Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-90

Työehtosopimuksen rikkominen
Työehtosopimuksen tulkinta

Kansallisoopperan kuoroa koskevassa työehtosopimuksessa oli sovittu siitä, että jos kuoron jäsen oli vapaa lauantai-iltana, hän oli vapaa myös lauantaipäivän muusta työstä, ellei siinä ollut kysymys pääharjoituksesta.

Oopperateoksen pääosan esittäjän sairastumistapauksen vuoksi lauantaiksi merkitty ooppe­ran pääharjoitus oli solistien osalta peruutettu ja kuoron osalta harjoitus oli pidetty päähar­joituksena, joka oli toteutettu alun perin ilmoitetusta poikkeavasti. Harjoitusta ei toteutetussa muodossaan voitu pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna pääharjoituksena, minkä vuoksi työnantaja oli menetellyt edellä mainitun työehtosopimusmääräyksen vastaisesti määrätes­sään kuoron jäsenet työhön kysymyksessä olevana lauantaina.

Kun oopperan kuoroa koskevassa työehtosopimuksessa ei ollut selkeästi sovittu siitä, mil­loin harjoitusta voidaan pitää pääharjoituksena, ja kun pääharjoituksia oli myös käytännössä toteutettu eri muodoissa, ei työnantajan voitu katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtoso­pimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Myöskään työnantajaliiton ei voitu katsoa laiminlyö­neen valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 90

KANTAJA

Suomen Muusikkojen Liitto ry

VASTAAJAT

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry
Suomen Kansallisoopperan säätiö

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.3.2010
Pääkäsittely 18.5.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Muusikkojen Liitto ry:n ja Suomen Teatterit ry:n välillä ajaksi 16.2.2005-30.9.2007 solmitussa Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 § HARJOITUKSET

1. e) Jokaiseen neljä tuntia sekä kolme ja puoli tuntia kestävään harjoitukseen sisältyy yksi 20 minuutin ja yksi 15 minuutin pituinen tauko tai yksi 25 minuu­tin ja yksi 10 minuutin tauko. Kolmen tunnin harjoitukseen sisältyy yksi 20 minuutin tauko ja kahden tunnin harjoitukseen yksi 15 minuutin tauko. Harjoi­tustauot on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että harjoitusjaksot tu­levat saman pituisiksi.

Valmistavissa pääharjoituksissa tauot määräytyvät teoksen väliaikojen mu­kaan, kuitenkin siten, ettei yhtäjaksoinen työskentely tule, mikäli mahdollista 1,5 tuntia pidemmäksi. Pääharjoituksissa, jolloin teos esitetään keskeytyksettä, tauot määräytyvät teoksen väliaikojen mukaan. Orkesteriharjoituksessa tauot ovat samat kuin orkesterilla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
1. g) Lauantaina ja pyhäpäivien aattoina harjoitellaan 3 tuntia klo 11.00-14.00.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. Jos kuoron jäsen on osallistunut lauantainäytökseen, hän on vapaa maanan­taina kello 15.00 saakka, ellei ooppera ole maanantaina vierailumatkalla, jol­loin kuoron jäsen voidaan kutsua työhön aikaisemminkin.

Jos kuoron jäsen on vapaa lauantai-iltana, hän on vapaa myös lauantaipäivän muusta työstä, ellei siinä ole kysymys pääharjoituksesta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
11 § TYÖILMOITUS

Harjoitukset ja näytännöt ilmoitetaan oopperan ilmoitustaululle asetetussa työ­järjestyksessä vähintään kolmeksi päiväksi eteenpäin. Jos siihen on välttämättä tehtävä muutos, siitä ilmoitetaan erikseen kuoron jäsenelle.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Teatterit ry:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n välillä 11.6.2008 tehdystä sopimuksesta ilmenee, että Suomen Kansallisoopperan säätiö on liittynyt 11.4.2008 Erityis­palvelujen Työnantajaliitto ry:n jäseneksi. Sopimuksen mukaan sidonnaisuus muun muassa Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevaan työehtosopimukseen siirtyy 1.8.2008 lukien Suomen Teatterit ry:ltä Eri­tyisalojen Työnantajaliitto ry:lle.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa Suomen Kansallisoopperan säätiön menetelleen Suomen Kansallisoopperan kuo­roa koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan 2 momentin vastaisesti teettäessään työtä kuoron jäsenillä lauantaina 9.9.2006, vaikka kyse ei ole ollut teoksen pääharjoituksesta

• tuomitsee Suomen Kansallisoopperan säätiön työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvi­tyssakkoon

• tuomitsee Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

• velvoittaa Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Suomen Kansallisoopperan säätiön yh­teisvastuullisesti korvaamaan Suomen Muusikkojen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisi­ne viivästyskorkoineen.

