen mukaan alentaa hänen palkkansa sii­hen, mitä se oli hänen tullessaan yhdysmiestehtävään eli henkilöstösuunnittelijan palkan tasol­le.

A:n kanssa keskusteltiin useaan otteeseen ennen kuin hänet siirrettiin uuteen tehtävään laadun varmistukseen. Keskustelujen päätteeksi A siirtyi uuteen tehtävään, eikä hän mis­sään vaiheessa riitauttanut asiaa. Työnantajalle jäi se käsitys, että A oli hyväksynyt siir­ron. Asia nousi ensimmäisen kerran esille vasta alkuvuonna 2009 eli kaksi ja puoli vuotta siirron jälkeen, kun yhdysmieskausi oli päättymässä.

Työnantajapuolen käsityksen mukaan A:n kanssa päästiin keskustelujen jälkeen syk­syllä 2006 yhteisymmärrykseen siitä, että hänen tehtävänsä muuttuvat. Joka tapauksessa A:n on katsottava sittemmin hyväksyneen siirron, kun hän ei missään vaiheessa rekla­moinut tästä ja aloitti uudessa tehtävässään.

A oli yhdysmiehenä luonnollises­ti tietoinen oikeuksistaan ja siitä, että erimielisyysta­pauksessa asia olisi tullut viedä liittojen välisiin neuvotteluihin. A ei näin tehnyt, min­kä johdosta myös työnantaja oletti ja sillä oli oikeus olettaa, että asia oli sovittu. A ei voi enää kaksi ja puoli vuotta siirron jäl­keen vedota siihen, että hän ei hyväksy siirtoa.

Kanne tulekin ensisijaisesti hylätä sillä perusteella, että siirrosta oli sovittu A:n kanssa tai että hän oli sen ainakin hyväksynyt. Siinäkään tapauksessa, että katsottaisiin, että siirrosta ei ole sovittu tai että A ei ole sitä hyväksy­nyt, työnantaja ei ole menetellyt yhteistoimintasopimuksen vastaisesti.

Yhteistoimintasopimuksen määräys siitä, ettei yhdysmiestä saa siirtää tehtävää hoitaessaan tai sen tähden alempipalkkaiseen työhön, on peräisin keskusjärjestösopimuksesta. Vastaava määräys on sekä työntekijöitä koskevissa keskusjärjestösopimuksissa luottamusmiesten osalta että toimihenkilöitä koske­vissa keskusjärjestösopimuksissa. Kyseinen määräys on ol­lut keskusjärjestösopimuksissa 1960-luvulta lähtien.

Nyt kyseessä olevan yhteistoimintasopimuksen määräyksestä neuvoteltaessa ei ole keskus­teltu tarkemmin sopimusmääräyksestä, vaan se on otettu sellaisenaan keskusjärjestösopi­muksesta. Työnantajaliitossa on tulkittu sopimusmääräystä siten, että yhdysmiehen saa siir­tää toi­siin tehtäviin, mutta hänen palkkaansa ei saa siirron johdosta yhdysmieskauden aikana alen­taa. Tällaiselle tulkinnalle on saatavissa tukea keskusjärjestösopimusten tulkintaohjeista.

STK:n ja SAK.n yleiset sopimukset –teoksessa vuodelta 1981 todetaan mm. ”Määräys ei myöskään estä siirtämästä luottamusmiehiä toiseen työhön, mutta heidän palkkansa ei siir­ron johdosta saa laskea.” LTK:n ja SAK:n antamissa soveltamisohjeissa vuodelta 1985 to­detaan vastaavasti: ” So­pimuskohta ei myöskään estä siirtämästä luottamusmiestä toiseen työhön, mutta hänen palk­kansa ei siirron johdosta saa laskea.” STK:n ja TVK/STL:n välisen yleissopimuksen soveltamisohjeissa vuodelta 1983 todetaan myös kyseisen määräyksen osalta, että ”kyseessä on palkkaturvamääräys.”

Keskusjärjestösopimuksen historiaa on tarkasteltu työtuomioistuimen tuomioissa 1977-69, 1977-40 ja 2008-106.  Kysymyksessä olevan määräyksen historiaa keskusjärjestösopimuk­sissa tarkastelemalla ei voida tulla muuhun lopputulokseen kuin siihen, että työnanta­jalla on ollut oikeus siirtää A toisiin tehtäviin, kun A:n palkka on säilytetty en­nallaan.

