Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-61

Työajan lyhentäminen
Työehtosopimuksen rikkominen
Työllistymisvapaa
Valvontavelvollisuus

Työehtosopimuksen mukaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotulla työntekijäl­lä oli irtisanomisen tapahduttua oikeus työllistymisvapaaseen ilman ansion menetystä.

Työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta työnteki­jöille työajan lyhennyskorvaukset työllistymisvapaan ajalta.

Kun kysymys työnantajan velvollisuudesta maksaa työajan lyhennyskorvaukset myös työl­listymisvapaiden osalta on ollut tulkinnanvarainen, ei työnantaja ollut kuitenkaan tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 61

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry

VASTAAJAT

Puusepänteollisuus ry
Novart Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.3.2010
Pääkäsittely 17.5.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puu- ja erityisalojen liitto ry:n ja Puusepänteollisuus ry:n välisen ajaksi 22.10.2007 - 31.3.2010 tehdyn työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevassa 6 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:

6.1 Yksi- ja kaksivuorotyö
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6.1.3 Työajan lyhentämiskorvaus

Työajan lyhentämiseen oikeutetulle maksetaan työajan lyhennyskorvausta si­ten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta kor­vauksen, jonka suuruus on 5,9 % työntekijän työehtosopimuksen 13.1 §:n mu­kaisesta keskituntiansiosta.

Yrityksissä, joissa ei ole käytössä prosentuaalinen työajan lyhennyskorvaus, maksetaan helatorstaiviikon palkanmaksun yhteydessä 8 tunnin ylimääräinen palkka.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6.4 Yleiset määräykset

6.4.1 Työajan lyhentäminen

Työajan lyhentäminen ja siitä maksettavat korvaukset perustuvat STK:n ja SAK:n väliseen sopimukseen 15.3.1986.

Työajan lyhentämiskorvaukset koskevat myös työnantajan korvaamaa matkus­tamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnanta­ja maksaa sairausajan palkkaa.

Työajan lyhentämiskorvausta ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuk­sen 13 §:n mukaista keskituntiansiota

Ellei paikallisesti ole sovittu maksuajankohdista toisin, työajan lyhentämiskor­vaus maksetaan palkkakausittain palkanmaksun yhteydessä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
13 § Palkkausta koskevia erityismääräyksiä

13.1 Keskituntiansio

Keskituntiansiolla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa päättynyttä palkan­maksukautta edeltäneen palkanmaksukauden säännölliseltä työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota ilman vuorotyö- ym. lisiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen liitteeksi VI otettu työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli sisältää muun ohella seuraavan kohdan:

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi­keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoi­mapoliittiseen koulutukseen

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa Novart Oy:n rikkoneen puusepänteollisuuden työehtosopimuksen liitteen VI määräystä, kun yhtiö on jättänyt maksamatta taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisa­nomilleen työntekijöille puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 6.1.3 kohdan en­simmäisen kappaleen ja 6. 4.1 kohdan toisen kappaleen mukaisen työajan lyhennyskorvauk­sen työllistymisvapaiden ajalta,

• tuomitsee Novart Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuk­sen tietensä rikkomisesta ja

• tuomitsee Puusepänteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 § nojalla hyvityssakkoon val­vontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

• velvoittaa Puusepänteollisuus ry:n ja Novart Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen laskettuna kuu­kauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2005 - 2007 sovittiin työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista. Toimintamallilla pyritään nopeuttamaan taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottujen uudelleen työllistymistä. Toimintamalli perustuu työnantajan, työn­tekijöiden ja työvoimaviranomaisten entistä tiiviimpään yhteistyöhön irtisanomisten yhtey­dessä. Tulopoliittisen sopimuksen edellyttämät lakimuutokset koskivat muun muassa työso­pimuslakia, yhteistoimintalakia, julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia ja työttömyys­turvalakia.

Työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukaan irtisanotulla on oikeus täyteen palkkaan työllisty­misvapaan ajalta. Lain esitöiden mukaan (HE 48/2005) ”työllistymisvapaan ajalta työnanta­ja maksaisi työntekijälle täyden palkan, jonka suuruus määräytyisi, mitä sairausajan palkasta on työsopimuslain 2 luvun 11 § säädetty tai mitä työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on asiasta sovittu”. Puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole määritelty työllisty­misvapaan ajalta korvattavaa ansionmenetystä, joten palkka määräytyy työsopimuslain 2:11 §:n mukaisesti. Koska kyseisen lainkohdan mukainen sairausajan "täysi palkka" määräytyy kulloinkin sovellettavan työehtosopimuksen mukaan, työllistymisvapaan palkka määräytyy puusepänteollisuuden työehtosopimuksen sairausajan palkan mukaan. Työehtosopimuksen 6.4.1. kohdan mukaan työajan lyhennyskorvaukset koskevat myös aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Korkeimman oikeuden tuomiosta KKO 1997:180 ja työtuomioistuimen tuomiosta TT:2007-4 ilmenee myös, että lähtökohtaisesti irtisanomisajalta maksettavaksi erääntyvä palkka mää­räytyy samalla tavoin kuin työssä oltaessa,

Novart Oy:ssä käytiin yhteistoimintaneuvottelut 12.9.2008 ja 24.10.2008 välisenä aikana. Neuvotteluissa käsiteltiin taloudellisen ja tuotannollisen tilanteen heikkenemistä ja tästä johtuvaa tarvetta keskittää yhtiön toiminta yhteen tehtaaseen, mistä aiheutui tarve mahdolli­siin lomautuksiin ja irtisanomisiin. Työnantaja toimitti selvityksen päättyneistä neuvotteluis­ta 28.10.2008 ja päätöksensä 30.10.2008.

Neuvottelussa 14.10.2008 henkilöstöryhmät ehdottivat työnantajalle sosiaalipakettia mah­dollisesti irtisanottavien tueksi. Työnantaja painotti, että työntekijöiden ja työnantajan välis­tä yhteistyötä määrittävät kaikissa olosuhteissa ensisijaisesti työehtosopimukset ja työlain­säädäntö. Työnantaja lupasi kuitenkin harkita sosiaalipakettiehdotusta ja palata asiaan tule­vissa neuvotteluissa.

Neuvottelussa 22.10.2008 työnantaja esitteli oman ehdotuksensa tukipaketiksi, jota täsmen­nettiin 24.10.2008 pidetyssä neuvottelussa. Työllistymisvapaista tehtiin Novart Oy:ssä so­vellettava ohje, jossa todetaan irtisanottujen oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä.

Ensimmäisten irtisanomisten yhteydessä 13.12.2008 pääluottamusmies ja palkanlaskija kä­vivät läpi, mitä työntekijöille tulee maksaa lopputilissä. Tällöin kävi ilmi, ettei työnantaja maksa työajan lyhennyskorvausta työllistymisvapaatunneilta ja ettei kyseisiltä tunneilta ker­ry työajan lyhennyskertymää. Pääluottamusmies jatkoi neuvottelua asiasta tuotantopäälli­kön kanssa. Tuotantopäällikkö yhtyi palkanlaskijan näkemykseen. Sen sijaan pääluottamus­mies katsoi työllistymisvapaatuntien kerryttävän sekä työajan lyhennyskorvausta että työ­ajan lyhennyskertymää.

Asiasta keskusteltiin useita kertoja kevään 2009 aikana, mutta osapuolten kanta ei muuttu­nut. Pääluottamusmies ja tuotantopäällikkö tekivät erimielisyysmuistion 29.4.2009. Työnan­tajan neuvotteluissa esittämä viittaus työehtosopimuksen kohtiin 6.2.2. ja 6.3. ei ole perus­teltu, koska yhtiön Forssan tehtaalla säännöllinen työaika on maanantaista perjantaihin kel­lo 7 - 15.30. Liittojen väliset neuvottelut käytiin 16.6.2009.

