Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-94

Lakko
Poliittinen työtaistelu
Työehtosopimukseen kohdistuminen

Ammattiliiton järjestämän työnseisauksen syyksi oli ilmoitettu pyrkimys vastustaa hallituksen eduskunnalle esittämää, eräiden valtion osaksi tai kokonaan omistamien yhtiöiden osakkeiden myyntivaltuuksien hyväksymistä. Työnseisaus oli pantu toimeen kysymyksessä olevissa yhtiöissä samana päivänä, jona asiaa koskeva lisätalousarvio oli annettu eduskunnalle. Samoihin aikoihin yhtiöissä oli käynnissä lomautuksia tai niihin tähtääviä yhteistoimintaneuvotteluja.

Työtaistelutoimenpiteen tarkoituksesta esitetyn tiedotusaineiston ja muun selvityksen perusteella tuomiossa katsottiin, ettei ammattiliiton tavoitteena ollut painostaa työnantajapuolta työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa kysymyksissä, vaan tarkoituksena oli pyrkiä vaikuttamaan valtioelinten poliittiseen päätöksentekoon. Työnseisauksella ei siten ollut rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 94

KANTAJA

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry

VASTAAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.5.2010

KANNE

Vaatimukset

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

• tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työehtosopimuksien sisältyvän työ­rauhavelvoitteen rikkomisesta hyvi­tyssakkoon ja

• vel­voittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntiku­lut laillisine korkoi­neen kuu­kauden kuluttua tuomiopäivästä.

Perusteet

JHL ry ilmoitti 7.9.2009 olevansa aikeissa panna toimeen lakon, joka alkaisi perjantaina 11.9. klo 12.00 ja kestäisi kuusi tuntia klo 18.00 saakka. Lakko toteutui uhkauksen mukai­sesti ja koski Finaviaa, Raskone Oy:tä, Labtium Oy:tä sekä Destiaa. Työtaisteluun osallistui 1065 henkilöä.

Lakko oli mielenilmaus työnantajien sopeuttamistoimenpiteitä (lomautuksia ja irtisa­nomisia) sekä mahdollisia uudelleenjärjestelyjä vastaan, ja se kohdistui siten suoraan yhiöissä noudatettavien työeh­tosopimusten määräyksiin.

Kaikilla lakon kohteiksi joutuneilla työnantajilla oli käynnissä erilai­sia sopeuttamistoimen­piteitä. Destia antoi 24.8.2009 lomautuksia koskevan neuvotteluesityksen muun muassa JHL ry:n pääluottamus­miehelle. Finavialla yhteistoimintaneuvottelut olivat päätty­neet 8.9.2009, ja niissä oli päätetty koko henkilöstöä koskevista lomautuksista. Raskone Oy:ssä oli käynnissä valtakun­nallinen yhteistoimintaneuvottelu sekä paikallisia yhteistoimintaneuvotteluja ja lomautuksia. Myös Labti­um Oy:ssä olivat lomautukset käynnissä juuri lakon ai­kaan. Sopeuttamistoimien ja lakon ajallinen yhteys osoittaa, että lakko on toimeenpantu vastalauseeksi työnantajien suorittamille henkilöstövä­hennyksille ja muille henkilöstön asemaa koskeville järjestelyille.

JHL ry:n puheenjohtaja A on 9.9.2009 todennut Huomenta Suomi -oh­jelmassa, että kysymys on toisaalta yrityksen toimintatavasta, toisaalta työpaikoista ja työehdoista. Lisäksi A on toden­nut, että asiassa yhdistyy sekä yhteinen etu eli kansalaisten etu että työntekijöiden etu.

A:n artikkelissa todetaan muun muassa, että Destian ongelmat tulee korjata uudella strategiavalmistelulla ja hyvällä hallinnolla, ei myymällä omistusta kärsimättömille yksityisille sijoittajille, koska silloin omistajaohjauksen virheitä maksat­ettaisiin veronmaksajilla ja yhtiöiden työntekijöillä. Lausunto osoittaa, että työnseisauksen syynä ja kohteena ovat olleet yhtiöid­en tekemät henkilöstöjärjestelyt.

