Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-32

Harjoittelija
Työehtosopimuksen tulkinta

Kysymys työnopastuslisän maksamista silloin, kun opastettavana on harjoittelija, joka ei ole yritykseen työsuhteessa.

Katsottu, että Kemianalan toimihenkilösopimuksen tarkoittamaa työnopastuslisää tulee maksaa työnantajan erikseen nimeämälle, oman toimensa ohella opastajana toimivalle toimihenkilölle myös silloin, kun opastettava uusi toimihenkilö suorittaa opintoihinsa liittyvää pakollista tai vapaaehtoista määräaikaista työharjoittelua. Kuultavana olleen yhtiön sisäiset ohjeet katsottu työehtosopimuksen vastaisiksi siltä osin kuin työnopastuslisää ei niiden mukaan maksettu harjoittelijoiden perehdyttämisestä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 32

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry

VASTAAJA

Kemianteollisuus KT ry

KUULTAVA

Viljavuuspalvelu Oy

ASIA

Työntekijän palkkaedut ym.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.12.2009
Pääkäsittely 18.1.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kemianteollisuus KT ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä 5.10.2007 - 30.4.2010 voimassa olevassa Kemianalan toimihenkilösopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

5. Työnopastuslisä

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä ja työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella perehdyttää ja opastaa uutta toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan perehdytykseen ja työnopastukseen käytetyltä ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei perehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palkkauksessaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastaminen kuuluu toimihenkilöiden normaaleihin työtehtäviin eikä mainittujen henkilöiden perehdyttämisestä ja opastamisesta makseta erillistä lisää.

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että:

• Kemianalan toimihenkilösopimuksen 3 §:n 5-kohdan 2 momentin tarkoittamaa työnopastuslisää tulee maksaa työnantajan erikseen nimeämälle, oman toimensa ohella opastajana toimivalle toimihenkilölle myös silloin, kun opastettava uusi toimihenkilö 1) on määräaikainen uusi toimihenkilö tai 2) suorittaa opintoihinsa liittyvää pakollista tai vapaaehtoista määräaikaista työharjoittelua, ja

• Viljavuuspalvelu Oy:n sisäiset ohjeet ovat työehtosopimuksen 3 §:n 5 kohdan 2 momentin vastaiset siltä osin kuin työnopastuslisää ei makseta harjoittelijoiden perehdyttämisestä.

Lisäksi kantaja on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Kemianteollisuus KT ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vielä kantaja vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukausi työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Työnopastuslisää koskeva työehtosopimusmääräys on uusi. Viljavuuspalvelu Oy:ssä on työehtosopimuksen muutoksen tultua voimaan otettu käyttöön sitä koskevat sisäiset ohjeet. Yhtiö on rajannut työnopastuslisän maksamisedellytyksiä niin, ettei lisää makseta harjoittelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta.

Työnopastuslisää ei ole maksettu esimerkiksi niissä tilanteissa, kun laborantit ovat esimiehensä määräyksestä oman toimensa ohella perehdyttäneet ja opastaneet Etelä-Savon ammattiopistossa opiskelevia toimihenkilöharjoittelijoita.

Työehtosopimusmääräyksen soveltamisalaa koskevan pöytäkirjamerkinnän mukaan työnopastuslisän ulkopuolelle jäävät vain työntekijät ja kesätyöntekijät, joiden perehdyttäminen ja opastaminen kuuluu toimihenkilöiden normaaleihin työtehtäviin. Työehtosopimusneuvotteluissa vastaajaliitto esitti, että erillistä työnopastuslisää ei makseta työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden opastamisen lisäksi myöskään erilaisten harjoittelijoiden perehdyttämisestä ja työnopastamisesta. Kantajaliitto torjui esityksen. Lopullisen tekstin pöytäkirjamerkinnästä poistettiin viittaus harjoittelijoihin, joten toimihenkilötehtävissä toimivien harjoittelijoiden opastaminen tuli korvattavuuden piiriin. Osapuolten tarkoituksena siis oli, että harjoittelu- tai työssäoppimisjaksoa suorittavien toimihenkilöharjoittelijoiden perehdyttämisestä ja opastamisesta tulee maksaa työnopastuslisää.

