15.1.2005 SJK

RIKOSASIOIDEN MENETTELYTAPOJEN

YHDENMUKAISTAMINEN ROVANIEMEN

KÄRÄJÄOIKEUDESSA

SISÄLLYSLUETTELO

1. ESITUTKINTA 5

2. Menettely syyttäjän virastossa 5

3. YHTEISTYÖ SYYTTÄJÄT / KÄRÄJÄOIKEUS 5

4. ASIAKIRJOJEN SAAPUMINEN käräjäoikeuTEEN 5

a) Toimenpiteet kansliassa

b) Tuomarin toimenpiteet

c) Käräjäsihteerin toimenpiteet

d) Julkisen puolustajan määrääminen

5. ASIANOMISTAJAN YM. VAATIMUSTEN SELVITTÄMINEN 6

a) Keneltä kysytään

b) Vakuutusyhtiön vaatimusten selvittäminen

c) Vapaamuotoinen selvittäminen

d) Vastaanottotodistus/haastemies

6. VASTAAJAN HAASTAMINEN 6

a) Haaste/kutsu pääkäsittelyyn

b) Haaste/kirjallisen vastauksen pyytäminen ennen istunnon määräämistä

c) Vastaanottotodistus/haastemies

7. ESITUTKINNAN JA ASIAKIRJOJEN TÄYDENNYTTÄMINEN 6

a) Uusi todistaja nimetty

b) Henkilötutkinta tai ykp-selvitys puuttuu

8. ISTUNTOKÄSITTELYN SUUNNITTELEMINEN JA MÄÄRÄÄMINEN 7

a) Missä vaiheessa istunto määrätään

b) Kuinka monta juttua istuntoon

c) Kenen kanssa neuvotellaan ajankohdasta ja valmistelun tarpeesta

d) Pääkäsittelyn aikatauluttaminen

e) Valmisteluistunnon tarve

f) Laajennettu kokoonpano

9. VALMISTELUISTUNTO 7

10. KUTSUT JA TIEDOKSIANNOT 8

a) Asianomistajan kutsuminen

b) Todistajan kutsuminen

c) Vastaajan kutsuminen

d) Haaste-etsintäkuulutus

e) Nouto

f) Poissaolevan vangitseminen

11. PÄÄKÄSITTELYN PERUUTTAMINEN ETUKÄTEEN 9

a) Tiedoksiantoa ei ole saatu suoritettua

b) Tiedoksianto suoritettu, mutta syytä olettaa, että kutsua ei noudateta

c) Jutun pilkkominen

d) Todistelun vastaanottaminen

12. KÄRÄJÄSIHTEERIN TOIMENPITEET ENNEN ISTUNTOA 10

a) Tiedoksiantotilanteen tarkastaminen ja juttuluettelo

b) Asioiden yhdistäminen Sakarissa

c) Pöytäkirja- ja tuomiopohjien tekeminen

d) Juttuluettelon toimittaminen käräjäpäivystäjälle

e) Juttuluettelon toimittaminen kansliaan

f) Rikosrekisteriotteen tulostaminen

g) Sakkolaskurin otteen tulostaminen

h) Tuomiolauselmakonseptien tekeminen

i) Asiakirjojen toimittaminen puheenjohtajalle

j) Lautamiesten kappaleet

k) Vastaaminen juttua koskeviin tiedusteluihin

13. TUOMARIN TOIMENPITEET ENNEN ISTUNTOA 11

a) Asiaan perehtyminen

14. TOIMENPITEET ISTUNNOSSA ENNEN PÄÄKÄSITTELYN 11

ALOITTAMISTA

a) Informointi asianosaisille ja yleisölle

b) Kuvaaminen ja äänittäminen

c) Läsnäolijoiden toteaminen, vastaajan henkilötiedot

d) Oikeusapupäätökset

e) Pääkäsittelyn esteiden selvittäminen

f) Julkisuusratkaisut

15. PÄÄKÄSITTELYN ESTE 14

a) Missä tapauksissa pääkäsittely peruutetaan

b) Pakkokeinojen käyttö asianosaisen tai todistajan ollessa poissa

c) Jutun pilkkominen ja korvausvaatimuksen erottaminen

d) Uuden vaatimuksen esittäminen

e) Uuden todistajan nimeäminen

f) Todistelun vastaanottaminen, kun pääkäsittely peruutetaan

g) Uuden pääkäsittelyn määrääminen

16. PÄÄKÄSITTELYN LYKKÄÄMINEN 15

a) Missä tapauksissa pääkäsittely lykätään

b) Lykkäämisestä aiheutuvat toimenpiteet

17. PÄÄKÄSITTELYN KESKEYTTÄMINEN 16

a) Milloin pääkäsittely keskeytetään

b) Keskeyttämisestä aiheutuvat toimenpiteet

18. ALKUKESKUSTELU 16

a) Syyttäjän vaatimusten esittäminen

b) Syyttäjän ajamat asianomistajien korvausvaatimukset

c) Paikalla olevan asianomistajan vaatimukset

d) Poissa olevan asianomistajan kirjalliset vaatimukset

e) Vastaajan vastaus

f) Materiaalisella prosessinjohdolla selvitettävä, mistä asiassa on kysymys

g) Asian esitteleminen

19. PROSESSINJOHTO 18

a) Muodollinen prosessinjohto

b) Kurinpito

c) Materiaalinen prosessinjohto

20. TODISTELU 19

a) Järjestys

b) Kirjalliset todisteet

c) Asianomistajan kuulustelu

d) Vastaajan kuulustelu

e) Todistajien kuulustelu

f) Asiantuntijan kuulustelu/asiantuntevan todistajan kuulustelu

g) Pelkäävän todistajan ym. henkilön kuuleminen asianosaisen tai muun

henkilön läsnä olematta

h) Puhelin- ja videokuulustelu

i) Pääkuulustelu

j) Vastakuulustelu

k) Täydentävä kuulustelu

l) Kielletyt kysymykset

m) Hyvä kysymys

n) Huono kysymys

21. LOPPUKESKUSTELU 22

a) Näytön arviointi ja juridinen luonnehdinta

b) Seuraamuskeskustelu

c) Vahingonkorvausvelvollisuus

d) Oikeudenkäyntikulut

e) Vastaajan henkilökohtainen puheenvuoro

22. PÖYTÄKIRJAN LAATIMINEN 23

23. TUOMION LAATIMINEN 23

24. TUOMION JULISTAMINEN JA ANTAMINEN 23

25. KÄRÄJÄSIHTEERIN TOIMENPITEET RIKOSASIAN PÄÄKÄSIT- 23

TELYN JÄLKEEN

a) Ilmoitukset ratkaisusta poissaolleelle

b) Pöytäkirjan viimeistely

c) Tuomiolauselman laatiminen ja ilmoitus ratkaisusta

d) Tuomiojäljennösten toimittaminen

e) Tyytymättömyyden ilmoitukset

f) Tuomiolauselmien vapauttaminen

g) Asiakirjojen toimittaminen hovioikeuteen

h) Asiakirjojen seulonta ja arkistointi

26. TUOMARIN TOIMENPITEET RIKOSASIAN PÄÄKÄSITTELYN 25

JÄLKEEN

a) Kansliatuomio

b) Tuomion ja pöytäkirjan tarkastaminen

c) Tyytymättömyyden ilmoitusten hyväksyminen

d) Tuomion allekirjoittaminen

e) Lupa tuomiolauselman vapauttamiseen

f) Tiedote

g) Määräajan pidentäminen muutoksenhakua varten

1. ESITUTKINTA

Poliisi toimittaa syyttäjälle myös seuraavat asiakirjat ja tiedot ja syyttäjä toimittaa ne

KO:lle:

- perusilmoitus tutkintailmoituksen lisäksi

- missä vaiheessa mikin esitutkintapöytäkirjasta ilmenevä tieto on saatu (rikosilmoitusta tehtäessä, tutkinnan kestäessä, milloin)

- ne henkilöt, joita on epävirallisesti kuultu

- asianomistajan esitutkintalomakkeeseen rasti ruutuun (vaatiiko korvausta, pyytääkö syyttäjää ajamaan korvausvaatimusta)

- anastetun tai vahingoitetun omaisuuden arvo (hankintahinta, ikä, nykyinen arvo)

- asianomistajan ilmoitus siitä, haluaako tämä tiedon asian käsittelypäivästä KO:ssa

2. MENETTELY SYYTTÄJÄN VIRASTOSSA

- syyttäjä ilmoittaa syyteharkinnassa ja tutkinnassa olevista laajoista rikosasioista KO:lle syyttäjäpalaverissa

- infolehdelle merkitään mm vastaajan muut vireillä tai tutkinnassa olevat jutut, onko asianomistajilla korvausvaatimuksia, syyttäjälle jätetyt korvausvaatimukset, vakuutusyhtiöiden korvausvaatimukset, onko kyseessä vangittua, nuorta tai virantoimituksesta pidätettyä koskeva juttu, vanhentumisvaara

3. YHTEISTYÖ SYYTTÄJÄT / KO

- sjäpalaverit noin 1,5 kk:n välein (syyttäjien ja KO:n työtilanne, sovitaan syyttäjäputkipäivistä sekä vangittujen ja laajojen juttujen käsittelystä, syyttäjä ilmoittaa tutkinnassa olevista laajoista uusista asioista)