Tätä kantaa tukee myös työtuomioistuimen ratkaisukäytäntö, jos­sa on nimenomaan otettu kantaa palkan ja ansion säilymiseen; ei siihen, olisiko toisiin tehtä­viin saanut siirtää (mm. 1989-86, 2007-81, 2008-106). Tämä on ymmärrettävää, koska ky­seessä on nimenomaan palkkasuojamääräys.

MVL ry on ensimmäisen kerran vasta haastehakemuksessa esittänyt näkemyksen, jonka mukaan siirtoa ei olisi saanut tehdä. Samoin vasta haastehakemuksessa on ensimmäisen ker­ran esitetty, että yhdysmieskauden jälkeen palkka ei saisi alentua tehtävän vaatimalle tasol­le. Liittojen välillä on keväällä 2009 neuvoteltu vain siitä, oliko A:n palkan alentami­sen osalta noudatettava kuuden kuukauden jälkisuojaa, vai saiko sen alentaa jo heti yhdys­mieskauden päätyttyä 1.2.2009.

Edellä mainituin perustein oikeudellisesti epäselvyyttä ei ole siitä, etteikö A:ta olisi saanut siirtää toiseen työhön, kun hänen palkkansa säilyi ennallaan. Työnantajapuolen näke­myksen mukaan tässä yhteydessä työnantajalla olisi ollut jopa oikeus muuttaa A:n palkka sille tasolle, mikä se oli hänen tullessaan valituksi yhdysmieheksi, eli henkilösuun­nittelijan tasolle. Sen sijaan hänen annettiin pitää esimiestasoinen palkkansa.

Perusteettoman palkanalennuksen osalta arvioitavaksi voi tulla vain se kysymys, olisiko A:n palkan kuitenkin 1.2.2009 lähtien tullut vastata sitä, mikä hänellä oli ollut, kun hä­net valittiin yhdysmieheksi.

Lähtökohtana on, että työnantajalla on oikeus maksaa tehtävän edellyttämää palkkaa. A:lle on selkeästi il­moitettu, että hänen palkkansa säilyy siirron yhteydessä ennallaan yh­dysmiestehtävän takia. Hänen kanssaan ei ole sovittu, että palkka ei muuttuisi tehtävän mu­kaiseksi yhdysmieskau­den jäl­keen. Yhteistoimintasopimuksen mukainen yhdysmiehen jäl­kisuoja koskee vain työ­suhdeturvaa, ei palkkausta.

Vaatimus työnantajan tuomitsemisesta hyvityssakkoon tulee hylätä, koska asiassa ei ole ri­kottu työehtosopimuksen mää­räystä. Myöskään Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole laimin­lyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työpaikan erimielisyysmuistiot 2.2.2009 ja 19.2.2009
2. A:n sähköpostitse 25.8.200 lähettämä kirje

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. STK:n ja SAK:n yleiset sopimukset (1981)
2. Keskusjärjestösopimukset LTK-SAK sekä niiden soveltamisohjeet (1985)
3. Yleissopimus 1983, STK-TVK/STL

