Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-81

Lisätyö
Virkaehtosopimuksen tulkinta
Ylityö

Kysymys siitä, onko pelastuslaitoksen palopäällystöön kuuluvien henkilöiden tekemille säännöllisen työajan ylittäneille tunneille ollut olemassa sellainen esimiehen määräys, että ne on virkaehtosopimuksen mukaan korvattava lisä- ja ylityönä.

KANTAJAT

Kunta-alan unioni ry
Tekniikka ja Terveys KTN ry

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Porin kaupunki

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknisten sopimuksessa (TS 01) 1.2.2001 - 31.1.2003 on muun ohella seuraava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräysten noudattamista koskeva 4 §:n määräys:

KVTES:n seuraavia määräyksiä noudatetaan sellaisina kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovit­tu:

III luku Työaika

TS 01:n liitteessä 2 on muun ohella seuraava ylityökorvausta koskeva 3 §:n määräys:

Ylityökorvaus määräytyy
a) yleistyöajassa KVTES:n III luvun 17 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtien mu­kaan,
d) poikkeusluvan mukaisessa työajassa poikkeusluvan mukaan ja
e) keskimäärin 40 tunnin viikkotyöajassa siten, että ylityöstä, jota tehdään 8 tai 9 tuntia ja vastaavasti 16 tai 15 tuntia kestävän palvelusvuoron lisäksi, makse­taan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

KVTES:n 2001-2003 III luvussa on muun ohella seuraavat työaikaa koskevat määräykset:

14 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen

1 mom. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöl­lisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 mom. Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvaukse­na maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
15 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen

1 mom. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuo­roluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat ylityörajat:
1 Yleistyöaika (7 §) ja toimistotyöaika (8 §)
Vuorokautinen ylityöraja:
8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 mom. Ylityö korvataan viranhaltijalle/työntekijälle työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena tai vapaana säännöllisenä työaikana siten kuin jäljempänä tai asianomaisessa liitteessä on tarkemmin määrätty.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
21 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksen sekä aattokorvauk­sen suorittamisen edellytyksenä on, että
1 työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla
2 työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty
3 työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen määräyk­sen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.

TS 01:ssä, 03:ssa, 05:ssä ja 07:ssä sekä KVTES 2003-2004:ssä, 2005-2007:ssä ja 2007-2009:ssä ovat edellä olevat kohdat ennallaan.

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni ry sekä Tekniikka ja Terveys KTN ry ovat vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan, että Porin kaupungin palveluksessa olevilla aluepalomestari A:lla on oikeus saada ajalla 1.5.2005 – 31.1.2007, palomestari B:llä ajalla 1.1.2005 – 31.12.2006, aluepalopäällikkö C:llä ajalla 1.1.2005 – 30.4.2006, aluepalomestari D:llä ajalla 1.1.2005 – 31.12.2007, aluepalomestari E:llä ja palomestari F:llä ajalla 1.1.2005 – 31.12.2007 sekä aluepalomestari G:llä ajalla 1.1.2005 31.12.2007 tekemistään lisä- ja ylityötunneista kunnallisen tek­nisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n ja sen liitteen 2 3 §:n sekä KVTES:n 14 §:n 3 momentin ja 15 §:n 3 momentin nojalla rahakorvaus tai sitä vastaava vapaa-aika.

Kunta-alan unioni ry sekä Tekniikka ja Terveys KTN ry ovat lisäksi vaatineet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan kantajajärjestöjen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Satakunnan pelastuslaitos syntyi vuoden 2003 alussa aluepelastuslaitosuudistuksen seurauk­sena. Satakunnan pelastuslaitos kuuluu Porin kaupungin organisaatioon ja sen tehtävänä on huolehtia alueen kuntien pelastustoimesta. Vuosina 2003 – 2007 pelastuslaitos oli organisoi­tu hälytystehtävien hoitamista varten viiteen päivystysalueeseen.