Vaatimus harjoittelijoiden opastamisen korvaamisesta oli erittäin tärkeä TU ry:lle, koska harjoittelijoita on yrityksissä paljon. Määräyksen pääsisältönä on opastamisesta aiheutuvan lisätyön korvattavuus. Nimenomaan harjoittelijoiden perehdyttämisestä aiheutuu paljon lisätyötä.

Kun Kemianteollisuus ry ei ole puuttunut jäsenyrityksensä selvästi virheelliseen toimintaan, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa mainitut opiskelijat ovat olleet suorittamassa opintoihinsa liittyvää harjoittelua, eivätkä he olleet työsuhteessa Viljavuuspalvelu Oy:hyn. Heitä opastaneille yrityksen laboranteille ei kuulunut maksaa työnopastuskorvausta.

Sanamuoto "uusi toimihenkilö" tarkoittaa työsuhteessa olevaa työntekijää. Oppilaitoksessa kirjoilla oleva opiskelija, joka on suorittamassa harjoittelua yrityksen ja oppilaitoksen välisen sopimuksen perusteella, ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta. Kun työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin, että harjoittelijoihin liittyvää mainintaa ei oteta pöytäkirjamerkintään, työnantajapuoli ei tarkoittanut laajentaa opastuslisää työsuhteisten ulkopuolelle. Ehdotettu maininta oli tarkoitettu vain selvennykseksi. Se, että opastuslisän maksamisen edellytyksenä on työsuhde, ilmenee suoraan työehtosopimuksen sanamuodosta.

Opastuslisän maksamisen perusteena on se, että sitä maksetaan rekrytoitavien henkilöiden perinpohjaisesta opastamisesta, ei mistä tahansa opastamisesta. Siksi työnantaja pitää tärkeänä että opastettava on nimenomaan työsuhteessa.

Työnantajan sisäinen menettelytapaohje ei alun perin ole kaikilta osin ollut työehtosopimuksen mukainen. Yritys on sittemmin korjannut ohjeistuksen vastaamaan työehtosopimuksen määräyksiä. Osittain virheellisellä ohjeistuksella ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta riidanalaisten tapausten ratkaisemisessa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kemianteollisuus ry:n esitys tekstimuutoksiksi Kemianalan toimihenkilösopimukseen 18.6.2007
2. TU ry:n esitys työehtosopimusneuvotteluissa 2007
3. TU ry:n tiedote jäsenille ja luottamushenkilöille 18.10.2007
4. Viljavuuspalvelu Oy:n ohje

Kantajan henkilötodistelu

1. Kemianalan sopimusalavastaava A, TU ry
2. Sektoripäällikkö B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Asiassa esitetty selvitys

Riita koskee työehtosopimuksen mukaisen työnopastuslisän maksamista silloin, kun opastettavana on harjoittelija, joka ei ole yritykseen työsuhteessa.

Asiassa on kuultu kantajan nimeäminä todistajina sektoripäällikkö B:tä ja sopimusalavastaava A:ta ja vastaajan nimeämänä todistajana työmarkkinajohtaja C:tä. Todistajat ovat kertoneet kiistanalaisen työehtosopimusmääräyksen solmimiseen liittyvistä, kesällä 2007 käydyistä neuvotteluista ja selostaneet näkemyksiään osapuolten tarkoituksesta.

