Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-80

Lomauttaminen

Tarjolla olleen työn vähentymisen johdosta työnantajalla oli asialliset syyt siirtää varastonhoitajan tehtävät huoltoasentajan tehtäväksi tämän omien tehtävien ohella. Vaikka varastonhoitajan tehtävät olivat muodostaneet huomattavan osan huoltoasentajan tehtävistä, työnantajalla oli työehtosopimuksessa edellytetyt perusteet lomauttaa varastonhoitaja.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 80

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry

KUULTAVA

YIT Kiinteistötekniikka Oy

ASIA

Työehtosopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.5.2010
Pääkäsittely 8.6.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 13.11.2007 allekirjoitetussa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 2007-2010 työsuhdetta koskevassa 5 §:ssä on muun muassa seuraavat määräykset:

Työsuhdeturva

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että talotekniikka-alalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa, että YIT Kiinteistötekniikka Oy:n tulee maksaa A:lle työehtosopimuksen nojalla lomautusajalta 2.-16.2.2009 täysi palkka.

Sähköalojen ammattiliitto ry on lisäksi vaatinut, että Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n tulee korvata Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

YIT Kiinteistötekniikka Oy on lomauttanut 2.2.2009 lukien toistaiseksi palveluksessaan olleen varastonhoitaja A:n. Samaan aikaan hänen tehtäviään hoitamaan on ollut nimettynä toinen henkilö. Tämä on pääsääntöisesti hoitanut A:n tehtäviä. A on kutsuttu takaisin töihin 17.2.2009.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana sovellettavan työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on saman lain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen syy työsopimuksen irtisanomiseen tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä sopivaa muuta työtä tai koulutusta ole kohtuudella järjestettävissä.

Tunti-ilmoituksista selviää, että varastomiehen työt työpaikalla eivät todellisuudessa ole vähentyneet. Toinen henkilö vain on tehnyt niitä melkein täysipäiväisesti. Työnantaja on kertonut lomauttamisen tapahtuneen taloudellistuotannollisella perusteella. Työnantaja ei ole A:n lomauttamisen perusteluissa edes viitannut hänen töidensä vähentymiseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on vastauksessaan, johon YIT Kiinteistötekniikka Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperusteiden osalta kyse on nimenomaan työnantajan tarjottavissa olevan työn vähentymisestä.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:ssä on käyty valtakunnalliset yt-neuvottelut, jotka ovat päättyneet 16.1.2009. Neuvotteluiden tuloksena päädyttiin muun muassa lomauttamaan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä varastonhoitaja A. Lomautusilmoitus annettiin 16.1.2009 ja ilmoituksen mukaisesti toistaiseksi voimassa oleva lomautus alkoi 1.2.2009.

Tarkasteltavalla ajanjaksolla sekä huoltoasentajan että varastonhoitajan tehtävät olivat vähentyneet, joten töiden uudelleenjärjestely oli perusteltua. Varastonhoitajan tehtäviä oli aiempaa vähemmän siksi, että työmaiden väheneminen oli vähentänyt tavaravirtoja. Lisäksi varaston käyttöastetta oli vähennetty muin järjestelyin siten, että päivystävää varastonhoitajaa ei ole ollut varastolla perusteltua pitää. A:ta puheena olevan lomautuksen aikana sijaistanut huoltoasentaja on hoitanut varastonhoitajan tointa oman toimensa ohella päivystämättä varastolla.

Huoltoasentaja on hoitanut A:n tehtäviä oman toimensa ohella, koska hänen varsinaiset huoltoasennustehtävänsä olivat vähentyneet merkittävästi. Huoltoasentajan pitäminen työssä oli perusteltua, koska hänen toimenkuvansa mukaiset huoltoasennustehtävät on hoidettava asianmukaisesti, vaikka niitä olisikin vain vähän. Huoltoasentaja kykenee hoitamaan varastonhoitajan tehtäviä, mutta varastonhoitaja ei kykene hoitamaan huoltoasentajan tehtäviä. Edellä esitetyistä syistä työnantaja päätyi ratkaisuun, jossa huoltoasentaja hoitaa sekä omat että A:n työtehtävät.

Taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperusteiden olemassaolon vuoksi a on ollut lomautettuna suurimman osan vuodesta 2009. Tavaravirtojen vähenemisen vuoksi varaston toiminta on voitu järjestää tavalla, joka ei ole varastonhoitajaa edellyttänyt. Nyt tarkasteltavat viikot (7 ja 8) ovat sijoittuneet varaston toiminnan uudelleenorganisointijakson alkupäähän. Tuon lyhyen jakson aikana varastolla on katsottu tarpeelliseksi pitää huoltoasentajaa vastuuhenkilönä. Hän on kuitenkin hoitanut tehtävää oman toimensa ohella varastolla päivystämättä. Tämän tarpeen päätyttyä ja huoltoasentajan varsinaisten huoltoasennustehtävien lisäännyttyä hän ei enää ole varastoa hoitanut.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Huoltoasentajan tuntikortit viikoilta 4-7

Vastaajan kirjallinen todiste

1. Varastonhoidosta aiheutuneet palkkakulut vuonna 2009
2. A:n lomautusajat vuonna 2009

Kantajan henkilötodistelu

1. Varastonhoitaja A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Aluepäällikkö B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko YIT Kiinteistötekniikka Oy:llä ollut työehtosopimuksessa edellytetyt perusteet lomauttaa varastonhoitaja A taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä 1.2.2009 alkaen toistaiseksi.