Edellä mainitut palopäällystön edustajat ovat osallistuneet pelastusviranomaispäivystykseen Pyhäjärviseudun ja Kaakkois-Satakunnan päivystysalueilla. Pelastusviranomaispäivystys­työvuorojen lisäksi mainitut viranhaltijat ovat tehneet niin kutsuttuja virastotyöpäiviä, jol­loin he ovat tehneet muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä. Viranomaispäivystysvuorojen aikana ensisijaisena tehtävänä oli toimia päivystävänä päällystön edustajana päivystys­alueella ja vastata hälytystehtävien johdosta. Viranomaispäivystysvuorojen aikana tehtiin muita virkaan kuuluvia tehtäviä, mikäli hälytystehtävien hoidolta jäi siihen aikaa. Virasto­työpäivinä hoidettiin taas ensisijaisesti näitä muita virkaan kuuluvia tehtäviä. Tällaisia olivat muun muassa palotarkastusten tekeminen, valistus- ja neuvontatehtävät sekä rakennussuun­nitelmien tarkastaminen ja hyväksyminen paloturvallisuuden osalta.

Johtuen viranomaispäivystystä tekevien päällystön aliresursoinnista viranomaispäivystys­vuorot työllistivät siihen osallistuneita päällystön jäseniä siinä määrin, ettei muita virkaan kuuluvia tehtäviä ollut mahdollista hoitaa säännöllisen työajan puitteissa. Kun virkoja jätet­tiin säästösyistä täyttämättä, tarkoitti tämä sitä, että viranomaispäivystykseen osallistuneen palopäällystön päivystysvelvollisuus kasvoi eikä viranomaispäivystysvuorojen lisäksi jäänyt säännöllisen työajan puitteissa riittävästi niin sanottuja virastotyöpäiviä. Koska hälytystehtä­vien lisäksi muutkin virkaan kuuluvat tehtävät tuli hoitaa ja koska tehtävät muiden muassa palotarkastukset ovat luonteeltaan sellaisia, että omaa aikataulua joutuu sovittamaan myös ulkoisten yhteistyötahojen tarpeiden mukaan, on syntynyt tilanteita, joissa tehtävien hoita­minen on edellyttänyt säännöllisen työajan ylittämisen.

Työaikasuunnittelussa on ollut puutteita. Työvuorolistoihin oli merkitty vain päivystysvuo­rot ja muut työvuorot eli niin sanotut virastotyöpäivät tuli viranhaltijoiden itse täydentää lis­taan tarpeen mukaan. Esimiehet kuittasivat kuukausittain viranhaltijoiden tekemät tunti-il­moitukset. Näiden tunti-ilmoitusten perusteella lasketut tunnit ylittivät säännöllisen työajan eikä niitä vastaavia vapaita työnantajan lupauksista huolimatta koskaan ehditty pitää.

Kaikissa viranhaltijoiden hallussa olleissa tunti-ilmoituksissa ei näy esimiehen kuittausta, mutta ne vastaavat sisällöltään niitä, jotka esimiehet ovat tarkastaneet ja hyväksyneet. Koska listat ovat toimivaltaisen esimiehen hyväksymiä ja kun niihin ei ole tuossa yhteydessä puu­tuttu, on niitä lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana selvityksenä työhön käytetystä ajasta ja tehdyn työn määrästä.

Työtuomioistuin on KVTES:n 21 §:ää tulkitessaan tuomiossaan TT 2007-97 todennut, ettei muotovaatimusta kirjallisesta ylityömääräyksestä pidetty ylityökorvauksen maksamisen eh­dottomana edellytyksenä. Tuomiossa on kuitenkin katsottu, että virkaehtosopimus edellyt­tää, että työ on tehty esimiehen selkeästi ja nimenomaisesti antaman määräyksen tai hyväk­symisen perusteella. Nyt käsillä olevassa tapauksessa jokaisen tehdyn tunnin ovat esimiehet hyväksyneet tehdyksi esimiehille kuukausittain toimitetun tuntilistan mukaan. Osaksi tehdyt tunnit ovat muodostuneet ylityöksi siitä syystä, että suunniteltujen päivystysvuorojen lisäksi työnantajalta on tullut määräyksiä osallistua päällystölle tarkoitettuihin koulutuksiin ja suun­nittelupalavereihin. Lisäksi on ollut pysyväis- tai määräaikaisia määräyksiä osallistumisesta erinäisten sisäisten ja ulkoisten työryhmien työskentelyyn.