Sektoripäällikkö B on kertonut, että työnopastuslisäkorvauksen saaminen työehtosopimukseen oli ollut yksi liiton keskeisistä neuvottelutavoitteista. Asian taustalla oli laaja jäsenkysely, josta ilmeni jäsenistön pitävän työnopastuslisää tärkeänä. Jo neuvottelujen alkuvaiheessa ilmeni, ettei työnantajaliitto suhtautunut työnopastuslisään täysin kielteisesti. Perehdyttämisestä suoritettavan korvauksen euromäärä saatiinkin sovituksi. Sen sijaan jouduttiin pitempään neuvottelemaan siitä, sisällytettäisiinkö harjoittelijoiden perehdyttäminen työnopastuslisän piiriin vai ei. Toimihenkilöliitto piti olennaisena sitä, että kaikkien toimihenkilötehtävissä työskentelevien harjoittelijoiden opastaminen tulisi korvattavaksi. Esimerkiksi lääketeollisuuden laboratorioissa on paljon harjoittelijoita. Sopimusalavastaava A oli tehnyt laajan selvityksen harjoittelijoiden käytöstä kemianteollisuudessa ja selostanut tuloksia työehtosopimusneuvotteluissa. Selvityksestä oli ilmennyt muun muassa, että yrityksissä on paljon sellaisia harjoittelijoita, jotka eivät ole työsuhteessa. Aluksi työnantajapuolelta vastustettiin lisän maksamista harjoittelijoiden opastamisesta sillä perusteella, että harjoittelijoita on erilaisia, kuten työsuhteisia ja työsuhdetta vailla olevia. Lopulta työnantajapuolen pääneuvottelija C oli todennut, että työnopastuslisästä voidaan sopia työntekijäpuolen esittämällä tavalla. Samalla varallaolokorvaus, josta myös oli neuvoteltu, ratkaistaisiin vastavuoroisesti työnantajapuolen esittämällä tavoin. Toimihenkilöpuolella tähän ratkaisumalliin suostuttiin. Kun työehtosopimusneuvotteluja jatkettiin kesälomien jälkeen, mainittuja korvauksia koskevaan asiaan ei enää palattu.

Sopimusalavastaava A on selostanut työehtosopimusneuvottelujen kulkua pitkälti samalla tavoin kuin kuin B. Aloite työnopastuslisän maksamista koskevaksi määräykseksi tuli toimihenkilöpuolelta. Työnantajapuoli esitti pöytäkirjamääräystä, jossa lisän ulkopuolelle rajattaisiin muiden ohella erilaisten harjoittelijoiden opastaminen. Tämän jälkeen A laati ja esitti neuvottelutilaisuudessa selvityksensä harjoittelijoiden käytöstä kemianteollisuudessa. Tilaisuudessa oli läsnä A:n nimeltä mainitsemat yhdeksän henkilöä, näiden joukossa työmarkkinajohtaja C. Käydyssä keskustelussa työnantajapuolelta esitettiin, että lisän piiriin kuuluvaa harjoittelijoiden opastamista rajattaisiin esimerkiksi koulutuksen pituuden tai koulutusalan perusteella tai sen mukaan, onko asianomainen työsuhteessa vai ei. Tällaiset rajaukset torjuttiin toimihenkilöpuolelta käytännössä mahdottomina toteuttaa. Asia päättyi siihen, että työnantajapuoli luopui esittämästään harjoittelijoita koskevasta rajauksesta ja toisaalta varallaolokorvausta koskevassa kysymyksessä suostuttiin työnantajan esitykseen.