Työllistymisvapaa on täysin verrattavissa tunteihin, jotka ovat myös säännöllistä työaikaa ir­tisanomisaikana. Siten työllistymisvapaatunneilta ei saa koitua ansionmenetystä. Tulkinta vastaa yleistä käytäntöä useissa yrityksissä. Esimerkiksi Vapo Oy:n Forssan sahalla, Helka­ma Forste Oy Forssan tehtaalla, Finlayson Oy:ssä ja Reebok Finland Oy:ssä työllistymisva­paatunnit ovat kerryttäneet työajan lyhennyskorvausta/kertymää kuten oltaessa työssä irtisa­nomisaikana. Edellä mainituista yrityksistä Reebok Finland Oy:ssä sovelletaan puusepän­teollisuuden työehtosopimusta. Puusepänteollisuus ry:n jäsenyrityksissä Karelia Upofloor Oy:n Nastolan ja Heinolan tehtailla sekä Isku Oy:ssä menettely on myös ollut Puu- ja eri­tyisalojen liitto ry:n tulkinnan mukainen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuus ry ja Novart Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Puusepänteollisuus ry ja Novart Oy ovat vaatineet Puu- ja erityisalojen liitto ry:n velvoitta­mista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Puusepänteollisuus ry:n ja Puu- ja erityisalojen liitto ry:n välisessä työehtosopimuksessa ei ole sovittu siitä, että työnantaja maksaa työajan lyhentämiskorvausta työehtosopimuksen 6.1.3, 6.2.2 tai 6.3 kohdan perusteella työllistymisvapaalla olevalle työntekijälle. Novart Oy ei ole myöskään yhteistoimintaneuvottelujen tai irtisanomisten yhteydessä sopinut siitä, että se maksaa työajan lyhentämiskorvausta työllistymisvapaalla olevalle työntekijälleen.

Alalla ei ole vakiintunutta käytäntöä lyhentämiskorvauksen maksamisesta työllistymisva­paalla olevalle työntekijälle.

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen pääsäännön mukaan työajan lyhentämisestä ai­heutuva ansionmenetys korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta korvauksen, jonka suuruus riippuu työaikamuodosta.

Työehtosopimuksessa on erikseen sovittu, että työajan lyhentämiskorvaukset koskevat työn­antajan korvaamaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta sekä sitä ai­kaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu siitä, että työajan lyhentämiskorvaukset koskevat aikaa, jolloin työntekijä käyttää oikeuttaan työl­listymisvapaaseen.

Liittojen välillä ei ole sovittu työnantajan velvollisuudesta maksaa palkka työllistymisva­paan ajalta sen suuruisena, mitä sairausajan palkasta on työehtosopimuksessa sovittu. Työ­ehtosopimuksen määräyksistä ilmenee, että työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansion­menetystä. Koska työajan lyhentämiskorvaukset eivät koske työllistymisvapaan aikaa, palk­ka maksetaan enintään työehtosopimuksen 13 §:n mukaisen keskituntiansion suuruisena.

Hallituksen esityksessä (HE 48/2005) oleva perustelu työllistymisvapaan palkan suuruudes­ta ja rinnastamisesta sairausajan palkkaan koskee vain niitä tilanteita, joissa työnantaja mak­saa sairausajan palkan työsopimuslain 2 luvun 11 §:n säännöksen perusteella. Muuta päätel­mää ei hallituksen esityksestä voida tehdä, kun kysymys on työehtosopimuksen tulkinnasta.

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin ottaminen osaksi työehtosopimusta ei siten tarkoittanut, että sopimusosapuolet olisivat samalla sopineet työajan lyhentämiskorvausten koskevan myös työllistymisvapaan aikaa tai, että työllistymisvapaan ajalta palkka maksettai­siin samansuuruisena kuin työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkka.

Sairausajan palkan laskentaa on muutettu 1.10.2008 lukien siten, etteivät lisät vaikuta sai­rausajan palkkaan. Muutoksen yhteydessä liittojen välillä ei ole sovittu työllistymisvapaan palkan suuruudesta. Sen sijaan Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut mekaanisen metsä­teollisuuden työehtosopimukseen muutosta, jonka perusteella työajan lyhentämiskorvausta on vaadittu työllistymisvapaalla olevalle työntekijälle. Kyseisen voimassa olevan työehtoso­pimuksen työajan lyhentämiskorvausta koskeva määräys vastaa tältä osin puusepänteolli­suuden työehtosopimusmääräystä.

