Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2011-42

EU-oikeus
Lääkärintodistus
Sairausajan palkka
Työehtosopimuksen rikkominen
Työehtosopimuksen tulkinta
Valvontavelvollisuus

Työntekijälle oli tehty Virossa leikkaus kuorsausoireiden poistamiseksi. Työnantaja oli kieltäytynyt hyväksymästä vironkielistä lääkärintodistusta sairausajan palkan maksa­misen perusteeksi.

Euroopan unionin sairausetuuksia koskevia sosiaaliturvasäännöksistä johtui, ettei työntekijän antaman lääkä­rintodistuksen alkuperä yksistään voinut olla perusteena sairausajan palkan maksamatta jättämiselle.

Mikäli työntekijäpuolelta esitetty selvitys työkyvyttömyyden syystä olisi haluttu kiistää, olisi työnantajapuolen asiana ollut hankkia työntekijän työkyvyttömyyden syystä toisenlai­nen lääketieteellinen arvio osoittamalla työntekijä nimeämänsä lääkärin tarkastetta­vaksi työ­ehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaisessa järjestyksessä. Kun näin ei ollut ta­pahtunut, työntekijän työkyvyttömyyden oli katsottava johtuneen työehtosopimuksessa tar­koitetulla tavalla sairaudesta. Työntekijällä oli oikeus kanteessa vaadittuun sairausajan palkkaan.

Asian tulkinnanvaraisuuden takia työnantajan ei voitu katsoa rikkoneen tietensä työehto­sopimusta. Sen sijaan työnantajaliiton olisi viimeistään liittotason neuvotteluissa työntekijän työkyvyt­tömyydestä esitetyn selvityksen perusteella tullut havaita oman kantansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että työnantaja maksaa sairausajan palkan työehtosopimuksen mukaisesti. Kun näin ei ollut tapahtunut, liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 42

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJAT

Autoalan Keskusliitto ry
Pohjois-Helsingin Auto Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.12.2010
Pääkäsittely 15.2.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoalan Keskusliitto ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisessä autoalan kaupan ja korjaa­motoiminnan työehtosopimuksen 2009 - 2012 sairausajan palkkaa koskevassa 19 §:n 1 mo­mentissa on muun ohella seuraavat määräykset:

Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle ovat seuraavat:
1. Työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.
2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.
3. Sairausajan palkan perusteet ja määrät on hyväksyttävästi selvitetty.

SOVELTAMISOHJE:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

• Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnan­taja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
• Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että

• Autoalan Keskusliitto ry tuomitaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta,

• Pohjois-Helsingin Auto Oy tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikko­misen johdosta, ja

• Pohjois-Helsingin Auto Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa ajalta 8.1.2010 – 17.1.2010 yhteensä 728 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine kor­koineen laskettuna 17.1.2010 alkaen.

Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut Autoalan Keskusliitto ry:n ja Pohjois-Helsingin Auto Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeu­denkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna kuukauden ku­luttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A työskentelee Pohjois-Helsingin Auto Oy:n palveluksessa. Hän ilmoitti esimie­helleen maalaamon vastaavalle, että hän on menossa Viroon yksityisklinikalle leikkaukseen, jonka tarkoitus olisi parantaa hänen uniapnea / kuorsausoireet, jotka haittasivat muun muas­sa hänen työkykyään. Maalaamon esimies otti tiedon vastaan kommentoimatta sitä sen kum­memmin. A asuu Suomessa ja puhuu suomea. Koska hän oli Viron kansalainen, oli hän halunnut mennä leikkaukseen Virossa.

Kun A toimitti työnantajalle lääkärintodistuksen, ilmoitettiin hänelle, että sairausajan palkkaa ei makseta, koska lääkärintodistus on Virosta. Mitään mahdollisuutta asian selvittä­miseksi ei annettu, vaan työnantajan yksioikoinen kanta oli, että sairausajan palkkaa ei mak­seta. Tästä syystä A ei esittänyt työnantajalle myöskään lääkärintodistuksen liitettä. A työskentelee kuukausipalkalla ja seuraavasta tilistä oli vähennetty sairauspoissa­olon ajal­ta 728 euroa.