- puhelin, sähköposti

4. ASIAKIRJOJEN SAAPUMINEN KÄRÄJÄOIKEUTEEN

a) Toimenpiteet kansliassa

- tulostetaan haaste ja infolehti Sakarista

- tarkastetaan, onko vastaajalla muita juttuja vireillä

- jako (nuoret, rikesakot ja lähestymiskiellot päivystävälle käräjätuomarille, YTI-jutut JSK:n kautta notaareille, muut jakolistan mukaan paitsi, jos saman vastaajan aikaisempi juttu on jo jaettu jollekin tuomarille)

b) Tuomarin toimenpiteet

- alustava tarkastus (kiireellisyys, vangittu, nuori, vanhentuminen, onko selviä puutteita tai virheitä syytteessä, yhteys muihin juttuihin, puolustajan tarve)

- puutteiden täydennyttäminen

- asianomistajan vaatimusten selvittäminen

- haaste/kirjallinen vastaus

- pääkäsittelypäivän määrääminen ja haaste, jos mahdollista

- laajoissa jutuissa voi sähköpostiin luoda ryhmän tiedonkulkua varten (syyttäjä, asianosaisten avustajat)

c) Käräjäsihteerin toimenpiteet

- kansilehden ja asiakirjavihkon laatiminen (asiakirjavihkot I ja II, muut asiakirjat, julkiset/salassa pidettävät)

- juttujen yhdistäminen

- asianomistajille kirjalliset vaatimuspyynnöt (määräaika 2-3 viikkoa)

- tavanomaiset määräaikojen pidentämiset

- vaatimusten saavuttua kanslia lähettää ne tiedoksi syyttäjälle

d) Julkisen puolustajan määrääminen

- käräjäsihteereillä on lista, johon on merkitty ne asianajajat ja julkiset puolustajat, jotka ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä julkisen puolustajan tehtäviin

- puolustajat määrätään vuoronperään listan perusteella paitsi, jos tiedossa on vastaajan aikaisempi asiakkuussuhde tai jos vastaaja haluaa tietyn henkilön puolustajakseen

- haasteeseen merkitään puolustajaehdokas ja että vastaajan on heti ilmoitettava käräjäoikeudelle, jos hän haluaa jonkun muun puolustajakseen

- haastehakemus faksataan myös puolustajalle

- tehdään päätös puolustajan määräämisestä kansliassa tai istunnossa

5. ASIANOMISTAJAN YM VAATIMUSTEN SELVITTÄMINEN

a) Keneltä kysytään

- kysytään, jos asianomistaja on esitutkinnassa ilmoittanut, että on vaatimuksia, ja syyttäjä ei aja

- ei kysytä, jos asianomistaja esitutkinnassa tai syyttäjä infolehdellä ilmoittanut, ettei korvausvaatimuksia (infolehdelle olisi hyvä merkitä, mihin tieto perustuu)

- infolehdelle merkintä, jos esitutkinnassa jätetty erillinen korvausvaatimus

b) Vakuutusyhtiön vaatimusten selvittäminen

- kysytään, jos sjä merkinnyt info-lehdelle, että yhtiöllä vaatimuksia

- syyttäjälle tai KO:een toimitetut kirjalliset vaatimukset otetaan huomioon

- mikäli tarvitaan vakuutusyhtiön kieltäytymistodistus, ilmoitetaan siitä asianomistajalle puhelimitse tai mainitaan siitä vaatimuspyynnössä

- kutsutaan vakuutusyhtiö kuultavaksi, jos esitetty kieltäytymistodistus

c) Vapaamuotoinen selvittäminen

- puhelin, sähköposti

- yhteystietoihin myös sähköpostiosoite

- erityisesti silloin, kun korvausvaatimus on esitutkinnan liitteenä

d) Vastaanottotodistus/haastemies

- vaatimuspyynnöt pääsääntöisesti vastaanottotodistuksella

- jos samalla kutsu sakon uhalla pääkäsittelyyn, haastemies

6. VASTAAJAN HAASTAMINEN (haaste/kutsu pääkäsittelyyn ja haaste/kirjallinen vastaus)

a) Haaste/kutsu pääkäsittelyyn

- normaalimenettely

- pyydetään samalla kirjallinen ennakkovastaus noin 2 viikkoa ennen istuntoa

b) Haaste/kirjallisen vastauksen pyytäminen ennen istunnon määräämistä

- iso juttu, ongelmallinen näyttö tai vahingonkorvausvaatimukset

- vanhentumisuhka

c) Vastaanottotodistus vai haastemies

- haastemies

7. ESITUTKINNAN JA ASIAKIRJOJEN TÄYDENNYTTÄMINEN

(Ks. erillinen ohje Uudet todistajat)

a) Uusi todistaja nimetty

- jos todistajaa on kuultu esitutkinnassa, ei tarvita täydennystä

- jos todistajaa ei ole kuultu esitutkinnassa, pääsääntöisesti täydennytetään esitutkinta hänen osaltaan ennen pääkäsittelyä

b) Henkilötutkinta tai ykp-selvitys puuttuu

- pyydetään syyttäjää hankkimaan tai otetaan yhteyttä suoraan tutkinnan tai selvityksen suorittajaan

- poikkeustilanteessa ykp ilman selvitystä (esim. suorittanut ykp:n äskettäin)

8. ISTUNTOKÄSITTELYN SUUNNITTELEMINEN JA MÄÄRÄÄMINEN

a) Missä vaiheessa istunto määrätään

- tavoite: heti, kun asiakirjat saapuvat

b) Kuinka monta juttua istuntoon

- juttujen laatu ja laajuus ratkaisee

- selviä rattijuoppoja 15-20 minuutin välein

- pahoinpitelyjutuissa kannattaa varautua todistelun laajenemiseen

c) Kenen kanssa neuvotellaan ajankohdasta ja valmistelun tarpeesta

- syyttäjän ja tiedossa olevien avustajien kanssa

- ei yleensä vastaajien tai asianomistajien kanssa, ellei erityistä syytä (pikaistunto)

- huom! viran puolesta määrättävä julkinen puolustaja (ROL 2:1§3)

1- infolehdelle merkintä, jos ajokorttia kiirehditty

d) Pääkäsittelyn aikatauluttaminen

- pyrkimys siihen, ettei ihmisiä turhaan panna odottamaan pienemmissäkään jutuissa

- usean päivän jutuissa aikataulu niin, että kunkin päivän päättyessä voi pitää päätösneuvottelun sen päivän osalta

- isoimmissa jutuissa kannattaa pyrkiä siihen, että ehtii kirjoittaa tuomiotakin jutun edistyessä, eli istuntoja yleensä vain kolme päivää/viikko

- syyttäjä tekee alustavan aikataulun, josta kuullaan avustajia

e) Valmisteluistunnon tarve

- ROL 5:10 § (jos pääkäsittelyn keskittäminen sitä erityisestä syystä edellyttää)

- isot jutut, laaja todistelu

- riitakohtien selvittäminen ja näytön karsiminen (esim. talousrikoksessa paljon kirjallisia todisteita)

f) Laajennettu kokoonpano

- OK 2:2 § (2 tuom.+ 4 lautam.; asian laajuus tai muu erityinen syy)

- vaikea oikeuskysymys, monimutkainen tai laaja näyttö (talousrikos, virkarikos)

- käyttöä tulisi lisätä (oikeusturvan vahvistaminen, kouluttaminen)

9. VALMISTELUISTUNTO

- kutsutaan syyttäjä sekä vastaajien ja asianomistajien avustajat, yleensä ei tarvita vastajia ja asianomistajia henkilökohtaisesti

- käydään läpi syyttäjän ja asianomistajien vaatimukset, vastaajien vastaukset sekä mikä on riitaista ja mitä todistelua tullaan esittämään

- etukäteen laadittu kirjallinen yhteenveto helpottaa

- aikataulutetaan juttu

- voidaan pitää myös puhelimitse tai muulla sopivalla tavalla, jossa puheyhteys keskenään (OK 5:15d §)

10. KUTSUT JA TIEDOKSIANNOT

- ROL 5:15 §

- käräjäsihteeri tarkistaa vastaajan, asianomistajan ja tämän laillisen edustajan sekä todistajien osoitetiedot väestörekisteristä, vankirekisteristä ym

- haasteen allekirjoittaa puheenjohtaja; kutsut, kehotukset määräykset ja muut ilmoitukset käräjäsihteeri (käräjäoikeusasetus 22 §)

- varusmiehet kutsutaan oikeusupseerin kautta

- muiden käräjäoikeuksien haastemiehille tai ulosotto-osastoille tiedoksiannettaviksi menevät haaste- ja tiedoksiantoasiakirjat lähetetään sähköpostilla

- asiakirjojen käännättäminen (haastehakemus, asianomistajien vaatimukset ym) vie usein aikaa

- tulkki on varattava heti, kun istuntopäivä on selvinnyt; harvinaisten kielten tulkkien osalta kannattaa jo ennen istunnon määräämistä selvittää saadaanko tulkki paikalle; kutsuttaessa tulkki lähetetään tälle haastehakemus ja tehtävään valmistautumista varten tarvittavat muut asiakirjat salassapitomääräyksineen

a) Asianomistajan kutsuminen

- henkilökohtaisesti 200 euron sakon uhalla, jos läsnäolo on tarpeen todistelun tai vaatimusten selvittämisen johdosta (ROL 8:1 § 1, haastemiestiedoksianto)

- poissaolouhalla, jos läsnäolo ei tarpeen (tiedoksianto todisteellisesti, jos esittänyt vaatimuksia, muutoin ilmoitus kirjeellä)

- ainoastaan silloin ei ilmoitusta istunnosta, jos asianomistaja on ilmoittanut, että ei halua tietoa

- kutsu vasta kun vastaaja on haastettu tai varmistunut, että saadaan haastettua, viimeistään kuitenkin viikko ennen istuntoa

