Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2011-37

Irtisanomisen peruuttaminen
Irtisanomissuoja
Luottamusmiehen irtisanominen
Luottamusmies
Taloudellinen ja tuotannollinen syy

Yhtiön tarratuotteita valmistava yksikkö oli tarkoitus muuttaa kehitysyksiköksi ja tuotannollinen toiminta siirtää yhtiön ulkomailla sijaitseviin tehtaisiin. Yksikköön jäävän henkilöstön työt oli määrä muuttaa toimihenkilötehtäviksi. Työntekijätehtävissä toimivan henkilöstön työsopimukset irtisanottiin kesä-heinäkuussa. Irtisanottujen joukkoon kuului luottamusmies A.

Syksyn kuluessa yhtiön liiketoimintaympäristössä tapahtui muutoksia, joiden vuoksi yksikön tuotannollista toimintaa päätettiin jatkaa suunniteltua kauemmin. Työntekijöiden edustajien irtisanomiset peruutettiin. A oli kuitenkin irtisanomisajan kuluessa hakenut ja tullut hyväksytyksi toiseen ammattiin valmistavaan koulutukseen, eikä hän hyväksynyt irtisanomisen peruuttamista.

Tuomiossa katsottu, että A:n työsopimuksen irtisanominen oli näissä olosuhteissa käynyt työnantajaa sitovaksi, joten A:n työsuhde päättyi työnantajan irtisanomana. Yhtiön suunnitelma toimintamallin muutokseksi arvioitiin kuitenkin todelliseksi ja henkilöstövaikutuksiltaan sellaiseksi, että hanke olisi merkinnyt A:n ja kaikkien hänen edustamiensa työntekijöiden työn päättymistä kokonaan. A:n työsopimuksen irtisanomiseen oli siten alun perin ollut luottamusmiessopimuksen mukainen peruste. Kun yhtiö oli suunnitelman edellytysten muututtua ja irtisanomisen perusteen poistuttua tarjonnut A:lle hänen työsopimuksensa mukaisen työn jatkumista, yhtiön ei katsottu rikkoneen luottamusmiessopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Sopimusrikkomukseen perustettu työntekijäliiton kanne hylättiin.

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry

KUULTAVA

UPM Raflatac Oy

ASIA

Luottamusmiessopimuksen vastainen menettely ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.12.2010
Pääkäsittely 8.2.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä 30.5.2008 allekirjoitetun paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan 1.3.1990 voimaan tulleen STK-SAK luottamusmiessopimuksen työsuhdeturvaa koskevassa 5 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa UPM Raflatac Oy:n rikkoneen luottamusmiessopimusta irtisanoessaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein yhtiön Jyväskylän tehtaan osaston luottamusmiehen A:n työsopimuksen luottamusmiessopimuksen 5 §:n vastaisesti,

• velvoittaa UPM Raflatac Oy:n suorittamaan A:lle luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaisena korvauksena 30 kuukauden palkkaa vastaavat 84.624 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien, ja

• velvoittaa UPM Raflatac Oy:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän tehtaalla on 8.5.2009 annettu lain yhteistoiminnasta yrityksissä 45 §:ssä tarkoitettu esitys neuvottelujen käynnistämiseksi. Neuvottelun aiheeksi oli merkitty muun muassa henkilöstövaikutukset, jotka liittyivät suunnitelmaan Jyskän tuotantolaitoksen lopettamisesta ja toiminnan muuttamisesta RFID-tarrojen valmistuksen kehitysyksiköksi.

Tehtaalla on tuohon aikaan ollut työsuhteessa yritykseen 43 työntekijätehtävissä työskentelevää työntekijää. Yhteistoimintamenettelyn aloituskokouksessa 14.5.2009 on työnantajan toimesta esitelty tehtaan suunniteltu tuleva organisaatio. Tämän jälkeen 11.6.2009 pidetyssä viidennessä kokouksessa yhtiön toimitusjohtaja on kertonut, että tehtaalta poistuu 34 työntekijätehtävää. Henkilöstölle yhteistoimintamenettelyn päätyttyä pidetyssä infotilaisuudessa tuotantojohtaja on kertonut tarkemmin Jyväskylän tehtaan tulevasta toiminnasta. Tuotantojohtajan mukaan Jyväskylässä on tarkoitus paikata Kiinan tuotannon ongelmia sekä vastata ruuhkahuippujen kysyntään. Toimitusjohtaja on vielä lisännyt, että vaativat asiakkaat ja vaativat tuotteet tehdään edelleenkin Jyväskylässä, kuten myös ruuhkahuippujen edellyttämät tilaukset.