Perusteet

Riidassa on kyse siitä, miten työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdan 2 momenttia on tulkittava pääharjoitus -käsitteen osalta.

Kansallisoopperassa pidettiin "Käärmeen hetki" oopperan harjoitukset lauantaina 9.9.2006. Kansallisooppera ilmoitti kuoron jäsenille, että kyse on pääharjoituksesta. Ilmoitus tehtiin työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti. Kuorolla ei ollut muita työtehtäviä lauantaina, joten työehtosopimus mahdollisti vain pääharjoitusten pitämisen. Harjoitukset eivät olleet sisällöl­tään pääharjoituksia eikä niitä olisi tullut järjestää kuoron jäsenille.

Harjoitukset muodostuivat sivunäyttämöllä tapahtuvien takalauluosuuksien balanssikokei­lusta ja niin sanotusta näyttämöfondin alaslaskusta kuoron ollessa näyttämötilassa. Harjoi­tukseen osallistui yksi solisti. Harjoituksen sisältö huomioon ottaen kyse ei ollut työehtoso­pimuksessa tarkoitetusta pääharjoituksesta.

Oopperateoksen näyttämöharjoitusjakso koostuu tavallisista harjoituksista sekä työehtosopi­muksen 5 §:n 1. e-kohdan sekä 6 §:n 6. kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaisista valmistavis­ta pääharjoituksista, pääharjoi­tuksista, orkesteriharjoituksista ja kenraaliharjoituksesta. Pää­harjoitus -käsitettä ei määritellä työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksen 5 §:n 1. e-koh­dan 2 momentin mukaan pääharjoi­tuksessa teos esitetään keskeytyksettä eli toisin sanoen teos lä­piviedään. Riidan kohteena olevissa harjoituksissa teosta ei esitetty keskeytyksettä.

Kansallisoopperan harjoituskäytännössä pääharjoituksina on pidetty sekä teoksen läpivientiä että teoksen itsenäisen osan yhtenäistä harjoitusta. Riidanalaiset harjoitukset eivät sisältäneet teoksen itsenäisen osan läpivientiä.

Pääharjoituksessa teoksen tai sen itsenäisen osan läpivienti toteutetaan siten, että mukana ovat Kansallisoopperan kuoro, orkesteri ja teoksen solistit. Teos viedään läpi näyttämölavas­teissa siten, että kuoron jäsenet ja solistit esiintyvät maskeerattuina rooliasuissaan. Riidan­alaisissa harjoituksissa nämä kriteerit eivät täyttyneet. Siten kyse ei ole ollut työehtosopi­muksen tarkoittamasta pääharjoituksesta.

Riidanalaisen määräyksen tavoite tulee ottaa huomioon asian ratkaisussa. Määräys koskee viikonlopputyöskentelyä ja tilannetta, jossa kuoron jäsenillä ei ole muuta työtä lauantaina. Kuoron jäsenillä on kuusipäiväinen työviikko, minkä johdosta lauantaivapaat ovat erittäin harvinaisia. Määräyksellä on haluttu varmistaa, että lauantaityön teettäminen kuorolaisilla tapahtuu vain erityistapauksessa.

Työehtosopimuksen sanamuoto ja soveltamiskäytäntö huomioon ottaen työnantajan on täy­tynyt ymmärtää rikkovansa työehtosopimusta. Työnantaja tulee tuomita hyvityssakkoon. Myös työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, minkä johdosta Erityispal­velujen Työnantajaliitto ry tulee tuomita hyvityssakkoon.