Asiassa ei ole kysymys työntekijälle syntyneen vahingon korvaamisesta, koska työntekijällä on ollut mahdollisuus tehdä työtä irtisanomisaikanaan työllistymisvapaan käyttämisen sijas­ta. Työnantaja ei estänyt työntekijää työskentelemästä eikä palkan ansaitsematta jääminen ole johtunut työnantajasta. Siten asiassa ei ole kyse irtisanomisajan palkan menettämisestä aiheutuneen vahingon korvaamisesta työntekijälle.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Esitys Novart Oy:n sosiaalipaketiksi ja muista yt-menettelyssä sovittavista asioista
2. Pöytäkirja 7/2008, yhteistoimintaneuvottelu 14.10.2008
3. Pöytäkirja 9/2008, yhteistoimintaneuvottelu 22.10.2008

4. Työllistymisvapaata koskeva ohje

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. 29.4.2009 päivätty paikallinen erimielisyysmuistio
2. Liittojen välinen erimielisyyspöytäkirja 16.6.2009 käydyistä neuvotteluista

Kantajan henkilötodistelu

1. Vaihetyöntekijä A
2. Työehtosihteeri B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Talousjohtaja C
2. Varatuomari D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen liitteenä oleva työllistymisen ja muutosturvan toi­mintamalli sisäl­tää määräyksen, jossa todetaan, että jos irtisanomisen tapahduttua ei ole muuta sovittu, työn­tekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irti­sanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloittei­seen työpaikan ha­kuun ja työhaastatteluun tai muuhun edelle jäljennetystä määräyksestä il­menevään työllisty­mistä edistävään toimintaan.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Novart Oy menetellyt edellä mainitun määräyksen vastaisesti jättäessään maksamatta taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisa­nomilleen työntekijöille puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 6.1.3 kohdan en­simmäisen kappaleen ja 6. 4.1 kohdan toisen kappaleen mukaisen työajan lyhennyskorvauk­sen työllistymisvapaiden ajalta.

Työehtosopimusmääräysten tausta ja tarkoitus

Puu- ja erityisalojen liitto ry:n työehtosihteerin B:n mukaan muutosturvaa koskevat määräykset on otettu puusepänteollisuuden työehtosopimuksen liitteeksi vuonna 2005 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa keskusjärjestöjen tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti. Kysymyksessä oleva liite otettiin sellaisenaan osaksi työehtosopimusta, eikä työehtosopimusneuvotteluissa keskusteltu siitä, miten työllistymisvapailta maksettava palkka määräytyy. Työajan lyhennyskorvaukset ovat säännölliseltä työajalta maksettavia li­siä. Työehtosopimus lähtee siitä, että irtisanomisajalta työntekijälle maksetaan täysi palkka, mikä sisältää myös työehtosopimuksen mukaiset työajan lyhennyskorvaukset. Puu- ja eri­tyisalojen liitto ry on sittemmin käydyissä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa esittänyt työehtosopimukseen otettavaksi nimenomaista mää­räystä siitä, että työllistymisvapailta maksettavaan palkkaan sisältyy myös työajan lyhen­nyskorvaus. Esitys on tehty Novart Oy:ssä syntyneen erimielisyyden jälkeen ja sillä on ha­luttu varmistaa työntekijäliiton oikeaksi katsoma tulkinta myös mekaanisen metsäteollisuu­den työehtosopimuksen piirissä.

D on osallistunut Puusepänteollisuus ry:n edustajana työehtosopimusneuvotte­luihin, joissa sovittiin muutosturvaa koskevien määräysten ottamisesta työehtosopimuk­seen. Tässä yhteydessä ei keskusteltu erikseen siitä, miten työllistymisvapailta aiheutuva ansionmenetys korvataan. Tarkoituksena oli, että ansionmenetys korvataan samalla tavoin kuin se yleensäkin korvataan. Työajan lyhennys on kysymyksessä olevalla sopimusalalla jär­jestetty yleisestä käytännöstä poikkeavasti siten, että työajan lyhennysvapaat sinänsä ovat palkattomia. Lyhennysvapaat on korvattu työntekijöille maksamalla tietty prosenttimäärä palkasta jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Korvausprosentti on laskettu matemaattisesti, mistä johtuen työajan lyhennyskorvauksen maksaminen muilta kuin työehtosopimuksessa nimen­omaisesti sovituilta ajoilta vie pohjan pois sovitulta järjestelmältä. Työehtosopimuksessa on nimenomaisesti sovittu siitä, että sairausajalta maksetaan työajan lyhennyskorvaukset. Kos­ka työllistymisvapaat ovat työntekijän omasta aloitteestaan ottamia vapaita, ei niiltä D:n näkemyksen mukaan kuulu maksaa työajan lyhennyskorvauksia. Jos työehtosopimuksessa on sovittu ansionmenetyksen korvaamisesta, ajatuksena yleensä on ollut, että työntekijän kuuluisi saada suurin piirtein sama palkka kuin työssä oltaessa.