Työtaistelu kohdistui työehtosopimusten työnjohto-oikeutta ja irti­sanomista ja lomauttamis­ta koskeviin määräyksiin. Lakolla pyri­ttiin painostamaan työnantajia asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja liikkeenjohtovaltaan. Työtaistelu on joka tapauksessa kohdistunut valtioon työnantajayhtiöiden osakkeenomistajana. Työtaistelun tosiasiallisena koh­teena on ollut yhtiöiden henkilöstöä koskeva päätöksenteko.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa selostetut, työnseisauksen toimeenpanoa ja lakkoon osallistuneiden määrää koskevat tie­dot pitävät paikkansa, mutta työnsei­saus ei kohdistunut työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla voimassa oleviin työeh­tosopimuksiin eikä siten ollut työrauhavelvoitteen vastainen.

Työnseisauksen syynä tai kohteena eivät olleet lomautukset ja irtisanomi­set. Työnseisauk­sella ei pyritty vaikuttamaan työehtosopimuksiin, työntekijöiden työhön, työehtoihin tai työnantajien oikeuteen johtaa tai jakaa työtä. Työnseisaus oli luonteeltaan puhtaasti poliitti­nen; sen tarkoituksena oli vaikuttaa eduskun­nan päätöksentekoon.

Hallitus antoi 11.9.2009 eduskunnalle esityksen vuoden 2009 toiseksi lisätalousar­vioksi. Esitykseen sisältyi hallituksen ehdotus eräiden valtion yksinomistuksessa tai enemmistöomistuksessa olevien yhtiöiden osakkeiden myyntivaltuuk­sien hyväksymisestä. JHL ry:n toteuttama työnseisaus kohdistui tähän lisätalous­arvion sisäl­tämään ehdotukseen. JHL ry pyrki siihen, että eduskunta ei olisi hyväksynyt halli­tuksen esi­tystä valtion kokonaan tai osaksi omistamien yhtiöiden Destian, Labtium Oy:n ja Raskone Oy:n osakkeiden myy­misestä. JHL ry oli saanut myyntisuunnitelmasta tiedon jo elokuussa 2009 pidetyn hallituk­sen budjettiriihen yhteydessä.

JHL ry julkaisi Helsingin Sanomissa 26.8.2009 kansanedustajille osoitetun vetoomuksen, jossa arvioidaan valtion yh­tiöiden osakkeiden myynnin taustalla todennäköisesti olevia val­tiontalouteen liittyviä seik­koja ja korostetaan, ettei valtion omistajapolitiikan määräävänä te­kijänä saisi olla valtiotalouden velkaantuminen, veroalennusten rahoitta­minen tai vastaavat valtion ta­louteen ja finanssipolitiikkaan liittyvät syyt. JHL ry vastusti myyntivaltuuksien antamista, kos­ka Destian, Labtium Oy:n ja Raskone Oy:n säilyminen valtionomistuksessa nähtiin tärkeänä sekä yleisen yhteiskuntapolitiikan että näiden yhtiöi­den tarjoamien peruspalveluiden turvaamisen kannalta.

JHL ry:n ennakkoilmoitusten mukaan työnsei­sauksella oli tarkoitus vastustaa maan hallituksen esittämiä valtionyhtiöiden ja liikelaitosten omistajajärjestelyjä ja valtion näissä työnantajaorganisaatioissa toteuttamaa omistajapolitiik­kaa. JHL ry ilmoitti, ettei työnseisaus kohdistunut työnantajiin, vaan valtion omistajapolitiik­kaan.

Jäsenille suunnatun tiedotteen mukaan työnseisauksen syynä oli, ettei JHL ry hyväksynyt myyntival­tuuksien antamista valtionyhtiöiden osakkeiden myymiseksi. Perusteeksi ilmoitettiin pelko muun muassa siitä, että kansallis­omaisuus ajautuu sijoitusyhtiöiden haltuun, verovaroilla rakennettavien teiden ja väylien ra­kentaminen kallistuu ja maaperäkartoitukseen ja -testaa­miseen liittyvä osaaminen katoaa . Lisäksi kansallisen maanpuolustuksen yksi osio murenee, jos puolustusvoimien kaluston huolto yksityistetään.

Yleisölle suunnatussa tiedotteessa on selostettu työnseisauksen taustoja samalla tavoin. Lauttalii­kennettä koskeneen JHL ry:n tiedotteen mukaan työnseisaus ei kohdis­tu työnantajaan eli yhtiöihin, vaan valtion omistajapolitiikkaan.

