Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2010-99

Palkka
Palkkaryhmittely
Tehtäväkohtainen palkka
Työnvaativuusluokittelu

Kysymys laatuneuvojan tehtävän vaativuuden arvioinnista ja palkan henkilöosan määräytymisestä. Kysymys myös toimihenkilöiden tasapuolisesta kohtelusta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 99

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry

VASTAAJAT

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry
TeliaSonera Finland Oyj

ASIA

Työntekijän palkkaedut ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.3.2010
Pääkäsittely 2.6.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tieto- ja Tekniikka-alojen Työnantajaliitto TIKLI ry:n ja muun muassa Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä 16.2.2005 - 30.9.2007 voimassa olleessa Tietoalan työehtosopimuksen palkkaliittees­sä on ollut seuraavat määräykset:

2 § Palkkaperusteet

1. Työntekijän palkka muodostuu tehtäväosasta eli peruspalkasta, mahdollises­ta henkilöosasta ja erillisistä lisistä.

2. Peruspalkat perustuvat tehtävien vaativuuden mukaiseen ryhmittelyyn. Teh­tävien vaativuuden määrittämiseksi on osapuolten välillä yhteisesti sovittu pe­rustoimet ja määritelty niiden vaativuus. Työntekijöiden tehtävien vaativuudet arvioidaan yhtenäisten perusteiden mukaan tukeutuen perustoimiin.

Työntekijän peruspalkka määräytyy sen vaativuusryhmän perusteella, johon hänen tehtäväkokonaisuutensa kuuluu.

3. Työntekijälle voidaan maksaa peruspalkkaa korkeampaa palkkaa toiminnan tuloksellisuuden ja laadun, ammattitaidon sekä kehityskyvyn ja aloitteellisuu­den perusteella, sekä esimiesasemassa olevalle työntekijälle myös esimiestai­don perusteella.

4. Kun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi tai pitempiaikaisesti, selvite­tään uusien tehtävien vaativuusryhmä ja työntekijän henkilökohtaisen palk­kauksen tarkistaminen. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

3 § Palkkaryhmät ja peruspalkat

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä. Niiden peruspalkat ovat seuraavat:

Tieto- ja Tekniikka-alojen Työnantajaliitto TIKLI ry:n ja muun muassa Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä 14.11.2007 - 30.6.2010 voimassa olevan ICT-alan työehtosopimuksen toimihenkilöil­le Tietoalan toimihenkilöpalkkajärjestelmää koskevassa palkkaliitteessä on seuraavat määräykset:

2 § Palkkaperusteet

Palkkarakenne

1. Toimihenkilön palkka muodostuu tehtäväosasta eli peruspalkasta, mahdolli­sesta henkilöosasta ja erillisistä lisistä.

Tehtäväosa eli peruspalkka

2. Tehtäväosa eli peruspalkka perustuu tehtävien vaativuuden mukaiseen ryh­mittelyyn. Tehtävien vaativuus arvioidaan yrityksissä yhtenäisen vaativuusluo­kitusjärjestelmän (palkkavaaka) mukaisesti käyttäen hyväksi jäljempänä mai­nittuja kolmea palkkavaakataulua ja tunnuslukujen muuntotaulukkoa.

Tehtävien vaativuudet arviointitekijät ovat tehtävän edellyttämä osaamis- ja vuorovaikutusympäristö (Taulu 1), tehtävän ohjaus ja päätöksenteko (Taulu 2) ja tehtävän vastuu ja rooli (Taulu 3). Palkkavaakataulut ja tunnuslukujen muuntotaulukko löytyvät Tiklin internetsivulta.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaati­vuusryhmiin ja kullekin tehtävien vaativuusryhmälle on oma palkkaryhmänsä.

3. Vaativuuden arviointia varten perustetaan työryhmä, joka koostuu työnanta­jan ja toimihenkilöiden edustajista (esim. 1 + 1 tai 2 + 2).

Tehtävien vaativuus määritetään kirjallisten tehtäväkuvausten tai muun riittä­vän selvityksen perusteella. Tehtäväkuvausten tulee perustua tehtävän todelli­seen sisältöön siten, että vaativuuden arviointitekijöinä olevat asiat käyvät ku­vauksessa mahdollisimman hyvin ilmi.

Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Vaativuusryhmään sijoitta­minen käydään läpi toimihenkilön kanssa.

4. Toimihenkilön peruspalkka määräytyy sen vaativuusryhmän perusteella, jo­hon hänen tehtäväkokonaisuutensa kuuluu.

5. Kun toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi tai pitempiaikaisesti, selvi­tetään uusien tehtävien vaativuusryhmä ja toimihenkilön palkkauksen tarkista­minen viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Tar­vittaessa uusitaan työsopimus.

6. Tehtävän vaativuuden määrittämisessä mahdollisesti syntyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Asiaa ei kuitenkaan voi saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Henkilöosa

7. Toimihenkilölle voidaan maksaa peruspalkan lisäksi henkilöosaa osaamisen ja työssä suoriutumisen perusteella. Arvioinnin suorittaa työnantaja yrityksen toiminnan ja tehtävien kannalta tärkeiksi valittujen arviointitekijöiden perus­teella normaalien yrityksissä käytävien kehitys- ja tuloskeskustelujen yhtey­dessä. Arviointitekijöitä voivat olla esimerkiksi toiminnan tuloksellisuus ja laatu, ammattitaito sekä kehityskyky ja aloitteellisuus, sekä esimiesasemassa olevalle toimihenkilölle esimiestaito.