Osaksi ylityöt johtuivat siitä, etteivät viranhaltijat ole suunniteltujen työaikojen puitteissa ehtineet suoriutua tehtävistä, jotka heidän virkaansa muuten pysyvästi kuuluvat. Esimiehille ja myös pelastuspäällikölle on useita kertoja informoitu, ettei suunnitellun työajan puitteissa mitenkään voi kaikista tehtävistä suoriutua. Huomioon on otettava, että pelastuslaitoksen päällystön viranhaltijoiden virkaan kuuluvat tehtävät, esimerkiksi palotarkastukset ovat sel­laisia, joiden suorittamiselle on asetettu eritasoisin säännöksin määräaikoja. Viranhaltijoilla on sinänsä ollut valtaa määrittää itse se, milloin noita tehtäviä varten virastotyöpäiviä teke­vät.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos, jonka lausumaan Porin kaupunki on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Porin kaupunki lisäksi vaativat Kunta-alan unioni ry:n sekä Tekniikka ja Terveys KTN ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oi­keudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

KVTES:n III luvun 21 §:n ja TS:n 4 §:n mukaan muun muassa lisä- ja ylityökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla, työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty ja että työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen määräyk­sen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.

Vaaditut lisä- ja ylityökorvaukset eivät perustu kirjalliseen määräykseen tai työnantajan muutoin selkeään ja nimenomaiseen tahdonilmaisuun tai hyväksymiseen lisä- ja ylityön te­kemiseksi. Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2007-97 katsonut, että työaikakorvausten suorittaminen edellyttää virka- ja työehtosopimuksen (TS tai KVTES) mukaan joka tapauk­sessa, että työ on tehty esimiehen selkeästi ja nimenomaisesti antaman määräyksen tai hy­väksymisen perusteella.

Palopäällystölle on Satakunnan pelastuslaitoksessa annettu mahdollisuus tehdä tietyt häly­tyspäivystykseen kuulumattomat työt valitsemallaan tavalla ja aikana. Jos korvauksia mak­settiin, niin ne perustuivat palopäällystön kutsumiseen työvuorojen ulkopuoliseen hälytys­luonteiseen työhön.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Henkilöstöpäällikkö H:n kirje 25.1.2008 liitteineen
2. Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtajan tiedote 2005
3. Satakunnan pelastustoimen neuvottelukunnan pöytäkirjat 23.8.2005 ja 24.4.2007

Kantajan henkilötodistelu

1. Aluepalomestari G
2. Aluepalomestari A
3. Aluepalomestari E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Pelastusjohtaja I
2. Rauman entinen palopäällikkö J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Aluepalomestari G, palomestari B, aluepalopäällikkö C, aluepalomestari D, aluepalomestari E, palomestari F ja aluepalomestari G ovat työskennelleet Porin kaupungin palveluksessa Satakunnan pelastuslaitoksella osallistuen pelastusviranomaispäivystykseen ja tehden viras­totyöpäivinä muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä.

Kanteen vahvistusvaatimuksen mukaan A:lla, B:llä, C:llä, D:llä, E:llä, F:llä ja G:llä on oikeus saada vuosina 2005 - 2007 tekemistään lisä- ja ylityötunneista TS:n ja sen liitteen sekä KVTES:n nojalla rahakorvaus tai sitä vastaava vapaa-aika. Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko tehdyille säännöllisen työajan ylittäneille tunneille ollut olemassa sellainen esimiehen määräys, että ne on virkaehtosopimuksen mu­kaan korvattava lisä- ja ylityönä.

Satakunnan pelastuslaitoksella noudatetusta työaikakäytännöstä esitetty selvitys

G:n kertoman mukaan Satakunnan pelastuslaitoksella työvuorolistat laadittiin vuosina 2005-2007 kuukausittain kaikille eri päivystysalueilla päivystystä suorittaneille palopäällys­töön kuuluville viranhaltijoille. Päivystysvuorot suunniteltiin päällystöpalaverissa aluepalo­päällikön johdolla. Lisäksi tehtiin virastotyöpäiviä siten, että kunkin viranhaltijan työaika 160 tuntia kuukaudessa tuli täyteen. Työnantaja ei antanut ohjetta minkään työn mahdolli­sesta tekemättä jättämisestä viranhaltijan työajan täyttyessä jo päivystyksen vuoksi. Poik­keusluvan mukaisesta työajasta luopuminen vuonna 2006 ei aiheuttanut muutosta työvuoro­suunnitteluun. Päivystysvuorojen aikana palopäällystön edustajien tuli olla koko ajan 24 tuntia lähtövalmiudessa paloasemalla. Kauemmaksi kuin viiden minuutin päähän paloase­malta ei saanut päivystettäessä mennä. Paloaseman ulkopuolella ehti silloin tehdä vain esi­merkiksi pieniä tarkastuksia.