Lisäksi JHL ry:n jäsenet lähettivät kansanedustajille kortteja, joissa kansan­edustajia kehotettiin ää­nestämään myyntivaltuuksien antamista vastaan. Postikorttikampanjan tarkoituksena ei ollut tiedottaa kansanedustajille odotettavissa olevasta työnseisauksesta, vaan havahduttaa kansanedustajia tiedostamaan, että heidän päätettäväkseen oli tulossa valtion omistajapolitiikan ja valtion yhtiöiden kannalta merkittävä asia. Työnseisauksesta ei otettu mainintaa postikorttiin myöskään siitä syystä, että postikortteja lähettivät lukemattomat muutkin JHL ry:n jäsenet kuin työtaisteluun osallistuneet jäsenet. Sitä paitsi työnseisauksen mainitseminen postikortissa olisi epäilemättä työnantajan puolelta katsottu työtaistelulla uhkaamiseksi ja erilliseksi työrauharikkomukseksi.

Työnseisauksen ajoittuminen osittain samaan ajankohtaan yhteistoimintaneuvottelujen tai lomautusten kanssa ei yksin osoita, että työtaistelu olisi ollut työehtosopimuslain vastai­nen, kun työnseisauksella ei ole niihin asiallista yhteyttä eikä sen enempää ilmaistua kuin to­siasiallistakaan painostustarkoitusta.

Työnseisaus kohdistui eduskuntaan. Eduskunta ei käytä työnantajavaltaa valtion omistamissa yhtiöissä, vaan yhtiöt ovat yksityisoikeudellisia, valtion viranomaisorganisaatiosta erillisiä työnantajia. Sen sijaan omistajapolitiikalla valtiovalta voi vaikuttaa siihen, minkälaisia valtion yhtiöitä Suomessa on, millä toimialoilla näitä yhtiöitä on ja mikä on valtion yhtiöiden merkitys työllisyyden, alueellisen kehityksen, innovaatiotoiminnan ja vastaavien yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden edistäjinä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Uutiset JHL ry:n nettisivuilta
2. Ote JHL ry:n Motiivi-lehdestä 10/2009
3. Raskone Oy:n syyskuun 2009 myyntiennusteet viikoilla 36 ja 37 sekä syyskuun toteutu­nut myynti

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2009 toiseksi lisätalousarvioksi (HE 124/2009 vp)
2. JHL ry:n puheenjohtaja A:n tiedote 22.8.2009
3. Helsingin Sanomat -lehdessä julkaistu JHL ry:n vetoomus kansanedustajille 26.8.2009
4. JHL ry:n hallituksen 28.8.2009 kokouksen päätösmuistio
5. Työnseisausta koskevat ilmoitukset työnantajille ja työntekijäjärjestöille
6. JHL ry:n keskustoimiston ilmoitus JHL ry:n jäsenille työnseisauksesta
7. JHL ry:n työnseisausta koskeva tiedote yleisölle 7.9.2009
8. JHL ry:n toinen tiedote lauttaliikenteen pysähtymisestä 9.9.2009
9. JHL ry:n laatima kansanedustajille lähetetty postikortti
10. Puheenjohtaja A:n kirjoitus JHL ry:n lehdessä nro 9/2009
11. JHL ry:n tiedote 29.9.2009
12. JHL ry:n tiedote 8.10.2009
13 JHL ry:n lausuma eduskunnan talousvaliokunnalle

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on 11.9.2009 kello 12.00-18.00 järjestänyt Destia Oy:ssä, Finaviassa, Labtium Oy:ssä ja Raskone Oy:ssä työnseisauksen, johon osallistui 1065 liiton jäsentä.

JHL ry:n mukaan työnseisaus on kohdistunut eduskuntaan ja ollut siten luonteeltaan poliittinen. Toimenpiteillä on vastustettu hallituksen eduskunnalle esittämää valtionyhtiöiden osakkeiden myyntivaltuuksien hyväksymistä. Liikenne- ja Erityistyönantajat ry on katsonut, että koska asianomaisissa yrityksissä on samanaikaisesti ollut meneillään työvoiman vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, työtaistelutoimenpide on kohdistunut voimassa olevien työehtosopimusten määräyksiin, jotka koskevat työnantajan oikeutta määrätä työn johtamisesta sekä ottaa ja erottaa työntekijä.

Asiassa esitetty selvitys

Osapuolet ovat esittäneet asiassa laajaa kirjallista todistelua.

Kantajan nimeämästä todistelusta ilmenee, että Labtium Oy:n pääluottamusmies on JHL ry:n internetsivuilla 7.9.2009 olleessa uutisartikkelissa ilmaissut huolensa yhtiön osakekannan mahdollisen myynnin vaikutuksista henkilöstön asemaan. Samansuuntaisen lausunnon on antanut Destia Oy:n pääluottamusmies.