Kantajan henkilötodistelu

1. Tuotantopäällikkö A
2. Järjestöpäällikkö B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Johtaja C
2. Toimialapäällikkö D
3. Henkilöstöpäällikkö E
4. Tuotantopäällikkö F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Suomen Nestlé Oy:n Turengin jäätelötehtaalla henkilöstösuunnittelijana toiminut A oli valittu 27.6.2005 tehtaalla työskentelevien meijereiden erikoiskoulutuksen saa­neiden ja teknisten toimihenkilöiden yhdysmieheksi. Vuoden 2006 maaliskuun alussa hänet oli siirretty tuotannon esimiesteh­tävään. Tästä tehtävästä hänet oli siirretty vuoden 2006 syksyllä laadunvarmistuksen QA Technicianiksi. Tehtaalla noudatetun vaativuusluokituksen mukaan viimeksi mainitun tehtä­vän vaativuusluokitus on alempi kuin tuotannon esimiehen tehtävän vaativuusluokitus. A:lle on kuitenkin vuoden 2006 syksyn jälkeenkin aina yhdysmiestehtävän päättymiseen 31.1.2009 asti maksettu sen suuruista henkilökohtaista palk­kaa, mitä hänelle olisi maksettu tuotannon esimiestehtävässä. Yhdysmiestehtävän päät­tymisen jälkeen työnantaja oli maksanut A:lle QA Technicianin tehtävän mukaista palkkaa hänen työsuhteensa päättymiseen eli 30.4.2009 asti.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantajalla yhteistoimintasopimuk­sen yhdysmiesten asemaa koskevien määräysten mukaan ollut oikeus yhdysmieskauden ai­kana siirtää A vaativuusluokitukseltaan alempaan työhön kuin missä hän oli yhdys­mieheksi valituksi tullessaan. Edelleen erimieli­syys vallitsee siitä, onko A:lla edellä maini­tun sopimuksen yhdysmiehen jälkisuojaa koskevan määräyk­sen perusteella oikeus yh­dysmieskauden aikana maksetun suuruiseen palkkaan myös yhdys­mieskauden päättymisen jäl­keiseltä ajalta.

Asianosaisten välillä vallitsee vielä erimielisyys siitä, onko A:n yhdysmieskauden ai­kana tapahtuneesta siirrosta tuotannon esimiehen tehtävästä QA Technicianin tehtävään neuvoteltu liittojen välillä työehtosopimuksen neu­vottelujärjestystä koskevien määräysten edellyttämällä tavalla.

Neuvotteluvelvollisuuden täyttyminen

Paikalliset erimielisyysneuvottelut on käyty 2.2. ja 9.2.2009. Kantajan kirjallisiksi todisteik­si jättämisistä erimieli­syysmuistioista ilmenee, että A on neuvotteluissa esittänyt, ettei hänen työtään eikä palkkaansa olisi saanut muuttaa luottamusmieskauden aikana eikä myös­kään kuuden kuu­kauden aikana luottamusmieskauden päättymisen jälkeen. A on erimielisyysmuistioon kirjatun mukaan muun muassa esittänyt, että tehtävänvaihdon yhteydes­sä hänelle ei ollut tar­jottu muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä tarjottu tehtävä. Paikallisissa neuvotteluissa ei asiasta ollut saavutettu yksimielisyyttä ja asia on annettu liittojen käsiteltä­väksi.

Todistajana kuullun Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n järjestöpäällikkönä toimivan B:n mukaan A:n yhdysmiesasemaan liittyvä erimielisyys on ollut esillä toi­mihenkilöliiton ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välillä käydyissä neuvotteluissa 12.2., 9.3. ja 7.4.2009. Neuvotteluissa yhtenä asiana esillä oli kysymys siitä, voidaanko yhdysmies siirtää tehtävästä toiseen yhdysmieskauden aikana. Työnantajaliiton edustajat ovat ilmoitta­neet, että siirto on mahdollinen, jos palkka ei alene.

Käydyissä neuvotteluissa Elintarvike­teollisuusliitto ry:tä ovat edustaneet johtaja C ja toimialapäällikkö D. C:n mukaan liittojen välisissä erimieli­syysneuvotteluissa, jotka olivat hyvin vapaamuotoisia, on keskusteltu yhdysmiehen oikeu­desta hänelle yhdysmieskauden aikana makse­tun suuruiseen palkkaan kuuden kuukauden ai­kana yhdysmieskauden päättymisen jälkeen. C:n muistaman mukaan myös työnan­tajan oikeudesta siirtää toimihenkilö alempipalkkaiseen tehtävään oli liittojen välillä keskus­teltu, mutta mahdollisesti vasta myöhemmin. Myös D:n mukaan liittojen välillä on kes­kusteltu yhdysmiehen oikeudesta yhdysmies­kauden aikana maksettuun palkkaan jälkisuojaa koskevaan määräyksen perusteel­la. D ei kuitenkaan varmuudella muistanut sitä, liittyi­vätkö MVL ry:n vaati­mukset vain jälkisuojaan. Todennäköistä D:n mukaan on, että neuvotteluissa käytiin läpi A:n yhdysmiesasemaan liittyvät vuoden 2006 tapahtumat.

