Työtuomioistuimen ratkaisut

TT:2012-55

Työehtosopimuksen rikkominen
Työehtosopimuksen tulkinta

Kansallisoopperan tanssijoita koskevan työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät sanamuotonsa ja selvitetyn tarkoituksensa mukaan edellytä, että kaksiosaisen harjoituspäivän käytöstä tulisi sopia tanssijoiden tai työryhmän kanssa, vaan harjoituspäivä voidaan jakaa työnantajan toimesta ilmoittamalla työajan jakaantumisesta kahteen työjaksoon ja noudattamalla ilmoitusaikoja.

Työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti pitäessään harjoitukset siten, että osalle baletin tanssijoista työpäivä oli yksiosainen ja osalle kaksiosainen. Näin ollen myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 55

KANTAJA

Suomen Muusikkojen Liitto ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Suomen Kansallisoopperan Säätiö

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.12.2011
Pääkäsittely 15.2.2012

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, nykyisen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, ja Suomen Muusikkojen Liitto ry:n välillä 29.4.2010 solmitun Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisia tanssijoita koskevan työehtosopimuksen 7 §:ssä on muun ohella seuraavat työaikaa koskevat määräykset:

Yleistä

1. Tanssijalla on 224 työpäivää näytäntövuodessa.
2. Tanssijan säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia päivässä.
3. Lauantaisin ja pyhäpäivien aattoina harjoitus voi kestää enintään 3 tuntia, ellei 12. kohdasta muuta johdu.

Harjoitukset

4. Harjoitusjakso ilman taukoa saa kestää yhtäjaksoisesti enintään 1,5 tuntia.
5. Tanssijan harjoituspäivä jaksottuu harjoitusten ja taukojen osalta yleensä seuraavasti:
10.00 - 11.15 aamutunti
11.15 - 11.30 tauko
11.30 - 13.00 harjoitus
13.00 - 13.20 tauko
13.20 - 14.30 harjoitus
14.30 - 15.00 tauko
15.00 - 17.00 harjoitus
Harjoitukseen klo 15.00-17.00 tulee sisältyä 15 minuutin tauko.
Harjoitukset voidaan jakaa lyhyempiin jaksoihin, jolloin 30 minuutin tauon tulee alkaa viimeistään klo 15.00.
6. Työaika voi jakaantua päivittäin kahteen työjaksoon siten, että yksi työjakso voi kestää enintään viisi tuntia.
Ensimmäinen työjakso voi alkaa aikaisintaan klo 10.00. Baletin aamupäivän
työjakso on sijoitettava arkisin 10.00-15.00 välille, lauantaisin ja aattoina 10.00-13.00 välille. Illan työjakso on sijoitettava siten, että se alkaa aikaisintaan klo 18.00 ja päättyy viimeistään klo 22.00. Tästä poiketen voivat näyttämöharjoitukset jatkua klo 23.00 saakka. Tätä myöhempään voi kestää työjakso, joka klo 19.00 alkaneen näytännön pituuden vuoksi ei ole päättynyt ennen klo 23.00.
7. Kunkin kuukauden kaksiosaiset työpäivät ilmoitetaan etukäteen viimeistään yhtä kuukautta aikaisemmin. Jollei kaksiosaisen päivän iltatyöjakso ole näyttämöharjoitus, on iltaharjoituksesta ilmoitettava kaksi viikkoa aikaisemmin.

Poikkeukset harjoitusajoista

8. Balettiosaston harjoitusaikoja voidaan teoskohtaisesti muuttaa, jos niistä harjoitukseen osallistuvan työryhmän kesken on erikseen sovittu.
9. Työjaksojen alkamisajat voivat vaihdella, mikäli kysymyksessä on esitys, valmistava pääharjoitus tai pääharjoitus ja siitä on asianmukaisesti ilmoitettu.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Suomen Kansallisoopperan baletissa pidettiin työpäivinä 15., 18., 22. ja 23.4.2010 harjoitukset siten, että osalle baletin tanssijoista työpäivä oli yksiosainen ja osalle taas kaksiosainen. Osa baletin tanssijoista harjoitteli kello 10 ja 14.30 välillä ja osa jatkoi aamuharjoitusta kello 17 saakka. Osa tanssijoista puolestaan jatkoi iltaharjoituksissa kello 18.30 ja 21.00 välillä. Sekä yksiosaisille työpäiville osallistuneet että kaksiosaisille työpäivälle osallistuneet tanssijat saivat tiedon omista työvuoroistaan työnantajalta työehtosopimuksen 7 §:n 7 kohdan mukaisella kirjallisella ilmoituksella kaksi viikkoa aikaisemmin.

