ASTL.1.1

Asumistuki - Asumismeno - Vuokra - Tulot

Vuokraa ei hyväksytä asumistukilain vakiintuneessa soveltamiskäytännössä asumismenoksi siltä osin kuin siitä vastaa jokin muu taho kuin ruokakunta. Asumistuen epäämistä henkilön tulojen tai varallisuuden liian vähäisen määrän johdosta ei kuitenkaan voida pitää asumistukilain soveltamisessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna.

Esitiedot

Kansaneläkelaitos oli 17.1.2006 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen asumistuesta 1.2.2005 alkaen. Päätöksen perustelujen mukaan A:lla ei ole oikeutta asumistukeen, koska hänellä ei ole asumistukilain edellyttämiä asumismenoja. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoiksi, mikäli sen maksaa muu kuin ruokakunta, esim. työnantaja, yritys tai vanhemmat. Edelleen perustelujen mukaan A on ilmoittanut, ettei hänellä ole tuloja ja hän on tullut toimeen vanhempien ja sukulaisten avustuksella.

A haki muutosta päätökseen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja vaati asumistuen myöntämistä.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustelut

Asumistukilain mukaan asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi siten kuin tässä laissa säädetään.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ruokakunnalle ei katsota olevan asumismenoja, mikäli ruokakunnan jäsenet eivät itsenäisesti vastaa asunnosta aiheutuvasta vuokrasta. Ruokakunnan jäsenen ei ole vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan katsottu vastaavan itsenäisesti vuokrasta, mikäli hänellä ei ole osoittaa sellaista määrää tuloja tai säästöjä, että hän kykenee niillä suoriutumaan asumisesta aiheutuvista velvoitteista, vaan hän elää esimerkiksi sukulaisilta saamillaan avustuksilla.

Valituksenalaisessa päätöksessä Kansaneläkelaitos on hylännyt A:n asumistukihakemuksen, koska hänellä ei ole katsottu olevan asumiskustannuksia.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoo, että A ei ole esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi itse maksanut vuokran omilla tuloillaan. Näin ollen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoo, että Kansaneläkelaitoksen päätös olla myöntämättä A:lle asumistukea, koska hänellä ei ole asumistukilain edellyttämiä asumismenoja, on lainmukainen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati asumistuen myöntämistä 1.2.2005 lukien sekä selvitystä niistä ennakkotapauksista, joilla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perusteluissa viitattu oikeuskäytäntö on luotu. A piti Kansaneläkelaitoksen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksiä asumistukilain vastaisina.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

A:lla oli oikeus asumistukeen 1.2.2005 lukien, mikäli hän muutoin täytti sen saamisen edellytykset. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi siten kuin asumistukilaissa säädetään. Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.

A:n oikeus asumistukeen 1.2.2005 lukien on hylätty takautuvasti Kansaneläkelaitoksen 17.1.2006 antamalla päätöksellä, koska A:lla ei ole katsottu olleen asumistukilain edellyttämiä asumismenoja. A on kertonut vastanneensa itse vuokra-asuntonsa vuokrasta ja käyttäneensä aikaisemman päätöksen perusteella maksetun asumistuen vuokramaksuihin, mutta tulleensa toimeen pääasiallisesti vanhempiensa ja sukulaistensa avustuksella.

Ennen kuin A:n asumistuki evättiin, hän oli saanut ajalla 1.2. - 30.9.2005 asumistukea 158,26 euroa kuukaudessa eli yhteensä 1.266,08 euroa. Vastaavana aikana hänen vuokransa oli 235,90 euroa kuukaudessa eli yhteensä mainitulta ajalta 1.887,20 euroa. A on siten voinut maksaa vuokrastaan noin kaksi kolmasosaa (2/3) asumistuella. Lisäksi A:lla on ollut mainittuna aikana tulona yksi nettomäärältään 93,28 euron suuruinen keikkapalkkio. Muutoin A on kertonut tulleensa toimeen vanhempiensa ja muiden sukulaistensa lahjoituksilla, joista hän on saanut osan ruokana ja vaatteina. Esitetyn selvityksen mukaan A ei ole asumistukea lukuunottamatta saanut ajalla 1.2. - 30.9.2005 työttömyyskorvausta, toimeentulotukea tai mitään muutakaan sosiaaliturvaetuutta, johon hänellä olisi mahdollisesti ollut oikeus.

Vakuutusoikeus toteaa, että vaikka A:n tuloista ajalla 1.2. - 30.9.2005 on ollut epäselvyyttä hänen antamiensa tietojen epätäsmällisyyden johdosta, ei asiassa kuitenkaan ole ilmennyt selvitystä, jonka perusteella jonkun muun tahon kuin A:n voitaisiin katsoa vastanneen hänen vuokra-asuntonsa asumismenoista. Tämän vuoksi A:n oikeutta asumistukeen ei olisi tullut evätä sillä perusteella, ettei hänellä ole ollut asumismenoja.

Siltä osin kuin A on vaatinut selvitystä niistä ennakkotapauksista, joilla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perusteluissa viitattu vakiintunut oikeuskäytäntö on luotu, toteaa vakuutusoikeus, että asumistukilain vakiintuneessa soveltamiskäytännössä vuokraa ei ole hyväksytty asumismenoiksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin ruokakunta. Sanottu soveltamiskäytäntö ilmenee muun muassa Kansaneläkelaitoksen yleistä asumistukea koskevista soveltamisohjeista. Sen sijaan asumistuen epäämistä henkilön tulojen tai varallisuuden liian vähäisen määrän johdosta ei voida pitää asumistukilain soveltamisessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna.

Lainkohdat

Asumistukilaki 1 § 1 mom. ja 6 § 1 mom.

Osasto

2