Autoalan Keskusliitto ry on asiaa koskeneissa riitamuistioneuvotteluissa 24.3.2010 todennut seuraavaa: "Esillä olevassa asiassa on saatujen tietojen mukaan työntekijä toimittanut työn­antajalle virolaisen lääkärin Virossa kirjoittaman vironkielisen lääkärintodistuksen. Kysees­sä ei siis ole lääkärintodistus, joka täyttäisi työehtosopimuksessa olevat hyväksyttävälle sel­vitykselle asetettavat vaatimukset."

Työehtosopimusmääräys, jossa todetaan, että työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hy­väksymä selvitys, ei merkitse sitä, että työnantajalla on yksinomainen oikeus olla hyväksy­mättä lääkärintodistusta. Muutoin koko työehtosopimusmääräys menettäisi merkityksensä.

Työehtosopimusmääräystä tulee tulkita objektiivisin perustein eli onko tässä tapauksessa työnantajalla ollut oikeus olla hyväksymättä A:n toimittama selvitys sairaudestaan. Työ­ehtosopimusmääräyksessä ei oteta kantaa lääkärintodistuksen kieleen. On otettava huo­mioon, että A olisi ollut valmis siihen, että lääkärintodistus käännetään suomeksi. Koska työnantaja ilmoitti välittömästi, että sairausajan palkkaa ei makseta, ei mahdollisuutta lisä­selvityksen antamiselle ollut.

Työehtosopimuksen 19 §:n soveltamisohjeen 3. kohdassa todetaan, että mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nime­tyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Saman kohdan mukaan lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Työnantaja ja Autoalan Keskusliitto ry eivät ole toimineet tämän oikeusohjeen mukaisesti. Metallityöväen Liitto ry katsoo, että Pohjois-Helsingin Auto Oy on rikkonut tietoisesti auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen 19 §:n sairausajan palkan maksamista koskevia työehtosopimusmää­räyksiä jättäessään suorittamatta A:lle sairausajan palkkaa ajalta 8.1.2010 - 17.1.2010. Autoalan Keskusliitto ry on syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin, koska se on hyväksynyt työnantajan työehtosopimuksen vastaisen menettelyn ja suorastaan tukenut sitä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoalan Keskusliitto ry ja Pohjois-Helsingin Auto Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Autoalan Keskusliitto ry ja Pohjois-Helsingin Auto Oy ovat lisäksi vaatineet Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja työnantajan oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomiosta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Automaalarina Pohjois-Helsingin Auto Oy:n palveluksessa yhtiön Konalassa sijaitsevassa automaalaamossa työskentelevä A ilmoitti 5.1.2010 maalaamon esimiehelle pitävänsä loppiaisen jälkeisenä päivänä 7.1.2010 talvilomaa ja olevansa seuraavan viikon sairauslo­malla. Maalaamon esimies sai tietää maalaamon toiselta työntekijältä A:n puhuneen Vi­rossa tehtävästä leikkauksesta.

A ei kertonut maalaamon esimiehelle uniapneasta eikä ylipäänsä mitään sairausloman syystä. Hän ei ollut aikaisemmin ollut uniapnean vuoksi sairauslomalla. Seuraavan viikon A oli poissa töistä eikä ottanut työnantajaan yhteyttä. Palattuaan työpaikalle 18.1.2010 A esitti työnantajalle vironkielisen lääkärintodistuksen.

Kyseinen lääkärintodistus ei ole hyväksyttävä selvitys työkyvyttömyydestä, koska työnan­taja ei ymmärtänyt sen sisältöä eikä työnantajalta voitu tätä edellyttääkään. Lääkärintodistus ei muutoinkaan täytä vaatimuksia, jotka käytännössä on asetettu työnteki­jän työkyvyttömyy­destään esittämälle selvitykselle. Lääkärintodistuksesta ei ilmene diag­noositietoa, joten työnantaja ei ole voinut arvioida, onko A:n työkyvyttömyys sellainen, että se oikeuttaa hänet sairausajan palkkaan. Lääkärintodistuksessa ei ollut myöskään sen antopäivää, joten työnantaja ei voinut tietää, oliko se mahdollisesti kirjoitettu taannehtivasti. Kun A ei ole esittänyt riittävää ja hyväksyttä­vää selvitystä, on työnantajalla ollut oikeus kieltäytyä sai­rausajan palkanmaksusta.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeessa todetaan, että mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoit­taa työntekijän nimetyn lääkärin tar­kastettavaksi. Soveltamisohje ei sen sanamuoto huo­mioon ottaen aseta työnantajalle velvol­lisuutta menetellä siinä kuvatulla tavalla. Soveltamis­ohje ei muuta sitä työoikeudessa nou­datettavaa periaatetta, että näyttövelvollisuus työky­vyttömyydestä on työntekijällä.