G:n mukaan palopäällystöön kuuluvat viranhaltijat voivat suunnitella virastotyöpäivät itse. Virastotyöpäivinä työhön kuuluivat lakisääteiset palotarkastukset sekä valistustehtävät ja paloaseman talouspuolen seuranta. Edelleen virastotyöhön kuuluivat kaluston uusiminen, vapaapalokunnan seuranta, rakennuslupien käsittely, rakennusvalvonta ja yhteydenpito si­dosryhmiin. Virastotyöpäivien töitä ei käytännössä juuri pystynyt tekemään päivystysvuo­rossa oltaessa. Virastotöille oli asetettu vuosittain määräaikoja. Viranhaltijat eivät ennättä­neet tehdä säännöllisessä työajassa kaikkia töitä. Pelkästään päivystykset aiheuttivat niin sa­notun kuukausityöajan ylityksen vuonna 2006. Kaikki tehdyt työtunnit merkittiin kuukausit­tain niin sanottuun haittalistaan, joka lähetettiin esimiehelle hyväksyttäväksi ja siirrettäväksi palkanlaskentaan. Työnantaja ei milloinkaan puuttunut näin ilmoitettuun kokonaistyöaikaan. Työnantaja ei ollut koskaan määrännyt kuultavaa ylitöihin.

A on vastaavasti kertonut, että päivystysvuorojen aikana ei juuri ollut mahdollista tehdä virastotyöpäivien työtehtäviä. Päivystyslistat laadittiin päällystöpalaverissa, mutta päi­vystykseen osallistujat saattoivat keskenään myös vaihtaa vuoroja. Päivystyspäivien työtun­nit usein täyttivät säännöllisen työajan ja jopa ylittivät sen. Ainoastaan joitakin katselmuksia viiden minuutin ajomatkan säteellä paloasemalta saattoi tehdä päivystyksen aikana. Palo­päällystö sovitti virastotyöpäivät päivystysvuorojen lomaan. Työnantajan tietoon viranhalti­joiden tekemä työaika tuli päivystyksen haittalistojen välityksellä.

Rauman seudun aluepalopäällikkönä toimineen J:n mukaan Satakunnan pelastus­laitokselle muodostettiin alunperin neljä päivystysaluetta, joissa kaikissa toimi jatkuvasti päällystöviranhaltija laaditun työvuorolistan mukaisesti kulloinkin vuorollaan päivystykses­sä. Viranhaltijoilla oli lisäksi virastotyöpäiviä. Suuren osan virastotöistä pystyi tekemään myös päivystyksen aikana. Pelastusjohtajan 2003 palopäällystölle antaman ohjeen mukai­sesti päällystö voi järjestää työt haluamallaan tavalla. Mikäli johonkin jaksoon kertyisi jak­son edellyttämää enemmän työtunteja, ne oli mahdollista pitää seuraavan jakson aikana va­paana. Kertyneitä ylitunteja ei korvattu, vaan ne tuli ottaa viranhaltioiden aloitteesta vapaa­na. Korvausperusteena oli tunti tunnista. Ylityömääräyksiä annettiin vain hälytysluonteisiin tehtäviin. Kuukausittaisia tunti-ilmoituksia kerättiin palkanmaksua varten. Ilmoituksiin ylityöksi merkityt tunnit koskivat juuri hälytystyötä.

Satakunnan pelastuslaitoksella pelastusjohtajana toimivan I:n mukaan palopäällystö oli nimetty viiteen eri päivystysalueeseen. Yksi vuoro viranomaispäivystyksessä kesti 24 tuntia päivystäjää kohti. Päivystys toimi nimilistan mukaan, ja eri alueilla listalla oli hiukan eri määrä henkilöitä. Päivystyksen lisäksi päällystö teki virastotyöpäiviä, joilla oli tarkoitus tasata työaika niin sanottuun vuosityöaikaan. Virastotyöpäiviä oli hieman vaihtelevasti pääl­lystöhenkilöä kohden. Työt tehtiin kuitenkin vuosityöajan puitteissa. Ylityömääräyksiin suhtauduttiin hyvin pidättyvästi ja niitä annettiin lähinnä vain hälytysluontoisissa tapauksis­sa. Virastotyöpäivien suunnittelu oli työntekijöiden omalla vastuulla.