Ennen kuin työntekijöille ilmoitettiin siitä, keitä tehtaalta irtisanotaan, työnantaja antoi osalle työntekijöistä mahdollisuuden allekirjoittaa uusi työsopimus. Tarjottuun työsopimukseen oli kirjattu sovellettavaksi työehtosopimukseksi paperiteollisuuden toimihenkilösopimus. Viikon kuluttua tehtaan 43:stä työntekijästä irtisanottiin 32 ja 10 työntekijää jäi vanhoihin tehtäviinsä niin sanottuina toimihenkilöinä. Irtisanottujen joukossa oli muun muassa pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, molemmat osastojen luottamusmiehet ja yhtä lukuun ottamatta kaikki ammattiosaston toimikunnan jäsenet. A toimi jatkojalostusosaston luottamusmiehenä. A:n työsopimus irtisanottiin 29.6.2009.

Irtisanominen peruutettiin 23.11.2009 pidetyssä tilaisuudessa. Irtisanomisen peruuttamisen yhteydessä ei selvinnyt, mitä tehtäviä A:lle piti olla jatkossa tarjolla. A:lle ei kerrottu mitään tarjouksen sisällöstä. A jäi siihen käsitykseen, että hän ei olisi saanut jatkaa entisissä tehtävissään vaan tarjolla olisi ollut jonkinlaisia aputöitä, esimerkiksi siivousta. Palkka- ja muista ehdoista oli pidetty myöhemmin jokin informaatiotilaisuus, jossa A ei enää ollut paikalla.

Ennen kuin tieto irtisanomisen peruuttamisesta tuli, A oli jo hakeutunut opiskelemaan muutosturvan mahdollistamalla tavoin. A jätti hakemuksen koulutukseen 18.11.2009. Päätös opiskelijavalinnasta tehtiin 7.12.2009. Irtisanominen oli vaikuttanut määräävästi A:n toimintaan ennen kuin se peruutettiin. A aloitti opiskelun tammikuussa 2010. A:n työsopimus päättyi irtisanomisajan päättyessä 10.2.2010.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa toimintayksikön toiminta ei missään vaiheessa ole ollut keskeytymässä kokonaan, vaan siinä tehty tuotannollinen toiminta on ainoastaan vähentynyt. Työntekijäasemassa olleiden henkilöiden tekemät työt ovat siis jääneet tehtaalle jäljelle sellaisinaan mutta määrällisesti vähentyneinä.

Työosaston luottamusmiesten osalta irtisanominen on mahdollista vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaisi hänen ammattitaitoaan. A:n työ ei ole tehtaalla loppunut. Näin ollen hän olisi ollut ”sijoitettavissa” vanhoihin tehtäviinsä, eikä häntä loogisesti ajatellen olisi edes tarvinnut kouluttaa jo vuosia tekemiinsä tehtäviin. A:lle on kuitenkin tehty selväksi jo irtisanomisaikana, että häntä ei missään tapauksessa tulla sijoittamaan vanhoihin, jäljelle jääneisiin tehtäviinsä. Näin ollen A:n irtisanominen on ollut alusta alkaen perusteeton.

A:n korvausta pohdittaessa on huomiota kiinnitettävä työnantajan menettelyyn asiassa. Hänen työsopimuksensa on irtisanottu ilman mitään ennakkokeskusteluita eikä hänen kanssaan ole käyty keskusteluja mahdollisesta uudelleensijoittamisesta irtisanomisen vaihtoehtona. A:n osalta tulee lisäksi ottaa huomioon se seikka, että hän ei ole itse menettelyllään antanut mitään aihetta irtisanomiselleen.

A on saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 13.3.2010-8.11.2010 yhteensä 20.474,94 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry, jonka lausumaan UPM Raflatac Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistäneet kanteen ja vaativat sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut, että Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän tehtaalla on YT-neuvotteluesityksen mukaisesti ryhdytty neuvottelemaan mahdollisen Jyskän tuotantolaitoksen lopettamisen ja toiminnan muuttamisen sekä mahdollisten RFID-liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä. Alustava arvio toimenpiteiden henkilöstövaikutuksista on ollut koko RFID:n henkilökunta Suomessa, joista työntekijöitä 43, TU-toimihenkilöitä 20 ja ylempiä toimihenkilöitä 50 eli yhteensä 113 henkilöä.