Työnantajayhdistyksen vaihdon vuoksi erimielisyysneuvottelut päättyivät vasta 25.6.2009.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan säätiö ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan säätiö ovat vaatineet Suomen Muusikkojen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntiku­lut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Käärmeen hetki -oopperan ensi-iltajakson harjoitukset oli merkitty toukokuussa 2006 kuo­rolle jaettuun ohjelmistosuunnitelmaan. Lisäksi työvuoroista ilmoitettiin työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti ilmoitustaululle 1.9.2006 asetetussa työjärjestyksessä. Lauantain 9.9.06 harjoitus oli merkitty pääharjoitukseksi, jonka sisältönä oli "teos alusta, ei maskeja, ei valo­ja, lavastus soveltuvin osin".

Perjantaina 8.9.2006 päiväharjoituksen jälkeen pääosan esittäjä E sairastui ja il­moitti, ettei hän voinut laulaa lauantain 9.9.2006 pääharjoituksessa. Koska ensi-iltaan oli vain kuusi päivää, pääharjoitusta ei voitu siirtää. Pääharjoituksen sisältöä muutettiin ja siitä ilmoitettiin kuorolle työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti. Ohjaaja, tuottaja ja kapellimesta­ri päättivät, että pääharjoituksessa käydään läpi kuoron kannalta kriittiset kohtaukset eli ta­kalaulu ja kohtaus, jossa fondi laskeutuu kuoron päälle. Fondin laskemiseen liittyi työturval­lisuusriski, joten laskemista täytyi harjoitella aidossa tilanteessa kuoron ollessa paikalla. Harjoitus ei poikennut olennaisesti alkuperäisestä suunnitelmasta. Kuoron ei tarvinnut lait­taa esiintymisasuja päälle. Harjoitukseen osallistuivat kuoro, orkesteri, solisti Juha Riihimä­ki ja näyttämötekniikka. Muiden solistien osalta harjoitus muutettiin lukuharjoitukseksi.

Kuoro näki harjoitukseen tehdyn muutoksen perjantaina 8.9.2006 klo 19.00 tullessaan Tos­ca-oopperan esitykseen. Luottamusmies tulkitsi, ettei kyseessä ole pääharjoitus eikä kuo­ron tarvitse siihen osallistua. Luottamusmies ilmoitti kantansa kuoropäällikölle, joka puoles­taan totesi, että kyseessä on pääharjoitus, johon kuoron tulee osallistua. Kuoro saapui harjoituk­seen ja riitautti asian jälkeenpäin.

Erimielisyysneuvottelussa 22.9.2006 luottamusmies muutti riitautuksen perusteen. Luotta­musmies vetosi työehtosopimuksen 5 §:n 1. e-kohtaan, jonka mukaan pääharjoituksessa teos tulee esittää keskeytyksittä. Perjantaina 8.9.2006 luottamusmies vetosi vain solistien puuttu­miseen. Harjoituksessa oli ollut solisti, joten luottamusmies joutui muuttamaan riitautuksen perusteen.

Kuoron työehtosopimuksessa ei ole määritelty pääharjoitus -käsitettä. Työehtosopimuksen 5 §:n 1. e-kohdassa määritellään ainoastaan taukojen vähimmäisajat. Määräyksen tarkoitukse­na on, että pääharjoituksissa, joissa teos esitetään keskeytyksettä, tauot määräytyvät väliai­kojen mukaan. Tarve pääharjoitusten keskeytyksettä esittämiseen johtuu siitä, että tauko voidaan pitää vasta teoksen ensimmäisen näytöksen jälkeen väliajalla, jolloin lavasteet voi­daan vaih­taa taiteilijoiden ollessa tauolla. Siten keskeytyksettä esitettävissä pääharjoituksis­sa voidaan harjoitella pidempiä jaksoja ilman taukoja. Määräyksen tarkoituksena tai ooppe­ran käytäntö­nä ei kuitenkaan ole ollut teoksen esittäminen keskeytyksettä aina pääharjoituk­sissa. Kanta­jan tulkinta johtaisi työntekijöiden kannalta haitalliseen lopputulokseen, jos pää­harjoitusta ei voitaisi tarvittaessa keskeyttää.

Vakiintuneen käytännön mukaan ensi-iltaa edeltävissä pääharjoituksissa teosta on käyty läpi osissa tai kokonaan alusta loppuun. Teos on voitu tarvittaessa keskeyttää harjoituksen ku­luessa. Pääharjoitusten vakiintuneina elementteinä ovat olleet orkesterin osallistuminen sekä harjoittelu näyttämöllä. Muut elementit kuten kuoro, solistit, puvut ja maskit voivat vaihdel­la. Kuoron jäsenet tai Suomen Muusikkojen Liitto ry eivät ole aiemmin esittäneet tulkintaa, jonka mukaan pääharjoituksissa teos tulee aina esittää keskeytyksittä alusta loppuun.

