RIVL.10a

Rikosvahinko - Oikeudenkäyntikulut

Rikoksen uhrille korvattiin rikosvahinkolain nojalla korvausta oikeudenkäynnistä hovioikeudessa aiheutuneista kuluista, vaikka rikoksen tekijää ei ollut tuomittu hovioikeuden tuomiolla korvaamaan mainittuja kuluja.

Asian tausta

A oli pahoinpidelty 11.9.2004. Rikosasiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, jossa A:lle määrättyä korvausta kivusta ja särystä korotettiin A:n vaatimuksesta. A vaati lisäksi rikoksentekijää korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa eli oikeusavun omavastuuosuuden. Hovioikeuden 19.6.2007 antamassa tuomiossa A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin.

Valtiokonttorin ratkaisu

Valtiokonttori hylkäsi A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Valtiokonttori katsoi muun ohella, että A:lle ei ollut tuomioistuimessa vahvistettu suoritettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista (oikeusavun omavastuu), joten niitä koskeva korvausvaatimus hylättiin.

Muutoksenhaku vakuutusoikeuteen

A haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen ja vaati, että hänelle oikeudenkäynnistä hovioikeudessa aiheutunut oikeudenkäyntikulujen omavastuuosuus korvataan rikosvahinkolain nojalla.

A katsoi, että oikeudenkäyntikulujen omavastuuosuus, joka hänet oli hovioikeuden 19.6.2007 antamalla tuomiolla velvoitettu korvaamaan avustajalleen, oli ollut tarpeellinen vahingonkorvausvaatimuksen vahvistamiseksi. A totesi, että rikoksentekijää ei ollut velvoitettu korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulujaan, koska rikoksentekijän valitus oli osittain hyväksytty hovioikeudessa. A katsoi, että tällä seikalla ei ollut merkitystä arvioitaessa rikosvahinkolain 10 a §:ssä asetettuja edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Valtiokonttorin päätöstä muutettiin ja Valtiokonttori määrättiin suorittamaan A:lle 124,20 euron korvaus oikeudenkäyntikulujen omavastuusosuudesta. Asia palautettiin Valtiokonttorille päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Rikosvahinkolain 10 a §:n mukaan, jos asiaa on käsitelty tuomioistuimessa, korvataan korvauksen saajalle, siltä osin kuin harkitaan kohtuulliseksi, kulut tarpeellisista toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt saadakseen oikeutensa vahingonkorvaukseen vahvistetuksi.

Vakuutusoikeus totesi, että A oli hakenut käräjäoikeuden tuomioon muutosta muun muassa hänelle kivusta ja särystä määrätyn vahingonkorvauksen korottamiseksi. Hovioikeuden 19.6.2007 antamalla tuomiolla A oli velvoitettu maksamaan asianajajalleen omavastuuosuutena 124,20 euroa. Rikoksentekijää ei ollut puolestaan velvoitettu korvaamaan A:lle mainittua määrää, koska rikoksentekijä oli voittanut osin valituksensa hovioikeudessa ja A oli osin hävinnyt valituksensa hovioikeudessa.

Vakuutusoikeus katsoi, että A:n maksettavaksi määrätty oikeudenkäyntikulujen omavastuuosuus oli ollut tarpeellinen kuluerä vahingonkorvauksen määrän korottamiseksi. Sillä seikalla, että rikoksentekijää ei ollut prosessuaalisesta asetelmasta johtuvasta syystä velvoitettu korvaamaan oikeudenkäyntikuluja A:lle ei ollut merkitystä rikosvahinkolain 10 a §:n 1 momentin edellytyksiä tarkasteltaessa. Näin ollen Valtiokonttorin tuli korvata A:lle vaadittu määrä oikeudenkäyntikulujen omavastuuosuutena.

Lainkohdat

Rikosvahinkolaki, sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2005 saakka, 10a §

Osasto

1