Toimintojen uudelleenjärjestelyn tarkoitus oli lopettaa tuotannollinen toiminta (RFID-tarrojen valmistus) ja aloittaa 1.1.2010 RFID-tarrojen koelaitoksena ja kehitysyksikkönä. Uuden toimintamallin mukaan uuden kehitysyksikön tehtävä on 1.1.2010 alkaen tuotannon ja tuotantoprosessien kehittämistoiminta, uusien tuotteiden ylösajo, volyymitehtaiden asiantuntijatuki sekä tuotekehityksen laboratoriotestaus. Jyväskylän tehtaiden tuotantovolyymi (RFID-tarrojen valmistus) oli ollut noin 30 miljoonaa tarraa. Tuotantoa oli tehty 3 vuorossa vuonna 2008 noin 20 miljoonaa kappaletta, joka oli vastannut ulkomaiset tehdasyksikötkin huomioiden noin 2/3 osaa RFID-liiketoiminnan tuotannosta.

Kehitysyksikössä oli tarkoitus keskittyä uusien sirujen/uusien antennien ja uusien laminointimenetelmien kehittämiseen. Kehitysyksikössä ei ollut siis tarkoitus valmistaa lainkaan olemassa olevia RFID-tuotteita. Tuotekehittelyn ja pilottivaiheiden myöhemmän toteutuman perusteella koeajoina oli tarkoitus valmistaa maksimissaan 2 miljoonaa tarraa uusia tuotteita, joiden varsinainen valmistus oli tarkoitus tehdä volyymitehtailla ulkomailla. Koelaitoksen arvioidut koeajot olivat keskimäärin noin 1 miljoonaa tarraa, joista noin 70 % oli tarkoitus laskuttaa asiakkailta tuotekehityskustannuksina. Prosessispesialistin työajasta koeajot olivat noin 30-40 %. Prosessispesialistin pääasiallinen työtehtävä käsitti tuotekehitystehtävät. Suunnitelma siirtyä kehitysyksiköksi sisälsi touko-kesäkuussa 2009 sen oletuksen, että Jyväskylän tehtaan kaikki noin 20 miljoonaa tarraa tilaavat asiakkaat tulevat hyväksymään tarrojen valmistuksen siirtämisen suunnitellun aikataulun mukaisesti 1.1.2010 ulkomaisille volyymitehtaille.

Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä 11.6.2009 työnantaja päätti Jyskän tuotantolaitoksen toiminnan lopettamisesta ja toiminnan muuttumisesta kehitysyksiköksi 1.1.2010 lukien. Työntekijöiden osalta tuotannollisen toiminnan lopettaminen ja toiminnan muuttuminen kehitysyksiköksi merkitsi, että työnantajalla ei ollut enää tarjota kenellekään 43 työntekijälle heidän aikaisempaa työtehtäväänsä. Työnantajalla oli kesällä 2009 peruste A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Osaston luottamusmiehenä A:n työsuhde on päätetty luottamusmiessopimuksen 5 §:ssä kerrotuin perustein, kun hänen ja hänen edustamiensa työntekijöiden työ tuotantolaitoksen lopettamisen johdosta oli päättymässä 31.12.2009.

Kehitysyksikköön tarvittiin uusiin työtehtäviin prosessispesialisteina 10 henkilöä. Valinta suoritettiin irtisanomissuojasopimuksen irtisanomisjärjestyksen yrityksen tulevan toiminnan kannalta tärkeimmiksi työntekijöiksi valikoitumisen perusteella. Työnantajan edustajat arvioivat kaikki irtisanomisuhan alaiset työntekijät. A:n saamat pisteet eivät riittäneet valikoituvien joukkoon.