D:n mukaan Puusepänteollisuus ry:llä on noin 60 jäsenyritystä, joista viidessä tai kuu­dessa on yli sata työntekijää. Suurin osa jäsenyrityksistä on muutaman kymmenen työnteki­jän yrityksiä. Työsuhdeasioiden hoitaminen yrityksissä on vaihtelevaa. Irtisanomisasiat ovat sellaisia, jotka suuret työnantajat pyrkivät hoitamaan noudattaen työntekijöiden kannalta pehmeää menettelyä. D on jäänyt pois työnantajaliiton palveluksesta vuonna 2007, eikä hänellä ollut tietoa siitä, miten yritykset ovat käytännössä menetelleet nyt riidanalaises­sa kysymyksessä.

Sopimuksen soveltaminen Novart Oy:ssä

Novart Oy:n työntekijöiden pääluottamusmiehenä toimiva A on osallistunut yhtiössä vuoden 2008 syksyllä käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka ovat koskeneet työvoiman vähentämistä taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuen. Neuvotteluissa keskusteltiin muun muassa työajan lyhennyskorvausten ja kertyneiden lisien maksamisesta. Työnantaja oli keskusteluissa todennut, että asiassa menetellään työehtosopimuksen mukai­sesti. Keskusteluissa todettiin työehtosopimuksen lähtevän siitä, että työntekijöillä on oi­keus työllistymisvapaisiin ilman ansionmenetystä. Tässä yhteydessä todettiin, että työllistym­isvapailta palkka maksetaan kuten oltaessa työssä irtisanomisaikana. Neuvotteluissa oli nimenomaisesti esillä työajan lyhennyskorvausten maksaminen työllistymisvapailta ja työn­antaja oli luvannut, että korvaukset maksetaan.

Novart Oy:n talousjohtajan toimiva C on osallistunut työnantajan edustajana yhtiös­sä vuonna 2008 käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Neuvotteluissa ei sovittu mitään työl­listymisvapailta maksettavasta palkasta, vaan työnantajan lähtökohta oli, että asiassa mene­tellään työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantajan kanta oli, että työllistymisvapailta ei ker­ry työajan lyhennyksiä. Tämä kanta kerrottiin myös työntekijöille. C:n näkemyksen mu­kaan työehtosopimuksen määräyksellä ilman ansionmenetystä tarkoitetaan sitä, että työn­tekijän ansiot eivät alene eli palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. Vasta tämän vuo­den maaliskuussa C oli kuullut työntekijäpuolen kannasta, jonka mukaan yhteistoiminta­neuvotteluissa olisi sovittu siitä, että työllistymisvapailta maksetaan työajan lyhennyskor­vaukset.

Arviointi ja johtopäätökset

Keskusjärjestöjen välisen tulopoliittisen sopimuksen liitteeksi otettu työllistymisen ja muu­tosturvan toimintamalli liittyy työsopimuslain muutokseen (23.6.2005/456), jolla lain 7 lu­vun 12 §:ään on otettu säännös työntekijän oikeudesta työllistymisvapaaseen. Lainsäännös poikkeaa toimintamallin määräyksestä siten, että lain mukaan työntekijällä on oikeus vapaa­seen täydellä palkalla, kun taas toimintamallin mukaan työntekijällä on oikeus vapaaseen il­man ansionmenetystä. Hallituksen esityksen mukaan (HE 48/2005) työllistymisvapaan ajalta työnantaja maksaisi työntekijälle täyden palkan, jonka suuruus määräytyisi, mitä sai­rausajan palkasta on työsopimuslain 2 luvun 11 §:ssä säädetty tai mitä työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu. Työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännös sinänsä on pakotta­va niin, että siitä ei voida työsopimuslain 13 luvun 7 §:n nojalla poiketa työehtosopimuksin.