Oopperassa on tanssijoiden osalta ollut käytössä kaksiosainen harjoituspäivä 1980-luvun lopulle saakka. Tällöin ei työehtosopimuksessa tunnettu mahdollisuutta yksiosaiseen harjoituspäivään. Yksiosainen harjoituspäivä tuli osaksi työehtosopimusta 1990-luvun alussa ensin niin sanotun pitkäpäiväkokeilun muodossa, joka aloitettiin 1980-luvun loppupuolella. Tällöin harjoituspäivä oli pääsääntöisesti kaksiosainen, mutta kokeilun turvin voitiin tarvittaessa käyttää myös yksiosaisia harjoituspäiviä. Kokeilun kestettyä muutaman vuoden, työntekijäpuoli teki esityksen työehtosopimuksen muuttamisesta niin, että yksiosainen harjoituspäivä tulisi osaksi työehtosopimusta siten, että tanssijan harjoituspäivä olisi yleensä yksiosainen mutta tarvittaessa työnantaja voisi teettää kaksiosaisia harjoituspäiviä. Yksiosaista harjoituspäivää koskevat määräykset otettiin työehtosopimukseen kaksiosaisen harjoituspäivän rinnalle uuteen oopperataloon siirtymisen (1.11.1993) jälkeen 1.2.1994 lukien. Uudessa oopperatalossa harjoitustiloja oli enemmän, ja tanssijoiden määrä kasvoi. Nykyisessä muodossa asianomaiset työaikamääräykset ovat olleet 1.2.2000 lukien, jolloin työntekijäpuolen ehdotusten pohjalta sovittiin määräysten muuttamisesta muun muassa siten, että tanssijan työaikaa koskevan pykälän asianomaiseen kohtaan lisättiin sana yleensä.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisia tanssijoita koskevan työehtosopimuksen työaikaa koskevaa 7 §:n määräys kollektiivinen/koko balettia koskeva vai onko ooppera voinut kyseisessä tilanteessa teettää joidenkin tanssijoiden kohdalla yksiosaista ja toisten kohdalla kaksiosaista harjoituspäivää, kun asiasta oli ilmoitettu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Erimielisyyttä on myös siitä, mitä työehtosopimuksella on ollut tarkoitus sopia ja edelleen soveltamiskäytännöstä.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että Suomen Kansallisoopperan Säätiö on menetellyt Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisia tanssijoita koskevan työehtosopimuksen 7 §:n 5, 6, 8 ja 9 kohtien vastaisesti pitäessään työpäivinä 15., 18., 22. ja 23.4.2010 harjoitukset siten, että osalle baletin tanssijoista työpäivä oli yksiosainen ja osalle kaksiosainen,

• tuomitsee Suomen Kansallisoopperan Säätiön työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon,

• tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

• velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Kansallisoopperan Säätiön yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Muusikkojen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun on kulunut kuukausi tuomion antamisesta.

Perusteet

Kansallisoopperan menettely rikkoo vakiintunutta työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöä. Kansallisoopperan baletin työaikamääräykset ovat alusta asti olleet luonteeltaan kollektiivisia, mikä ilmenee myös voimassa olevan työehtosopimuksen sanamuodosta. Balettitanssijoiden työpäivä on pääsääntöisesti yksiosainen ”pitkä työpäivä” eli sijoittuu 7 §:n 5 kohdan mukaisesti kello 10 ja 17 välille. Mikäli työpäivä työnantajan yksipuolisella päätöksellä halutaan jakaa kahteen osaan, tulee sovellettavaksi 7 §:n 6 kohta. Tämä määräys kuitenkin koskee kaikkien baletin tanssijoiden eli ”baletin” määräämistä kaksiosaiselle työpäivälle. Työehtosopimus ei mahdollista työnantajan yksipuolisella päätöksellä toteutettavaa kaksiosaista työpäivää kuin tässä nimenomaisessa tilanteessa.

Työehtosopimus mahdollistaa kaksiosaisten työpäivien pitämisen tätä koskevien erillismääräysten nojalla. Kaksiosaisten työpäivien järjestäminen siten, että balettitanssijat on jaettu erisuuruisiin eri aikoina harjoitteleviin ryhmiin, on luvallista työehtosopimuksen 7 §:n 8 ja 9 kohtien tarkoittamissa tilanteissa. Näissä tilanteissa tanssijoita ei käsitellä yhtenä kokonaisuutena eli kollektiivina. Työehtosopimuksessa on tältä osin erikseen huomioitu teoskohtaiset tarpeet (8 kohta) jakaa baletin tanssijat erilaisiin ryhmiin sekä toisaalta näyttämötyöskentelyn tarpeet (9 kohta). Mainittujen sopimusehtojen tarkoittamissa tilanteissa baletin työpäiviä on siten ollut mahdollista jakaa. Kansallisoopperan menettelyssä 15., 18., 22. ja 23.4.2010 osalta ei ollut kyse näiden poikkeussäännösten tarkoittamista tilanteista. Kansallisooppera ei olisi työehtosopimuksen nojalla voinut yksipuolisin määräyksin toteuttaa baletin jakamista erisuuruisiin harjoitusryhmiin ja työn teettämistä näillä ryhmillä eri aikoina yksi- ja kaksiosaisilla työpäivillä.