Arviointi ja johtopäätökset

KVTES:n III luvun 14 ja 15 §:n mukaiset lisätyön ja ylityön määritelmät sisältävät sen, että työ tehdään työnantajan aloitteesta. Saman luvun 21 §:n mukaan lisä- ja ylityökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen määräyksen perusteella. Työtuomioistuin on käytännössään tulkinnut näitä mää­räyksiä siten, ettei kirjallista määrämuotoa aina edellytetä, jos työ kuitenkin on tehty esimie­hen selkeästi ja nimenomaisesti antaman määräyksen tai hyväksymisen perusteella (TT 2007:97). Ratkaisussa ei ole tarkoitettu jälkikäteen annettua hyväksymistä.

Esitetyn selvityksen mukaan kanteessa tarkoitettujen Satakunnan pelastuslaitoksen viranhal­tijoiden päivystysvuorot suunniteltiin päällystöpalavereissa palopäällystöön kuuluvan alue­palopäällikön johdolla. Lisäksi viranhaltijoille on kuulunut niin sanottuja virastotyöpäiviä. Pelastusjohtajan palopäällystölle 2003 antaman ohjeen mukaisesti päällystö on voinut jär­jestää työajan käytön parhaaksi katsomallaan tavalla. Mikäli johonkin jaksoon kertyisi jak­son edellyttämää enemmän työtunteja, ne on ollut mahdollista pitää tulevien jaksojen aikana vapaana. Yli- ja lisätyön korvaamiselta on aina edellytetty, että työ on tehty työnantajan aloitteesta. Näin on menetelty, kun päällystöön kuuluva on määrätty hälytystyöhön tai muu­hun vastaavaan tehtävään, jota ei ole voitu ennakoida.

Asiassa on riidatonta, että päällystöön kuuluville viranhaltijoille on kertynyt säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja kanteessa kerrotuin tavoin. Joissakin tapauksissa säännöllinen työaika on todistajien mukaan tullut täyteen tai ylittynytkin jo päivystykseen osallistumises­ta. Asian laita on ollut tällainen jo pidemmän aikaa. Näistä seikoista ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan voida vielä päätellä, että lisä- tai ylityö olisi tehty työnantajan aloitteesta virkaehto­sopimuksessa edellytetyin tavoin. Tällaista päätelmää ei voida tehdä myöskään siitä, työn­antaja on yleisesti ollut tietoinen palopäällystöön kuuluvien työmääristä tai jälkikäteen saa­nut tiedon tunti-ilmoituksiin merkityistä säännöllisen työajan ylityksistä.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että työnantajan edustaja olisi ollut vahvistamassa säännöllisen työajan ylittymiseen johtavia päivystysvuoroja tai että päivystyksessä olisi muutoin tehty ylitöitä työnantajan aloitteesta tai määräyksestä. Tällaista määräystä ei ole an­nettu myöskään virastopäivinä tehtävistä töistä, vaan nämä työt palopäällystö on voinut suunnitella itse.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Satakunnan pelastuslaitoksen palopäällystöön kuuluvat A, B, C, D, E, F ja G olisivat tehneet virkaehtosopimuksen mukaan korvattavaa lisä- tai ylityötä kanteessa tarkoitettuina aikoina. Kannetta ei voida tämän vuoksi hyväksyä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kunta-alan unioni ry sekä Tekniikka ja Terveys KTN ry ovat työtuomio­istuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Kunnallinen työmarkkinalai­toksen ja Porin kaupungin oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jä­tetty oikeuden harkin­taan. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toi­menpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi kulujen mää­räksi 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunta-alan unioni ry sekä Tekniikka ja Terveys KTN ry velvoitetaan korvaamaan Kunnalli­nen työmarkkinalaitoksen ja Porin kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korko­lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on ku­lunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Vainio, Alanko, Vuorio ja Komulainen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.