Harjoitussisältö merkitään työjärjestykseen joko näytös- ja kohtausmerkinnöin tai merkin­nällä "teos alusta" tai "läpimeno". Lauantain 9.9.2006 työjärjestykseen oli merkitty "teos alusta", joten tarkoitus ei ollut harjoitella teosta alusta loppuun. Sama merkintä oli työjärjes­tyksessä myös 7.-8.9.2006 pidetyissä harjoituksissa. Perjantaina 8.9.2006 pidetyn harjoituk­sen osalta työjärjestystä oli tarkennettu siten, että harjoitukset koskivat vain teoksen 2. näy­töstä. Kuoro tai Suomen Muusikkojen Liitto ry eivät ole kiistäneet 7.-8.9.2006 pidettyjen harjoitusten pääharjoitusluonnetta, vaikka teosta ei käyty läpi. Työntekijät ovat esittäneet, ettei asiaa riitautettu, koska kyseiset harjoitukset eivät olleet lauantaina. Pääharjoitus -termiä ei kuitenkaan voida tulkita eri päivinä eri tavalla.

Kantajan todisteeksi ilmoittama, lauantain pääharjoituksia vuosina 1997-2006 koskeva sel­vitys osoittaa pääharjoitusten sisältöjen vaihdelleen siten, että teoksista on joko harjoiteltu osia tai niitä on esitetty kokonaan ilman keskeytyksiä. Kuoro ei ole kiistänyt selvityksestä il­menevien harjoitusten pääharjoitusluonnetta. Pääharjoituksissa teosta ei voida aina esittää keskeytyksittä, koska teokset eivät valmistuisi ajallaan eikä pääharjoitusten nykyinen määrä riittäisi. Lisäksi teoksen jokin kohta voi kaivata lisää harjoitusta.

Kanteessa esitetty työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdassa mainitun pääharjoitus -termin tul­kinta johtaisi siihen, ettei pääharjoituksia voitaisi pitää lauantaina. Työehtosopimuksen mu­kaan harjoitus lauantaina voi kestää vain 3 tuntia. Jos pääharjoituksessa teos esitettäisiin aina keskeytyksittä alusta loppuun, ei esimerkiksi Käärmeen hetki -oopperaa olisi voitu har­joitella lauantaina, koska sen kokonaiskesto on 3 tuntia 10 minuuttia. Teosta ei ehdittäisi viedä läpi keskeytyksettä eikä kyseessä siten voisi olla pääharjoitus, joten kuoro olisi vapaa työstä. Tämä tulkinta ei vastaa työehtosopimuksen 5 §:n tarkoitusta eikä vakiintunutta käy­täntöä. Kuoron työviikko on kuusipäiväinen, joten lauantai on kuoron normaali työpäivä.

Jos teosta pääharjoituksessa ei saisi tarvittaessa keskeyttää tai harjoittaa osissa, työnantajan työnjohtovaltaa rajoitettaisiin huomattavasti. Työnantaja ei saisi käyttää työn suoritustapaa tai sen laatua ja laajuutta koskevaa määräysvaltaa, joka työnantajalle lain mukaan kuuluu. Direktiovallan rajoitusta ei voida perustella työehtosopimuksen 5 §:n 1. e-kohdalla, joka on irrotettu asiayhteydestään. Asiasta olisi tullut sopia nimenomaisesti.

Mikäli kanteessa esitetty tulkinta hyväksytään, tulee Suomen Kansallisoopperan säätiö jättää tuomitsematta hyvityssakkoon. Hyvityssakon määrääminen on kohtuutonta, koska työnteki­jän sairastumisen vuoksi harjoituksen sisältöä on jouduttu muuttamaan. Työnantaja ei ole ta­hallisesti toiminut työehtosopimuksen vastaisesti. Lisäksi työehtosopimuskirjaukset ovat ol­leet tulkinnanvaraisia ja tapahtuneesta on kulunut yli kolme vuotta. Työnantajaliitolla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa valvontavelvollisuutta, koska 9.9.2006 pidetty harjoitus on ta­pahtunut ennen kuin Suomen Kan­sallisoopperan säätiö liittyi Erityispalvelujen Työantaja­liitto ry:hyn.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työnantajan ilmoitus pääharjoitusten pitämisestä lauantaina 9.9.2006
2. Neuvottelupöytäkirja 25.2.2008
3. Suomen Kansallisoopperan työilmoitukset 2.3. - 21.3.2010
4. Suomen Kansallisoopperan laulusolistien työehtosopimuksen 6 §
5. Sopimus 4.8.2008/Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Teatterit ry