Paikallisista erimielisyysneuvotteluista esitetty selvitys osoittaa, että neuvottelujen kohteena on ollut myös työnantajan oikeus siirtää toimihenkilö alempipalkkaiseen tehtävään. Samasta asiasta liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa on asia todistajien kertomin tavoin ollut myös esillä. Kun A:n yhdysmieskautena toimeenpannun siirron työehtosopimuksen mukaisuudesta on siten neuvoteltu työehtosopimuksen 42 §:n neuvottelujärjestystä koske­vien mää­räysten mukaisesti, työtuomioistuin on tutkinut kanteen myös siltä osin kuin se koskee tätä asiaa.

A:n siirtäminen tehtävästä toiseen

A:n mukaan hän oli keskustellut työnantajan edustajien kanssa siirrostaan tuotannon esimiehen tehtävästä QA Technicianin tehtävään kolmessa eri palaverissa. Työnantajan ta­holta oli ilmoitettu, ettei hän voinut jatkaa silloisessa tehtävässään ja esitetty mahdollisuutta jatkaa laatuteknikon tehtävässä. Muita vaihtoehtoja työnantaja ei ollut ilmoittanut eikä myöskään sitä, mitä tapahtuisi siinä tapauksessa, että hän ei suostu siirtymään työnantajan esittämään tehtävään. Koska muuta vaihtoehtoa ei ollut esitetty, oli A suostunut työn­antajan esi­tykseen. Uusi tehtävä oli vaativuudeltaan alempi kuin A:n aikaisempi tehtä­vä, mutta hänen palkkansa säilyi entisen suuruisena. A oli ilmoittanut siirrostaan alem­pipalkkaiseen työhön Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n edustajalle, mutta hän ei ollut riitauttanut siirtoaan sinä aikana, kun hän oli ollut uudessa tehtävässään. A:n muista­man mukaan hänen liiton edustajan kanssa käymässään keskustelussa ei tullut esille, että siirto olisi yhteistoimintasopimuk­sen vastainen. A:lle oli ollut yllätys, että hänen palk­kansa oli laskenut heti yhdys­mieskauden päättymisen jälkeen. Tässä yhteydessä oli myös herännyt kysymys, oliko yhdysmieskauden aikana tapahtunut siirto ollut alunpe­rinkään työ­ehtosopimuksen mukai­nen.

B:n mukaan A oli hänen yhteydessä vuonna 2006 tapahtuneen tehtävästä toi­seen siirtämisen johdosta. B:n mukaan hänen kantansa oli, että siirto ei ollut hyväk­syttävä. B ei muistanut kuitenkaan ottaneensa kantaa siihen, oliko siirto työehto­sopimuksen vastainen vai ei. Vaikka liitossa tilanne oli nähty ongelmallisena, ei sitä ollut tuolloin lähdetty riitauttamaan.

E on tullut Suomen Nestlé Oy:n palvelukseen vuoden 2005 toukokuussa ja hoitanut aluksi yhtiön Turun ja Turengin tehtaan henkilöstöasioita. Sittemmin hänet nimitettiin yh­tiön Turengin tehtaan henkilöstöpäälliköksi. Vuoden 2006 keväällä ja kesällä kävi ilmi, että A ei pärjännyt tuotannon esimiestehtävässään, minkä vuoksi hänen kanssaan käydyis­sä kehitys­keskusteluissa otettiin esille se, että hän voisi paremmin pärjätä muussa työssä. Elokuun lop­pupuolella käydyssä keskustelussa työnantajapuolelta esitettiin, että laadunvar­mistuksessa on vapautu­massa tehtävä. Keskustelussa tuli myös esille, että kun tehtävän tark­ka pisteytys on tiedossa, asiasta keskustellaan uudelleen ja sovitaan palkkauksesta. A oli yhdys­miesasemansa perusteella tietoinen eri teh­tävien pisteytyksestä ja palkkauksesta. A siir­tyi uuteen tehtävään 9.10.2006. Ennen siirtoa asiasta oli keskusteltu A:n kanssa viisi tai kuusi kertaa. Näissä keskusteluissa siirrosta ja palkkauksesta sovittiin työn­antajan ja A:n välillä. A ei ollut missään vaiheessa tuonut esille tyytymättömyyt­tään siir­toon, minkä vuoksi E oli hämmästynyt, kun A oli vuoden 2009 helmikuus­sa käy­dyissä erimielisyysneuvotteluissa ottanut esil­le mainitun asian.