Vastoin työnantajan suunnitelmia kaksi merkittävää lääkealan yritystä tarrojen tilaajana eivät kuitenkaan saaneet omissa auditoinneissaan hyväksytyksi tarrojen valmistamista ulkomaan tehtaassa, minkä johdosta asiakkuussuhteiden ylläpitämiseksi työnantajan oli hyväksyttävä näiden osalta tuotannollisen tarratoiminnan valmistuksen jatkuminen (2-4 miljoonan kappalevolyymilla) vielä 1.1.2010 jälkeenkin. Kehitysyksikössä jouduttiin tästä syystä jatkamaan tuotannollista toimintaa, minkä seurauksena työnantajan oli harkittava ja päätettävä aikaisemmin irtisanomiensa (pääluottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja 2 osaston luottamusmiehen) irtisanomisten sopimuksenmukaisuutta ja laillisuutta luottamusmiessopimusten määräysten perusteella. Tässä tilanteessa 23.11.2009 työnantaja päätti, että prosessispesialistien toimihenkilösopimukset perutaan sekä edellä mainittujen luottamusmiesten irtisanomiset perutaan. Luottamushenkilöistä vain A ei ole suostunut palaamaan työhön.

Kun yhtiön olosuhteet marraskuussa 2009 muuttuivat ja työnantaja oli velvollinen perumaan irtisanomisen, A:lle tarjottiin työsuhteen jatkamista entisin ehdoin. A ei ottanut tarjousta vastaan. Työsuhde päättyi A:sta johtuvasta syystä.

Maaliskuussa alkoivat uudet yhteistoimintaneuvottelut, ja yksikön tuotannollinen toiminta päättyi keväällä 2010.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Yhteistoimintamenettelyn pöytäkirjat
2. Tehtaan tilausmäärät 29.9.2009 ja 7.10.2009 tammi-, helmi- ja toukokuulle 2010
3. A:n 29.10.2009 ja pääluottamusmies B:n 10.11.2009 muutetut työsopimusten irtisanomisilmoitukset
4. Jyväskylän aikuisopiston 29.11.2010 päivätty lausunto A:n opintoihin hakeutumisesta
5. A:n työtodistus

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Neuvotteluesitys 8.5.2009
2. Yhteistoimintaneuvotteluesitys 14.5.2009
3. Irtisanomisjärjestys / työntekijät 26.6.2009
4. Pilot-koneen hoitajan toimenkuvaus 27.10.2008

Kantajan henkilötodistelu

1. A
2. Pääluottamusmies B
3. Työsuojeluvaltuutettu C

Vastaajan henkilötodistelu

1. D
2. E
3. F
4. G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsopimus ja sen irtisanominen

A on työskennellyt UPM Raflatac Oy:n palveluksessa yhtiön Jyväskylän tehtaalla noin 16 vuoden ajan. A on toiminut jatkojalostusosaston työntekijöiden luottamusmiehenä.

Yhtiö ilmoitti toukokuussa 2009 suunnitelmastaan lopettaa Jyväskylän tehtaan Jyskän tuotantolaitoksen toiminta ja muuttaa laitos RFID-tarranvalmistuksen kehitysyksiköksi 1.1.2010 lukien. Suunnitelmaa koskevien yt-neuvottelujen päätyttyä 11.6.2009 työnantaja irtisanoi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tuotantolaitoksen 32 työntekijän työsopimukset. Kymmenen työntekijän kanssa tehtiin uudet työsopimukset prosessispesialistin toimihenkilötehtävään. Myös A:n työsopimus irtisanottiin 29.6.2009.

Loppusyksyllä 2009 yhtiö ilmoitti vetäytyvänsä edellä mainitusta suunnitelmastaan liiketoimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia. Työntekijöiden edustajien irtisanomiset peruutettiin. A oli kuitenkin tässä vaiheessa jo hakenut koulutukseen eikä ottanut vastaan tarjousta työn jatkumisesta, ja hänen työsopimuksensa päättyi irtisanomisajan kuluttua 10.2.2010. Jutussa on erimielisyyttä siitä, onko A:n työsopimus voitu päättää luottamusmiessopimuksen mukaisesti.

A:n työtehtävistä ja koulutukseen hakeutumisesta esitetty selvitys

A on kertonut työskennelleensä yhtiön silloisella Jyväskylän tarralaminaattitehtaalla pääasiassa pituusleikkaajana 1994-1999. Hän työskenteli lisäksi isolla laminointikoneella niin sanottuna nelosmiehenä ja sittemmin uudelleenrullauskoneella sekä lyhyempiä aikoja trukinajossa. Edelleen vuosina 1999-2010 hän toimi operaattorina tarratehtaan sisälle perustetulla niin sanotulla RFID-älykorttitehtaalla työskennellen loppuvaiheessa pääasiassa laminointikoneella.