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että:

1. TeliaSonera Finland Oyj on rikkonut jäljempänä mainittujen laatuneuvojien työsuhteessa noudatetun ICT-alan toimihenkilötyöehtosopimuksen palkkausjärjestelmän määräyksiä, kun se ei ole korottanut laatuneuvojien peruspalkkaa palkkaryhmään F00 heti heidän toimenkuvansa vaativuuden arvioinnin 18.4.2006 jälkeen 1.5.2006 alkaen, tai toissijaisesti 1.12.2006 lukien,

2. vastaajayhtiö on rikkonut mainitun palkkausjärjestelmän määräyksiä, kun se on 1.6.2008 asettanut laatuneuvojien palkkaryhmän nostamisen edellytykseksi, että laatuneuvojina työs­kentelevät toimihenkilöt luopuvat palkkansa henkilöosasta tilanteessa, missä laatuneuvojien työtehtävien todellisessa sisällössä ei ole tapahtunut mitään pysyviä eikä pitempiaikaisia muutoksia 18.4.2006 tapahtuneen toimenkuvan vaativuuden arvioinnin jälkeen, ja että

3. laatuneuvojilla on oikeus F00 palkkaryhmän peruspalkkaan ja henkilöosaan, jota heille on viimeksi maksettu heidän hoitaessaan tätä tehtävää E00 palkkaryhmässä.

Lisäksi kantaja on vaatinut, että työtuomioistuin:

4. velvoittaa vastaajayhtiön suorittamaan jäljempänä mainituille laatuneuvojille erikseen yksilöidyiltä ajanjaksoilta palkkaryhmien E00 ja F00 välisen peruspalkkojen erotuksen korkolain mukai­sine viivästyskorkoineen,

5. tuomitsee vastaajayhtiön työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten­sä rikkomisesta ja

6. tuomitsee Tieto- ja Tekniikka-alojen Työnantajaliitto TIKLI ry työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vielä kantaja on vaatinut vastaajien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeuden­käyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukausi työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Tausta

A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y, Z ja Å ovat työskennelleet vastaajayhtiön asiakaspalvelussa laatuneuvojina.

Laatuneuvojat käsittelevät asiakasreklamaatioita. Laatuneuvojan tehtävä kuului huhtikuuhun 2006 saakka palkkaryhmään E00. Tällöin yhtiön palkkausjärjestelmän ylläpitoryhmä perusti uuden Quality Adviser -perustoimen vaativuusryhmään F00. Tarkoitus oli, että kaikki laatutiimin E00 vaativuusryhmään luokitellut laatuneuvojat siirtyvät palkkaryhmään F00. Kysymys ei ollut uu­teen työtehtävään siirtymisestä, vaan laatuneuvojien toimenkuva päivitettiin vastaamaan tosi­asiallisia työtehtäviä ja tehtävän todellista sisältöä.

Vahvistusvaatimuksen 1 perusteet

Vastaajayhtiö ei ole kuitenkaan toteuttanut laatuneuvojien palkkaryhmän korotusta 1.5.2006 alkaen. Palkkaryhmän korottamatta jättäminen on vakavalla tavalla rikkonut työehtosopimuksen osana noudatettavaa palkkausjärjestelmää, jossa on nimen­omaisesti sovittu, että toimihenkilön peruspalkka määräytyy sen vaativuusryhmän perus­teella, johon hänen tehtäväkokonaisuutensa kuuluu.

Laatuneuvojien toimenkuvan vaativuuden arvioinnista ei ole erimielisyyttä. Toimen vaati­vuusryhmä/palkkaryhmä vahvistettiin palkkausjärjestelmän tarkoittamalla tavalla 18.4.2006. Toimenkuvan mukaista työtä tekevän toimihenkilön peruspalkka olisi tämän jälkeen tullut nostaa tasosta E00 tasoon F00. Tämän yhtiö on laiminlyönyt.

Tämä laiminlyönti koskee kaikkia edellä lueteltuja 26 laatuneuvojaa.

Vuoden 2005 - 2007 työehtosopimuksen palkkaliitteen (2 § Palkkaperusteet 2. kohta) mu­kaan "Tehtävien vaativuuden määrittämiseksi on osapuolten välillä yhteisesti sovittu perus­toimet ja määritelty niiden vaativuus. Työntekijöiden tehtävien vaativuudet arvioidaan yhte­näisten perusteiden mukaan tukeutuen perustoimiin."

Voimassa olevassa työehtosopimuksessa vaativuuden arviointia varten on sovittu perustetta­vaksi työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöiden edustajista. Tehtävien vaati­vuus määritetään kirjallisten tehtäväkuvausten tai muun riittävän selvityksen perusteella.

Laatuneuvojien tehtävien vaativuuden arviointi on tehty työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla ennen kuin esitys uudeksi perustoimeksi on toimi­tettu palkkausjärjestelmän käyttöryhmään. Jäljempänä kuvattu menettely on ollut työehtoso­pimuksen mukainen menettely.

Laatuneuvojien tehtävän toimenkuva on tiiminvetäjien ja esi­miesten yhteistyössä päivitetty, koska laatuneuvojan tehtävän vaativuuden arviointiin ei so­veltunut mikään palkkausjärjestelmässä olemassa ollut toimenkuva. Esimies on sen jälkeen vienyt toimenkuvan käyttöryhmän käsittelyyn ja sieltä edelleen ylläpitoryhmän vahvistettavaksi. Ylläpitoryh­mä hyväksyy perustoimia vain olemassa oleville toimenkuville. Toimenkuva ei olisi tullut käyttö- ja ylläpitoryhmälle, jos sitä vastaavissa työtehtävissä ei olisi työskennellyt toi­mihenkilöitä.

Ylläpitoryhmän jäsenen pääluottamusmies Ä:n mukaan toimi E00 jäi toimikartalle, koska sii­hen oli kiinnitetty muitakin rinnakkaistoimia, mutta laatuneuvojan tehtävän vaativuuden arviointia varten hy­väksyttiin uusi perustoimi, joka tuli ottaa käyttöön laatuneuvojina työskentelevien toimihen­kilöiden palkkauksessa.

Ylläpitoryhmä päätti elokuussa 2006 vaatia selvityksen, miksi toimihenkilöpalkkaus­järjestelmään F00-vaativuusryhmään hyväksyttyä perustointa ei ollut otettu käyttöön. Sittemmin ilmeni, että syynä tähän oli organisaatioi­den ja esimiesten muuttuminen. Työnantaja on 23.4.2007 käydyissä erimielisyysmuistioneu­votteluissa todennut, että "Uuden toimenkuvan hyväksymisen jälkeen organisaatio ja esimiehet ovat muuttuneet useampaan kertaan ja tiimin kehittäminen ja uuden toimenkuvan käyttöönotto on jäänyt tästä syystä tekemättä."