Mikäli A:n työkyvyttömyyden syynä on ollut kanteessa kerrotuin tavoin uniapnean ja kuorsausoireiden parantamiseen täh­dännyt leikkaus ja tästä leikkauksesta aiheutunut työky­vyttömyys, kysymyksessä ei ole työ­ehtosopimuksessa tarkoitettu sairaus tai tapaturma. Mai­nittua operaatiota on pidettävä kos­meettisena toimenpiteenä, josta johtuva työkyvyttömyys ei kuulu työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden piiriin.

Pohjois-Helsingin Auto Oy ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta siinäkään tapauksessa, että A:lla olisi oikeus vaatimaansa saatavaan. Kyseessä on tulkinnanvarainen asia, eikä vieraskielisen lääkärintodistuksen hyväksymisestä ole vakiintunutta käytäntöä tai tulkinta­linjaa. Yritys on perustellusti voinut katsoa menetelleensä asiassa oikein. Samoin perustein Autoalan Keskusliitto ry ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Lääkärintodistus ja sen liite
2. Liittomuistiopöytäkirja

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. A:n esittämä lääkärintodistus

Kantajan henkilötodistelu

1. A
2. Työehtosopimussihteeri B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Maalaamon esimies C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Pohjois-Helsingin Auto Oy:n palve­luksessa olevalla A:lla oikeus sairausajan palkkaan ajalta 8.-17.1.2010.

A on sairauslomalta palattuaan 18.1.2010 esittänyt työnantajalle vironkielisen lääkärin­todistuksen työkyvyttömyydestään edellä mainitulta ajalta. Työnantaja kieltäytyi sairausajan pal­kan maksamisesta perustellen tätä sillä, että Virossa kirjoitettu virolaisen lääkärin kirjoit­tama vironkielinen lääkärintodistus ei täytä työehtosopimuksessa sairausajan palkan maksa­miselle asetettua vaatimusta, jonka mukaan työkyvyttömyydestä tulee esittää hyväksyttävä selvitys.

Lääkärintodistuksen liitteessä työkyvyttömyyden syyksi on mer­kitty ICD-koodi R06.5. A ei esittänyt liitettä työnantajalle, mutta se on ollut esillä liitto­jen välisissä asiaa koskeneis­sa erimielisyysneuvotteluissa.

Työnantajapuolelta sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on sittemmin kiistetty myös sillä perusteella, että lääkärintodistuksesta puuttuu päiväys ja että leikkausta, josta A:n työky­vyttömyys oli aiheutunut, ei ollut tehty sairauden hoitamiseksi, vaan kysymyksessä on ollut kosmeettinen toimenpide.

A:n työkyvyttömyydestä esitetty näyttö

A on kertonut olleensa Pohjois-Helsingin Auto Oy:n palveluksessa noin 10 vuo­den ajan. Hän tiedusteli 4. tai 5.1.2010 maalaamon esimiehenä toimivalta C:ltä, voisiko hän ottaa vapaaksi päivän 7.1.2010, koska hän oli menossa seuraavana päi­vänä leikkaukseen. C hyväksyi A:n ilmoituksen kommentoimatta sitä enemmälti. Heti sairauslomalta palattuaan A vei lääkärintodistuksen työpaikan konttoriin. Sittemmin tam­mikuun loppupuolella kun hän oli jättänyt tuntilaput, C tuli kertomaan, ettei työnantaja maksa hänelle palkkaa poissaolon ajalta. Syyksi työnantaja ilmoitti, ettei sairausajan palkkaa makseta vironkielisen lääkärintodistuksen perusteella. Työnantaja oli kuitenkin maksanut hänelle sairausajan palkan virolaisen lääkärintodistuksen perusteella vuosina 2003 ja 2004, mutta vuonna 2008 työnantaja oli kieltäytynyt sairausajan palkan maksamisesta samanlaisen selvityksen perusteella. A:n vuonna 2010 saaman lääkärintodistuksen yhteydessä oli erillinen liite, jota A ei antanut työnantajalle, koskei hän tiennyt, että myös se olisi kuulunut antaa. Hänen aikaisemmin Virosta saamissaan lääkärintodistuksissa ei ollut vastaavanlaista liitettä.