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Ohjelmistosuunnitelma 1.3.2006
2. Viikkolistat 7.9.2006, 8.9.2006, 9.9.2006, 11.9.2006, 12.9.2006, 15.9.2006
3. Kuoron lauantain pääharjoitukset klo 11-14 näyttämöllä 1997-2006

Kantajan henkilötodistelu

1. Oopperalaulaja A
2. Oopperalaulaja B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Ylikapellimestari C
2. Orkesteripäällikkö D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevan työehtosopimuksen harjoituksia koskevan 5 §:n 4. kohdan 2 momentissa on sovittu siitä, että jos kuoron jäsen on vapaa lauantai-iltana, hän on vapaa myös lauantaipäivän muusta työstä, ellei siinä ole kysymys pääharjoituksesta.

Suomen Muusikkojen Liitto ry on katsonut Suomen Kansallisoopperan säätiön menetelleen edellä mainitun työehtosopimusmääräyksen vastaisesti teettäessään työtä kuoron jäsenillä lauantaina 9.9.2006, vaikka kyse ei ole ollut teoksen pääharjoituksesta. Koska harjoituksissa ei ollut viety läpi koko teosta eikä myöskään sen itsenäistä osaa, ei harjoitusta voitu pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna pääharjoituksena.

Vastaajat ovat katsoneet, että 9.9.2006 pidettyjen harjoitusten kohdalla on ollut kysymys ohjelmistosuunnitelmaan merkityn mukaisesti pääharjoituksesta, jonka sisältöä oli pääosan esittäjän sairastumisen vuoksi jouduttu muuttamaan aikaisemmin ilmoitetusta.

Esitetty näyttö

B, joka on työskennellyt Suomen Kansallisoopperan kuorossa vakituisena vuodesta 2000 alkaen ja toiminut kuoron jäsenten luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehe­nä, on kertonut, että oopperassa pääharjoitukset on vuoteen 2006 asti toteutettu siten, että esiin­tyjillä on ollut yllään esiintymisasut ja myös maskit ovat olleet kuten esityksissä. Myös la­vasteet ovat olleet tarpeellisin osin näyttämöllä ja valot ovat olleet kuten varsinaisessa esi­tyksessä. Pääharjoituksessa ei ole harjoiteltu vain yhtä kohtausta vaan isompia kokonaisuuk­sia siten, että yksi tai kaksi näytöstä on viety läpi. Viimeisessä pääharjoituksessa eli kenraaliharjoituksessa teos esitetään alusta loppuun.

B:n mukaan käytäntö oli muuttunut 2000-luvun puolivälissä siten, että pääharjoituk­sessa esiintyjillä ei ole ollut esiintymismaskeja eikä myöskään valaistus ole ollut samanlai­nen kuin esityksessä. Viimeksi mainittuun seikkaan ovat vaikuttaneet oopperan teknisen henkilöstön työvuorojärjestelyt.

B oli osallistunut ohjelmistosuunnitelmassa pääharjoitukseksi merkittyyn harjoituk­seen lauantaina 9.9.2006. Harjoituksessa kuoro oli näyttämön sivutilas­sa ja lauloi kaksi ly­hyttä teoksen osaa, minkä jälkeen kuoro asettui tiettyyn kohtaan lavalle ja fondi laskettiin. Paikalla oli myös yksi solisti, mutta hän ei laulanut. Harjoitukseen osal­listuneilla ei ollut esiintymismaskeja. Kuoron osalta harjoitus kesti noin puoli tuntia.