Työnantaja ei voi vapautua vastuusta ja jättää toteuttamatta palkkamääräyksiä vain sillä pe­rusteella, että esimiehet ovat useaan otteeseen vaihtuneet. Sellaista argumenttia, että laatu­neuvojien työ olisi vaativuudeltaan muuttunut organisaatioiden muuttuessa tai esimiesten vaihtuessa ei ole edes esitetty. Huomattava onkin, että kun organisaatioita on muokattu, niin laatutiimin ja yksittäisen laatuneuvojan työssä ei ole muutosta tapahtunut.

Joulukuussa 2006 F00 palkkaryhmään sitten korotettiin kaksi laatuneuvojaa. Siirtäminen korkeampaan palkkaryhmään olisi tullut hoitaa myös muiden osalta viimeistään tuossa vaiheessa, kun käytiin syksyn 2006 kehityskeskusteluja.

Laatuneuvojan toimenkuvan vaativuustasoa F00 huhtikuussa 2006 vahvistettaessa oli kyse siitä, että tarvittiin uusi vaativuuden arviointi, koska olemassa olevaa laatuneuvojan työtä varten ei vaativuuden arviointia ollut olemassa. Laatuneuvojat oli sijoitettu teknisen asiakaspalvelijan toimenkuvalle E00, vaik­ka he eivät tehneet asiakaspalvelua vaan toimivat erityisenä asiantuntijaryhmänä laa­tutiimissä, jolle asiakaspalvelun tekniset asiakaspalvelijat siirsivät reklamaatiot, joita eivät itse osanneet hoitaa. Tämän takia peruspalkka ei voinut esimiesarvioinnin mukaan olla sama kuin teknisellä asiakaspalvelijalla. Vasta myöhemmin eli yli vuosi F00 toimenkuvan vaativuuden vahvistamisen jälkeen työnantaja on 13.6.2007 käydyssä erimielisyysneuvot­telussa esittänyt, että luodaan kriteerit urapolkua varten.

Laatuneuvojien peruspalkkaa olisi pitä­nyt korottaa toissijaisesti ainakin joulukuussa 2006, jolloin kahden laatuneuvojan palkkaryhmää korotettiin. Heistä kummankaan tehtävät eivät muuttuneet vaan he ovat työskennelleet sekä ennen että jälkeen palkkaluokan korotuksen samoissa työtehtä­vissä laatuneuvojina.

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ei voi olla epätasa-arvoista. Mikäli useampi henkilö tekee samaa työtä, on myös työehtosopimukseen perustuvan tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvän perus­palkan oltava sama.

Laatuneuvojien työt poikkeavat toisistaan lähinnä siinä, että eri asiakasryhmien ja eri tuo­teryhmien reklamaatiot on jaettu eri henkilöille. Tämä ei kuitenkaan ole tekijä, joka vaikut­taisi työn vaativuuden arviointiin ja useimmat laatuneuvojat ovat hoitaneet sekä kuluttaja- että yritysasiakkaita tai joko kuluttaja- tai yritysasiakkaita useammissa tuoteryhmissä.

Vastaajayhtiössä toteutettiin 1.3.2008 organisaatiomuutos, jonka seurauksena laatutiimi eli laatuneuvojat jaettiin kahteen yksikköön. Mobility-puolen laatu­neuvojat eriytettiin BroadBand -liiketoimintayk­sikköön siirretyistä laatuneuvojista ja heidän työnkuvaansa muutettiin. Palkkaryhmään ja konkreettisiin palkkoihin tuli muutoksia. Mobility-puolelle siirtyneiden laatuneuvojien palkkaryhmän osalta ei ole riitaa 1.3.2008 jäl­keen.

Vahvistusvaatimusten 2 ja 3 perusteet

BroadBand -liiketoimintayksikköön siirretyille laatuneuvojille tarjottiin 1.6.2008 uutta työ­sopimusta, jolla palkkaryhmä olisi nostettu palkkaryhmään F00 toimihenkilöiden kokonais­palkkaa kuitenkaan korottamatta. Henkilökohtaisten palkkaa koskevien neuvottelujen jäl­keen osa laatuneuvojista hyväksyi uuden työsopimuksen saadakseen oikean peruspalkan. Osa laatuneuvojista ei hyväksynyt uutta työsopimusta.

Vaativuusryhmän muutos ei ole ollut seurausta tehtävien pysyvästä tai pitempiai­kaisesta muutoksesta, vaan siitä, että työnantaja oli laiminlyönyt toteuttaa yli kaksi vuotta aiemmin vahvistetun toimenkuvan mukaisen palkkaryhmän korotuksen. Vastaajayhtiö on rikkonut työehtosopimusta asettaessaan palkkaryhmän F00 mukaisen pe­ruspalkan maksamisen edellytykseksi, että henkilökohtainen palkanosa poistetaan tai piene­nee. Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilön palkkaus ja tarvittaessa myös työsopimus voidaan tarkistaa vain työtehtävien muuttuessa pysyvästi. Toimihenkilöllä on näin ollen oi­keus sekä F00 vaativuusryhmän peruspalkkaan että saman suuruiseen palkan henkilöosaan kuin aiemmin vaativuusryhmässä E00. Henkilöosasta ei voida edes sopia toisin toimihenkilön vahingoksi.

Kantajan käsityksen mukaan toimihenkilöiden, joille työnantaja teki palkkaryhmän korotusta koskevan esityksen eli E:n, G:n, I:n, K:n, O:n, U:n, Y:n ja Å:n tehtävissä ei ole tapahtunut muutosta. Toimihenkilöiden tehtävät eivät ole muuttuneet edes siltä osin, mitä asiakasryhmää tai liiketoiminta-aluetta he ovat hoita­neet. Toisaalta työnantaja on omalla toiminnallaan eli esittäessään palkkaryhmän korotusta kaikille siitä riippumatta, mitä asiakasryhmää tai liiketoiminta-aluetta he ovat hoitaneet osoittanut, ettei kyseisellä asialla ole mitään tekemistä tehtävän vaativuuden arvioinnin kanssa.