F on vuodesta 2006 lähtien toiminut Nestlé Oy:n Turengin jäätelötehtaalla tuotantopäällikkönä, mitä ennen hän oli toiminut tehtaalla kunnossapitopäällikkönä ja toiminut aikaisemmin noin 20 vuoden ajan myös toimihenkilöiden yhdysmiehenä. Tehtaanjohtajan pyynnöstä F oli työnantajan edustajana osallistunut tehtaalla käytyihin kehitys­keskusteluihin. A:n kanssa käytyihin kehityskeskusteluihin hän oli osallistunut kol­me tai neljä kertaa. Näissä keskusteluissa käsiteltiin tarvetta luoda uusi organisaatio ja löy­tää uusi tehtävä kolmelle esimiehelle. A:n kanssa keskusteltiin QA Technicianin tehtä­västä ja mahdollisuudesta päästä tätä kautta erikoistehtäviin. A oli tietoinen siitä, että QA Technicianin tehtävä oli alempipalkkainen ja hänen kanssaan sovittiin palkan säilymi­sestä entisen suuruisena yhdysmieskauden ajan. F:n mukaan missään vaihees­sa ei tullut esille, että siirto olisi A:lle vastenmielinen. Uuteen tehtävään siirtymi­sestä so­vittiin A:n kanssa hyvässä yhteishengessä ja F:n saaman käsityksen mu­kaan A oli kokenut siirron helpottavana. Myös F:lle oli ollut yllätys se, että A oli riitauttanut siirron alkuvuonna 2009.

Siirto- ja jälkisuojamääräysten tulkinnasta esitetty selvitys

C:n mukaan yhteistoimintasopimukseen yhdysmiehen asemaa koskevat määräykset on aikanaan otettu keskusjärjestöjen välisistä luottamusmies- ja yhdysmiessopimuksista. Elintarviketeolli­suusliitto ry:n ja Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n välillä ei ole aikai­semmin käsitelty erimielisyyttä, jossa olisi ky­symys yhdysmiehen siirtoa koskevan mää­räyksen tulkinnasta. Työnantajaliiton tulkinnan mukaan mainittu määräys on nimenomaan palkkatakuumääräys, jolla turvataan yhdysmie­hen ansioiden säilyminen entisensuuruisena siirtotilanteissa. Yhteistoimintasopimuksen mukainen yhdysmiehen jälkisuoja koskee vain työsuhdeturvaa eikä sitä sovelleta palkkauk­seen.

D:n mukaan yhteistoimintasopimuksen 3.2. kohdan yhdysmiesten ja työsuojeluvaltuu­tetun asemaa koskevia määräyksiä tulkitaan samalla tavoin kuin työntekijöiden luottamus­miehiä ja työsuojeluvaltuutettua koskevia määräyksiä. Yhdysmiehen siirtoa koskevaa mää­räystä, jossa kielletään siirtäminen alempipalkkaiseen työhön, on tulkittu siten, että yhdys­mies voidaan siirtää toiseen työhön, jos palkka säilyy entisensuuruisena. Yhdysmiehen jälki­suojaa ei koske palkkausta vaan ainoastaan työsuhdeturvaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden yhteistoimintasopi­muksen 3.2. kohdassa on sovittu muun muassa siitä, että yhdysmiehenä, osastoyhdysmiehe­nä ja työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh­den saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tulles­saan. Esi­tetyn selvityksen mukaan yhdysmiehen asemaa koskevat määräykset on otettu alan sopi­mukseen keskusjärjestöjen välisistä luottamusmies- ja yhdysmiessopimuksista. C:n ja D:n mukaan mainittu määräys on työnantajapuolella ymmärretty palkkatakuu­määräykseksi. Työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä ei ole keskusteltu mää­räyksen tul­kinnasta, eikä liittojen välillä ole myöskään ollut esillä asiaan liittyviä erimielisyystap­auksia.