Työehtosopimuksen työajan lyhentämistä koskevissa määräyksissä on sovittu siitä, että työ­ajan lyhennyskorvaukset maksetaan säännöllisen työajan työtuntien li­säksi myös työnanta­jan korvaamalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jol­ta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Siinä vaiheessa kun puusepänteollisuuden työeh­tosopimuksen liitteeksi on vuonna 2005 otettu työllistymisen ja muutosturvan toimintamall­ia koskevat määräykset, ei työehtosopimukseen osallisten välillä ole keskusteltu, miten työllistymisvapaiden ajalta maksettava ansionmenetyksen korvaus määräytyy eikä siten myöskään siitä, maksetaanko siltä ajalta työajan lyhennyskorvaukset. Asian tulkinta on siten tältä osin jäänyt keskusjärjestöjen sopimuksen varaan.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, että keskusjärjestöjen välisestä työllisty­misen ja muutosturvan toimintamallista sovittaessa työllistymisvapailta maksettavan ansion­menetyksen korvaamisen osalta olisi ollut tarkoitus poiketa siitä, mitä työsopimuslaissa on asiasta säädetty. Sopimuksessa käytetyn sanonnan ilman ansionmenetystä voidaan siten tul­kita vastaavan sisällöltään sitä, mitä työsopimuslaissa on tarkoitettu täydellä palkalla. Täysi palkka on työtuomioistuimen mielestä parhaiten ymmärrettä­vissä siten, että sillä tarkoitetaan samaa palkkaa kuin minkä työntekijä olisi saanut työssä ol­lessaan. Näin ollen työtuomiois­tuin katsoo Puu- ja erityisalojen liitto ry:n tulkinnan työnan­tajapuolen omaksumaa tulkintaa paremmin vastaavan sitä, mitä määräyksestä sovittaessa on tarkoitettu.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo puusepänteollisuuden työehtosopimuk­sen oikeaksi tulkinnaksi, että työllistymisvapaiden ajalta on maksettava myös työajan lyhen­nyskorvaus. Novart Oy on siten menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään mak­samatta lyhennyskorvaukset taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanom­illeen työnteki­jöille.

Kun kysymys työnantajan velvollisuudesta maksaa työajan lyhennyskorvaukset myös työl­listymisvapaiden ajalta on ollut tulkinnanvarainen, ei Novart Oy:n voida katsoa menettelyl­lään rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tul­kinnanvaraisuuden vuoksi ei myöskään Puusepänteollisuus ry:n voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta saat­taa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä ilmenevän oikeusohjeen mukaan työtuomioistuin määrää, että asianosaiset saavat pi­tää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Novart Oy on rikkonut puusepänteollisuuden työehtosopi­muksen liitteen VI määräystä jättäessään maksamatta taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisa­nomilleen työntekijöille puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 6.1.3 kohdan en­simmäisen kappaleen ja 6. 4.1 kohdan toisen kappaleen mukaisen työajan lyhennyskor­vauksen työllistymisvapaiden ajalta.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Äimälä, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Kun otetaan huomioon se, että työajan lyhennyskorvaus on tosiasiassa palkkaa aikanaan an­nettavilta työaikaa lyhentäviltä vapaapäiviltä, työajan lyhennyskorvauksen maksaminen vas­toin työehtosopimuksen sanamuotoa työllistymisvapaan osalta edellyttäisi ainakin sitä, että työllistymisvapaa kerryttäisi työajan lyhennysvapaita. Tästä ei työehtosopimuksessa ole so­vittu ja työehtosopimusosapuolet ovat erimielisiä asiasta. Kantaja ei ole näyttänyt mitään muuta perustetta sille, että työllistymisvapaa kerryttäisi työajan lyhentämisvapaita, jolloin ei ole perustetta sille, että työllistymisvapaan ajalta maksettavaan ansionmenetyksen korvauk­seen tulisi sisällyttää myös työajan lyhennyskorvaus. Näin ollen katson, että ansionmenetys työllistymisvapaan osalta tulee korvata keskituntiansion mukaisena. Novart Oy ei ole siten menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti, minkä vuoksi hylkään kanteessa esitetyt vaatimukset. Oikeudenkäyntikulujen osalta yhdyn tuomioon.