Ratkaisussa TT:2007:13 on arvioitu toimihenkilöiden oikeutta aikaisemmin maksetun suu­ruiseen henkilökohtaiseen palkkaan tilanteessa, jossa he ovat irtisanomisen vaihtoehtona siirtyneet työhön yhtiön toiseen yksikköön. Toimihenkilöillä ei katsottu olleen tätä oikeutta, kun uudet tehtävät poikkesivat toimihenkilöiden aikaisemmista tehtävistä ja työehtosopi­muksen mukaan toimihenkilön palkkaus ja tarvittaessa myös työsopimus voitiin tarkistaa tehtävien pysyvästi muuttuessa.

Toimihenkilöt G, I, K ja O ovat ainoat laatuneuvo­jat, jotka ovat edelleen palkkaryhmässä E00. Yhtiöön keväällä 2009 palkatut uudet laatuneuvojat on rekrytoitu suoraan F00 palkkaryhmään.

Suoritusvaatimuksen 4 perusteet

Vaativuusryhmän korottaminen työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla 1.5.2006 alkaen olisi muuttanut laatuneuvojien peruspalkkaa. Kun peruspalkkaa ei korotettu, työn­antaja on jättänyt suorittamatta laatuneuvojille 31.8.2009 mennessä peruspalkkojen välisen erotuksen.

Väärän peruspalkan maksaminen on johtanut myös väärin laskettuihin yleiskorotuksiin ja liian pieniin vuosilomapalkkoihin ja lomarahoihin sekä hei­jastunut kaikkiin lisiin ja yli- ja lisätyöstä maksettaviin korvauksiin, joiden perusteena on käytetty kuukausipalkkaa tai siitä laskettavaa tuntipalkkaa.

Työehtosopimuksen tietensä rikkominen ja valvontavelvollisuus

Vastaajayhtiö on rikkonut sisällöltään selviä palkkausjärjestelmän määräyksiä vakavalla tavalla. Se, että työnantajaliitto on tukenut yhtiön me­nettelyä, ei vapauta yhtiötä vastuusta, koska rikkomus on ilmeinen.

Tieto- ja Tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n olisi viimeistään liittoneuvottelu­jen yhteydessä tullut havaita työnantajan menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti ja oh­jeistaa yhtiötä soveltamaan laatuneuvojiin palkkaryhmän F00 peruspalkkaa 1.5.2006 lukien. Lisäksi liiton olisi pitänyt huomauttaa, että työehtosopimuksen mukaan palkan tarkistaminen ja työsopimuksen uusiminen kuuluu vain tilanteisiin, joissa tehtävien pysyvä tai pitkäaikainen muutos johtaa uuteen vaativuusryhmään. Laiminlyödessään tämän työnantajaliitto on rikkonut valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja TeliaSonera Finland Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä ja kantajan velvoittamista korvaa­maan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vastaaja­yrityksessä tai liittotasolla ei ole käsitelty kysymystä, suorittavatko laatuneuvojat niitä tehtä­viä, jotka oikeuttavat Quality Adviser 14300 toimenkuvaan ja palkkaryhmään F00. Kuitenkin TSF:n yhteistoimintaryhmän kokouksessa 29.8.2007 todettiin, että kaikkien laatuneuvojien silloiset tehtävät eivät täytä uuden tehtäväkuvan vaatimuksia. Laatuneuvojien toimenkuvat ovat sisällöltään erilaisia.

Asiasta pyrittiin järjestämään neuvottelu. Sen jälkeen, kun oli jo sovittu palaverista, pääluottamusmies Ö ilmoitti, etteivät toi­mihenkilöiden edustajat tule "suostumaan" palaveriin, jossa käsiteltäisiin jokaisen laatuneuvojan nykyiset tehtävä- ja vastuualueet ja verrattaisiin niitä uuteen toimenkuvaan. Toisin sanoen toimihenki­löiden edustajat kieltäytyivät tarkastelemasta yksittäisten laatuneuvojien tehtäviä ja vertaa­masta niitä uuteen toimenkuvaan.

Laatuneuvojien toimenkuvien kehittäminen liittyi yrityksessä käytössä olevaan urapolkumalliin. Yrityksen asiakaspalvelussa on rakennettu eri toimenkuville urapolkumalleja jo aikaisem­min, ja niitä kehitellään jatkuvasti. Urapolkumallilla varaudutaan liiketoiminnan muutok­siin ennalta luomalla uusia toimenku­via tulevan tilanteen vaatimiin tehtäviin. Nämä voivat olla vaatimuksiltaan korkeampia, samanarvoisia tai alempia kuin aiemmat tehtävät ryhmässä. Urapolkumallin avulla pyritään myös edistämään työn mielek­kyyttä ja kehittämään henkilöstön osaamista.

Laatuneuvojien urapolkumallin on tarkoitus tukea tätä yleistä linjaa. Uuden toimenkuvan numero 14300 (vaativuusryhmä F00) käyttöönoton tarkoituksena ei ole ollut, että se korvaisi aiemman toimenkuvan 12703 (vaativuusryhmä E00).

Kantajan vaatimus laatuneuvojien peruspalkan korottamisesta (vahvistus­vaatimus 1)

TeliaSonera Finland Oyj:ssä on yli kymmenen vuodan ajan ollut käytössä toimihenkilöteh­tävien vaativuuden arviointijärjestelmä. Vaativuutta arvioi ylläpitoryhmä, jossa on sekä työnantajan että toimi­henkilöiden edustus. Ryhmä käsittelee toimenkuvien muutosehdotukset.

Perustoimenkuvan vaativuutta ja palkkaryh­mää ei voida määritellä uudelleen ilman, että tehtävissä tapahtuu muutos. Jos henkilön toimenkuvaa on muutettu, myös tehtävissä on tapahtunut työehtosopimuksessa mainittu pysyvä tai pitempiaikainen muutos.

