TYEL.25

Työeläkekuntoutus - Ammatillinen kuntoutus

A oli työskennellyt ravintolatyöntekijänä, siivoojana ja tarjoilijana. A:lla oli muun muassa yläraaja- ja kaularankaperäisiä vaivoja. A:lle oli ennakkopäätöksellä myönnetty oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. A:n lähihoitajan koulutusta koskevaa kuntoutussuunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty. Kuntoutussuunnitelmaa ei pidetty tarkoituksenmukaisena, koska lähihoitajan koulutus ei todennäköisesti olisi johtanut A:n kohdalla työllistymiseen olennaisesti kevyemmissä ja vähemmän kuormittavissa tehtävissä.

Eläkelaitoksen päätös

Eläkelaitos hylkäsi A:n sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) tähtäävää koulutusta koskevan kuntoutussuunnitelman, koska se ei ollut tarkoituksenmukainen.

Eläkelaitos totesi, että kuntoutussuunnitelma on tarkoituksenmukainen, kun sillä pystytään estämään tai siirtämään työntekijän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Eläkelaitoksen arvion mukaan A:n hakema koulutus ei johtanut hänen terveydentilalleen paremmin soveltuvaan työhön eikä työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa voitu sen avulla oleellisesti vähentää.

A haki päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati ammatillisen kuntoutuksen myöntämistä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittamiseksi.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Alle 63-vuotiaalla työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos:
1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että hän tulee työkyvyttömäksi työntekijän eläkelain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla;
2) työntekijällä on työskentelystä saatuja ansioita siten, että hänen 76 §:ssä tarkoitetut tulevan ajan ansionsa ovat vähintään 25 133,40 euroa; ja
3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuminen työelämään sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä.

Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että työntekijälle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi täysi tai osatyökyvyttömyyseläke, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon.

A on 49-vuotias tarjoilija. Hän on suorittanut tarjoilijan koulutuksen. Hän on työskennellyt ravintolatyöntekijänä, siivoojana ja tarjoilijana.

A:lla on käsien kipuja rasituksessa sekä leposärkyä ja masennusta. Kuvantamistutkimuksissa on todettu käden nivelessä rappeumamuutoksia, mutta ei leikkauksella hoidettavaa vikaa. Käsissä ei ole kuvattu lihaskatoa ja puristusvoimat ovat normaalit. Käsien oireita on hoidettu kipulääkityksellä ja fysioterapialla. Kaularangassa on todettu kulumamuutoksiin viittaavaa sekä nivelten löysyyttä, mutta liikkeet ovat normaalit. A:lla on mielialaoireita, joiden on kuvattu liittyneen lähinnä vaikeaan elämäntilanteeseen. Oireisiin on lääkitys.

A on hakenut ammatillisena kuntoutuksena sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutusta ammatti- ja aikuisopistossa, josta tavoitteena on lähihoitajan näyttötutkinto. Lähihoitajan koulutuksen mahdollistamat tehtävät ovat tukirankaa ja yläraajoja kuormittavia. A:n ammatillisena kuntoutuksena suunnittelemaa lähihoitajan tutkintoa ei voida tukea, koska ehdotettu koulutus ei todennäköisesti johda työllistymiseen olennaisesti terveydentilalle kevyempiin ja vähemmän kuormittaviin tehtäviin. A:n esittämä kuntoutussuunnitelma ei ole tarkoituksenmukainen kuntoutuksen tavoitteiden kannalta, eikä johda työkyvyttömyyden uhkan oleelliseen vähentymiseen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati ammatillisen kuntoutuksen myöntämistä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittamiseksi. A kertoi aloittaneensa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon tähtäävät opinnot, joissa tavoitteena on lähihoitajan näyttötutkinto. Hän valmistuu lähihoitajaksi jouluna 2010 ja opinnoissaan hän tulee valitsemaan sairaanhoidon ja huolenpidon suuntautumisvaihtoehdon, joka mahdollistaa työskentelyn esimerkiksi kotihoidossa, lasten päivähoidossa ja terveyskeskuksen poliklinikalla. Harjoittelujaksot pyritään ohjaamaan kohteisiin, joissa A ei altistu fyysisesti liian kuormittavalle työlle. Tällä tavoin hänelle pyritään löytämään alalta sellainen vaihtoehto, johon hän kykenisi. Työllistyminen heti koulutuksen jälkeen on myös todennäköistä. Tulevaisuudessakin oppilaitoksen ja mahdollisten työnantajien on mahdollista ottaa huomioon A:n terveydelliset rajoitukset.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että asiassa esitetyn uuden lääkärinlausunnon mukaan A:n yläraajojen puristusvoima on ollut hyvä. Olkapäiden sekä kaula- ja lannerangan liikkeet ovat olleet normaalit. A:lla ei ole muutoinkaan kuvattu merkittäviä toimintakyvyn rajoituksia. Uutena selvityksenä esitetyssä ammatti- ja aikuisopiston rehtorin antamassa lausunnossa on muun muassa todettu, että lähihoitajan työ voi fyysisen raskauden suhteen vaihdella riippuen työyksiköstä.

Vakuutusoikeus toteaa, että lähihoitajan työtehtävät ovat pääsääntöisesti fyysisesti raskaita ja usein tukirankaa ja yläraajoja kuormittavia. Vakuutusoikeus katsoo, ettei A:n kuntoutussuunnitelmaa voida pitää asiassa esitetty uusikin selvitys huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena, koska lähihoitajan koulutus ei todennäköisesti johtaisi hänen kohdallaan työllistymiseen olennaisesti kevyemmissä ja vähemmän kuormittavissa tehtävissä.

Osasto

2