Työmarkkinajohtaja C on kertonut, ettei hänellä ole muistikuvaa B:n selostamasta työnopastuslisän ja varallaolokorvauksen kytkennästä neuvotteluissa. Joka tapauksessa oli päästy sopimukseen siitä, että uusien toimihenkilöiden perehdyttämisestä maksetaan työnopastuslisää riippumatta siitä, onko toimihenkilö harjoittelija vai ei. Korvattavuuden piiristä rajattiin pois ainoastaan työntekijäasemassa olevat henkilöt sekä kesätyöntekijät. C:n mukaan harjoittelija-asia ei noussut mitenkään keskeiseksi kysymykseksi työnantajapuolen näkökulmasta. Ensin harjoittelijat olivat mukana määräyksen soveltamisalan rajausta koskevassa tekstiesityksessä, mutta myöhemmin tämä rajaus poistettiin toimihenkilöpuolen vaatimuksesta. Kysymys oli kuitenkin vain selvennyksestä. Tarkoituksena oli, että myös harjoittelijan opastamisesta maksetaan, jos hän on uusi toimihenkilö. Mitään erityistä keskustelua siitä, että "uudella toimihenkilöllä" tarkoitettiin nimenomaan työsuhteessa olevaa, ei käyty. C:n käsityksen mukaan tämä johtuu siitä, että jo termistä "uusi toimihenkilö" ilmenee, että asianomainen on työsuhteessa työnantajayritykseen. C katsoi tämän olevan niin itsestään selvää, ettei asian erityisempään pohtimiseen ollut työehtosopimusneuvotteluissa tarvetta.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena Toimihenkilöunioni TU ry:n tekstiesitykset kemianalan työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2007. Esitykseen on sisältynyt määräys opetuslisästä, jota maksettaisiin työnantajan erikseen määräämästä toisen toimihenkilön opastamisesta. Esitykseen liittyvän pöytäkirjamääräyksen mukaan lisää maksettaisiin myös jonkun toisen yrityksen toimihenkilön opastamisesta.

Kirjallisena todisteena on myös Kemianteollisuus ry:n 18.7.2007 tekemä esitys tekstimuutoksiksi kemianalan toimihenkilösopimukseen. Työnopastuslisää koskevaan määräykseen liittyy pöytäkirjamääräys, jonka mukaan lisää ei makseta työntekijöiden, kesätyöntekijöiden ja erilaisten harjoittelijoiden perehdyttämisestä.

Työtuomioistuimelle on vielä jätetty toimihenkilöliiton jäsenilleen 18.10.2007 lähettämä tiedote kemianalan uudesta työehtosopimuksesta. Tiedotteessa selostetaan työnopastuslisää koskevaa määräystä ja todetaan, että koulutettavan tulee olla toimihenkilö. Työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden kouluttamisesta lisää ei tiedotteen mukaan makseta, mutta erilaisten harjoittelijoiden opastamisesta lisä tulee maksaa.

Johtopäätökset

Työehtosopimuksen mukaan työnopastuslisää maksetaan uuden toimihenkilön perehdyttämisestä työympäristöön ja työtehtäviin. Vastauksen mukaan määräyksessä käytetty ilmaisu "uusi toimihenkilö" merkitsee sitä, että opastettavan on oltava työsuhteessa. Kantajan mukaan ilmaisu viittaa toimihenkilötehtäviä suorittavaan henkilöön ja koskee myös harjoittelijan opastamista silloinkin kun tämä ei ole työsuhteessa.

Työtuomioistuimen mielestä työnantajapuolen tulkinta on määräyksen sanamuotoa paremmin vastaava. Sanamuodon merkitystä jossakin määrin vähentää määräyksen syntyhistoria. Määräystä on esittänyt Toimihenkilöunioni TU ry, jonka tekstiesityksestä käy ilmi, että opastettava toimihenkilö olisi voinut olla myös jonkin muun yrityksen palveluksessa. Kun Kemianteollisuus ry puolestaan on esittänyt, että erilaisten harjoittelijoiden opastaminen rajattaisiin lisän maksamisen ulkopuolelle, on tällainen rajaus ollut asiallisesti tarpeellinen vain, jos harjoittelijoita muuten pidettäisiin määräyksessä tarkoitettuina toimihenkilöinä. Vielä voidaan todeta, että määräyksen mukaan lisää maksetaan työssä ja työympäristössä esiintyviin vaaroihin ja niiden torjuntaan perehdyttämisestä. Tältä osin työharjoittelua suorittava opiskelija on työturvallisuuslain säännöksissä pitkälti rinnastettu työsuhteessa olevaan henkilöön (4 §:n 1 mom. 1 kohta ja 2 mom.).