Jos toimihenkilön tehtävää, vaativuusryhmää tai palkkaryhmää muutetaan, selvitetään aina myös toimihenkilön palk­kauksen tarkistaminen. Tämän suorittaa asianomaisen toimihenkilön esimies, ei ylläpitoryhmä. Esimies selvittää ja tekee päätökset tapauskohtaisesti työehtosopimuk­sen palkkaperusteita ja kriteereitä noudattaen. Peruspalkan lisäksi henkilön palkkaan mahdollisesti sisältyvä henkilöosa määritellään tehtävän muuttuessa vaativammaksi. Henkilö­osa ei ole kiinteä palkanosa vaan se joudutaan aina tehtävän muuttuessa määrittelemään uu­delleen.

Uutta toimenkuvaa koskevaa esitystä käsiteltäessä ylläpitoryhmässä ei siis voida ottaa kantaa siihen, ketkä sijoitetaan tähän toimenku­vaan ja sitä vastaavaan palkkaryhmään. Tämän ratkaisun tekee asianomainen esimies, joka tietää ja tuntee alaisensa työtehtävät. Esimies päättää paitsi henkilön uudesta toimenkuvasta, myös työntekijän henkilökohtaisesta palkasta ja siihen mahdollisesti kuuluvasta henkilökohtaises­ta palkanosasta.

Kun nyt kysymyksessä olevaa uutta toimenkuvaa on käsitelty ylläpitotyöryhmässä, ei ole sovittu, että kaikki kysymyksessä olevat laatuneuvojat sijoittuisivat uuteen palkkaryhmään F00. Eri asia on, että ylläpitoryhmässä on voitu arvioida, kuinka monen toimihenkilön siirtämistä uuteen toimenkuvaan joudutaan harkitsemaan.

Laatuneuvojien kuten muidenkin toimihenkilöiden työtehtävät elävät eli muuttuvat ja kehit­tyvät aikaa myöten. Tämä tosiasia otetaan huomioon sillä tavoin, että ylläpitoryhmä seuraa ja arvioi toimiko­konaisuutta ja tarvittaessa HR-päällikön ja yksikön käyttöryhmän esityksen jälkeen muodos­taa uuden toimenkuvan. Henkilöt siirretään uusiin toimenkuviin esimiehen päätöksellä. Tämän lisäksi voi­daan uudelle toimenkuvalle kiinnittää henkilöitä, joiden työtehtävät määritellään uu­den toimenkuvan mukaisiksi.

Missään vaiheessa ei ole tarkoitettu tai sovittu menettelystä, että ylläpito­ryhmässä sivuutettaisiin edellä esitetty vakiintunut toimintatapa ja kaikki laatuneuvojat"automaattisesti" olisi sovittu siirrettäviksi uudelle toimenkuvalle, saati jo ennen kuin se oli muodostettu.

Laatuneuvojat F ja N, joiden vaativuusryhmää korotettiin 1.12.2006, pystyivät hoitamaan tii­minsä kaikki tehtävät omatoimisesti ja hallitsivat siis parhaiten laatuneuvojan osaamisalueen. Lisäksi heillä oli parhaat valmiudet ottaa vastaan uusia, korkeamman palkkaryhmän edel­lyttämiä asiantuntijatehtäviä. Vain harvat laatuneuvojat ovat tehneet esimerkiksi sellaista reklamaatioiden analysointia, jota uusi toi­menkuva edellyttää.

Päätoimenkuvaa "laatuneuvoja" ei ollut olemassa. Kaikki laatuneuvojat kuuluivat teknisen asiakasneuvojan rinnakkaistoimenkuvalle, koska muuta sopivaa ei ollut olemassa. Urapolkua varten ryhdyttiinkin valmistelemaan laatuneuvojille omaa toimenkuvaa. Tämä ta­pahtui myös siksi, että oli nähtävissä, että tehtävät olisivat osittain muuttumassa ja laatu­neuvojille annettaisiin vaativampia tehtäviä, kuten laadun parantamiseen liittyviä kehitystehtäviä ja tehtäviä, joila voitaisiin ennakolta ehkäistä ja vähentää laatuvirheitä ja asiakasvalituksia. Heitä oli tarkoitus siis alkaa perehdyttää asiantuntijatasoisiin tehtäviin. Osalle laatuneuvojista on tarjottu mahdollisuutta siirtyä uuden toimenkuvan mukaiseen tehtävään.

Palkan henkilökohtainen osa siirrettäessä toimihenkilö palkkaryh­mään F00 (vahvistusvaa­timukset 2 ja 3)

Koska henkilökohtainen palkanosa ei ole kiinteä, se arvioidaan uudelleen tehtävän muut­tuessa. Kenelläkään kanteessa mainituista toimihenkilöistä ei ole oikeutta ilman muuta säilyttää henkilökohtaista palkanosaa entisen suuruisena tehtävän muuttuessa. Esimies on tehtävämuutoksen yhteydessä arvioinut ja sopinut toimihenkilöi­den henkilökohtaisen palkan ja siihen mahdollisesti sisältyvän henkilökohtaisen palkanosan. Arviointi on suoritettu työehtosopimuksen palkkaperusteita ja kriteereitä noudattaen.

Tehtävien muutos ei ole välttämättä yhtäkkinen tiettynä päivänä tapahtuva toi­menpide, vaan se voi tapahtua vähitellen ja tämä vähitellen tapahtunut muuttuminen otetaan huomioon henkilöitä toimenkuville kiin­nitettäessä. Kysymyksessä on siis tehtävämuutos ja siinä tilanteessa kun tämä todetaan, esi­mies arvioi henkilökohtaisen palkanosuuden määrän.

Kantajan suoritusvaatimus (vaatimuskohta 4)

Vaaditut saatavat ovat laskuperusteiltaan riidattomat.