Työehtosopimuksen sanamuoto, vakiintunut soveltamiskäytäntö ja Kansallisoopperan oma menettely muutoksen toteuttamisessa keväällä 2010 huomioiden kyse on työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta. Menettely toteutettiin kesken työehtosopimusneuvotteluja, kun työnantaja ilmoitti siirtyvänsä yksilöllisiin kaksiosaisiin työpäiviin sen jälkeen, kun työntekijäpuoli ei ollut hyväksynyt työnantajan haluamaa muutosta työehtosopimukseen. Työnantaja tulee siten tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajayhdistys tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Kansallisoopperan Säätiö ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Kansallisoopperan Säätiö ovat lisäksi vaatineet Suomen Muusikkojen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tarkoituksena ei ollut sopia harjoituspäivistä siten, että tanssijoilla voitiin samanaikaisesti teettää vain yksi- tai kaksiosaisia harjoituspäiviä. Tanssijan työaikaa koskevaa määräystä tulee tarkastella kokonaisuutena. Siinä puhutaan nimenomaisesti tanssijan työajasta, joka viittaa yksilöperusteiseen työaikaan. Määräyksessä ei puhuta tanssijoista monikossa, eikä määräystä ole tarkoitettu sovellettavaksi kaikkien tanssijoiden kohdalla samalla tavalla. Yksiosainen harjoituspäivä on ensisijainen vaihtoehto, jonka mukaisesti tanssijan työaika yleensä määräytyy. Harjoituspäivä voi 7 §:n 6 kohdan mukaan jakaantua kahteen työjaksoon. Tämä ilmaisee sen, että tanssijan harjoituspäivän yksiosaisuus ei ole ehdoton. Harjoituspäivä voi olla kaksiosainen, kunhan siitä ilmoitetaan 7 kohdan mukaisesti ilmoitusaikaa noudattaen. Tämä kokonaisuus on pääsääntö tanssijan harjoituspäivän työajan sijoittelusta. Kaksiosainen työpäivä ei ole poikkeus, vaan määräyksessä kohdat 1-7 kuvaavat säännöllisen työajan pääsäännöt. Poikkeukset harjoitusajoista on säädetty erikseen 8 ja 9 kohdissa. Työehtosopimuksen 7 §:n 8 kohdan tarkoituksena on mahdollistaa sopiminen poikkeuksista, jotka soveltuvat silloin, kun harjoitusaikoja ei ole kyetty järjestämään tai ilmoittamaan 4-7 kohtien mukaisesti tai jos työehtosopimuksen mukaisista kellonajoista on tarvetta poiketa. Työehtosopimuksen 8 kohta soveltuu esimerkiksi siten, että harjoituspäivien jakamisesta kaksiosaiseksi joidenkin tanssijoiden kohdalla tulee sopia työryhmän kesken silloin, kun Ooppera ei ole voinut noudattaa 7 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan.

Oopperassa on koko määräyksen voimassaoloajan vakiintuneesti sovellettu käytäntöä, jonka mukaan harjoituspäivä on pääsääntöisesti yksiosainen, mutta tarvittaessa voidaan teettää osalla tanssijoista kaksiosaista harjoituspäivää. Kaksiosaisia harjoituspäiviä on käytetty useita kertoja vuosittain 1993 lukien, ilmoittamalla niistä tanssijoille työehtosopimuksen mukaisesti erillisillä ilmoituksilla ja työvuorolistassa niin sanotussa viikkolistassa. Oopperassa ei ollut noudatettu kaksiosaista harjoituspäivää vain kollektiivisesti eli siten, että teoskohtaisesti kaikkien tanssijoiden harjoituspäivä olisi samaan aikaan kaksiosainen. Käytäntö on jatkunut 1990-luvun alusta nykyhetkeen asti ja asiasta ei ole aikaisemmin ollut erimielisyyttä eikä sitä ole riitautettu. Esimerkiksi pian työehtosopimuksen muutoksen jälkeen vuonna 1994 on osa tanssijoista tehnyt 12.12.1994 kaksiosaisen harjoituspäivän harjoitussalissa muun tanssiryhmän harjoitellessa yhtäjaksoisesti.

Kaksiosaisia harjoituspäiviä on käytetty lähinnä teoksen esitysten lähestyessä, jolloin on suurin harjoitustarve. Kaksiosaiset harjoituspäivät mahdollistavat teokselle useamman kuin yhden osajaon. Myös on tarve jakaa eri kohtauksissa mukana olevat tanssijat erillisiin, eri aikoina pidettäviin harjoituksiin ja harjoitussaleihin. Solistitehtäviä harjoittavat tanssijat tarvitsevat erillistä harjoitusaikaa Core de ballet -tanssijoihin eli balettikuoroon nähden.

Kantajan näkemys työajan kollektiivisuudesta on yleisen työmarkkinakäytännön vastainen. Työnantaja ei ole tietoisesti sitoutunut yleisestä käytännöstä poikkeavaan menettelyyn ja poistanut aikaisempaa työaikaa koskenutta käytäntöä harjoituspäivän kaksiosaisuudesta. Kantajapuoli ei ole tällaista perustelua esittänyt määräystä työehtosopimukseen ehdottaessaan. Kun määräys on tullut osaksi työehtosopimusta kantajan esityksestä, edellyttäisi kanteessa esitetty työehtosopimuksen 7 §:n mukainen soveltaminen nimenomaisesta mainintaa siitä, että harjoitusten yksi- tai kaksiosaista vaihtoehtoa voitaisiin käyttää vain kollektiivisesti. Määräyksen sanamuotokaan ei tue kantajan väitettä työajan kollektiivisesta luonteesta, sillä siinä puhutaan yksikkömuodossa tanssijan työajasta. Määräyksessä on todettu harjoituspäivien sijoittelun eri vaihtoehdot sekä mahdolliset poikkeukset.