Vastaajan todisteena olevasta lisätalousarvion otteesta ilmenee hallituksen aikomus hankkia lisävaltuudet Destia Oy:n, Labtium Oy:n ja Raskone Oy:n omistuksista luopumiseen. Vastaajaliitto on ilmoittanut saaneensa asiasta tiedon jo elokuussa lisäbudjettiriihen yhteydessä. Liiton puheenjohtaja on lehdistötiedotteessa 22.8.2009 ilmoittanut pitävänsä myyntiaikeita vastuuttomana politiikkana. Sama viesti on ollut kansanedustajille 26.8.2009 lähetetyssä vetoomuksessa. Työnantajayhtiöille ja liikelaitokselle sekä työnantajaliitolle 7.9.2009 toimittamassaan työnseisausta koskevassa ilmoituksessa JHL ry on kertonut, että työnseisauksella vastustetaan maan hallituksen esittämiä valtionyhtiöiden omistusjärjestelyjä ja valtion omistajapolitiikkaa ja että työnseisaus ei kohdistu työnantajayhtiöihin ja -laitokseen.

Arviointi ja johtopäätökset

JHL ry:n järjestämällä työtaistelulla on ollut ajallista yhteyttä sekä kanteessa mainituissa valtionyhtiöissä ja liikelaitoksessa toteutettuihin henkilöstöä koskeviin toimenpiteisiin että hallituksen lisätalousarviossa esittämään ehdotukseen siitä, että eduskunta myöntäisi hallitukselle valtuudet luopua valtionyhtiöiden omistuksista. Lakko on ajoitettu samaan päivään, jona lisätalousarvio on annettu eduskunnalle. Ajallinen yhteys myyntihankkeen julkistamiseen on niin ollen ollut välitön.

JHL ry on työnseisauksen yhteydessä julkaissut runsaasti tiedotusaineistoa, josta työtuomioistuimen mielestä erottuu selkeänä pääasiana työnseisauksen tarkoitus vastustaa ehdotusta valtionyhtiöiden osakkuuksista luopumisesta. Tätä viestiä on toimitettu eri tavoin eduskunnalle, jonka päätettävänä asia on ollut, ja niille työnantajayhteisöille, joissa lakko on pantu toimeen. Tältä osin kysymys ei työtuomioistuimen mielestä ole ollut pyrkimyksestä vaikuttaa kanteessa mainittujen työnantajayhteisöjen liikkeenjohdolliseen päätöksentekoon. Asian laita on joskus ollut toinen, kun poliittiseksi väitetyllä työtaistelutoimenpiteellä on haluttu vaikuttaa esimerkiksi valtion osaksi omistaman yhtiön päättämään tehdasyksiköiden lakkauttamiseen (TT 2008:13).

Tiedotusaineiston joukossa on myös kannanottoja, joissa tuodaan esille järjestön huoli henkilöstön aseman säilymisestä omistusjärjestelyjen toteutuessa. Tällaisten mainintojen osuus koko aineistossa on suhteellisen vähäinen. Osaksi on ollut kysymys JHL ry:n omalle jäsenistölle suunnatusta tiedotuksesta, jonka voidaan ymmärtää motivoineen jäsenistöä osallistumaan työnseisaukseen. Toisaalta työnantajapuolelle ei ole lakon yhteydessä esitetty vaatimuksia jo päätettyihin lomautuksiin tai käynnissä olleisiin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen. Pelkästään siitä, että yhtiöissä on lakon aikana ollut meneillään lomautuksia tai työvoiman vähentämiseen tähtääviä yhteistoimintaneuvotteluja, ei voida päätellä, että työtaistelulla olisi tarkoitettu painostaa asianomaisia työnantajia näissä työehtosopimusten piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Kokonaisuutena arvioiden työtaistelulla on työtuomioistuimen mielestä sen sijaan pyritty vaikuttamaan valtioelinten poliittiseen päätöksentekoon yhtiöiden omistusjärjestelyjä koskevassa asiassa (ks. myös esim. TT 1986:87).

Edellä esitetyillä perusteilla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työnseisauksella ei ole rikottu työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta. Kanne on tästä syystä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä 4.050 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry velvoitetaan korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 4.050 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Nyyssölä, Ahokas ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.