Tietensä rikkomista ja valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskevat vaatimukset

Vastaajayhtiö on toiminut työehtosopimuksen mu­kaista ja yhtiössä yli kymmenen vuoden aikana vakiintunutta menettelyä ja käytäntöä noudattaen. Yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimusta. Vastaajaliitto on myöskin hyväksyes­sään vastaajayhtiön toiminnan menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti ja käyttänyt asian­mukaisesti valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Muistio THPJ: Ylläpitoryhmänkokous 2006-04-18
2. Toimenkuva Quality Adviser 14300
3. Palkkausjärjestelmän käyttöryhmälle toimitettu laatuneuvojan päivitetty toimenkuva
4. Muistio THPJ ylläpitoryhmän kokous 2006-08-29
5. Yt-neuvottelu / erimielisyysneuvottelu 2007-04-23
6. Erimielisyys YT-palaveri 13.6.2007
7.THPJ:N perustoimenkuvan lisäys/muutos 7.11.2007

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Å:n, Y:n, E:n, I2:n, F:n, S:n ja U:n työsopimukset
2. TeliaSonera Finland Oyj:n toimihenkilöiden palkkajärjestelmää koskevat 2.5.2005 päivätyt kalvoaihiot
3. H2:n sähköposti E2:lle laatutiimiä koskien 29.8.2007

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies Ä:n
2. Sopimusala-asiamies Ö
3. Kehityspäällikkö A1
4. Sopimusalavastaava B2
5. Laatuneuvoja O
6. Laatuneuvoja Å
7. Laatuneuvoja F
8. Laatuneuvoja N

Vastaajan henkilötodistelu

1. Osastonjohtaja C2
2. Henkilöstöpäällikkö D2
3. Henkilöstöjohtaja E2,
4. Kehityspäällikkö J
5. Asiamies G2
6. Business manager H2

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Erimielisyyden kohde

TeliaSonera Finland Oyj:ssä sovellettavan tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaan hr-päällikkö havaitessaan tarpeen uuteen toimenkuvaan tai jo olemassa olevan toimenkuvan muutokseen tekee siitä esityksen yksikön käyttöryhmälle. Käyttöryhmä laatii toimenkuvauksen ja tekee vaativuusarvioesityksen ylläpitoryhmälle, joka hyväksyy vaativuusarvion uudelle tai muutetulle perustoimelle. Tämän jälkeen esimiehen tehtävänä on valita toimihenkilön tehtävien vaativuutta vastaava toimenkuva ja määritellä, esittää tai päättää valtuuksiensa mukaan alaisensa palkan henkilöosan suuruudesta.

TeliaSonera Finland Oyj:n ylläpitoryhmä on käyttöryhmän 7.12.2005 tekemästä esityksestä hyväksynyt 18.4.2006 uuden perustoimenkuvan 14300 Quality Adviser vaativuusryhmään F00. Tähän toimenkuvaan on 1.12.2006 lukien kiinnitetty kaksi laatuneuvojaa.

Tulkintaerimielisyydessä on ensinnäkin kysymys siitä, olisiko TeliaSonera Finland Oyj ollut velvollinen siirtämään kaikki laatuneuvojan nimikkeellä työskentelevät toimihenkilöt uuteen toimenkuvaan ja vaativuusryhmään F00 viipymättä sen jälkeen kun uusi toimenkuva oli vahvistettu yhtiön ylläpitoryhmässä. Toissijaisesti kantaja on katsonut, että yhdenvertainen kohtelu olisi edellyttänyt samaa työtä tehneiden laatuneuvojien toimien kiinnittämistä tähän vaativuusryhmään sen jälkeen, kun kaksi laatuneuvojaa oli sijoitettu uuteen toimenkuvaan joulukuussa 2006.

Toiseksi erimielisyyttä on siitä, onko työnantajalla ollut oikeus kiinnittäessään laatuneuvojan uudelle toimenkuvalle arvioida uudelleen palkan henkilöosan suuruus. Kantaja on katsonut työnantajan rikkoneen työehtosopimusta asettaessaan uuteen toimenkuvaan siirtymisen ehdoksi sen, että toimihenkilöt luopuvat kokonaan tai osaksi heille toimenkuvassa E00 vahvistetusta palkan henkilöosasta.

2. Näyttö, arviointi ja johtopäätökset

2. 1. Olisiko kaikki laatuneuvojat tullut siirtää uuteen toimenkuvaan ja vaativuusryhmään 1.5.2006 lukien

Käyttöryhmän esityksessä uudeksi perustoimeksi Quality Adviser on kirjattu, että toimeen / nimikkeeseen sijoitettavien henkilöiden lukumäärä on noin 30. Kantajan mukaan kirjaus osoittaa, että ylläpitoryhmän hyväksyessä esityksen se on samalla hyväksynyt kaikkien laatuneuvojien siirtämisen muodostettavaan uuteen toimeen. Tällä tavalla asiaa ovat tulkinneet kantajan nimeämät todistajat pääluottamusmies Ä, luottamusmies Ö ja tiimiesimiehenä toiminut A1. Kyse ei kantajan mukaan ole ollut uuteen tehtävään siirtymisestä, vaan laatuneuvojien toimenkuvien päivittämisestä vastaamaan laatuneuvojien todellisia työtehtäviä ja tehtävän sisältöä.

Vastaajan nimeämien todistajien C2:n ja D2:n käsityksen mukaan edellä selostettu kirjaus tarkoitti, että oli olemassa noin 30 toimihenkilöä, joita uusi toimenkuva saattaisi jossakin vaiheessa koskea. Vastaajapuolen nimeämät todistajat ovat korostaneet lisäksi sitä, että ylläpitoryhmän toimivaltaan kuuluu ainoastaan uusien toimenkuvien vahvistaminen. Sen määritteleminen, mihin toimenkuvaan yksittäisten toimihenkilöiden tai toimihenkilöryhmien tehtävät kuuluvat, ei ole ylläpitoryhmän tehtävä vaan siitä päättää toimihenkilön esimies.

Henkilöstöjohtaja E2 on kertonut, että loppuvuodesta 2005 oli tehty esitys laatuneuvojien yksikön toiminnan kehittämisestä. Kehittämisprojekti oli meneillään kesällä 2006, mutta sitten yhtiössä aloitettiin globaali organisaatiouudistus, jonka osana myös nyt kysymyksessä olevia toimintoja järjestettiin uudelleen. Kehittämistoimenpiteet pantiin jäihin eikä tuolloin tiedetty, mitä laatuneuvojille tulee tapahtumaan. Edelleen E2:n mukaan 2000-luvun alusta lähtien on ollut tavallista luoda urapolkumalleja muun muassa asiakaspalveluun. Näin on tehty toimihenkilöiden etenemismahdollisuuksien parantamiseksi ja sitä kautta henkilöstön motivoimiseksi ja toisaalta toiminnan kehittämiseksi. Yhdessä ylläpitoryhmän kanssa on käsitelty etukäteen, mitä toimenkuvia kulloinkin asiaan liittyy, jotta ne olisivat käytettävissä, kun muutos tehdään. Ylläpitoryhmän päätös uudesta toimenkuvasta ei tarkoita sitä, että kaikki kyseisten tehtävien piirissä työskentelevät automaattisesti siirtyisivät uuden toimenkuvan mukaiseen tehtävään.