- jos aikaa on vähän, puhelimella etukäteen ilmoitus asianomistajalle

b) Todistajan kutsuminen

- aikatauluttaminen

- 200 euron sakon uhalla

- poliisitodistajalle kutsu lähetetään sähköpostilla ja komisario Auralalle kopio kutsusta; ei aseteta sakon uhkaa; käsittelypäivää suunniteltaessa selvitettävä, etteivät työtehtävät tai koulutus estä todistajan saapumista; Liikkuvan poliisin osalta kutsu lähetetään sähköpostilla virastopostiin (lprovvi@lp.poliisi.fi) ja henkilökohtaisesti poliisille (etunimi.sukunimi@lp.poliisi.fi)

c) Vastaajan kutsuminen

- kutsu istuntoon yleensä jo haasteen yhteydessä (ks kohta 6)

- kutsu niin ajoissa, että ennakkovastaus voidaan saada kaksi viikkoa ennen istuntoa

- pääsääntö henkilökohtaisesti 200 euron sakon uhalla (haastemies)

- nuoret lähes poikkeuksetta henkilökohtaisesti

- rattijuopot yleensä henkilökohtaisesti, jos ajokiellolla voi olla merkitystä vastaajalle

- poissaolouhalla (ROL 8:11 §, sakko tai vankeutta enintään kolme kuukautta ja enintään 10.000 euron suuruinen menettämisvaatimus eikä läsnäolo asian selvittämiseksi ole tarpeen)

- tunnustettu, vähäinen rikos

- asuu kaukana

- haasteeseen liitetään tulotietoja koskeva kysely

- suostumuksella (ROL 8:12 §, enintään kuusi kuukautta vankeutta eikä läsnäolo asian selvittämiseksi ole tarpeen)

- tunnustettu, 3-6 kk vankeutta tulossa

- vaikea saada oikeuteen

- haasteeseen liitetään suostumuslomake

d) Haaste-etsintäkuulutus

- haastekuulutus A II vastaaja

- pelkkä haaste-etsintäkuulutus usein tehoton (Ei etsitä. Jos pakoilee, ei tule istuntoon, vaikka saataisiin haastettua)

- kuulutuksen päättymispäivä muistettava merkitä

e) Nouto (ROL 8:5§2, OK 12:33§3)

- noutokuulutus A II vastaaja

- käyttäytymisen perusteella aihetta olettaa, ettei tule

- kiinnipitäminen enintään 3 pv

- jos pakoilee tai aikaisemmin jäänyt pois, haastemiesten tiedot

- tehokkain tapa on määrätä samalla tuotavaksi joko tiettyyn istuntoon tai johonkin enintään kolmen päivän kuluttua kiinniottamisesta pidettävään istuntoon

- jos vastaaja saadaan tuotua, mutta ei ehditä saada asianomistajia ja todistajia paikalle kolmen päivän määräajassa, voi syyttäjä vaatia vangitsemista, jolloin istunto voidaan peruuttaa ja määrätä uusi käsittelypäivä

- ei pidä määrätä noutoa niin, että istunto sattuu oman loman ajalle

- päivystäjä käsittelee, jos kuulutuksen pyytäjä ei ole paikalla

- noudettavan asiakirjat säilytettävä niin, että tarvittaessa päivystäjä löytää ne

f) Poissaolevan vangitseminen (pakkokeinoL 1:3§, 14 § ja 15§3)

- syyttäjän vaadittava

- vangitsemiskäsittely neljän vuorokauden kuluessa kiinniottamisesta

11. PÄÄKÄSITTELYN PERUUTTAMINEN ETUKÄTEEN

a) Tiedoksiantoa ei ole saatu suoritettua

- jos vastaajaa ei ole saatu haastettua viikkoa ennen istuntoa, istunto peruutetaan ja juttu poistetaan juttulistalta

- ilmoitukset peruuttamisesta ensisijaisesti puhelimitse asianosaisille ja todistajille. Ellei onnistu, haastemiehen välityksellä

b) Tiedoksianto suoritettu, mutta syytä olettaa, että kutsua ei noudateta

- jos laillinen este, peruutetaan istunto

- ellei laillista estettä, yhteys syyttäjään ja sovitaan laitetaanko noutoetsintäkuulutus

- infolehdelle merkintä, jos ollut aikaisemmin ongelmia oikeuteen tai kuulusteluun saapumisessa

c) Jutun pilkkominen

- peruutus vain osittain, jos on mahdollista käsitellä jonkun vjan osalta erikseen

d) Todistelun vastaanottaminen

- ROL 6:4 §:ssä mainituin edellytyksin todistelua voidaan ottaa vastaan, vaikka pääkäsittely peruutetaan (ks myös 6:12§), poikkeustapaus

12. KÄRÄJÄSIHTEERIN TOIMENPITEET ENNEN ISTUNTOA

a) Tiedoksiantotilanteen tarkastaminen ja juttuluettelo

- noin viikko ennen istuntoa

- tiedoksiantotilanteen tarkastamisen jälkeen istunnon peruutus, jos tiedoksiannoissa puutteita

- juttuluettelo Notesiin ja syyttäjälle

- juttuluettelot tiedotusvälineille toimittaa vanhin notaari Notesista perjantaisin seuraavan viikon istunnoista

b) Asioiden yhdistäminen Sakarissa

- ei tehdä ennen istuntoa

c) Pöytäkirja- ja tuomiopohjien tekeminen

- OK 22 ja 24 luku sekä ROL 11 luku

- pöytäkirja- ja tuomiopohjat tehdään fraasipankkia hyväksikäyttäen

- pöytäkirjapohjissa käytetään viittaustekniikkaa asianomistajien vaatimusten ja vastaajan vastauksen osalta

- asianomistajien vaatimukset tulisi kirjata Sakariin, josta ne siirretään pöytäkirjaan

- vaatimukset tulee kirjata sellaisessa muodossa, että ne voidaan siirtää suoraan tuomioon

d) Juttuluettelon toimittaminen käräjäpäivystäjälle

- viimeistään istuntoa edeltävänä päivänä, isommissa järjestelyjä edellyttävissä jutuissa aikaisemmin

- yksi istuntosalin ovelle pantavaksi, ei rikosnimikkeitä

- yksi käräjäpäivystäjän käyttöön, jossa myös läsnäolotiedot, avustajien ja todistajien nimet ja kelloajat sekä yhteystiedot

e) Juttuluettelon toimittaminen kansliaan

- viimeistään istuntoa edeltävänä päivänä

- sisältää rikosnimikkeet

f) Rikosrekisteriotteen tulostaminen

- istuntoa edeltävänä päivänä

g) Sakkolaskurin otteen tulostaminen

h) Tuomiolauselmakonseptien tekeminen

i) Asiakirjojen toimittaminen puheenjohtajalle

- viimeistään istuntoa edeltävänä arkipäivänä

- puheenjohtajalle kopioidaan syyte, asianomistajien vaatimukset ja vastaukset

- asiakirjojen järjestys puheenjohtajan ohjeiden mukaan, voidaan käyttää eri asiakirjaryhmille erivärisiä kansia löytämisen helpottamiseksi

j) Lautamiesten kappaleet

- tuodaan istuntoon

- syyte, asianomistajien vaatimukset, vastaus

- kirjallisia todisteita ei yleensä kopioda

k) Vastaaminen juttua koskeviin tiedusteluihin

- ennen istuntopäivää tiedusteluihin asianosaisten nimistä, asian laadusta, istuntoajasta ja istuntopaikasta sekä oikeuden kokoonpanosta vastaa käräjäsihteeri

- istuntopäivänä näihin tiedusteluihin vastaa käräjäpäivystäjä

- istunnon jälkeen ratkaisua koskeviin tiedusteluihin vastaavat syyttäjä, käräjäsihteeri tai puheenjohtaja

- arkistoituja asioita koskeviin kyselyihin vastaa kanslia

13. TUOMARIN TOIMENPITEET ENNEN ISTUNTOA (istuntoon valmistautuminen)

a) Asiaan perehtyminen

- perehdytään haastehakemukseen, asianomistajien kirjallisiin vaatimuksiin ja vastaajan ennakkovastaukseen

- jos ennakkovastauksessa tunnustus, yhteys syyttäjään todistajien peruuttamisesta

- jos nimetty uusi todistaja ks kohta 7a

- vaikeissa asioissa perehdytään oikeuskysymyksiin

- esitutkinta-asiakirjoja ei lueta, pintapuolinen silmäily saattaa olla tarpeen aikataulun suunnittelemisen takia

- rikosrekisteriotteesta katsotaan, voiko tulla vaikeita kohtuullistamiskysymyksiä

14. TOIMENPITEET ISTUNNOSSA ENNEN PÄÄKÄSITTELYN ALOITTAMISTA

a) Informointi asianosaisille ja yleisölle

- Oikeuden kokoonpanon esittely

- pääsääntöisesti ei suoriteta esittelyä (nimet on istuntosalin ulkopuolella juttuluettelossa)

- Käsittelyjärjestys

- jos asianosaisilla on avustajat, tavanomaisissa jutuissa ei yleensä tarvitse informoida

- jos ei ole avustajia, on paikallaan informoida tai ainakin kysyä asianosaisilta informaation tarpeellisuudesta, ellei kyseessä “kanta-asiakas” (käräjäpäivystäjäkin antaa yleensä jo etukäteen informaatiota)

- isoissa jutuissa ainakin aikataulusta tulee kertoa (samalla voidaan ottaa huomioon asianosaisten toivomuksia käsittelyjärjestyksestä)

- yleisöä voidaan informoida järjestyksenpitokysymyksistä, jos tuntuu tarpeelliselta