Suomen Kansallisoopperan kuoron jäsenten luottamusmiehenä toimiva A on kuulunut oopperan kuoroon vuodesta 1987 lähtien. Jo tuolloin työehtosopimuksessa on ollut nykyisen 5 §:n 4. kohdan 2 momentin mukainen määräys. Koska oopperan kuo­ron jäsenillä on kuusipäiväinen työviikko, ovat lauantaivapaat arvokkaita. Tämän vuoksi edellä mainitul­la määräyksellä on sovittu siitä, että jos lauantai-ilta on työntekijälle vapaa ja tästä huolimat­ta on tarpeen pitää harjoituksia, niin harjoitusten tulee olla mahdollisimman täysipainoiset.

Teoksen valmistelu oopperassa aloitetaan näyttämöharjoituksilla, joita seuraa­vat valmistele­vat pääharjoitukset. Tämän jälkeen pidettäviin pääharjoituksiin osallistuvat oopperan orkes-t­eri, kuoro ja solistit. Lavastus on paikallaan kulloisenkin tarpeen mukaan ja esiintyjillä saat­taa olla puvustus ja esiintymismaski. Pääharjoituksissa ei aina käydä läpi koko teosta, vaan saatetaan harjoitella tiettyjä lyhyempiä selkeitä jaksoja teoksesta. Näin pääharjoituk­sen kä­site on ymmärretty vakiintuneesti.

A:n mukaan kuoron jäsenet olivat illalla 8.9.2006 saaneet tiedon siitä, että solisteilla ei ole seuraavaksi aamuksi ohjelmistosuunnitelmaan merkittyä pääharjoitusta. Tästä syystä ei myöskään kuorolla voinut olla pääharjoitusta. Kuoron osalta 9.9.2006 pidetyissä harjoituk­sissa suoritettiin takalaulun balanssikok­eilu. Yhden takalaulun aikana paikalla oli yksi solis­ti. Harjoituksista oli poistettu pu­vustus ja harjoituksen aikana harjoiteltiin fondin laskua.

C on toiminut vuoden 2008 alusta lukien Suomen Kansallisoopperan taiteellise­na johtajana, mitä ennen hän oli toiminut vuoden 2006 elokuusta alkaen oopperan palveluk­sessa ylikapellimestarina. Kansallisoopperassa noudatetun käytännön mukaan pääharjoituk­sesta on kysymys silloin, kun harjoitellaan näyttämöllä ja orkesteri on mukana. Pääharjoi­tuksia edeltävissä valmistelevissa pääharjoituksissa ei ollut orkesteria, vaan se korvattiin pia­nolla. Muut teokseen kuuluvat ele­mentit voivat vaihdella, eikä lauantaisin ole esimerkik­si näyttämövalaistusta teknisen henki­löstön poissaolon vuoksi. Koska harjoitteluaika lauan­taisin on myös työehtosopimuksen mu­kaan rajoitettu, keskitytään musiikillisten asioiden harjoittelemiseen eikä teoksen läpivientiä kannata yrittää. Harjoituksen pitäminen pääharjoi­tuksena ei myöskään edellytä teoksen tai sen jonkin tietyn osan läpikäymistä, vaan päähar­joituksessa harjoitellaan kohtauksia, jotka edellyt­tävät harjoittelua. Mikäli ohjelmistosuunnit­elmaan on pääharjoituksen kohdalle merkitty "teos alusta" ei se tarkoita sitä , että harjoi­tuksissa teos käytäisiin läpi kokonaisuudessaan. Jos sen sijaan ohjelmistosuunnitelmaan on mer­kitty harjoituksen kohdalle "teoksen läpimeno", aloite­taan harjoitus teoksen alusta ja py­ritään pääsemään teos loppuun asti. Harjoitus voidaan tällöinkin tarvittaessa kes­keyttää.