A on siirretty kesken luottamusmieskauden palkkaedut säilyttäen alemman vaativuus­luokituksen mukaiseen tehtävään. Siirron syyksi työnantaja on ilmoittanut sen, ettei A työnantajan näkemyksen mukaan pärjännyt silloisessa tuotannon esimiehen tehtävässään.

Työtuomioistuin on muun muassa tuomiossaan TT:1977-69, 1979-49 ja 1987-110, joissa on ollut kysymys vastaavansisältöisten yhdysmies- tai luottamusmiessopimuksen määräysten tulkinnasta, todennut, että määräys, jolla on kielletty siirtämästä luottamusmies huonompi­palkkaiseen työhön, edellyttää palkan säilyttämistä markkamääräisesti entisenä sekä myös palkkaryhmän ja palk­kauksen vaativuusryhmän säilyttämistä samoina kuin ne ovat olleet työntekijän tullessa vali­tuksi luottamusmieheksi. Tuomiossaan 1979-49 työtuo­mioistuin on katsonut, ettei luottamusmiessopimuksen kysymyksessä oleva määräys estänyt työnantajaa siirtämästä luottamusmiestä, säilyttäen hänen palkkauksensa perusteena olevan vaativuus­luokan entisenä, työhön, joka sinänsä kuuluu alempaan vaativuusluokkaan.

QA Technicianin tehtävän vaativuusluokitus on ollut alhaisempi kuin A:n ennen siir­toa hoitaman tuotannon esimiehen tehtävän vaativuusluokitus. Siirron jälkeen A:n palkkauksen perusteena oleva vaativuusluokitus on kuitenkin säilynyt entisellään ja hänelle on maksettu tuotannon esimiehen palkkauksen suuruista palkkaa yhdysmieskauden loppuun asti. Kysymys on tältä osin ollut työtuomioistuimen tuomiossa TT:1979-49 esillä olleeseen tapaukseen rinnastettavasta tapauksesta eikä tässä asiassa ole esitetty perusteita tulkita kysy­myksessä olevaa sopimus­määräystä toisin kuin mainitussa tuomiossa.

Siitä riippumatta, onko siirrosta katsottava sovitun A:n ja työnantajan välillä vai ei, työtuomioistuin edellä esitetyillä perusteilla katsoo, että työnantaja on yhteistoimintasopi­muksen mukaan voinut siirtää A:n palkkaedut säilyttäen alemman vaativuusluokituk­sen mukaiseen tehtävään. Perusteita kanteessa esitetyn vahvistusvaati­muksen hyväksymisel­le ei näin ollen ole.

Kanteessa on katsottu, että yhteistoimintasopimukseen sisältyvän yhdysmiehen jälkisuojaa koskevan määräyksen perusteella A:lle olisi tullut maksaa hänelle yhdysmieskautena maksetun tuotannon esimiehen palkan suuruista palkkaa myös yhdysmieskauden päättymi­sen jälkeen. Jälkisuojaa koskevat määräykset sisältyvät yhdysmiessopimuksen 3.3. kohtaan, jonka otsikkona on työsuhdeturva. Määräyksessä todetun mukaan työsuhdeturvaa koske­via määräyksiä on sovellettava yhdysmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimi­henkilöön kuusi kuukautta hänen kyseisen tehtävän päättymisen jälkeen. Jälkisuoja rajoittuu si­ten määräyksen selkeän sanamuodon mukaan vain työsuhdeturvaa koskeviin määräyksiin, eikä se koske muita yhdysmieheen sovellettavia määräyksiä. Työtuomioistuimella ei tämän asian yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella ole perusteita tulkita sopimusta sen sana­muodosta poikkeavalla tavalla. Näin ollen A:lla ei ole oi­keutta kanteessa vaadittuihin korvauksiin.

Suomen Nestlé Oy ei ole A:n siirron yhteydessä rikkonut yhteistoimintasopimuk­sen määräyksiä. Näin ollen myöskään Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole laiminlyönyt työehto­sopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Meijerialan Ammattilaiset MVL ry on velvollinen korvaamaan Elintarvi­keteollisuusliitto ry:n ja Suomen Nestlé Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on il­moitettu 3.794,20 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Meijerialan Ammattilaiset MVL ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Nestlé Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.794,20 eurolla, jolle on maksettava viivästys­korkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Rau­tiainen, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.