- istuntosalien ulkopuolelle oven pieleen selostus tavanomaisesta käsittelyjärjestyksestä

b) Kuvaaminen ja äänittäminen

Kuvaaminen (kamera, TV)

- kuvaaminen on sallittua vain puheenjohtajan luvalla (L oikeudenkäynnin julkisuudesta 10 § 3)

- kuvaamiseen on aina pyydettävä lupa (ilman lupaa kuvamisesta voitaneen sakottaa em lainkohdan ja OK 14:7 § 1 momentin nojalla)

- jos lupaa pyydetään, tulee asianosaisia kuulla

- kuvaaminen ennen käsittelyn alkua voidaan sallia muutaman, esimerkiksi viiden minuutin ajaksi

- käsittelyn aikana tapahtuvaa kuvaamista ei sallita

- luvan myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon asianosaisten mielipiteiden lisäksi asian laatu (esim. seksuaalirikoksissa ei yleensä sallita kuvaamista ainakaan asianomistajan sitä vastustaessa)

- kuvaamista koskeva päätös julistetaan ja merkitään pöytäkirjaan

- päätös on perusteltava

- päätöksessä mainitaan ohjeet ja rajoitukset

- jos lupaa on pyydetty jo ennakolta, voidaan antaa kirjallinen ratkaisu etukäteen

- puheenjohtajan huolehdittava järjestyksenpidosta kuvaamisenkin aikana niin, ettei esimerkiksi asiattomia kylttejä yms päästä esittämään

- asianosaisten suojautumista sallitulta kuvaamiselta esimerkiksi kasvot peittämällä ei voitane kieltää

- huom! kännykälläkin voi nykyisin kuvata ja välittää kuvaa salin ulkopuolelle (istuntosalin ovelle kännykän käyttöä koskeva kielto)

Äänittäminen

- asianosaisille ja heidän avustajilleen voidaan yleensä antaa lupa äänittämiseen, ellei siitä aiheudu häiriötä

- tiedotusvälineiden edustajien pyynnöt harkittava tapauskohtaisesti, voidaan sallia esimerkiksi syytteen ja vastauksen sekä tuomion julistamisen äänittäminen

- jos lupaa pyydetään, kuultava muita asianosaisia

- jos lupa myönnetään, huolehdittava, että salassa pidettävää ei äänitetä

- jos asia on joltain osin salassa pidettävä, ei yleensä ole aihetta antaa lupaa äänittämiseen miltään osin

- äänittämistä koskeva päätös julistetaan ja merkitään pöytäkirjaan

- päätös on perusteltava

- päätöksessä mainitaan ohjeet ja rajoitukset

- jos lupaa on pyydetty jo ennakolta, voidaan antaa kirjallinen ratkaisu etukäteen

c) Läsnäolijoiden toteaminen, vastaajan henkilötiedot

- todetaan ketä on paikalla eli syyttäjä, asianomistajat, vastaajat, avustajat ja julkiset puolustajat

- vastaajan henkilötiedot ja osoite tarkistetaan joko istunnon alussa, seuraamuskeskustelussa tai viimeistään loppupuheenvuorojen alussa

d) Oikeusapupäätökset

- samalla kun selvitellään, ketä asianosaisia on paikalla, katsotaan oikeusapupäätökset (myös julkisen puolustajan osalta takaisinkorvausvelvollisuuden selvittämiseksi, ROL 2:11 §)

- tehdään ratkaisut avustajien sijaisista ja vaihtamisista

e) Pääkäsittelyn esteiden selvittäminen

- ROL 6:2 §:n mukaan esteitä voivat olla: 1) poissaolo 2) uusi vaatimus, seikka tai todiste 3) muu este

1) - todetaan, ovatko kaikki tarpeelliset henkilöt paikalla

- jos todistajia, käräjäpäivystäjältä saa tiedon, ovatko paikalla

- myöhemmäksi ajankohdaksi haastettujen osalta voi puhelimitse varmistaa, että tulee

2-3)- kysytään asianosaisilta, onko tiedossa esteitä pääkäsittelylle

(Toimenpiteistä, kun este ilmaantuu, ks kohta 15)

f) Julkisuusratkaisut

- Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta, laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta

- yleistä

- valmisteluistunto ja pääkäsittely, asianosaisen, todistajan ja asiantuntijan kuulustelu ja kuuleminen sekä katselmus ovat pääsääntöisesti julkisia (3 §)

- alle 15-vuotiaita ei yleensä päästetä istuntoon (10 § 1)

- koululaisryhmillä pitää olla opettaja mukana

- yleisöä otetaan vain istumapaikoille (pj:lla on oikeus tungoksen välttämiseksi rajoittaa yleisön määrää, 10 § 2)

- puheenjohtaja ratkaisee yksittäistapauksittain, onko tiedotusvälineille tai asianosaisten sukulaisille annettava etuoikeus, jos kaikki halukkaat eivät sovi istuntosaliin

- ratkaisun noudattamista valvoo käräjäpäivystäjä

- pakollinen suljettu käsittely (4 §)

- jos julkinen käsittely saattaisi vaarantaa valtion ulkoista turvallisuutta taikka huonontaa valtion suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen yhteisöön

- harkinnanvarainen suljettu käsittely (5 §)

1) kokonaan tai osaksi suljettu käsittely

- rikosasia, joka koskee erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa tai

- alle 18-vuotias syytteessä.

2) tarpeellisilta osin suljettu käsittely

- jos esitetään salassa pidettävä asiakirja tai tieto,

- murretaan kieltäytymisoikeus tai

- kuullaan alle 15-vuotiasta tai henkilöä, jonka toimintakelpoisuutta rajoitettu

- suljetuksi voidaan määrätä asianosaisen vaatimuksesta

- viran puolesta voidaan määrätä suljetuksi, jos siihen on erityistä syytä

- lähtökohta julkisuus, rajoituksia mahdollisimman vähän

- harkittava myös osittain julkisen käsittelyn mahdollisuutta (esim. jos asiaesittelyssä, todistelussa ja loppupuheenvuoroissa käsitellään salassa pidettäviä seikkoja, voi silti olla mahdollista käsitellä julkisesti syytteen ja vastauksen esittäminen)

- kuultava asianosaisia ennen ratkaisun tekemistä

- sen asianosaisen tahdolle, jonka yksityisyyttä suojataan, voidaan panna enemmän painoa kuin vastapuolen tahdolle

- julkisuusratkaisu on aina perusteltava

- vangitseminen, matkustuskielto ja todisteiden esittäminen (5a § 1 ja 9 § 3)

- julkisuus on harkinnanvarainen ennen syytteen käsittelyn alkua

- suljetuin ovin voidaan määrätä käsiteltäväksi vangitsemisvaatimuksen esittäjän tai epäillyn pyynnöstä tai viran puolesta (vastoin epäillyn tahtoa julkinen käsittely vain erityisen painavasta syystä)

- suljettu käsittely tapahtuu yleensä vangitsemisvaatimuksen esittäjän pyynnöstä tutkinnallisten syiden perusteella ja yleensä pyydetään myös aineiston salaamista syyteasian käsittelyyn tai sillensä jäämiseen asti

- pakkokeinolain 5a luvussa tarkoitetut pakkokeinot (5a § 3)

- telekuuntelu ym pakkokeinolain 5a luvussa tarkoitetut pakkokeinot käsitellään ja päätös julistetaan aina yleisön läsnä olematta (koskee myös lainkohtia ja tuomiolauselmaa)

- poliisi ilmoittaa puhelimella, että tuo hakemuksen

- käsitellään heti tuomarin virkahuoneessa (=istuntokäsittely)

- vaatimuksen esittäjän tai hänen määräämänsä on oltava läsnä

- rikoksesta epäiltyä tai liittymän haltijaa ym ei kuulla (poikkeus asianomistajan liittymä, ks 5a:3 § 2 ja 6 § 2 )

- tekniseen kuunteluun vakituiseen asumiseen tarkoitetussa tilassa (5a:4 § 3 ja 6a-c §) on määrättävä julkinen asiamies (asianajaja tai julkinen oikeusavustaja) valvomaan rikoksesta epäillyn ja muiden kuuntelun kohteeksi mahdollisesti joutuvien etuja

- asiamieheksi määrättävältä kysyttävä suostumus

- ensisijaisesti kysytään julkisilta oikeusavustajilta, koska asianajajat eivät ole kovin halukkaita

- palkkio valtion varoista

- päätös ja aineisto tulevat julkisiksi, kun pakkokeinon käytöstä on viimeistään ilmoitettava rikoksesta epäillylle, jollei tuomioistuin toisin päätä (ks pakkokeinoL 5a:11 §)

15. PÄÄKÄSITTELYN ESTE

a) Missä tapauksissa pääkäsittely peruutetaan

ROL 6:2 §:n mukaan pääkäsittely on peruutettava, jos

- syyttäjä, asianosainen, avustaja, todistaja tai asiantuntija on poissa

- asianosainen haluaa esittää uuden tärkeän seikan tai uuden todisteen, johon vastapuolen on saatava tilaisuus perehtyä (Ks ohje Uudet todistajat rikosjutuissa kohdat A3 ja B3)

- asian ottamiselle lopullisesti käsiteltäväksi on muu este

- pyritään välttämään peruutuksia (poissaolevan tai esteellisen tuomarin, lautamiehen tai syyttäjän tilalle pyritään hankkimaan toinen; vastaajan halutessa avustajan, pyritään sellainen hankkimaan ja käsittelemään juttu myöhemmin samana päivänä jne)

- jos syyttäjä luopuu henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultavaksi haastetun poissa olevan asianomistajan kuulemisesta, voidaan juttu käsitellä