Sähköalojen ammattiliitto ry on kanteessaan katsonut, että varastonhoitajan työt eivät todellisuudessa olleet vähentyneet, vaan niitä oli tehnyt yhtiön huoltoasentaja melkein täysipäiväisesti. Työnantajapuolen mukaan sekä varastonhoitajan että huoltoasentajan tehtävät olivat vähentyneet. Huoltoasentaja oli hoitanut varastonhoitajan tointa oman toimensa ohella päivystämättä varastolla. Tähän järjestelyyn päädyttiin, koska huoltoasentaja oli kyennyt hoitamaan varastonhoitajan tehtäviä, mutta varastonhoitaja ei olisi pystynyt hoitamaan huoltoasentajan tehtäviä.

Lomauttamisen perusteista esitetty selvitys

A on kertonut hoitaneensa yhtiön Oulun toimipisteen työmaatarvikkeiden varastoa jo useita vuosia. Tammikuun alussa 2009 kuultavalta otettiin pois hänen varastotöiden ohella tekemänsä ilmastointiosien valmistaminen lähes kokonaan. Työnantaja ilmoitti lomautusilmoitusta antaessaan 19.1.2009 lomautuksen syyksi töiden vähentymisen. Huoltoasentaja C otettiin tekemään varastonhoitajan tehtäviä oman toimensa ohella. Sittemmin A oli saanut tietää, että huoltoasentaja oli tehnyt näitä töitä huomattavissa määrin lomautuksen aikana. A oli käynyt keskustelemassa tilanteesta aluepäällikkö B:n kanssa ja hänet kutsuttiin 17.2.2009 takaisin työhön. A:n töitä varastolla tehnyt huoltoasentaja siirtyi tuolloin tekemään omia huoltoasentajan töitään. A työskenteli paluunsa jälkeen varastolla kuukauden tai pari ja oli huhtikuussa 2009 lisäksi kesälomalla. a lomautettiin uudelleen loppukeväästä 2009. Yhtiöstä lomautettiin alkuvuonna 2009 muitakin työntekijöitä.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:n aluepäällikkönä työskentelevä B on kertonut, että yhtiössä käytiin valtakunnalliset yt-neuvottelut loppuvuodesta 2008. Ne johtivat yhtiön Oulun toimipisteen alueella Pohjois-Pohjanmaalla noin 20 henkilön lomauttamiseen yhtiön kaikista toiminnoista. Yhtiö lomautti tuolloin valtakunnallisesti noin 450 henkilöä. Yhtenä osiona kustannusten keventämiseksi todistaja oli suunnitellut A:n hoitaman varaston toiminnan organisoimista uudelleen niin, että siellä ei tarvittaisi lainkaan päätoimista varastonhoitajaa. Kysymyksessä on työkalu- ja työmailta palautettavien tarvikkeiden varasto. Sen toiminta oli vähentynyt eikä varastonhoitajalle ollut tarjota kokopäiväistä työtä. Pyrkimyksenä oli siirtyä entistä enemmän työntekijöiden omatoimiseen toimintaan. Varastonhoidon kevennetty malli ei ollut kuitenkaan heti käynnistynyt niin hyvin kuin oli suunniteltu ja varastolla oli vielä työtä. Tämän vuoksi varastoa oman toimensa ohella hoitaneen huoltoasentajan omien töiden lisäännyttyä jouduttiin A kutsumaan takaisin työhön.

Arviointi ja johtopäätökset

Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työsopimus­lain 7 luvun 3 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:ssä oli vuoden 2008 lopulla käyty valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut. Niiden päätyttyä yhtiön Oulun toimipisteestä oli lomautettu vuoden 2009 alkupuolella kaikista toiminnoista taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla noin 20 henkilöä, heidän joukossaan varastonhoitaja A.

Työtuomioistuimelle esitetty selvitys osoittaa, että tuotannollisen toiminnan vähentyminen on heijastunut myös A:n hoitaman varaston toimintaan. Kun samalla on tehty myös töiden uudelleenjärjestelyjä, ei varastonhoitajalle ole ollut tarjolla kokopäiväistä työtä. Tämän vuoksi A:n jäljellä olleet työt on siirretty huoltoasentajalle, joka on hoitanut niitä oman toimensa ohella. A:lla puolestaan ei olisi ollut valmiuksia tehdä huoltoasentajan tehtäviä.

Tarjolla olleen työn vähentymisen vuoksi yhtiöllä on ollut perusteet ryhtyä taloudellisen tuottavuutensa parantamista tarkoittaviin toimenpiteisiin. Suoritettujen töiden uudelleenjärjestelyjen jälkeen, joihin sinänsä on ollut asialliset syyt, yhtiöllä ei ole ollut tarjota työtä A:lle. Näin ollen yhtiöllä on ollut työehtosopimuksessa edellytetyt perusteet lomauttaa A 1.2.2009 lukien, joten A:lla ei ole oikeutta vaatimaansa palkkaan lomautusajalta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Sähköalojen ammattiliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut. Vaatimuksen määrä 4.000 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korko­lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on ku­lunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Rekola, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.