C on edelleen kertonut, että ohjelmistosuunnitelmaan 9.9.2006 pidettäväksi merkityn pääharjoituksen sisältöä oli jou­duttu muuttamaan pääosan esittäjän sairastuttua edellisenä päivänä. Pääharjoitus oli sairastu­mistapauksen johdosta toteutettu siten, että oli harjoiteltu niitä kohtauksia, jotka ohjaajan näkemyksen mukaan kaipasivat harjoittelua. Solistit eivät olleet osallistuneet 9.9.2006 pidet­tyihin pääharjoituksiin, vaan he olivat olleet toisessa tilas­sa lukuharjoituksissa. Kun päähar­joituksen muutettu sisältö oli saatet­tu työntekijöiden tie­toon, oli kuoron jäsenten luottamus­mies ilmoittanut, ettei harjoitus täyt­tänyt pääharjoituksel­le asetettuja kriteereitä eikä kuoron jäsenten siten tulisi osallistua har­joituksiin. Kuoron jäse­net olivat kuitenkin osallistuneet har­joitukseen. Erimieli­syysneuvotteluissa työntekijäpuoli oli ensiksi vedonnut siihen, että mai­nittuja harjoituksia ei voitu pitää pääharjoituksina, koska laulajat eivät olleet paikalla. Sit­temmin työntekijäpuolelta oli vedottu siihen, että koska teos­ta ei ollut menty keskeytyksettä läpi, kysymys ei ollut päähar­joituksista. Työehtosopimuk­sen 5 §:n 1. e-kohdassa on määri­telty taukojen määrä ja niiden sijoittelu valmistavien ja pää­harjoitusten aikana. Tässä työeh­tosopimuksen kohdassa ei ole so­vittu siitä, koska kysymys on pääharjoituksista eikä siitä, että pääharjoituksessa teos tulee esittää keskeytymättä.

Arviointi ja johtopäätökset

Suomen Kansallisoopperan kuoron jäseniin noudatettavan työehtosopimuksen mukaan kuo­ron jäsenien viikkolepopäivä on sunnuntai. Työehtosopimuksen 5 §:ssä on erikseen sovittu harjoi­tusten sijoittamisesta lauantaille ja pyhäpäivien aatoille. Työajan sijoittelusta johtuen laua­ntaivapaat ovat kuoron jäsenille merkityksellisiä, mistä syystä työehtosopimuksessa on sovittu siitä, että jos kuoron jäsenellä on vapaata lauantai-iltana, on hän vapaa lauantaina muusta työstä, ellei kysymys ole pääharjoituksesta. Määräyksellä on siten tarkoitettu rajata kuoron jäsenen työntekovelvollisuus vain esitystä edeltäviin pääharjoituksiin osallistumi­seen määräyksessä tarkoitettuina muutoin vapaina lauantaipäivinä.

Toisin kuin Suomen Kansallisoopperan laulusolisteja koskevaan työehtosopimukseen kuo­roa koskevaan työehtosopimukseen ei sisälly määritelmää, milloin har­joitusta pidetään pää­harjoituksena. Laulusolisteja koskevan työehtosopimuksen 6 §:n mu­kaan pääharjoitukseksi nimitetään harjoitusta, jossa orkesteri, lavastus, valaistus, puvut, naa­miot, tarpeisto ja tehos­teet ovat varsinaisen esityksen mukaiset. Määräyksen mukaan avusta­jien osuuden on oltava varsinaisen esityksen mukainen ainakin yhdessä valmistavassa pää­harjoituksessa ja kenraa­liharjoituksessa. Viimeisen pääharjoituksen eli kenraaliharjoituksen osalta saman pykälän 2. kohdassa on todettu, että kenraaliharjoituksen tulee jatkua kuin esi­tys. Kenraaliharjoitusta ei saa keskeyttää. Muiden pääharjoi­tusten osalta ei työehtosopimukseen sisälly määräystä, jon­ka mukaa harjoituksen pitäminen pääharjoituksena edellyttää teoksen tai sen osan esittämis­tä ilman keskeytystä. Kysymys on eri työehtosopimuksesta eikä sen määräyksistä voida saa­da välitöntä johtoa tulkittaessa kuoroa koskevaa työehtosopimusta.

Kuoroa koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 1. e-kohdan 2 momentissa, johon kantaja on ve­donnut, on sovittu muun muassa siitä, että pääharjoituksissa, jolloin teos esitetään keskey­tyksettä, tauot määräytyvät teoksen väliaikojen mukaan. Mainittu työehtosopimuksen 5 §.n 1. e -kohta sisältää määräykset erilaisiin harjoituksiin sisältyvien taukojen pituudesta ja nii­den sijoittumisesta harjoitusten ajalle. Tähän nähden ei edellä mainitusta 5 §:n 1. e-kohdan 2 momen­tin määräyksestä voida päätellä, että sillä olisi tarkoitettu määritellä pääharjoituk­sen käsite, vaan määräyksessä on ainoastaan sovittu taukojen sijoittumisesta pääharjoituksen ai­kana sil­loin, kun teos esitetään keskeytyksettä.