Ennen leikkausta A ei ollut saanut kunnolla nukut­tua öisin, mistä syystä hän oli ollut päivisin väsynyt työssä. Tästä oli aiheutunut jaksami­songelmia työssä. Ennen leikkausta hän oli käynyt lääkärin vastaanotolla Virossa ja lääkäri oli il­moittanut, että asia voidaan korjata leikkauksella. Tulevasta leikkauksestaan C:lle ilmoittaessaan A, että leik­kaus tehdään Virossa, jossa hän oli käynyt asian johdosta lääkärin tutkitta­vana. Hän myös ilmoitti lääkärin kertoneen, että leikkauksesta aiheutuu suunnilleen viikon sairausloma.

B on Metallityöväen Liitto ry:n edustajana neuvotellut A:n sairausajan palk­kaa koskevasta erimielisyydestä Autoalan Keskusliitto ry:n edustajan kanssa. Neuvottelussa oli esillä A:n työnantajalle esittämän lääkärintodistuksen liite, jossa oli työkyvyttömyy­den syytä osoittava kansainvälisen tautiluokituksen koodi. Tämä ei kuitenkaan muuttanut työnantajapuolen kantaa, jonka mukaan lääkärintodistuksen tulee olla suo­menkielinen. Työnantajaliiton edustaja ei kiistänyt A:n työkyvyttömyyttä sinänsä. Jos näin olisi tapah­tunut, A:ta olisi kehotettu menemään uudelleen lääkärin vastaanotolle. Koska lääkärintod­istuksen liitteestä kävi ilmi työkyvyttömyyden syy ICD-koodilla ilmaistuna, B ei pi­tänyt lääkärintodistuksen käännättämistä tarpeellisena eikä työnantajaliiton edustajakaan tätä edellyttänyt. Liittojen edustajien välisessä neuvottelussa ei työnanta­japuolelta myöskään vedottu siihen, että lääkärintodistuksesta ja sen liitteestä puuttuu päi­väys.

C on ollut Pohjois-Helsingin Auto Oy:n palveluksessa vuodesta 1995 al­kaen. A, jonka esimies C on, on ollut yhtiön palveluksessa noin 10 vuoden ajan. Vuoden 2010 tammikuussa A ilmoitti jää­vänsä sairauslomalle viikoksi. A ei tässä yhteydessä maininnut unihäiriöstään eikä hän myöskään kertonut menevänsä leik­kaukseen. A:n ongelmasta C kuuli myöhemmin eikä silloinkaan A:lta itselt­ään. Sairauslomansa aikana A ei ollut yhteydessä C:hen. C ei oma-aloit­teisesti tiedustellut A:lta tämän sairausloman syytä, koska hän ajatteli, että kysymys oli jostakin henkilökohtaisesta asiasta.

Asian työtuomioistuinkäsittelyn aikana kantaja on esittänyt virallisen suomenkielisen kään­nöksen A:n työnantajalle esittämästä lääkärintodistuksesta. Tämän mukaan ensimmäisen sairausloman alkamispäivä on 8.1.2010, työkyvyttömyysaika 8.1.2010 - 17.1.2010 ja työ­hön palaaminen 18.1.2010. Terveyspalvelun antajan nimeksi käännöksessä on mainittu Tar­tossa toimiva Tammen Yk­sityisklinikka Oy. Lääkärintodistuksen ohessa on käsinkirjoitettu liite, josta on erotettavissa diagnoosia osoittava teksti Ronchus R 06.5.