A on kertonut tehneensä irtisanomisensa jälkeen syyskuun alkupuolella 2009 työvoimatoimistossa muutosturvasopimuksen, jossa sovittiin hänen kouluttautumisestaan toiselle alalle. Siihen liittyen oli marraskuun alkupuolella 2009 järjestetty tutustuminen Jyväskylän aikuisopiston tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin eri aloilla. A kiinnostui aikuisopiston cateringalan perustutkinnon palveluvastaavan koulutuksesta. A aloitti 30.11.2009 aikuisopistossa kahden viikon kurssin, joka edelsi aikuisopiston perustutkintokurssia. A aloitti täysipäiväisen palveluvastaavaksi valmistavan cateringalan perustutkinnon opiskelun tammikuussa 2010. Hänen työsuhteensa yhtiöön päättyi irtisanomisajan päättyessä 10.2.2010.

Työtuomioistuimelle jätetyn, Jyväskylän aikuisopiston antaman todistuksen mukaan A on 18.11.2009 hakenut koulutukseen oppilaitoksessa. Haastattelun jälkeen hänet on hyväksytty opiskelijaksi ja 10.12.2009 kirjallisesti kutsuttu opiskelemaan. Opiskelupaikan vahvistusta on pyydetty 4.1.2010 mennessä. A:n opintoaika on 11.1.2010-31.5.2011.

Yrityksen taloudellisesta tilanteesta esitetty selvitys

UPM RFID Oy:n operaatiojohtajana toimivan E:n mukaan UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän Jyskän tuotantolaitoksen yt-neuvottelut käynnistettiin keväällä 2009, kun taloudelliset suhdanteet ja kysyntä olivat laskeneet maailmanlaajuisesti. Lisäksi yhtiö oli uudelleenjärjestämässä tuotantoa hakemalla siihen kustannustehokkuutta ulkomailta ja keskittämällä kehitystoimintaa Suomeen. Tehtaalla valmistettiin 20 miljoonaa kappaletta tarratuotteita kuukaudessa vuonna 2008. Töissä oli tuolloin 43 työntekijää ja noin 16 toimihenkilöä. Jyskän yksikössä oli jatkossa tarkoitus tehdä ainoastaan kehitystoimintaa eli uusien prosessien ja uusien tuotteiden ylösajoa. Näiden prosessien tuotannollinen toiminta oli tarkoitus siirtää volyymitehtaille Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Koska Jyskän tehtaalle ei ollut suunniteltu jäävän tuotannollista toimintaa, sinne ei olisi muutoksen jälkeen jäänyt työntekijätehtäviä. Tehtäväkuvat muuttuivat oleellisesti niin sanotun prosessispesialistin työksi. Tehtävään sisältyi prosessin, tuotteiden ja laitteiden itsenäistä ja kokonaisvaltaista kehittämistä, mikä edellytti kouluttautumista moniosaajaksi. Työstä noin 20-40 prosenttia olisi ollut tarrojen koeajoa. Toimihenkilön palkka olisi ollut aikaisempaa työntekijän keskituntiansiota vastaava. A:ta ei valittu tähän toimihenkilötasoiseen ryhmään.

Työtuomioistuimelle jätetyissä yt-neuvottelujen pöytäkirjoissa on tarkemmin kuvattu yhtiön toimintamallin suunniteltua muutosta ja sen henkilöstövaikutuksia. Pöytäkirjojen mukaan siirtyminen uuteen kehitysyksikköön oli tarkoitus toteuttaa vaiheittain syksyn 2009 aikana. Tarrojen valmistusmäärät koelaitoksen osalta olisivat E:n kertomuksen mukaan olleet vuoden 2010 alussa maksimissaan 2 miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Vuoden vaihteesta lähtien oli uuden organisaation tarkoitus olla täysin valmis. Kuitenkin loppusyksystä kävi ilmi, että kaksi yhtiön tärkeää lääketeollisuuden asiakasta vaati tehtaan siirrossa tarkemmat hyväksynnät tuotteiden valmistukselle yhtiön ulkomaisilla tehtailla. Yhtiö sai hyväksynnän valmistuksen siirrolle Kiinaan vasta kesäkuussa 2010. Tämän vuoksi yhtiön oli pidettävä yllä tuotannollista toimintaa Jyskässä vielä mainittuun ajankohtaan asti.