Työtuomioistuin pitää esitetyn todistelun perusteella selvitettynä, että toimenkuvauudistuksen taustalla on osaltaan ollut laatuneuvojien tyytymättömyys heidän tehtäviensä vaativuusarviointiin ja että siinä mielessä kysymys on ollut ainakin jossakin määrin toimenkuvan päivittämisestä. Toisaalta on uskottavaa, että työnantajan kannalta kysymys ei ole ollut pelkästä vaativuusryhmän nostamisesta, vaan että uudistukseen on liittynyt E2:n kertomin tavoin laatuneuvojien toiminnan kehittämistavoitteita.

Toimihenkilöpalkkajärjestelmän mukaan esimies käy jokaisen alaisensa kanssa tulos- ja kehityskeskustelut, sijoittaa heidät toimenkuville määritettyjen vaativuusryhmien mukaisiin palkkaryhmiin ja määrittelee palkan henkilöosan suuruuden. Kaikkien laatuneuvojien kiinnittäminen uuteen toimenkuvaan ja ylempään vaativuusryhmään noudattamatta näitä yhtiössä muutoin käytössä olevia menettelytapoja olisi ollut sen verran poikkeuksellista, että siitä olisi, jos sitä olisi tarkoitettu, työtuomioistuimen käsityksen mukaan selkeästi sovittu. Tällaisena sopimisena ei voida pitää pelkästään sitä, että ylläpitoryhmän hyväksymään esitykseen on sisältynyt edellä kerrottu arvio uudistuksen piiriin kuuluvien laatuneuvojien määrästä. Asiaa on tulkittava näin senkin vuoksi, että ylläpitoryhmän tehtävänä ei ole ollut ottaa kantaa siihen, mihin toimenkuvaan yksittäiset toimihenkilöt tai tietyllä ammattinimikkeellä työskentelevät toimihenkilöt tulisi sijoittaa

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantajan olisi tullut ylläpitoryhmän päätöksen jälkeen siirtää kaikki laatuneuvojat 1.5.2006 lukien uuteen toimenkuvaan ja vaativuusryhmään. Vaatimuskohdan 1 ensisijainen vaatimus on siten perusteeton.

2.2. Laatuneuvojien vaativuusryhmä 1.12.2006 jälkeen

Vahvistusvaatimuksen 1 toissijaisen vaatimuksen perusteena on ollut, että kun laatuneuvojista F:lle ja N:lle on 1.12.2006 alkaen alettu maksaa toimenkuvan F00 mukaista palkkaa, toimihenkilöiden yhdenvertainen kohtelu olisi edellyttänyt, että myös muut laatuneuvojat olisi kiinnitetty tuohon toimenkuvaan, koska kaikkien tehtävät olivat samanlaiset.

Todistajina kuullut laatuneuvojat ja työnantajan edustajat ovat kertoneet laatuneuvojien tehtävien kehittymisestä ja laatutiimin toimintatapojen muutoksesta. Kertomuksista on ilmennyt, että vaikka kaikkien laatuneuvojien työ on periaatteessa samanlaista, eri henkilöiden tehtävissä on ollut eroja. Jotkut heistä ovat hoitaneet ensisijaisesti yksityisasiakkaiden ja toiset yritysasiakkaiden reklamaatioita. Osa laatuneuvojista on erikoistunut laajakaistaverkon ja osa mobiili- tai kiinteän verkon asiakkaisiin. Todistajankertomuksista on myös ilmennyt, että joidenkin laatuneuvojien osaaminen on ollut monipuolisempaa ja syvempää kuin joidenkin toisten laatuneuvojien osaaminen.

Työnantajan edustajien todistajankertomuksista on lisäksi käynyt selville, että pelkästään henkilön tehtävänimikkeestä ei voida päätellä, mihin toimenkuvaan hänen tehtävänsä kuuluu, vaan samalla tehtävänimikkeellä työskenteleviä toimihenkilöitä voi olla sijoitettuina useisiin eri toimenkuviin.

F on kertonut pyytäneensä palkankorotusta kehityskeskustelussa syksyllä 2006. Perusteena pyynnölle oli käsiteltävien asioiden laaja-alaisuus verrattuna moniin muihin laatuneuvojiin. N puolestaan ei kertomansa mukaan ollut itse pyytänyt palkankorotusta. Esimies ei ollut kertonut perusteluja, miksi hänen tehtävänsä oli katsottu muita vaativammaksi. N on lähinnä mobiiliosaaja, mutta tekee tarvittaessa kaikkia laatuneuvojan töitä.

E2:n kertoman mukaan F:llä ja N:llä oli selkeästi muita laatuneuvojia enemmän osaamista ja valmiudet tehdä vaativuusryhmän F00 mukaista työtä. F ja N ovat eräiden muidenkin todistajien kertoman mukaan moniosaajia, jotka sinänsä ovat tehneet samoja töitä kuin muutkin laatuneuvojat.

Työtuomioistuin toteaa, että työnantajan eräänä tavoitteena on vuonna 2006 ollut laatuneuvojien työn kehittäminen. Osana tätä kehitystyötä on ollut laatuneuvojien toimenkuvien kehittäminen. Ylläpitoryhmän hyväksyttyä laatuneuvojan uuden toimenkuvan toukokuussa 2006 työnantaja on toimihenkilöpalkkausjärjestelmän mukaisesti aloittanut syksyn 2006 kehityskeskusteluissa arvioinnin siitä, ketkä laatuneuvojat täyttivät uuden toimenkuvan vaatimukset. Näin on menetelty myös tämän jälkeen. Kun on selvitetty, että laatuneuvojien työtehtävät ovat olleet keskenään jossakin määrin erilaisia ja myös heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa on vaihdellut, ei työnantajan ole näytetty rikkoneen tasapuolisen kohtelun vaatimuksia kiinnittäessään vain osan laatuneuvojista uuteen toimenkuvaan.