Arviointi ja johtopäätökset

Työkyvyttömyyden toteamista ja varmentamista koskevat määräykset

Työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä. Työehtosopimuksen mukaan työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.

Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, millä edellytyksillä työnantaja voi olla hyväks­ymättä työntekijän työkyvyttömyydestään esittämää lääkärintodistusta sairausajan pal­kan maksamisen perusteeksi. Sen sijaan työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräyksen so­veltamisohjeessa on kohta, joka koskee lääkärintodistuksiin liittyviä epäselvyyksiä. Sovelta­misohjeen mukaan mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis­tusta, hän voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, jolloin työnantaja mak­saa lääkärinto­distuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Työtuomioistuin on tuomiossaan TT 2000:33 aikaisempaan käytäntöönsä viitaten katsonut, että työnantaja, joka ei ole vedonnut selvityksen muodolliseen puutteellisuuteen, voi kieltäy­tyä sairausajan palkan maksamisesta vain, mikäli hän pystyy perustelluin syin osoittamaan, että asiassa on syyllistytty sairauslomaoikeuden väärinkäyttöön. Samoin on katsottu, että työnantaja voi kieltäytyä hyväksymästä lääkärintodistusta, jos työnantajalla on perustellut syyt epäillä, että todistukseen merkitty lääketie­teellinen arvio on joiltakin osin virheellinen. Virheellisyyden tulee viime kädessä liittyä lääketieteellisten seikkojen arviointiin eli siihen, onko työntekijä ollut lääkärintodistukseen merkittynä aikana sairauden vuoksi työkyvytön (esim. TT 1991:112). Virhettä tai väärinkäytöstä epäillessään työnantaja voi lähettää työnte­kijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.

Työtuomioistuin on edelleen tuomiossaan TT 2010-119 katsonut, että niissä tapauksissa, joissa työnantaja on työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti edellyttänyt työntekijän käyvän osoittamansa lääkärin tarkastuksessa uuden lääkärintodistuksen hankkimiseksi, sai­rausajan palkanmaksu arvioidaan työnantajan osoituksesta hankitun uuden lääkärintodistuk­sen perusteella. Tuomiossa todetun mukaan oikeuskäytännössä vastaavansisältöisiä mää­räyksiä on tulkittu niin, että jos työntekijä kieltäytyy varmentamasta työkyvyttömyyttä työn­antajan osoittamalla tavalla, oikeutta sairausajan palkkaan ei ole (esim. TT 2007:83 ja KKO 1993:150). Jos taas työnantaja ei ole vaatinut työntekijältä nimeämänsä lääkärin lausunnon hankkimista tai muutoin osoittanut työntekijän viimeksi esittämää todistusta virheelliseksi, sairausajan palkka on tullut maksaa (esim. TT 1991:112 ja TT 1998:54).

A:n työkyvyttömyys

Kieltäytyessään sairausajan palkan maksamisesta A:lle tämän esittämän lääkärintodistuk­sen perusteella työnantaja on perustellut päätöstään sillä, että esitetty lääkärintodistus oli Vi­rossa annettu ja vironkielinen. Sama perustelu on työnantajapuolelta esitetty liittojen välisis­sä neuvotteluissa.

Euroopan unionin sairausetuuksia koskevia sosiaaliturvasäännöksiä (sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 574/72 artikla 18) on tulkittu siten, että ne koske­vat myös työnantajaa sairausajan palkan maksajana ja että työnantajan on hyväksyttävä myös toisessa jäsenvaltiossa annettu lääkärintodistus, jollei työnantaja ole tutkituttanut asianomaista henkilöä itse valitsemallaan lääkärillä (EU:n tuomioistuimen tuomiot C-45/90 ja C-206/94 asiassa Paletta). A:n antaman lääkärintodistuksen alkuperä ei siten yksistään ole voinut olla perusteena sairausajan palkan maksamatta jättämiselle. Lääkärintodistuksen suomenkielinen käännöskin on viimeistään oikeudenkäynnin aikana ollut työnantajapuolen käytettävissä. Nämä seikat eivät toisaalta vaikuta siihen, että lääkärintodistuksen on joka ta­pauksessa täytettävä sisällölliset ja muut työkyvyttömyysselvitykselle asetettavat vaatimuk­set.