Määräyksen syntyhistoria tukee myös vastaajan näkemystä siitä, että tarkoituksena ei ole ollut poistaa kaksiosaisten harjoituspäivien mahdollisuutta Oopperan parhaaksi katsomalla tavalla, vaan vain vähentää niiden määrää. Työehtosopimus ei myöskään edellytä, että kaksiosaisen harjoituspäivän käytöstä tulisi sopia tanssijoiden tai työryhmän kanssa, vaan harjoituspäivän jakaminen on toteutettavissa normaalilla tavalla työajoista ilmoittamalla, tosin pitempää 1 kuukauden tai kahden viikon ilmoitusaikaa noudattamalla. Viikkotyöohjelma tulee normaalisti työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentin mukaan antaa työntekijöiden tietoon viimeistään edeltävän viikon perjantaina. Tanssijan työtehtäviin kuuluu työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentin mukaan osallistua harjoituksiin ja näytöksiin työohjelman mukaisesti. Työajoista määrääminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin ja tämän direktio-oikeuden normaalista poikkeava rajoittaminen, jota kanteessa esitetään, on yleisen työmarkkinakäytännön vastaista. Ooppera ei ole tietoisesti sitoutunut tällaiseen normaalista poikkeavaan direktio-oikeuden rajoittamiseen.

Vastaajapuoli ei ole ehdottanut kevään 2010 työehtosopimusneuvotteluiden aikana kantajan esittämää muutosta voimassa olevaan työehtosopimukseen. Vastaajapuoli ei ole pyrkinyt saamaan työehtosopimukseen kirjausta, jolla mahdollistettaisiin kaksiosaisten harjoituspäivien teettämismahdollisuus työnantajan parhaaksi katsomalla tavalla, sillä tällainen mahdollisuus on ollut jo olemassa. Päinvastoin kantaja ehdotti kaksiosaisen työpäivän käytön rajoittamista. Oopperan ehdotukset näissä neuvotteluissa koskivat tanssijoiden työajan kokonaisvaltaista uudistamista. Tarkoituksena oli uudistaa työaikaa koskevat säännökset kokonaisuudessaan. Ooppera antoikin lukuisia muutosehdotuksia asiasta, mutta niitä ei hyväksytty. Työaikamääräysten muuttamisen tavoitteena olivat työajan joustot ja lisäharjoitusajan saaminen esityspäiviin. Perusteena oli lisääntynyt esitysten määrä ja tarve saada lisää harjoitteluaikaa. Muutosehdotukset koskivat aamutunnin niin sanotun treenaustunnin lyhentämistä tai muuttamista vapaaehtoiseksi, mahdollisuutta pitempään palautteenantoon harjoituksen jälkeen ja lauantaiharjoituksen keston pidentämistä. Jos työaikamääräyksiä muuttamalla olisi saatu toteutettua muutoin riittävä ja tehokas harjoitusaika ja joustavat työaikajärjestelyt, työnantaja oli valmis luopumaan kaksiosaisen harjoituspäivän käyttämistä koskevasta mahdollisuudesta ja ottamaan käyttöön tanssijoiden toivoman työaikapankin.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työehtosopimuksen 1987-1989 5 §
2. Työehtosopimuksen 1989-1991 5 § ja 5.2 §:n pöytäkirjamerkintä
3. Pöytäkirja 5.11.1991 pitkäpäiväkokeilusta
4. Pöytäkirja 29.11.1991 työehtosopimuksen jatkamiseksi vuosille 1992-1993
5. Työehtosopimuksen 1994 5 §
6. Työehtosopimuksen 2000 ote
7. Suomen Muusikkojen Liitto ry:n esitys 7.2.2000 uudeksi työaikamääräykseksi
8. Työehtosopimuksen 2010-2012 ote
9. Ilmoitukset kaksiosaisista harjoituspäivistä
10. Viikkolista 12.12.1994
11. Viikkolistat
12. Toteutuneet kaksiosaiset harjoituspäivät vuosilta 1993 - 2007
13. Suomen Muusikkojen Liitto ry:n esitys uudeksi työajaksi 3.3.2010, erityisesti 6 kohdan toinen kappale
14. Suomen Muusikkojen Liitto ry:n esitys uudeksi työajaksi 8.3.2010
15. Oopperan ehdotukset työajan uudistamisesta vuodelta 2010
16. Työvuoroluettelo 22.2.1999, toisen sivun ruutu 5.071
Kantajan henkilötodistelu

1. Balettitanssija, baletin luottamusmies A
2. Entinen balettitanssija, entinen baletin luottamusmies B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Oopperan lakimies C
2. Oopperan baletin suunnitteluassistentti D
3. Oopperan baletin taiteellinen suunnittelupäällikkö E
4. Eläkeläinen, Suomen Teatteri ry:n entinen toimitusjohtaja F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetty näyttö