UPM Raflatac Oy:n henkilöstöpäällikkönä toimiva D ja Jyskän tehtaan tuotannonsuunnittelijana ja työnjohtajana toiminut F ovat kertoneet yhtiön suunnitelmasta ja sen muuttumisesta samalla tavoin kuin E. Muutoksesta seurasi D:n mukaan se, että paperiteollisuuden työntekijäsopimuksen soveltamista jouduttiin jatkamaan vuoden 2010 maaliskuun loppuun asti. Yhtiö myös peruutti luottamusmiesten irtisanomiset. A ei kuitenkaan suostunut irtisanomisensa peruuttamiseen. Lisäksi yhtiö joutui peruuttamaan prosessispesialistien toimihenkilösopimukset ja jatkoi niitä työntekijätehtävinä.

UPM Raflatac Oy:n Jyskän tuotantolaitoksella työsuojeluvaltuutettuna toimineen C:n ja pääluottamusmiehenä toimineen B:n mukaan mukaan yt-neuvottelut tehtaalla alkoivat keväällä 2009. Yhtiö ilmoitti tehtaan muuttuvan tuotekehitysyksiköksi, jolloin työntekijätehtävät muuttuisivat toimihenkilötehtäviksi. Toimihenkilöt olisivat prosessispesialisteja. Työnantajan edustajan ilmoituksen mukaan tarroja oli tarkoitus valmistaa tehtaalla tulevaisuudessa neljä miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Työnantaja tarjosi tehtaalle jääviksi valitsemilleen henkilöille toimihenkilösopimusta, joka olisi merkinnyt 30 prosentin palkanalennusta, kun otettiin huomioon myös työaikakorvausten menettäminen. Luottamusmiesten kanssa 23.11.2009 pidetyssä tilaisuudessa yhtiön edustajat esittivät harkittavaksi ajatuksen, että luottamusmiesten irtisanomiset peruutettaisiin ja yhtiön tilannetta tarkasteltaisiin uudelleen maaliskuun lopussa 2010. Muille kuin toimihenkilöille oli tarjolla siivousta tai muita toisarvoisia töitä. Yleisessä tiedotustilaisuudessa 2.12.2009 ilmoitettiin lopullisesti irtisanomisten ja tehtyjen toimihenkilösopimusten peruuttamisesta. Vuodenvaihteen jälkeen töitä tehtiin entiseen tapaan, mutta päivävuorossa. Tuotantolaitoksen toiminta lakkasi maaliskuussa 2010.

Työtuomioistuimelle on jätetty todisteeksi englanninkielinen, prosessinhoitajan suunniteltu tehtävänkuvaus. Tehtäviin olisi kuulunut muun muassa tuotteiden ja prosessien kehittäminen, uusien tuotantomenetelmien käynnistäminen, huolto ja vianetsintä, laadunvalvonta ja laboratoriotestit sekä Kiinan ja Yhdysvaltain tehtaissa olevien työntekijöiden opastus. Vaatimuksina oli muun ohella syvällinen tuotantolinjan toiminnan ymmärrys, hyvät tekniset taidot, luova ajattelutapa ja englannin kielen taito. A:n itsensä ja työsuojeluvaltuutettu C:n kertomusten mukaan työntekijät olivat jo aikaisemminkin tehneet pääpiirteissään samoja tehtäviä, joita prosessispesialisti työnkuvauksen mukaan teki. C:n mukaan työntekijän työ oli pitkälti koneen ajoa vuoromestarin valvonnassa tai iltavuorossa ohjeistuksen mukaan, mutta esimerkiksi häiriötilanteet jouduttiin hoitamaan omatoimisesti. A on kertonut osallistuneensa aktiivisesti toiminnan kehittämiseen tehtaan aloitetoimikunnassa, joskin prosessispesialistin vaatimuksissa oli joitakin uusia asioita. Tuotannonsuunnittelija F:n mukaan uudessa toimenkuvauksessa keskeistä oli tuotekehitys, joka poikkesi työntekijältä edellytettävästä normaalista aloitteellisuudesta.