- jos syyttäjä luopuu henkilökohtaisesti haastetun poissa olevan vastaajan henkilökohtaisesta kuulemisesta, asiaa ei vastaajaa kuulematta voida käsitellä. Juttu on lykättävä ja vastaaja haastettava uudelleen poissaolouhalla. (Harkita voi myös, voiko vastaaja puhelimitse antaa suostumuksensa asian välittömään käsittelemiseen hänen poissaolostaan huolimatta.)

b) Pakkokeinojen käyttö asianosaisen tai todistajan ollessa poissa

- nouto samalle päivälle, jos mahdollista

- joskus riittää, että haastemies soittaa poissaolevalle

- ellei nouto samalle päivälle onnistu, ilman tiedossa olevaa laillista estettä poissaolevalle tuomitaan asetettu uhkasakko ja hänet määrätään tuotavaksi johonkin istuntoon, joka tapahtuu viimeistään 3 päivän kuluttua kiinniottamisesta (noutokuulutus A II vastaaja, ROL 8:4 ja 5 §. Ks kohta 10 e)

- uuden, korkeamman uhkasakon asettaminen uutta pääkäsittelyä varten tulee kysymykseen esim. jos todistaja tai asianosainen ilmoittaa esteestä, joka ei ole laillinen, mutta kuitenkin jollain tapaa hyväksyttävä

- syyttäjän vaatimuksesta vastaaja voidaan myös määrätä vangittavaksi, jos edellytykset ovat olemassa (pakkokeinoL 1:3, 14 ja 15 § 3. Ks. kohta 10 f)

- jos vastaaja on juovuksissa, pääkäsittely voidaan peruuttaa ja määrätä käsittely seuraavaksi päiväksi sekä määrätä vastaaja tuotavaksi istuntoon, mikäli on aihetta olettaa, että hän ei muutoin saavu. (Tällöin poliisi voi ottaa hänet kiinni istuntopaikalla ja pitää säilössä yön yli. ROL 8:5 § 2)

c) Jutun pilkkominen ja korvausvaatimuksen erottaminen

- käsitellään niiltä osin kuin mahdollista (esim. jos joku vastaajista on poissa, käsitellään paikalla olevien osalta, jos mahdollista)

- korvausvaatimukset voidaan erottaa käsiteltäväksi erikseen riita-asiain käsittelystä säädetyssä järjestyksessä (ROL 3:3 §)

- erottaminen, jos korvausvaatimus riitainen, paljon näyttöä vaativa tai sen käsitteleminen muutoin viivyttää syytteen käsittelyä (liikennevakuutusyhtiön kuuleminen)

d) Uuden vaatimuksen esittäminen

- nostettua syytettä ei saa muuttaa (ROL 5:17 § 1)

- syytteen laajentaminen, uuden lainkohdan ilmoittaminen tai uuteen seikkaan vetoaminen on mahdollista ROL 5:17 §:ssä säädetyin edellytyksin

- varsin yleistä, että pääkäsittelyssä esitetään vaihtoehtoinen syyte; (jos se johtaisi ankarampaan rangaistukseen kuin alkuperäinen syyte, pääkäsittely voidaan joutua peruuttamaan tai lykkäämään)

- asianomistajan yksin ajama syyte ks. ROL 7:23 §

- ks myös ROL 3:5 §

e) Uuden todistajan nimeäminen

- jos uutta todistajaa on kuulusteltu esitutkinnassa, kuulustellaan todistaja, ellei siitä aiheudu vastapuolelle tai jutun käsittelylle ongelmia. Muussa tapauksessa pääkäsittely peruutetaan.

- jos todistajaa ole ei kuulusteltu esitutkinnassa, pääsääntöisesti pääkäsittely peruutetaan. Ellei aiheudu ongelmia ja vastapuoli suostuu, voidaan kuulustella.

- ks ohje Uudet todistajat rikosjutuissa

f) Todistelun vastaanottaminen, kun pääkäsittely peruutetaan

- mahdollista ROL 6:4 §:n nojalla, jos todistelua ei tarvitse tai voida esittää uudelleen pääkäsittelyssä tai kuultavan saapumisesta pääkäsittelyyn aiheutuu todistelun merkitykseen verrattuna kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa

- kohtuutonta haittaa voidaan katsoa aiheutuvan, jos kuultava joutuisi tulemaan kaukaa uudelleen ja mahdollisesti useitakin kertoja pääkäsittelyyn

- ROL 6:12 §:n mukaan todistelu on otettava vastaan uudelleen pääkäsittelyssä, mikäli sillä on merkitystä eikä estettä sen vastaanottamiselle ole

g) Uuden pääkäsittelyn määrääminen

- jos pääkäsittely joudutaan peruuttamaan, määrätään uusi käsittelypäivä jo istunnossa, jos mahdollista

16. PÄÄKÄSITTELYN LYKKÄÄMINEN

a) Missä tapauksissa pääkäsittely lykätään

- ROL 6:10 §:n mukaan pääkäsittely voidaan lykätä vain, jos

- se on aloitettu 3 §:n nojalla

- esitetään uusi tärkeä todiste tai

- se ennalta arvaamattoman seikan johdosta tai muusta tärkeästä syystä on välttämätöntä.

- yhdyskuntapalveluselvityksen puuttuminen voi olla peruste käsittelyn lykkäämiselle

b) Lykkäämisestä aiheutuvat toimenpiteet

- jatkokäsittely 14 pv:n kuluessa, jos kyseessä on vangittu, matkustuskiellossa oleva tai viran toimituksesta pidätetty

- uusi pääkäsittely toimitettava lähtökohtaisesti, jos lykättynä yhteensä yli 14 päivää

- jos lykättynä yhteensä yli 45 päivää, toimitettava uusi pääkäsittely aina paitsi, mielentilatutkimukseen määrätyn jutussa

- uudesta päivästä ja poissaolouhkista ilmoitetaan jo istunnossa, jos mahdollista

17. PÄÄKÄSITTELYN KESKEYTTÄMINEN

a) Milloin pääkäsittely keskeytetään (ROL 6: 9 §)

- jos ei voida käsitellä yhtenä päivänä

b) Keskeyttämisestä aiheutuvat toimenpiteet

- jatketaan, jos mahdollista perättäisinä päivinä

- vähintään 3 arkipäivänä viikossa

- jos keskiviikkona aloitettu, viimeistään seuraavana tiistaina kolmas käsittely

- isoissa jutuissa etukäteen sovitaan käsittelypäivät (usein kannattaa istua vain kolmena päivänä ja jos mahdollista valmistella tuomiota muina päivinä)

- loppulausuntoa varten enintään 3 päivää

- alussa asetetut poissaolouhat ovat voimassa koko käsittelyn ajan

18. ALKUKESKUSTELU

a) Syyttäjän vaatimusten esittäminen

- syytettä luettaessa tarkennukset, jos puutteita tai virheitä esim. tekoajassa, -paikassa, lainkohdissa ym, ja syytteen täydentäminen

- syytteen muuttamiskielto ROL 5:17§

- vapaudenmenetysajoissa olisi hyvä mainita kelloajat

- jos syyttäjä peruuttaa syytteen ennen pääkäsittelyä, syyttäjä lähettää syyttämättä jättämistä koskevan päätöksen asianosaisille ja käräjäoikeus tiedustelee vastaajalta, haluaako tämä ratkaisun KO:n käsiteltäväksi ja asianomistajalta, ottaako tämä syytteen ajaakseen (ROL 1:9, 10, 12 ja 15 §)

- jos vastaajan vastaus antaa aihetta, syyttäjä esittää vaihtoehtoisen syytteen (teonkuvaus ja lainkohdat saatava pöytäkirjaan)

- syyttäjän muut vaatimukset esitetään syytekohdittain

- jos vastaajan nettotulot alle 600 euroa kuukaudessa, syyttäjä yleensä luopuu vaatimasta todistelukustannuksia valtiolle

b) Syyttäjän ajamat asianomistajien korvausvaatimukset (ROL 3:9§1)

- syyttäjä ei tarvitse valtakirjaa

- syyttäjä ajaa vain yksinkertaisia ja selviä vaatimuksia, jotka eivät edellytä erillisen näytön hankkimista

- syyttäjä ei yleensä aja: jos kuultava asianomistajaa henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa, jos asianomistaja ajaa itse rangaistusvaatimusta, liikenne- ja pahoinpitelyjutuissa, ilmeisen perusteetonta vaatimusta

- syyttäjä ei voi esittää asianomistajan puolesta rangaistusvaatimusta tai julkisoikeudellista vaatimusta

- syyttäjä voi esittää vaatimuksen vain vastaajaa vastaan

- jos useita asianomistajia, syyttäjä yleensä ajaa joko kaikkien, jotka pyytäneet, tai ei kenenkään korvausvaatimuksia

- jos syyttäjä pääkäsittelyssä luopuu uusien seikkojen takia ajamasta asianomistajan korvausvaatimusta, asianomistajalle varattava tilaisuus jatkaa tai erotettava erikseen käsiteltäväksi

- jos syyttäjän ajama asianomistajan korvausvaatimus hylätään joltain osalta, syyttäjä ilmoittaa siitä heti asianomistajalle

- toimituskirja toimitetaan KO:sta suoraan asianomistajalle

c) Paikalla olevan asianomistajan vaatimukset

- asianomistaja lukee etukäteen toimittamansa kirjalliset vaatimukset tai esittää suulliset vaatimukset ja esittää lyhyesti vaatimusten perusteet