B on työskennellyt Suomen Kansallisoopperan baletin balettitanssijana 1.8.1978-1.7.2004. Hän on ollut Baletti ry:n ja Kansallisbaletin tanssijat ry:n hallituksen ja johtokunnan jäsen 1983-2004 lukuun ottamatta vuosia 1996 ja 1997 sekä toiminut luottamusmiehenä 1993-1995 ja 2000-2004. Paikallisosaston hallituksen ja johtokunnan jäsenenä hän on osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin. Tanssijoilla on työehtosopimuksen mukaan ollut käytössä kaksiosainen työpäivä 1980-luvun loppuun saakka. Sen jälkeen yksiosainen työpäivä tuli työehtosopimukseen niin sanotun pitkäpäivän kokeilun muodossa. Tuolloinkin säilytettiin mahdollisuus teettää kaksiosaisia työpäiviä, koska haluttiin turvata näyttämöharjoitukset näyttämön ollessa vapaana. Näyttämöharjoitusten ajankohta tiedettiin hyvissä ajoin, yleensä puoli vuotta, etukäteen. Ajankohtia käytiin läpi yhdessä luottamusmiehen ja työnantajan edustajien kanssa. B:n luottamusmiesaikana poikkeavista työajoista, esimerkiksi iltaharjoituksista sovittiin asianomaisten tanssijoiden kanssa etukäteen luottamusmiehen nimilistan mukaisesti. Saliharjoituksen tarve ilmenee hyvin myöhään ennen ensi-iltaa ja myös tällöin tanssijoiden kanssa on asiasta erikseen sovittu. Työnantaja ei ole voinut yksipuolisesti määrätä tanssijoille kaksiosaista harjoitusta, vaan työnantajan edustaja on kysynyt ainakin vuodesta 1995 lukien tanssijoilta lupaa kaksiosaiseen harjoitukseen etukäteen.

A on työskennellyt Suomen Kansallisoopperan baletin balettitanssijana vuodesta 1995 lukien. Hän on ollut Baletti ry:n ja Kansallisbaletin tanssijat ry:n hallituksen ja johtokunnan jäsen vuodesta 1999 lukien sekä toiminut varaluottamusmiehenä ja vuodesta 2004 lukien luottamusmiehenä. Hän on osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 2004 lukien. Työehtosopimusmääräyksellä kaksiosaisista työpäivistä on työnantajalle annettu mahdollisuus jakaa baletin koko henkilökunnan työaika joko yksiosaisiin työpäiviin tai kaksiosaisiin työpäiviin. Yksiosainen työpäivä on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto. Työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan ollut oikeus teettää kaksiosaisia työpäiviä vain, kun koko baletti on tehnyt kaksiosaista työpäivää. Poikkeustapauksissa, joissa osa baletista on tehnyt niin sanotun pitkän päivän ja osa kaksiosaisen saliharjoituspäivän, on tullut asiasta sopia työehtosopimuksen 7 §:n 8 kohdan nojalla tanssijoiden kanssa työryhmäkohtaisesti. Työehtosopimuksen 7 §:n 9 kohdalla on puolestaan taattu poikkeus harjoitusajoista esityksen, valmistavan pääharjoituksen tai pääharjoituksen osalta. Esimerkiksi vuonna 2006 viikolla 44 on solistitanssijoilta kysytty heidän suostumustaan Anna Karenina -teoksen saliharjoituksiin illalla. A on luottamusmiehenä suullisesti kysynyt myös useiden näyttämöharjoitusten suunnitelmavaiheessa tanssijoiden suostumusta iltaharjoitusten pitämiseen. Työnantajan edustaja on kysynyt mainittua suostumusta tanssijoilta joko luottamusmiehen kautta tai tanssijoilta suoraan. Kyseinen suostumuskäytäntö on jatkunut ainakin vuodesta 1995 lukien vuoteen 2010 asti.

Edelleen A:n mukaan työehtosopimusneuvottelut aloitettiin alkuvuodesta 2010, jolloin esillä oli työnantajan esitys siitä, että tanssijoilta olisi pyydetty lauantaityöpäiviin tunnin työajan pidennystä. Työntekijäpuoli kieltäytyi tästä ehdotuksesta. Työnantaja ilmoitti A:lle luottamusmiehenä, että työnantaja aikoo ottaa käyttöön täysimääräisesti kaksiosaiset työpäivät iltaharjoituksineen. Työnantaja ilmoitti sopimatta tanssijoiden kanssa, että kaksiosaiset työpäivät oli sijoitettu siten, että osa tanssijoista työskenteli 10-17 ja osa olisi tullut lisäksi tekemään iltavuoroa. Työehtosopimusneuvotteluissa ei asiaan kuitenkaan löytynyt ratkaisua.