Työehtosopimuksen soveltamisalasta esitetty selvitys

Metsäteollisuus ry:ssä työmarkkinapäällikkönä toimivan G:n mukaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan paperi-, kartonki- ja sellutehtaissa sekä paperinjalostustehtaissa työntekijätehtävissä työskentelevien henkilöiden töihin. Työntekijät tekevät työnjohdon alaisuudessa tehtaan tuotantoprosessiin tai sen ylläpitoon liittyviä tehtäviä tehdasalueella. Metsäteollisuusyhtiöillä on lisäksi tutkimuskeskuksia, joissa osassa on tuotteiden pienimuotoista valmistusta. Tällaisten koetehtaiden pieniä paperikoneita ovat käyttäneet toimihenkilöt. Se ei ole ollut sellaista paperin teollista valmistamista kuin paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on tarkoitettu. Kun kysymys on asiakkaille valmistettavasta tuotannosta, työhön sovelletaan työntekijäsopimusta. Jos taas kysymys on testaus- tai koeajoista, joissa tuotteita ei valmisteta asiakastilausten perusteella, sovellettavaksi tulee toimihenkilösopimus. Jos tehtaalla ei tehdä työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työtä, luottamusmieskään ei ole tämän työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies.

Työtuomioistuimelle on kirjallisena todisteena jätetty yhtiön Tampereen tehtaan tuotekehitysosaston pilotkoneenhoitajan toimenkuvaus. Sen mukaan koneenhoitaja vastaa koneilla tehtävien koeajojen suorittamisesta ja näyterullien laminoinnista sekä osallistuu pilotlaitteiden ja -toiminnan kehittämiseen. Todistajien G ja D mukaan kysymyksessä on toimihenkilötehtävä.

Arviointi ja johtopäätökset

Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaan jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, työosaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain säännösten mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Esillä olevassa asiassa työnantaja on yt-neuvottelujen päätyttyä 11.6.2009 ilmoittanut lopettavansa yhtiön Jyskän tuotantolaitoksen toiminnan ja muuttavansa sen kehitysyksiköksi 1.1.2010 lukien. Myöhempien tapahtumien johdosta suunnitelma ei ole koskaan sellaisenaan toteutunut. Toimitettujen irtisanomisten perustetta on kuitenkin lähtökohtaisesti arvioitava niiden ajankohtana vallinneiden olosuhteiden ja tietämyksen mukaan.

Työtuomioistuimelle on esitetty kirjallista ja henkilötodistelua suunnitelmasta tuotantolaitoksen toimintamallin muuttamiseksi. Esitetyn selvityksen perusteella hanke on tarkoittanut tarrojen valmistuksen siirtoa pääosin ulkomailla tapahtuvaksi ja Jyskän laitoksen muutosta kehitysyksiköksi. Hanketta voidaan työtuomioistuimen arvion mukaan pitää todellisena ja Jyskän laitoksen toimintaan olennaisesti vaikuttavana uudelleenjärjestelynä. Jutussa ei ole tuotu esille, että suunnitelmassa olisi myöskään perusteettomasti jätetty varmistautumatta sen toteutumisen edellytyksistä.

Toteutuessaan suunnitelma olisi vaikuttanut olennaisesti myös henkilöstön toimenkuviin. Vaikka suunniteltuun prosessispesialistin toimenkuvaan olisi kuulunut myös työntekijöiden aikaisemmin hoitamia työtehtäviä, toimenkuvan kokonaisuus oli suunniteltu selvästi erilaiseksi, tuotekehitykseen painottuneeksi toimihenkilötehtäväksi. Tätä arviota tukee jutussa esitetty selvitys paperiteollisuudessa toimivien koelaitosten ja kehitysyksiköiden toiminnan laadusta ja toimihenkilötehtävistä.

Tuotantolaitoksen tuotannollisen toiminnan lopettaminen ja toiminnan muuttuminen kehitysyksiköksi ovat merkinneet sitä, ettei työnantajalla ole ollut enää tarjota kenellekään 43 työntekijälle heidän aikaisempaa työtehtäväänsä. Tämä on koskenut myös luottamusmies A:ta ja kaikkia hänen edustamiaan työntekijöitä. Työnantajalla oli siten 29.6.2009 ollut luottamusmiessopimuksen mukainen taloudellinen ja tuotannollinen peruste A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Irtisanomisen peruuttaminen

Työsopimuksen irtisanoneella työnantajalla on velvollisuus irtisanomisajan loppuun asti seurata, että työsopimuksen päättämiselle on lain ja työehtosopimuksen mukainen peruste. Jos peruste poistuu tai jos esimerkiksi muuta työntekijälle soveltuvaa työtä tulee tarjolle, työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi jatkaa työsuhdettaan.