- epäselvyydet poistettava materiaalisella prosessinjohdolla

d) Poissa olevan asianomistajan kirjalliset vaatimukset

- voidaan tutkia vain korvausvaatimukset, ei rangaistusvaatimuksia (ROL 3:10§2)

1- puheenjohtaja esittelee poissa olevien kirjalliset vaatimukset perusteineen sen jälkeen, kun läsnä olevat ovat esittäneet vaatimuksensa

- pöytäkirjaan voidaan merkitä esim: Asianomistajan korvausvaatimukset kirjallisen vaatimuksen mukaisesti. Kirjallisesti esitettyä rangaistusvaatimusta ei käsitelty asianomistajan ollessa poissa.

e) Vastaajan vastaus

- jos vastaajalla on avustaja, vastauksen esittää avustaja

- tunnustaminen tai kiistäminen ja perusteet lyhyesti

- jos poissaolouhalla kutsuttu vastaaja on poissa, puheenjohtaja esittelee vastaajan mahdollisesti toimittaman kirjallisen vastauksen ja ellei vastaaja ole vastausta toimittanut, puheenjohtaja yleensä esittelee vastaajan esitutkintakertomuksen (yksinkertaisessa, tunnustetussa jutussa myös syyttäjä voi tehdä tämän)

f) Materiaalisella prosessinjohdolla selvitettävä, mistä asiassa on kysymys (ROL 6:5§2)

- ei saa jäädä epäselvyyttä, mitä asianosaiset tarkoittavat (varsinkin vastaajan kiistämisen perusteet kaipaavat usein selvennystä)

- mahdolliset ristiriidat teonkuvauksen, rubriikin ja lainkohtien välillä on selvitettävä

- puheenjohtaja voi kiinnittää syyttäjän huomiota poisjääneeseen tunnusmerkistötekijään

- puheenjohtaja voi kysyä syyttäjältä, esittääkö tämä vaihtoehtoisen rangaistusvaatimuksen

- puheenjohtajan ei tule esittää uutta tosiseikastoa, joka johtaisi ankarampaan rangaistukseen

- puheenjohtaja voi informoida asianomistajaa eri korvauslajeista ja -perusteista sekä viivästyskorosta

- puheenjohtajan tulee välttää kysymyksiä, joihin vastaaminen saattaisi koitua syytetyn vahingoksi

- tuomioistuimella on yhtä laaja kyselyoikeus riippumatta siitä, onko asianosaisilla avustajat vai ei

- asianomistajaa tulee informoida totuusvelvollisuudesta jo hänen ilmoittaessaan vaatimustensa perusteet (ROL 6:5§3)

- huolehdittava, että vastaaja vastaa myös vaihtoehtoisiin syytteisiin

- puheenjohtajan kannattaa asiaesittelyn jälkeen esittää yhteenveto siitä, mistä on riitaa, jos siitä voi olla epäselvyyttä

g) Asian esitteleminen

Syyttäjän asiaesittely

- syyttäjän väittämä tapahtumainkulku, todisteisiin voi viittata, mutta niiden sisältöä ei selosteta

- tapahtuma ja tausta ytimekkäästi

1- kaikki seikat, joihin vetoaa

- kanta vastaajan vastauksessa esitettyihin väitteisiin

- myös vastaajalle edulliset seikat

- jos vastaaja tunnustanut, tunnustamisen arviointi ja rangaistuksen mittaamisen kannalta olennaiset seikat riittää

- yksinkertaisessa asiassa todisteenkin voi esitellä samalla (esim. tunnustettu rattijuoppo)

- monimutkaissa jutuissa oikeussäännösten esittely voi olla hyödyllistä

Asianomistajan asiaesittely

- avustaja suorittaa

- ellei avustajaa, puheenjohtaja voi kysyä, haluaako asianomistaja lisätä jotain syyttäjän esitykseen

- täydentää syyttäjän esitystä

- korvausvaatimusten perustelu

Vastaajan asiaesittely

- avustaja suorittaa

- ellei avustajaa, puheenjohtaja voi kysyä, haluaako vastaaja käyttää asiaesittelypuheenvuoron vai tuleeko hänen näkemyksensä esille henkilökohtaisessa kuulustelussa

19. PROSESSINJOHTO

a) Muodollinen prosessinjohto(ROL 6:5§1)

- tuomioistuimen on valvottava, että asian käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestystä

- oikeudenkäyntiä koskeva kysymys tai asian erillinen osa voidaan käsitellä erikseen

- normaali järjestys (ROL 6:7 §);

1) vaatimukset ja vastaukset lyhyesti perusteineen

2) asiaesittelyssä tarkempi perustelu

3) todistelu

4) loppulausunnot

- jutun laadulla ja laajuudella merkitystä

- jos useita syytekohtia, käsittely yleensä syytekohdittain (syytteestä loppulausuntoon saakka)

- etukäteissuunnittelu tärkeää isoissa jutuissa

b) Kurinpito (kuuluu muodolliseen prosessinjohtoon, OK 14:6 ja 7)

- puheenjohtajan on valvottava järjestystä

- sopimaton kielenkäyttö, häiritsevä ja asiaton käyttäytyminen on estettävä

- keinot: salista poistaminen ja sakottaminen

Sopimaton kielenkäyttö

- solvaaminen estettävä, mutta asiallinen arvostelu sallittava

- joidenkin avustajien syyttäjään ja poliisin kohdistumassa arvostelussa rajanveto sopivan ja sopimattoman välillä ongelmallista

- henkilökohtaisuuksiin puututtava

Häiritsevä yleisö

- yksi huomautus, sitten ulos

- ei sallita jatkuvaa kulkemista sisään ja ulos istunnon aikana

Häiritsevä asianosainen

- ensin huomautetaan, sitten puhutellaan

- avustajaa voi kehottaa pitämään päämiehensä kurissa

- selvin päin olevan häiritsevän asianosaisen voi toimittaa pelkäävän todistajan huoneeseen sitten, kun sellainen saadaan

- jos asianosainen on juovuksissa, pääkäsittely peruutetaan sekä määrätään mahdollisuuksien mukaan seuraavaksi päiväksi ja asianosainen tuotavaksi istuntoon, jos on aihetta olettaa, ettei hän muutoin saavu. Tällöin poliisi voi ottaa hänet kiinni istuntopaikalla ja pitää yön yli säilössä oikeuteen tuomista varten (ROL 8:5§2). Sakottaa voi tuomioistuimen arvon loukkaamisesta.

Kesken istunnon poistuminen (ROL 8:14§)

- sovelletaan poissaoloa koskevia säännöksiä

- jos henkilökohtainen läsnäolo edelleen tarpeen, nouto samaksi päiväksi, jos mahdollista. Jos nouto onnistuu, ei voida tuomita poissaolosakkoa (OK 12:31 §). Sen sijaan voinee tuomita OK 14:7 § 1 nojalla järjestysrangaistuksen.

- jos henkilökohtaisesti kutsuttua on jo kuultu eikä henkilökohtainen läsnäolo enää ole tarpeen, voidaan käsitellä poistumisesta huolimatta. Jos käsittelyä jatketaan, ei voi tuomita poissaolosakkoa (ROL 8:8§2). Sen sijaan sakottaminen OK 14:7§1 nojalla lienee mahdollista, koska luvatta poistunut ei ole totellut oikeutta.

- asianosaisen poistuminen on merkittävä pöytäkirjaan

- ennen tuomion julistamista poistuneelle vastaajalle on lähetettävä tuomion lopputulos ja muutoksenhakuohjeet

c) Materiaalinen prosessinjohto (ROL 6:5§2)

- ks kohta 18 (materiaalisella prosessinjohdolla selvitettävä, mistä asiassa on kysymys)

- valvottava, että asia tulee asianmukaisesti käsitellyksi

- kysymyksin poistettava epäselvyydet

- akkusatorinen käsittely (tuomioistuin ei huolehdi näytön esittämisestä, syyttö-myysolettama, puolustuksen suosimisen periaate)

- kontradiktorisuus (varattava tilaisuus lausua kaikesta, todisteista, rikosnimikkeestä, myös lievemmästä, seuraamuksista, myös viran puolesta tuomittavista, ei yllätyksiä)

20. TODISTELU

a) Järjestys

1. Kirjalliset todisteet

2. Asianomistajan kuuleminen

3. Vastaajan kuuleminen

4. Todistajien ja asiantuntijoiden kuulusteleminen

- tämä järjestys vakiintunut, vaikka ROL 6:7§5 kohdasta voisi saada toisen käsityksen

- todistelu otetaan vastaan syytekohdittain

- sisäinen järjestys: syyttäjän nimeämät, asianomistajan nimeämät, vastaajan nimeämät, voidaan poiketa tarvittaessa

- mikäli tavanomaisesta järjestyksestä poiketaan, kuultava asianosaisia

b) Kirjalliset todisteet

- todistusteemat ilmoitettava

- todisteet luetaan tarpellisilta osin

- kirjallinen todiste voidaan esittää myös todistajan tai asianomistajan kuulemisen yhteydessä

- kaikkien asianosaisten saatava kommentoida kaikkia todisteita (tässä vaiheessa ei loppupuheenvuoroon kuuluvia esityksiä)

- varsinkin isoissa talousrikosjutuissa kannattaa todisteet ryhmitellä teemoittain

c) Asianomistajan kuulustelu

- informoitava asianomistajaa menettelystä ja totuusvelvollisuudesta

- jos asianomistajalla ei ole vaatimuksia, voi todistelun luotettavuuden turvaamiseksi olla paikallaan, että asianomistaja ei ole paikalla ennen kuin häntä kuullaan todistelutarkoituksessa (ROL 6.8§)

- sjä aloittaa pääkuulustelun, jos nimennyt asianomistajan kuultavaksi

- avustaja aloittaa vahingonkorvauksen osalta

- ellei asianomistajalla ole avustajaa, puheenjohtaja tai syyttäjä aloittaa vahingonkorvauksen osalta

d) Vastaajan kuulustelu

- yleensä ei ole tarpeen ilmoittaa, ettei vastaajalla ole totuusvelvollisuutta

- pj aloittaa pääkulustelun esimerkiksi kysymyksellä: Mitä haluatte kertoa tästä asiasta?