Harjoittelijoita koskeva kysymys on ollut työehtosopimusneuvotteluissa erikseen esillä. Sen jälkeen kun työnantajapuolelta on tehty edellä mainittu rajausesitys, toimihenkilöpuolelta on todistaja B:n ja A:n yksityiskohtaisten kertomusten mukaan tehty laajalti selkoa erilaisten harjoittelijoiden käytöstä kemianteollisuudessa. Tämän jälkeen käydyssä keskustelussa on työnantajapuolelta esitetty mahdollisuuksia vielä täsmentää mainittua rajausta. Lopulta Kemianteollisuus ry on luopunut koko esittämästään rajauksesta, kun toimihenkilöliitto on toisessa, varallaolokorvausta koskevassa kysymyksessä myöntynyt työnantajan esitykseen. Työtuomioistuin pitää uskottavana, että selostettu keskustelu on käyty, vaikka työmarkkinapäällikkö C ei yleisluonteisemmassa kertomuksessaan ole sitä vahvistanut tai muistanut. Toisaalta C ei ole kertonut työnantajapuolelta tuodun nimenomaisesti esiin, että harjoittelijan on oltava työsuhteessa, vaan tämä on C:n mukaan ollut itsestään selvää.

Todistajien mukaan kemianteollisuuden yrityksissä on usein harjoittelijoita, ja näistä yli puolet on työsuhdetta vailla. Toimihenkilöliitto on neuvotteluissa vaatinut työnopastuslisän maksamista myös harjoittelijoiden opastamisesta ja työnantajapuoli on myöntynyt vaatimukseen tekemättä asiassa mitään työsuhteen olemassaoloa koskevaa varaumaa. Tässä tilanteessa toimihenkilöpuoli on työtuomioistuimen mielestä voinut määräyksen sanamuodosta huolimatta perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että lisä on sovittu maksettavaksi myös toimihenkilötehtäviä harjoittelevien opiskelijoiden perehdyttämisestä. Esitettyä tulkintaa puoltaa työtuomioistuimen mielestä myös määräyksen tarkoitus. Määräyksen mukaista lisää maksetaan perehdyttämisestä, jota toimihenkilö tekee oman toimensa ohella. Perehdyttämisestä aiheutuvaan lisätyöhön ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan vaikuta se, onko perehdytettävä henkilö työsuhteessa vai ei.

Kanteessa esitetty työehtosopimuksen tulkintaa koskeva vahvistusvaatimus on edellä esitetyistä syistä perusteltu. Viljavuuspalvelu Oy:n sisäiset ohjeet ovat työehtosopimuksen työnopastuslisää koskevan määräyksen vastaiset siltä osin kuin lisää ei ohjeen mukaan makseta harjoittelijoiden perehdyttämisestä.

Asia on kuitenkin ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei Kemianteollisuus ry:n voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan, kun yhdistys on tukenut jäsenyrityksensä menettelyä kolmen harjoittelijan opastamista koskevassa asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työ­tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Toimihenkilöunioni TU ry:n on jutun voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Kemianalan toimihenkilösopimuksen 3 §:n 5-kohdan 2 momentin tarkoittamaa työnopastuslisää tulee maksaa työnantajan erikseen nimeämälle, oman toimensa ohella opastajana toimivalle toimihenkilölle myös silloin, kun opastettava uusi toimihenkilö suorittaa opintoihinsa liittyvää pakollista tai vapaaehtoista määräaikaista työharjoittelua.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Viljavuuspalvelu Oy:n sisäiset ohjeet ovat työehtosopimuksen 3 §:n 5 kohdan 2 momentin vastaiset siltä osin kuin työnopastuslisää ei makseta harjoittelijoiden perehdyttämisestä.

Toimihenkilöunioni TU ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Äimälä, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.