Esillä olevassa asiassa kaksi UPM Raflatac Oy:lle merkittävää lääkealan asiakasyritystä eivät olleet saaneet hyväksytyksi tarrojen valmistamista suunnitellulla tavalla yhtiön ulkomaisissa tehtaissa, minkä johdosta yhtiön oli jatkettava näiden tuotteiden valmistusta vielä 1.1.2010 jälkeenkin. Tämä on merkinnyt sitä, että kesäkuussa 2009 ilmoitetuille irtisanomisille ei ole enää ollut ainakaan alkuperäisen laajuista perustetta. Yhtiö onkin 2.12.2009 ilmoittanut luottamushenkilöiden työsopimusten irtisanomisten peruuttamisesta.

Irtisanominen on tahdonilmaisu, joka yleensä sitoo antajaansa. Tästä pääsäännöstä on joissakin tapauksissa poikettu, jos irtisanomisen peruste on johtunut erehdyksestä, eikä irtisanominen ole vielä vaikuttanut määräävästi asianomaisen työntekijän toimintaan. Työnantaja on tällöin voinut peruuttaa irtisanomisen (TT 1991:29). Nyt esillä olevassa tapauksessa A on kuitenkin jo ennen irtisanomisen peruuttamista hakenut toiseen ammattiin valmistavaan koulutukseen, johon hänet on myös hyväksytty. Näissä olosuhteissa työtuomioistuin katsoo, ettei työnantaja ole voinut enää vapaasti peruuttaa irtisanomista, vaan se on käynyt työnantajaa sitovaksi. Kun A ei ole hyväksynyt irtisanomisen peruuttamista, hänen työsuhteensa on päättynyt 10.2.2010 työnantajan irtisanomana.

Irtisanomisen sitovuudesta on kuitenkin erotettava kysymys siitä, onko irtisanomista pidettävä perusteettomana sen toimittamisen jälkeen sattuneiden ennakoimattomien, irtisanomisen syyhyn vaikuttaneiden tapahtumien vuoksi. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan ei voida katsoa, että työnantaja olisi pelkästään tällaisen olosuhteiden muutoksen takia rikkonut työehtosopimusta, jos työnantaja on muuten menetellyt irtisanomisasian eri vaiheissa työehtosopimuksesta johtuvien velvollisuuksiensa mukaisesti (ks. myös TT 2008:103). Tässä tapauksessa A:n työsopimuksen irtisanomiseen on edellä esitetyn mukaisesti alun perin ollut työehtosopimuksen mukainen peruste. Sen poistuttua työnantaja on irtisanomisen peruuttamalla tarjonnut A:lle mahdollisuuden jatkaa työsopimuksensa mukaista työtä. Näin ollen UPM Raflatac Oy ei ole menetellyt A:n asiassa luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Kanteessa esitettyä korvausvaatimusta ei tästä syystä voida hyväksyä.

Kun työnantaja ei ole menetellyt asiassa luottamusmiessopimuksen vastaisesti, myöskään Metsäteollisuus ry ei ole työnantajan menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Paperiliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM Raflatac Oy:n oikeudenkäyntiku­lut, joiden yhteiseksi määräksi on ilmoitettu 9.713,31 euroa arvonlisäveroineen. Kantaja on kiistänyt palkkion määrän 4.800 euroa ylittävältä osalta.

Palkkiolaskelmassa on eritelty toimenpiteet asian ajamiseksi tuomioistuimessa. Työtuomioistuin katsoo, että toimenpiteisiin ja kustannuksiin on ollut perusteltu syy, joten vaadittu kulukorvaus on tältä osin aiheellinen ja määrältään kohtuullinen. UPM Raflatac Oy on kuitenkin toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen, joten se on oikeutettu vähentämään ostamissaan palveluissa maksamansa arvonlisäveron omassa verotuksessaan. Vastaajapuolen oikeudenkäyntikululaskusta ilmenevä arvonlisävero ei siten jää UPM Raflatac Oy:n lopullisesti kannettavaksi. Tämän vuoksi Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan arvonlisävero vain Metsäteollisuus ry:n osuudesta eli muun selvityksen puuttuessa puolesta yhteisten oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä. Oikeudenkäyntikulujen korvauksen määrä on siten kaikkiaan 8.805,15 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamana Metsäteollisuus ry:n ja UPM Raflatac Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.805,15 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Lindahl, Hotti, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.