C on työskennellyt syksystä 2007 lukien Suomen Kansallisoopperan Säätiön lakimiehenä. Tätä aikaisemmin hän on ollut Suomen Teatte­riliitto ry:n palveluksessa lakimiehenä. Hän on osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin 2000, 2007-2008 ja 2010. Vuoden 2010 työehtosopimusneuvotteluissa esitettiin puolin ja toisin muutoksia työaikamääräyksiin. Työntekijäpuoli esitti muutoksia työaikamääräyksiin ja harjoitusaikoihin. Esitetyt muutokset koskivat harjoituspäivän taukokäytäntöjä ja eräitä osajakojen ilmoitusaikoja. Työnantajapuolelta annettiin työaikamääräysten kokonaisuudistusesitys. Työnantajapuolella oli tarve säännöllisen työajan puitteissa lisätä aktiivista harjoitusaikaa, koska esitysmääriä oli lisätty. Oli tarve saada kaikille teoksessa oleville miehityksille riittävästi harjoitusaikaa. Työnantajapuoli ehdotti, että lauantaipäivän kolmetuntiseen harjoitukseen olisi saatu yksi tunti lisäaikaa ja että tanssijoiden pakollisen niin sanotun aamutunnin pituutta olisi voitu lyhentää nykyisestä 60-75 minuutista eräissä tilanteissa puoleen tuntiin. Lisäksi työnantajan esityslistalla oli ollut, että tällaisen harjoituksen päättymisen jälkeen olisi ollut mahdollista antaa tanssijoille pidempään palautetta harjoituksesta. Työnantajan kokonaispaketin osana vastattiin tanssijoiden toiveeseen rajoittaa kaksiosaisen harjoituspäivän käyttöä ehdottamalla, että rajattaisiin mahdollisuuksia käyttää kaksiosaista harjoituspäivää tiettyihin tilanteisiin. Lisäksi tehtiin esitys tanssijoiden työaikapankista. Työntekijäpuoli ehdotti 15.2.2010, että työehtosopimukseen kirjattaisiin heidän näkemyksensä mukainen nykyinen käytäntö kaksiosaisten harjoituspäivien käyttämisestä. Työnantajapuolen vastaus tähän oli lopettaa keskustelu nykyisen työehtosopimuksen mukaisesta käytännöstä, koska tarkoitus oli sopia uudesta sopimuksesta. Työntekijäpuolen kanta siitä, missä tilanteessa päivittäinen työaika voitaisiin jakaa kahteen työjaksoon, on kirjattu työntekijäpuolen esitykseen 3.3.2010 7 §:n 6 kohdan toiseen kappaleeseen. Työnantajapuolen näkemys ja soveltamiskäytäntö on ollut se, että yksiosaisen harjoituspäivän rinnalla harjoituspäivä on ollut mahdollista toteuttaa työnantajan yksipuolisella ilmoituksella kaksiosaisesti, kun harjoitustarve on sitä edellyttänyt. Työnantajan on tullut ilmoittaa tavallisesta harjoituspäivästä kaksi viikkoa ennen harjoitusta. Jos kysymyksessä on ollut näyttämöharjoitus, joka on vaativampi, niin ilmoitus on ollut tehtävä kuukautta ennen harjoitusta. Näin on toimittu ilman aikaisempaa riitautusta.

F on toiminut Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtajana ja osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin 1994-2002 ja 2006-2009. Tanssijoiden työpäivä oli ennen vuotta 1994 kaksiosainen. Uuteen oopperataloon siirtymisvaiheessa 1994 otettiin vaihtoehtona käyttöön myös yksiosainen työpäivä. Kaksiosaista työpäivää ei pyritty poistamaan, vaan yksiosaisen työpäivän käyttö otettiin käyttöön kaksiosaisen rinnalle. Uuden oopperatalon tilat olivat tuolloin paremmin hyödynnettävissä tuotannollisessa mielessä. Tarkoitus ei ollut se, että työaikaa olisi tullut soveltaa kollektiivisesti samalla tavalla koko baletin henkilökuntaan. Tätä vaihtoehtoa ei työehtosopimusneuvotteluissa edes esitetty. Vuonna 2000 kysymyksessä olevaa määräystä täsmennettiin siten, että yksiosaisen työpäivän määräykseen lisättiin yleensä-sana. Lisäyksellä ei ollut tarkoitus muuttaa määräystä, että työnantaja voi yksipuolisesti ilmoittaa kaksiosaisista harjoituspäivistä.

E on työskennellyt Suomen Kansallisoopperan baletin balettitanssijana 1984-2007 ja lisäksi balettimestarina 2003-2007 ja balettioppilaitoksen tuottajana 2006-2008 sekä vuodesta 2008 lukien baletin taiteellisena suunnittelupäällikkönä. Jokainen baletin teos on erilainen ja vaatii erilaisen harjoitusajan. Tanssijoiden harjoitusten määrä määräytyy teoksen osajaon mukaisesti. Eri balettien harjoituksia ei voida toteuttaa siten, että kaikkien tanssijoiden työaika olisi samaan aikaan yksiosainen tai kaksiosainen. Yksiosaisten ja kaksiosaisten harjoitusten samanaikaisella käytöllä saadaan työhön joustoa. Yksiosaisten ja kaksiosaisten harjoitusten samanaikaisen käytön osalta ei ole olemassa mitään sopimiskäytäntöä. Työehtosopimuksen 7 §:n 9 kohta koskee vain harjoituksen tai esityksen alkamisaikaa. Käytännössä lähinnä lastenesityksissä on tanssijoiden kanssa sovittu poikkeuksellisesta esitysajasta. Baletissa oli ennen vuotta 1994 vain kaksiosaisia työpäiviä. Vuonna 1994 otettiin käyttöön kaksiosaisen työpäivän rinnalle yksiosainen työpäivä. Työnantaja on aina voinut päättää työajan sijoittelusta parhaaksi katsomallaan tavalla noudattamalla ilmoitusaikaa. Osan tanssijoista kohdalla on teetetty yksiosaisia työpäiviä ja samanaikaisesti osan kohdalla kaksiosaisia. Jos teoksen kohtaus tai yksittäinen tanssija on vaatinut lisää harjoitusaikaa ensi-illan lähestyessä, työnantaja on turvautunut samanaikaisesti yksiosaisiin ja kaksiosaisiin työpäiviin. Jos kysymyksessä on ollut näyttämöharjoitus, on kaksiosaisesta harjoituksesta ilmoitettu työntekijöille kuukautta ennen harjoitusta ja saliharjoituksesta kaksi viikkoa ennen harjoitusta. Ennen ilmoituksen tekoa ei asiasta ole sovittu työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