Edellä selostetun perusteella työtuomioistuin katsoo, että kanne on jäänyt näyttämättä toteen vaatimuskohdan 1 toissijaisenkin vaatimuksen osalta.

2.3. Toimenkuvan muuttamisen vaikutus palkan henkilöosaan

Kantajan nimeämänä todistajana kuullun TU ry:n sopimusalavastaavan B2:n mukaan mikäli toimihenkilön tehtävä muuttuu vaativammaksi ja tehtävä sen vuoksi arvioidaan vaativampaan toimenkuvaan, henkilöosa voi laskea sillä perusteella, että osaaminen uudessa toimenkuvassa ei ole yhtä hyvä kuin aikaisemmassa. Jos taas tehtävä on ennallaan, henkilökohtainen osaaminen pysyy samana suhteessa tehtävään. Tällöin henkilöosan pienentämiseen ei ole perusteita.

Vastaajan nimeämänä todistajana kuultu TIKLI ry:n asiamies G2 on kertonut, että henkilöosa liittyy aina senhetkiseen toimenkuvaan. Jos toimihenkilö työskentelee pitkään tietyssä palkkaryhmässä, hänen ammattitaitonsa ja osaamisensa kehittyy vähitellen paremmaksi kuin toimenkuvan peruspalkka edellyttäisi. Esimies määrittelee toimihenkilölle kokonaispalkan, ja sen osana oleva henkilöosa voi ammattitaidon ja osaamisen perusteella muodostua vuosien varrella merkittävän suureksi. Jos toimihenkilö myöhemmin siirretään uuteen, vaativampaan toimenkuvaan, hänen ammattitaitonsa ja osaamisensa vastaa aluksi pääsääntöisesti uuden toimenkuvan peruspalkkaa. Työehtosopimusmääräystä tulee G2:n mukaan tulkita tästä näkökulmasta. Todistajan käsityksen mukaan sitä on vastaajayhtiössä myös tulkittu näin täysin vakiintuneesti. Vaativuusryhmää ei voida muuttaa, jos tehtävä pysyy samana. Vaativuusryhmän muuttaminen edellyttää aina muutosta työn sisällössä. Palkkausjärjestelmä toimii siten, että muutostilanteissa uudesta henkilökohtaisesta palkasta sovitaan työsopimuksella.

Myös kehityspäällikkönä työskentelevä todistaja J on todennut, että palkan henkilöosa on sidottu kulloiseenkin tehtävään. Jos toimihenkilö siirtyy uuteen tehtävään ja alkaa opetella tehtävää alusta, hän alkaa tavallaan ansaita henkilöosaa uudelleen. Todistaja itsekin oli kerran siirretty vaativampaan toimenkuvaan sillä seurauksella, että hänen kokonaiskuukausipalkkansa oli palkan henkilöosan pienenemisen johdosta noussut vain 17 euroa.

Esitetty selvitys osoittaa, että tehtävien vaativuuteen perustuvassa tietoalan toimihenkilöpalkkajärjestelmässä vaativuusryhmä perustuu toimihenkilön tehtävien vaativuuteen ja voi muuttua tehtävien muuttuessa. Toimihenkilölle voidaan lisäksi maksaa vaativuusryhmän mukaisen peruspalkan lisäksi henkilöosaa osaamisen ja työssä suoriutumisen perusteella. Todistajat ovat olleet yksimielisiä siitä, että vaativuusryhmän noustessa palkan henkilöosa voi tulla uudelleen arvioitavaksi ja tällöin myös pienentyä tai poistua kokonaan. Tällainen käytäntö on ollut myös TeliaSonera Finland Oyj:ssä.

Kannevaatimus perustuu näkemykselle, että laatuneuvojien tehtävät eivät olleet lainkaan muuttuneet, joten työnantajalla ei ole ollut perusteita muuttaa myöskään arviotaan toimihenkilön osaamisesta ja työssä suoriutumisesta. Työtuomioistuin on edellä päätynyt arvioon, että laatuneuvojien tehtävät eivät välttämättä ole keskenään yhtä vaativia ja että niiden vaativuutta on kuulunut arvioida toimihenkilöpalkkajärjestelmän edellyttämällä tavalla toimihenkilökohtaisesti. Vastaavasti työnantaja on voinut päättää palkan henkilöosan suuruudesta normaalien yrityksessä käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole perusteita hyväksyä myöskään tätä vahvistusvaatimusta.

Työtuomioistuin katsoo näin ollen jääneen näyttämättä, että vastaajayhtiö olisi rikkonut toimihenkilöpalkkajärjestelmän määräyksiä asettaessaan toimihenkilöiden toimenkuvaan F00 siirtämisen edellytykseksi sen, että he kokonaan tai osaksi luopuvat vaativuusryhmässä E00 määritellystä palkan henkilöosastaan. Työnantaja on voinut arvioida uudelleen laatuneuvojille tuon palkanosan suuruuden kiinnittäessään laatuneuvojan uuteen toimenkuvaan ja vaativuusryhmään F00. Näin ollen myös vahvistusvaatimus 3 on hylättävä.

3. Suoritusvaatimukset

Esitetyt suoritusvaatimukset ovat liitännäisiä vahvistusvaatimuksiin nähden. Kun vahvistusvaatimukset hylätään, työtuomioistuimella ei ole perusteita hyväksyä myöskään suoritusvaatimuksia. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa enemmälti suoritusvaatimuksia vastaan esitettyihin muihin väitteisiin.

4. Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

TeliaSonera Finland Oyj ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä kanteessa väitetyllä tavalla, joten vaatimukset yhtiön tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ovat perusteettomia. Vastaavasti myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

5. Oikeudenkäyntikulut

Toimihenkilöunioni TU ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä 6.226,10 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Toimihenkilöunioni TU ry velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut 6.226,10 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Pärnänen, Rekola, Pärssinen, Lehto ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.