- pj tekee vain neutraaleja, täydentäviä ja epäselvyyksiä poistavia kysymyksiä

- pääkuulustelua jatkaa syyttäjä, sitten asianomistajan avustaja ja lopuksi vastaajan avustaja

1

e) Todistajien kuulustelu

- todistajan esteettömyys selvitetään ja informoidaan menettelystä

- avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon

- todistaja toistaa valan tai vakuutuksen puheenjohtajan sanelun mukaan

- pääkuulustelun aloittaa todistajan nimennyt

f) Asiantuntijan kuulustelu/asiantuntevan todistajan kuulustelu

- asiantuntija on tuomioistuimen nimeämä (OK 17:50§)

- asiantunteva todistaja on asianosaisen nimeämä (OK 17:55§)

- asiantuntija antaa asiantuntijan valan tai vakuutuksen (OK 17:49§), asiantunteva todistaja todistajan valan tai vakuutuksen

- asiantuntijan pääkuulustelun aloittaa puheenjohtaja ja asiantuntevan todistajan kuulustelun se, joka on tämän nimennyt

g) Pelkäävän todistajan ym henkilön kuuleminen asianosaisen tai muun henkilön läsnä olematta (OK 17:34 §)

Todistelutarkoituksessa kuultavaa henkilöä voidaan kuulla asianosaisen tai muun henkilön läsnä olematta, jos se on tarpeen

- suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta

- jos kuultava muuten jättäisi ilmaisematta, mitä asiasta tietää

- jos henkilö häiritsee tai koettaa eksyttää kuultavaa tämän puhuessa.

- uhkaava tai häiritsevä henkilö voidaan poistaa salista ja hänen avustajansa jää paikalle

- kuulemisen jälkeen poistetun saatava kuunnella nauhoitus ja hänelle varattava tilaisuus tehdä kysymyksiä

- istuntosaleihin rakennettava koppi, johon pääsee uhkaavan henkilön näkemättä, tai saatava kuuloyhteys sellaiseen istuntosalin läheisyydessä olevaan huoneeseen, johon pelkäävä tai uhkaava henkilö voidaan viedä kuulemisen ajaksi

h) Puhelin- ja videokuulustelu (OK 17:34a§)

Edellytyksistä, joiden vallitessa todistelutarkoituksessa kuultavaa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelua tms menetelmää, jossa istuntoon osallistuvilla on keskenään puhe- ja näköyhteys, käyttäen säädetään OK 17:34a §:n 1 momentin 1-4 kohdissa. Momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa myös puhelimen käyttö on mahdollista.

- menettelytavasta on sovittava etukäteen kuultavan ja asianosaisten kanssa (kuulemispaikka, kuulemisjärjestys, kysyttävä palkkiovaatimus ja tilin numero)

- kuulemispaikka voi olla esimerkiksi poliisilaitos, toinen käräjäoikeus tai työpaikka

- sairasta voidaan kuulla kotonakin, jos ei voi saapua pääkäsittelyyn tai siitä aiheutuu todisteen merkitykseen verrattuna kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa (1 kohta)

- esimerkiksi asiantuntevan todistajan kertomuksen uskottavuus ei aina välttämättä edellytä läsnäoloa (2 kohta)

- ulkomailla olevan kuulemisesta säädetään erikseen (HE 190/02)

i) Pääkuulustelu (OK 17:33 § 1)

- tarkoitus: saada omin sanoin spontaanisti kerrottu versio tapahtumista

- kuultavaa voi auttaa sidekysymyksillä: Mitä sitten tapahtui? Milloin, missä jne?

- esitutkintakertomuksia ei selosteta eikä lueta pääkuulustelussa (OK 17:32 § 2)

- kiellettyjä ovat:

- johdattelevat kysymykset eli suljetut valintakysymykset (tarjoaa tietyn vastauksen tai on muutoin johdatteleva, OK 17:32 § 5)

- mahdottomuuskysymykset (tarjotaan fakta, joka osoittaa, että kuultavan tähänastinen kertomus ei voi pitää paikkaansa)

- vastakohtakysymykset (asetetaan vastakohdat kysymykseen, jotta saadaan kuultavan kertomus tiettyyn suuntaan)

- teemanvaihtokysymykset (vaihdetaan todistusteemoja edestakaisin)

- vastaajan pääkuulustelun aloittaa puheenjohtaja (ks 20d)

- muiden pääkuulustelun aloittaa yleensä kuultavan nimennyt

- jos asianomistajalla ei ole avustajaa, syyttäjä tai puheenjohtaja suorittaa vahingonkorvauksen osalta vastaajan ja todistajan pääkuulustelun

- jos syyttäjä ja vastaaja nimenneet saman todistajan, syyttäjä aloittaa yleensä pääkuulustelun ((OK 17:32 § 4)

- syyttäjän tulee tuoda kuulustelussa esiin myös syytettä vastaan puhuvat seikat

- nimeäjälle vihamielisen todistajan pääkuulustelun voi aloittaa puheenjohtaja

- jos todistaja muuttaa KO:ssa kertomustaan nimeäjän vahingoksi, voi olla paikallaan, että pääkuulustelua jatkaa puheenjohtaja

j) Vastakuulustelu (OK 17:33 § 2)

- tarkoitus: selvittää, pitääkö pääkulustelussa annettu kertomus paikkansa

- seikkoja, jotka heikentävät tai eliminoivat pääkuulustelussa kerrottua (esim havainto-olosuhteet)

- johdattelevat kysymykset sallittuja asioista, joista pääkuulustelussa on kerrottu

- voidaan viitata esitutkintakertomukseen ja lukea se tarpeellisilta osin, jos se poikkeaa KO:ssa kerrotusta

- syyttäjän todistajan vastakuulustelu kuuluu vastaajan avustajalle, käytännössä kuitenkin usein syyttäjä aloittanut vastakuulustelunkin

- jos vastaajalla ei ole avustajaa, syyttäjä tai puheenjohtaja suorittaa asianomistajan ja todistajien vastakuulustelun

k) Täydentävä kuulustelu (OK 17:33 § 3)

- mahdollisuus tarkistaa yksityiskohtia tai osoittaa, että vastakuulustelussa kerrottu ei pidä paikkaansa

- jos erilaisia versioita, selvitettävä, mitä todella tarkoittaa ja miksi eri versioita

- pääsääntöisesti ei johdattelevia kysymyksiä

- nimennyt osapuoli aloittaa

l) Kielletyt kysymykset

- puheenjohtajan evättävä asiaan kuulumattomat, eksyttävät tai muuten sopimattomat kysymykset (OK 17:32 § 5)

- kiellettyjä ja sopimattomia kysymystyyppejä:

- perustelemattomat vaatimuskysymykset (vedotaan tai uhataan, sallittu niskoittelevaa todistajaa vastaan)

- sekoittavat kysymykset

- väite olemassaolevasta faktasta

- väsyttämistaktiikka

- testauskysymykset (ei tekemistä itse asian kanssa, vastakuulustelussa voi olla sallittu)

- edellytyskysymykset (laitetaan sanat suuhun)

- hypoteettiset kysymykset (Jos A:lla olisi ollut ase, olisitko nähnyt sen?)

m) Hyvä kysymys

- yksiselitteinen ja kaikkien ymmärtämä

- käsittelee vain määrättyä kohtaa prosessiaineistosta

- on selvä tarkoitus

- edellyttää selvää vastausta

- on merkitystä todisteiden arvioinnissa

- estää epäselvyyksiä

n) Huono kysymys

- epärelevantti

- ei voi vastata aiheuttamatta väärinkäsityksiä

- saa kuulusteltavan sulkeutumaan

- ei ole avoin vaan pakottaa vastaajan valitsemaan valmiiden vaihtoehtojen välillä

21. LOPPUKESKUSTELU (ROL 6:7 § 1/6)

Loppukeskustelu sisältää yleensä seuraavat osat:

- näytön arviointi ja juridinen luonnehdinta

- seuraamuskeskustelu

- vahingonkorvausvelvollisuus

- oikeudenkäyntikulut

- vastaajan henkilökohtainen puheenvuoro

- loppukeskustelussa asianosaiset esittävät käsityksensä esitetyistä todisteista ja siitä, miten asia heidän mielestään tulisi ratkaista

- loppulausunnon antaminen on syyttäjän virkavelvollisuus, muilla asianosaisilla ei velvollisuutta

- järjestys: syyttäjä, asianomistaja, vastaaja

- pääsäännön mukaan vain yksi loppulausunto/asianosainen, täydentäminen voidaan kuitenkin tarvittaessa sallia

- jos useita syytekohtia, voidaan loppulausunto antaa kunkin kohdan osalta heti, kun näyttö on otettu vastaan sen osalta; seuraamuskeskustelu tapahtuu vasta sitten, kun kaikki kohdat on käsitelty

a) Näytön arviointi ja juridinen luonnehdinta

- todistelun yhteennivominen ja arviointi

- tunnusmerkistön soveltuvuus

- muut rikosoikeudellisen vastuun edellytykset

b) Seuraamuskeskustelu

- syyttäjä esittää kantansa rangaistuslajin osalta (sakko, vankeus, ykp)