Jutussa on esitetty lääkärintodistuksen lisäksi vain vähän selvitystä A:n leikkauksella hoi­detun vaivan lääketieteellisestä luonteesta. A itse on kertonut väsymyksestään ja jaksa­misongelmistaan työssä. Asianosaiset ovat puhuneet kuorsauksesta ja uniapneasta. Kansain­välisestä ICD-tautiluokituksesta työtuomioistuin on voinut todeta, että kuorsaus ja uniapnea ovat kaksi eri asiaa. A:n lääkärintodistuksen liitteessä mainitulla koodilla R06.5 tarkoitetaan suuhengitystä, johon liittyy kuor­saus. Tautiluokituksessa se on sijoitettu muualla luokittamattomiin oireisiin ja sairaudenmerkkeihin.

Asiassa ei ole kiistetty sitä, etteikö A olisi ollut työkyvytön lääkärintodistukseen merkit­tynä aikana. Työkyvyttömyyden syytä työtuomioistuin arvioi saadun selvityksen perusteella seuraavasti. Kanteessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan työkyvyttömyyden aiheuttanut leikkaus on tehty terveydellisen eikä vain kosmeettisen haitan korjaamiseksi, ei voida pitää perusteettomana. Työkyvyttömyyden syystä on esitetty työnantajalle lääkärintodistus ja liit­tojen välisissä neuvotteluissa lisäksi todistuksen liite tautiluokituskoodeineen. Mikäli tämä selvitys olisi haluttu kiistää, olisi työnantajapuolen asiana ollut hankkia A:n työkyvyttö­myyden syystä toisenlainen lääketieteellinen arvio osoittamalla A nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaisessa järjestyksessä. Kun näin ei ole tapahtunut, A:n työkyvyttömyyden on katsottava johtuneen työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla sairaudesta. Vastaaja ei voi sairausajan palkan maksamisesta kieltäyty­misen perusteeksi pätevästi vedota myöskään sii­hen, että asiassa esitetystä lääkärintodistuk­sesta puuttuu päiväys, koska työkyvyttömyys ja sen kesto on lääkärintodistuksella muutoin riidattomasti selvitetty. Näistä syistä A:lla on oikeus kanteessa vaadittuun sairausajan palkkaan.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

A:n työnantajalleen esittämä selvitys työkyvyttömyydestään on ollut vieraskielinen ja selvityksen arviointi on ollut muutenkin tulkinnanvaraista. Kun työnantajaliitto on myös hy­väksynyt työnanta­jan menettelyn, Pohjois-Helsingin Auto Oy:n ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla kieltäytyessään sairaus­ajan palkan maksami­sesta A:lle.

Sen sijaan Autoalan Keskusliitto ry:n olisi viimeistään liittotason neuvotteluissa työntekijä­liiton A:n työkyvyttömyydestä esittämän selvityksen perusteella tullut havaita oman kan­tansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että työnantaja menettelee sairausajan palkan maksami­sessa työehtosopimuksen mukaisesti. Kun näin ei ole tapahtunut, Autoalan Keskusliitto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Autoalan Keskusliitto ry ja Pohjois-Helsingin Auto Oy työtuomiois­tuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu yhteensä 8.575,55 euroa. Vastaajat ovat paljoksuneet kuluja siltä osin kuin määrä ylittää 3.000 euroa. Kuluista on esi­tetty lasku, josta ilmeneviä toimenpiteitä voidaan pitää asian hoitamiseksi tarpeellisina ja ai­heutuneita kustannuksia kohtuullisina.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Pohjois-Helsingin Auto Oy:n suorittamaan A:lle sai­rausajan palkkaa ajalta 8.1.2010 - 17.1.2010 yhteensä 728 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 17.1.2010 alkaen.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Autoalan Keskusliitto ry:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Metallityöväen Liitto ry:lle 2.000 euroa.

Pohjois- Helsingin Auto Oy:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Autoalan Keskusliitto ry ja Pohjois-Helsingin Auto Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti kor­vaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 8.575,55 eurolla, jolle on maksetta­va viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä läh­tien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Sutela, Lindahl, Vuorio ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.