Edelleen E:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa 2010 työnantajapuoli esitti työaikamuutoksia siten, että tanssijoille olisi saatu lisää harjoitusaikaa. Lauantain aamutunti olisi muutettu vapaaehtoiseksi ja lisätty harjoitusaikaa tunnilla. Lisäksi työnantajapuoli esitti, että aamun harjoitustuntia olisi voitu lyhentää puoleen tuntiin silloin, kun baletilla oli samana päivänä heti harjoituksen jälkeen valmistava pääharjoitus, pääharjoitus tai kenraaliharjoitus. Työnantaja myös esitti kaksiosaisen työpäivän käytön rajoittamista siten, että se olisi koskenut ainoastaan tilanteita, joissa on ooppera tai yhteistyöproduktio samana päivänä tai valmistava pääharjoitus tai pääharjoitus illan työjaksona. Kaksiosaisen työpäivän käyttöä koskevaa käytäntöä noudatettiin baletissa.

D on työskennellyt Suomen Kansallisoopperan baletin balettitanssijana 1974-1984, balettikoulun opettajana 1986-1991 ja balettimestarina 1991-2004 sekä vuodesta 1992 lukien baletin suunnitteluassistenttina. Tanssijoiden tai heidän luottamusmiestensä kanssa ei ole ennen ilmoituksen antamista sovittu kaksiosaisen työpäivän tekemisestä. Työehtosopimuksen 7 §:n poikkeukset harjoitusajoista koskevat vain työaikaa koskevien pääsääntöjen kellonajoista poikkeamista. Ennen vuotta 1994 baletissa oli ainoastaan kaksiosaisia työpäiviä. Pitkäpäiväkokeilun myötä 1990-luvulla otettiin käyttöön myös yksiosaisia työpäiviä. Yksiosainen työpäivä tuli pääsäännöksi vuodesta 1994 lähtien. Harjoitustarpeen ollessa suurimmillaan esityksen valmistuessa ennen ensi-iltaa on baletissa käytetty myös kaksiosaisia työpäiviä. Työnantaja on voinut ilman työntekijän kanssa tehtyä sopimista määrätä pelkällä ilmoituksella osan tanssijoista tekemään yksiosaista ja osan kaksiosaista työpäivää samana päivänä.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että Suomen Kansallisoopperan baletin tanssijoilla on ollut käytössä kaksiosainen harjoituspäivä 1980-luvun lopulle saakka. Yksiosainen harjoituspäivä tuli osaksi työehtosopimusta 1990-luvun alussa ensin niin sanotun pitkäpäiväkokeilun muodossa. Yksiosaista harjoituspäivää koskevat määräykset otettiin työehtosopimukseen kaksiosaisen harjoituspäivän rinnalle 1.2.1994 lukien. Sovellettavien määräysten sanamuodon mukaan tanssijan harjoituspäivä on yleensä yksiosainen. Työaika voi 7 §:n 6 kohdan mukaan jakaantua päivittäin kahteen työjaksoon, kunhan siitä ilmoitetaan etukäteen 7 §:n 7 kohdan mukaisesti ilmoitusaikaa noudattaen. Poikkeuksista harjoitusajoissa on määräykset 7 §:n 8 ja 9 kohdissa, joista ei ole kuitenkaan kysymys kanteen tarkoittamina työpäivinä.

Alan työehtosopimusneuvotteluihin työnantajapuolen neuvottelijana osallistuneen F:n kertomuksen mukaan uuteen oopperataloon siirtymisvaiheessa 1994, kun vaihtoehtona otettiin käyttöön yksiosainen työpäivä, tarkoituksena ei ollut, että työaikavaihtoehtoja olisi tullut soveltaa kollektiivisesti samalla tavalla koko baletin henkilökunnan osalta. Täsmennettäessä yksiosaisen työpäivän määräystä vuonna 2000, lisäämällä määräyksen 5 kohtaan yleensä-sana tarkoitus ei ollut, ettei kaksiosainen työpäivä edelleen olisi yksiosaisen harjoituspäivän rinnalla tai että kaksiosaisesta työpäivästä tulisi sopia työntekijöiden kanssa. Työnantaja voi ilmoittaa kaksiosaisista harjoituspäivistä määräysten mukaisesti.

Työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2010 työntekijäpuolen neuvottelijana osallistuneen A:n mukaan neuvotteluissa oli esillä työnantajan esitys tanssijoiden lauantaityöpäivien tunnin työajan pidennys. Kun työntekijäpuoli kieltäytyi tästä ehdotuksesta, työnantajapuoli ilmoitti, että kaksiosaiset työpäivät tulisi sijoittaa siten, että osa tanssijoista työskentelisi 10-17 ja osa olisi tullut lisäksi tekemään iltavuoroa. Asiasta ei päästy yksimielisyyteen. Neuvotteluihin työnantajapuolen neuvottelijana osallistuneen C:n mukaan työnantajapuoli ehdotti neuvotteluissa työaikamääräysten kokonaisuudistusta. Työnantajapuolella oli tarve saada kaikille teoksessa oleville miehityksille riittävästi harjoitusaikaa. Työnantajan kokonaispaketin osana vastattiin tanssijoiden toiveeseen rajoittaa kaksiosaisen harjoituspäivän käyttöä ehdottamalla, että rajattaisiin mahdollisuuksia käyttää kaksiosaista harjoituspäivää tiettyihin tilanteisiin. Yksiosaisen harjoituspäivän rinnalla harjoituspäivä on työehtosopimuksen määräyksen mukaan ollut mahdollista toteuttaa työnantajan yksipuolisella ilmoituksella kaksiosaisesti, kun harjoitustarve on sitä edellyttänyt. Työnantajan on kuitenkin tullut ilmoittaa tavallisesta harjoituspäivästä kaksi viikkoa ennen harjoitusta. Jos kysymyksessä on ollut näyttämöharjoitus, niin ilmoitus on ollut tehtävä kuukautta ennen harjoitusta. Asiassa noudatettu käytäntö on vastannut työnantajapuolen kantaa.

Työtuomioistuin toteaa, ettei asiassa ole esitetty mitään selvitystä siitä, että Kansallisoopperan baletin kaksi- ja yksiosaista työpäivää koskevat työaikamääräykset olisivat kantajan väittämin tavoin olleet sellaisia, että kaikki työntekijät olisivat olleet samanaikaisesti töissä samassa työaikamuodossa.

Edelleen työtuomioistuin toteaa, että tanssijoiden harjoituksia on käytännössä jaettu harjoitustarpeen mukaan myös kahteen työjaksoon. Yksistään todistaja A:n kertomuksin ei ole näytetty nykyisen työehtosopimuksen määräyksellä tarkoitetun ainoastaan mahdollisuutta jakaa baletin koko henkilökunnan työaika yksiosaisiin tai kaksiosaisiin työpäiviin. Näin ollen ja ottaen huomioon 7 §:n 6 kohdan sanamuoto ei voida päätellä, että työnantajapuoli olisi työehtosopimusneuvotteluissa pyrkinyt saamaan työehtosopimukseen määräystä kaksiosaisten harjoituspäivien teettämismahdollisuudesta.

Tanssijoille on heidän kaksiosaisista harjoituspäivistään ilmoitettu erillisillä ilmoituksilla ja työvuorolistoilla niin sanotuilla viikkolistoilla. Työnantajapuolen esittämän kirjallisen selvityksen mukaan oopperassa on sovellettu käytäntöä, jonka mukaan harjoituspäivä on pääsääntöisesti yksiosainen, mutta tarvittaessa on osalla tanssijoista voitu yksipuolisella ilmoituksella teettää kaksiosaista harjoituspäivää. Kantajan todistajien mukaan näissä tapauksissa harjoitusten jakamisesta on aina sovittu luottamusmiehen tai kyseisen tanssijan ja työnantajan välillä. Työnantajapuolelta esitetyn todistelun mukaan ilmoitetuista viikkolistoista on työntekijöiden kanssa voitu käydä keskustelua, mutta harjoitusten jakamisesta ei ole koskaan sovittu työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa. Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että kaksiosaisista työpäivistä olisi työntekijöiden kanssa sovittu, vaikka harjoitusten jakamisesta olisikin toisinaan keskusteltu työntekijän taikka luottamusmiehen kanssa. Edelleen näyttämättä on jäänyt, että työntekijäpuolen esittämä käytäntö olisi ollut työnantajapuolen hyväksymä.

Työajoista määrääminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työehtosopimuksen työaikaa koskevat määräykset eivät sanamuotonsa ja selvitetyn tarkoituksensa mukaan edellytä, että kaksiosaisen harjoituspäivän käytöstä tulisi sopia tanssijoiden tai työryhmän kanssa, vaan harjoituspäivä voidaan jakaa työnantajan toimesta ilmoittamalla työajan jakaantumisesta kahteen työjaksoon ja noudattamalla ilmoitusaikoja.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Suomen Kansallisoopperan Säätiö ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti pitäessään työpäivinä 15., 18., 22. ja 23.4.2010 harjoitukset siten, että osalle baletin tanssijoista työpäivä oli yksiosainen ja osalle kaksiosainen. Näin ollen myöskään Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanteen hyväksymiselle ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Muusikkojen Liitto ry on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Kansallisoopperan Säätiön yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.080 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Muusikkojen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Kansallisoopperan Säätiön yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.080 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.