- rangaistuksen määrän osalta väljä kannanotto voi paikallaan (tuntuva sakko, lievä vankeusrangaistus)

- suurissa jutuissa syyttäjä voi ilmoittaa käsityksensä minimirangaistuksesta

- rikosrekisterin, henkilötutkinnan ja ykp-selvityksen esittelee syyttäjä tai puheenjohtaja

- salassa pidettäviä asiakirjoja esiteltäessä yleisö on poistettava salista, ellei se asianosainen, jota suojataan, suostu käsittelyyn yleisön läsnä ollessa (jutun asianosaisilla on oikeus saada tieto kaikista niistä asiakirjoista, jotka voivat tai ovat voineet vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, JulkL 11§)

c) Vahingonkorvausvelvollisuus

- asianomistaja aloittaa

d) Oikeudenkäyntikulut

- valtion varoista maksettavien korvausten osalta myös syyttäjän ja vastapuolten kannanotot

e) Vastaajan henkilökohtainen puheenvuoro

- mikäli vastaaja haluaa, hänelle annetaan lopuksi puheenvuoro

22. PÖYTÄKIRJAN LAATIMINEN (OK 22 luku)

- Sakarin fraasipankissa on pöytäkirjapohjia

- käräjäsihteeri laatii ennen istuntoa pöytäkirjapohjan ja täydentää sitä istunnossa

- korvausvaatimukset kirjoitetaan sellaisessa muodossa, että ne voi siirtää sellaisenaan suoraan tuomioon

- nauhat säilytetään 8 kuukautta

23. TUOMION LAATIMINEN (ROL 11 luku)

- Sakarin fraasipankissa on tuomiopohjia ja fraaseja tavallisimpiin tilanteisiin

- liitepäätöksiä ei käytetä

- jos asiassa on monta syytekohtaa, tuomioon kirjoitetaan kukin kohta yhtäjaksoisesti alusta loppuun eli syytteestä syyksilukemiseen ja sen perusteluihin saakka

- seuraamusharkinnan perustelemiseen tulisi kiinnittää huomiota

24. TUOMION JULISTAMINEN JA ANTAMINEN (ROL 11:7 §)

- pääsääntöisesti tuomio julistetaan päätösneuvottelun päätyttyä

- pyrittävä julistamaan tuomio kansantajuisesti

- voidaan julistaa perustelut pääpiirteittäin asianosaisten suostumuksella

- jos äänestetty, kerrotaan myös eriävän mielipiteen sisältö

- jos annetaan kansliatuomio (14 pv/erityisestä syystä myöhemmin), antopäivä on ilmoitettava ja muutoksenhakuohjeet annettava

- huolehdittava, että kansliatuomiota ei anneta julkisuuteen ennen kuin se on asianosaisten saatavissa

25. KÄRÄJÄSIHTEERIN TOIMENPITEET RIKOSASIAN PÄÄKÄSITTELYN JÄLKEEN

a) Ilmoitukset ratkaisusta poissaolleelle (konseptit / fraasipankki)

- vastaajalla

- asianomistajalle

- muulle asiaan osalliselle

- liitteeksi muutoksenhakuohjeet

- tilisiirtolomakkeet (sakot ja korvaukset valtiolle)

- laadittava ja postitettava 1. lk kirjeessä heti tai viimeistään seuraavana päivänä

b) Pöytäkirjan viimeistely

- täydennetään mahdolliset ”avoimeksi” jääneet tiedot

- tarkistetaan pöytäkirjan oikeellisuus

- allekirjoitetaan

c) Tuomiolauselman laatiminen ja ilmoitus ratkaisusta

- TLP-konseptiin täydennetään Sakari-järjestelmän antama ratkaisunumero

- tallennetaan konsepti julistetun tuomion mukaisesti TLP-järjestelmään

- merkitään tuomion lainmukaisuustiedot, mikäli ei ilmoitettu tyytymättömyyttä

- mikäli ilmoitettu tyytymättömyyttä lainvoimaisuus / ei lainvoimainen vastavalituksen määräajan jälkeen

- tuomiolauselma liitetään tuomiokonseptiin

- tuomio ja asiakirjat toimitetaan puheenjohtajalle tarkastettavaksi, kun tyytymättömyyden ilmoitusaika on kulunut

d)Tuomiojäljennösten toimittaminen

Syyttäjä

- vain kopio tuomiolauselmasta, mikäli jää lainvoimaiseksi

- tuomiojäljennös liitteenä valitusosoitus määräaikoineen, mikäli ilmoitettu tyytymättömyyttä

Vastaaja

- jos saa julkista oikeusapua ja avustaja; aina maksutta ilman eri tilausta, myös tarvittaessa epävirallinen konsepti esim. sähköpostilla

- mikäli ei saa julkista oikeusapua, tuomiojäljennös toimitetaan vain eri tilauksesta ja vain niiltä osin kuin on tilattu

- mikäli ei saa julkista oikeusapua ja ilmoittanut tyytymättömyyttä eikä tilannut tuomiojäljennöstä

- käräjäoikeus toimittaa kopion tuomion 1. sivusta (sis. Asiatiedot) ja valitusosoituksen määräaikoineen 1. lk kirjeellä vastaajalle

Asianomistaja

- toimitetaan aina, lainvoimaisuus merkinnät, liitteenä valitusosoitus, ohjeet mm. ulosoton hakemiseksi

Muu asianosainen

- pääsääntöisesti eri tilauksesta ja maksullisia

Viranomaiset

- toimitetaan joillekin viran puolesta; Puolustusvoimat, TEO, Stakes, Lääninhallitus, yms.

- aina epäselvissä tilanteissa tarkistettava asiakirjatilaus, mikäli asiakirja on maksullinen vastaanottajalle

- tuomion jäljennöksen on oltava asianosaisen saatavissa kahden viikon kuluessa julistamis- tai antamispäivästä, jos tyytymättömyyttä on ilmoitettu, ja muutoin kolmenkymmenen päivän kuluessa (OK 24:13 §).

e) Tyytymättömyyden ilmoitukset

- kanslia huolehtiin Sakari-järjestelmään tehtävistä merkinnöistä ja toimittaa kopion tyytymättömyyden ilmoituksesta määräaikoineen käräjätuomarille ja käräjäsihteerille.

- hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus kirjataan tuomioon, jolloin merkitään myös valituksen ja vastavalituksen määräajat.

f) Tuomiolauselmien vapauttaminen

- tuomion lainvoimaisuuden tarkistaa aina asian ratkaissut puheenjohtaja

- ilmoituksen ratkaisusta allekirjoittaa puheenjohtaja (konekielinen allekirjoitus)

- ilmoitus ratkaisusta tulostetaan paperille, josta ilmenee mm. lainvoimaisuustiedot

- asia vapautetaan ”vapautus”-komennolla TLP:ssa tuomion täytäntöönpanoa varten

- tuomiolauselmat tulee vapauttaa tuomion antamista tai julistamista seuraavan kuukauden 15. päivänä, ei kuitenkaan ennen kuin tyytymättömyyden ilmoitusaika on kulunut umpeen

- jos tyytymättömyyttä on ilmoitettu ja valitus tehty, vapauttaminen tapahtuu vastavalitusajan kuluttua umpeen

g) Asiakirjojen toimittaminen hovioikeuteen

- oikeudenkäyntiaineisto siltä osin kuin on ilmoitettu tyytymättömyyttä tuomioon sekä muu oikeudenkäyntiin liittyvä aineisto (tiedoksiannot yms.) => kansliaan, määräajan kulumisen jälkeen

- kansliassa aineistoon liitetään valitus ja vastavalitus ja toimitetaan hovioikeuteen. Kanslia tulostaa asiasta arkistopäiväkirjan käräjäsihteerille.

- tuomio-asiakirja tallennetaan FHOT- järjestelmään hovioikeuden käytettäväksi.

h) Asiakirjojen seulonta ja arkistointi

- käräjäsihteeri seuloo asiakirjat ja vie arkistoon

- salassa pidettävät asiakirjat punaisiin kansiin

- arkistonhoitaja upottaa asiakirjat arkistoon

26. TUOMARIN TOIMENPITEET RIKOSASIAN PÄÄKÄSITTELYN JÄLKEEN

a) Kansliatuomio

- tuomion valmistuttua puheenjohtaja/käräjäsihteeri toimittaa jäljennöksen kansliaan niin, että se on saatavilla ilmoitettuna ajankohtana

b) Tuomion ja pöytäkirjan tarkastaminen

c) Tyytymättömyyden ilmoitusten hyväksyminen

d) Tuomion allekirjoittaminen

- tuomion allekirjoittaa puheenjohtaja (OK 24:9 §)

- tuomio allekirjoitetaan vasta, kun kaikki muutoksenhakuunkin liittyvät merkinnät on tehty

e) Lupa tuomiolauselman vapauttamiseen

- käräjäsihteeri vapauttaa tuomiolauselmat puheenjohtajan annettua luvan (merkintä tuomiolauselmakonseptiin)

- tuomiolauselmakonseptit arkistoidaan asiakirjavihkoon 2

f) Tiedote

- yleistä mielekiintoa omaavasta ratkaisusta puheenjohtaja laatii tiedotteen, jonka käräjäsihteeri toimittaa tiedotusvälineille (ks Viestintäsuunnitelma kohta V.7)

g) Määräajan pidentäminen muutoksenhakua varten (OK 25:13 §)

- puheenjohtaja tekee kirjallisen päätöksen määräajan pidentämispyynnön johdosta

- pelkkä avustajan vuosiloma ei pääsääntöisesti ole riittävä syy määräajan pidentämiseen