Todisteiksi esitetyistä työilmoituksista vuosilta 1997 - 2010 käy ilmi, että pääharjoitusten kohdalla harjoituksen kohteeksi on saatettu ilmoittaa teos alusta, teoksen läpimeno, nimetyt näytännöt tai kohtaukset tai kohtaukset sopimuksen mukaan. Käytännössä harjoitusten kat­sominen pääharjoitukseksi ei siten ole edellyttänyt koko teoksen keskeytymätöntä läpikäy­mistä. Kantajan todistajien mukaan pääharjoituksissa on kuitenkin harjoiteltu läpi selkeitä esitykseen liittyviä kokonaisuuksia.

Pääharjoituksissa ei ole käytännössä edellytetty varsinaisen esityksen mukaista maskeeraus­ta, puvustusta, näyttämövalaistusta eikä täydellistä esitykseen kuuluvaa lavastusta. Sen si­jaan orkesterin, solistien ja kuoron tulee olla paikalla. Työnantajapuolen todistajan C:n mukaan pääharjoituksesta on kysymys aina kun harjoitukset tapahtuvat näyttämöllä ja or­kesteri on mukana harjoituksissa.

Kansallisoopperan näyttämöharjoituksista esitetyn selvityksen mukaan työilmoitusten mu­kaisissa pääharjoituksissa harjoituksen kohteena on ollut koko teos tai sen etukäteen ilmoite­tut näytökset tai kohtaukset. Harjoitusten kohteeksi on voitu myös ilmoittaa sovittavat koh­taukset. Pääharjoituksina harjoituksia on siten pidetty silloin kun harjoiteltavana on ollut tietty teokseen kuuluva kokonaisuus. Käytännössä puvustus, maskeeraus, lavastus ja valais­tus ei­vät ole pääharjoituksissa aina olleet samanlaiset kuin varsinaisessa esityksessä. Jotta ooppe­raesityksen harjoituksen voidaan katsoa täyttävän pääharjoituksen vaatimukset, voi­daan har­joitukselta työtuomioistuimen mielestä kuitenkin perustellusti edellyttää esitykseen kuuluvien musii­killisten elementtien kuten orkesterin, solistien ja kuoron osallistumista näyttämöllä tapahtu­viin harjoituksiin.

Työilmoitukseen 9.9.2006 pidettäväksi ilmoitettua Käärmeen hetki -oopperan pääharjoituk­sen sisältöä on pääosan esittäjän sairastumisen vuoksi jouduttu muuttamaan siten, että solis­tien osalta pääharjoitus on peruutettu eivätkä he ole osallistuneet pidettyihin näyttämöharjoi­tuksiin. Paikalla ollut yksi solisti ei ollut osallistunut harjoitukseen laulamalla. Harjoituksis­sa ei ollut käytössä puvustusta. Harjoituksen aikana kuoro oli laulanut kaksi lyhyttä teoksen osaa. Tilaisuuden aikana oli harjoiteltu fondin laskua. Tässä muuttuneessa muodossa ei har­joituksen sen sisällön ja solistien puuttumisen vuoksi voi­da katsoa täyttävän niitä edellytyk­siä, joiden vallitessa harjoitusta voidaan pitää pääharjoi­tuksena.

Suomen Kansallisoopperan säätiö on menetellyt työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan 2 mo­mentin vastaisesti teettäessään työtä kuoron jäsenillä lauantaina 9.9.2006, vaik­ka kysymyk­sessä ei voida katsoa olleen teoksen pääharjoitus. Toisaalta Suomen Kansallisoopperan kuo­roa koskevassa työehtosopimuksessa ei ole selkeästi sovittu siitä, milloin harjoitusta voidaan pitää pääharjoituksena. Kun pääharjoituksia on käytännössä myös toteutettu eri muodoissa, ei Suomen Kansallisoopperan säätiön voida katsoa kanteessa kerrotussa tilanteessa rikko­neen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Edellä esitetyillä pe­rusteilla ei myöskään työnantajaliiton voida katsoa laiminlyö­neen valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä ilmenevän oikeusohjeen mukaan työtuomioistuin määrää, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Suomen Kansallisoopperan säätiö on menetellyt Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 4. kohdan 2 momentin vastai­sesti teettäessään työtä kuoron jäsenillä lauantaina 9.9.2006, vaikka kyse ei ole ollut teoksen pääharjoituksesta.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Hotti, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.